Asuntoon tehdään kuntokartoitus usein silloin, kun asunnon myynti tulee ajankohtaiseksi tai halutaan muuten tietää asunnon sen hetkinen kunto. Kuntokartoituksessa tutkitaan asunto läpikotaisin mittaamalla, havainnoimalla, haastattelemalla ja selvittämällä rakennuksen historiaa sekä rakennusajan rakennusmääräyksiä. Koska olen ennen sosiaalialalle siirtymistä työskennellyt myös insinöörinä, oli minun tähänkin blogikirjoitukseen sisällytettävä pieni ripaus insinööriä. Näkökulmani syntymiseen on myös ehkäpä vaikuttanut se, että olen jonkun aikaa seurannut asuntojen kuntokartoitusprosesseja vierestä. Sitä paitsi kuntokartoittajan ja korkeakoulukuraattorin työn yhteneväisyydethän ovat päivänselvät!

nainen miettii

Paikallisen rakennustarvikekaupan pihassa käy kuhina. Poikkeusaikana kotona on vietetty enemmän aikaa ja kodin kuntoon ja remonttitarpeisiin on ollut aikaa kiinnittää enemmän huomiota. Oman kodin remontoiminen on toki kannattavaa mutta nyt olisi otollinen aika miettiä myös oman elämän remontteja.

Viettävätkö salaojat poispäin, vettyvätkö perustukset? Vuotaako piipun pellitys ja vetääkö nurkissa? Onko yläpohjan tuuletus riittävä? Onko kiinteistön ylläpidosta sekä huolto- ja korjaustoimenpiteistä huolehdittu? Onko ikkunat tiiviit ja vesipellit kunnossa? Onko sisäilma tunkkainen? Pitäisikö rakenteita avata tarkempaa tutkimusta varten? Tarvitseeko kellari lämpöä tai päivänvaloa? Onko rakennusajan tyypilliset viat kartoitettu ja riskirakenteet huomioitu? Pitäisikö homekoiran käydä nuuhkaisemassa?

Elämän kuntokartoituskielellä edellä mainitut asiat voisivat olla esimerkiksi: Pystytkö ohjaamaan ympäristöstä tulevan kuormituksen hallitusti itsestäsi, vai kertyvätkö ikävät asiat omiin saappaisiisi? Tuntuuko pääsi hataralta, karkaileeko ajatuksesi? Pystytkö säännöllisesti tuulettamaan itseäsi harrastuksen parissa? Milloin viimeksi olet käynyt kampaajalla tai lykkäätkö lääkärissä käyntiä? Milloin viimeksi olet tarkistuttanut näkösi, ovatko sankasi vinossa? Miten suhtaudut elämään? Onko sisimmässäsi käsittelemättömiä asioita, joiden pitäisi päästä päivänvaloon? Onko lapsuudenaikaiset ravitsemussuositukset jättäneet puutostiloja elimistöösi? Pitäisikö huumekoiran käydä nuuhkaisemassa?

Elämän kuntokartoituksen tuloksena tulisi 30 sivuinen raportti, jossa olisi seikkaperäisesti kerrottu mitkä asiat ovat kunnossa ja mitä toimenpiteitä ja huoltoja elämä vaatii seuraavan 10 vuoden aikana. Raportin avulla esimerkiksi tuleva kumppani tai työnantaja saisi tutustua henkilön kuntoon, mutta huomionarvoista on, että piileviä vikoja tai vaurioita kartoituksessa ei välttämättä saada selville.

Kuten alussa totesin, kuntokartoittajan ja korkeakoulukuraattorin työn yhteneväisyydet ovat päivänselvät. Kuntokartoittaja kartoittaa asuntojen kuntoa, korkeakoulukuraattori kartoittaa opiskelijan opiskelukuntoa. Tämän tekstin piti olla kevyt, kahden erilaisen ammattialan kummallinen yhteen sulautuma. Nyt kuitenkin vaivaan päätäni sillä, voisiko joistakin haastavammista asioista kertominen teknisellä sanastolla, teknisellä lähestymistavalla ja valmiiseen lomakepohjaan täydennettynä olla joissakin tapauksissa helpompaa?

Meri Tissari
Korkeakoulukuraattori
Savonia-ammattikorkeakoulu

Kuntokartoitus, opiskelukuntokartoitus, elämän kuntokartoitus

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *