Onnistunut työkykyjohtaminen edistää työntekijöiden työkykyä ja hyvinvointia. Erityisesti kunta-alalla, joka perinteisesti on hyvin työntekijävaltaista ja ikääntyvää (Kuntatyönantajat 2021) työurien pidentämisen ja työntekijöiden jaksamisesta huolehtimisen tarve on kasvanut viime vuosina.

Tämä blogi perustuu sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-tutkinto-ohjelmassa tehtyyn opinnäytetyöhön (Happonen M. 2021). Tässä Siilinjärven kunnan työkykyjohtamista koskevassa opinnäytetyössä havaittiin työkykyjohtamisessa kaksi keskeisintä pullonkaulaa.

Ensimmäinen pullonkaula oli se, että lähijohtajat eivät aina tunnista työkykyjohtamisen tavoitteita tai kokevat ne puutteellisiksi. Tavoitteiden tulisikin aina olla selkeitä. Kun kykenee ymmärtämään asetetut tavoitteet, ymmärtää samalla siihen liittyvät arvot ja sen millainen merkitys työkykyjohtamisella on kokonaisuutena. Tulisiko johtamiskäytäntöjen sisältää myös arvoja ja tavoitteita selkeyttävät keskustelut organisaation eri tasoilla?

Työkykyjohtamiseen liittyvä koulutus ja perehdytys ovat keskeisessä asemassa työkykyjohtamisen mallin juurtumisessa osaksi työarkea. Tällä hetkellä koulutus ja perehdytys eivät kuitenkaan ole tavoitteellisia. Vaikka koulutusta ja informaatiota on saatavilla, sen perusteella ei lähdetä välttämättä muuttamaan omaa aikaisemmin omaksuttua johtamiskäytäntöä.

Toinen työkykyjohtamisen pullonkaula liittyy yhteistyöhön työterveyshuollon kanssa. Työkykyjohtamisella on tärkeä merkitys kehitettäessä työympäristöä sekä haettaessa työhyvinvoinnin edistämistä. Tämä ei kuitenkaan onnistu ilman yhteistyötä. Tällä hetkellä osa lähijohtajista katsoo työterveyspalveluiden toimivan vain terveystarkastusten tekijänä ja lähijohtajilla ei ole roolia työterveyspalvelun toimintasuunnitelman teossa. Suunnitelma jää siten myös irralleen organisaation hyvinvointisuunnitelmasta.

Miten voidaan päästä eroon pullonkauloista? Avain pullonkaulojen purkuun on lähijohtajien, ylemmän johdon ja työterveyshuollon yhteistyö ja kumppanuus. Yhteistyötä vahvistamalla sekä selkiyttämällä kaikkien työkykyjohtamiseen liittyvien osapuolten tehtävänkuvia, lisätään osallisuutta ja siten ymmärrystä omasta roolista suhteessa laajempaan kokonaisuuteen.

Työkykyyn liittyvää seurantatietoa, muun muassa sairauspoissaolot, läheltä piti -tilanteet, tapaturmat, kerätään hyvin. Tietoa ei kuitenkaan käytetä johtamisessa. Jos saatavissa olevaa tietoa yhdisteltäisiin ja käsiteltäisiin kokonaisvaltaisesti, toisi se uusia keinoja työhyvinvoinnin edistämiseen ja työkykyriskien ehkäisyyn.

Työelämän ja väestörakenteen muutos haastaa työhyvinvoinnin kehittämisen pysymään kehityksessä mukana ja korostaa entisestään ennakoivan työkykyjohtamisen onnistumisen merkitystä.

Mirja Happonen, sosiaaliohjaaja (sosionomi amk), YAMK-opiskelija

Päivi Tikkanen, erityisasiantuntija (TtT), Savonia-ammattikorkeakoulu

Lähteet:

Happonen M. 2021. Siilinjärven kunnan työkykyjohtaminen. YAMK-opinnäytetyö, Savonia-ammattikorkeakoulu.

Kuntatyönantajat 2021. Tilastot ja julkaisut.

Työkykyjohtamisen pullonkaulat

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *