Osaamisella ja yhteistyöllä Ikea-efekti aisoihin

Kevään 2017 aikana Savonian opintoneuvojille, opinto-ohjaajille ja avoimen ammattikorkeakoulun toimijoille järjestettiin Ohjauksellinen työote –valmennus. Valmennuksen toteutti Jyväskylän ammattikorkeakoulun ammatillinen opettajakorkeakoulu. Tavoitteena oli vahvistaa ohjauksellista työotetta ja ohjaustaitoja sekä parantaa ohjausprosessin sujuvuutta ja ohjauksen laatua Savoniassa.

Vuoden 2015 alussa opintosihteereiden nimike vaihdettiin opintoneuvojaksi. Kyse ei ollut pelkästä nimikkeen muutoksesta, vaan taustalla oli merkittävä työssä tapahtunut muutos. Työ on muuttunut entistä enemmän ohjaus- ja neuvontatyöksi. Koulutuksen prosessissa useat vaiheet ovat muuttuneet tietojärjestelmien kehittymisen myötä sujuvimmiksi ja vähemmän ihmistyötä vaativiksi. Samaan aikaan opiskelijoiden henkilökohtaiset opiskelusuunnitelmat ovat muuttuneet entistä vaihtelevimmiksi, mikä lisää ohjauksen ja neuvonnan tarvetta ja näkyy työn muutoksena opiskelijarajapinnassa. Enää ei samana vuonna opintonsa aloittaneet etene saman lukujärjestyksen mukaisesti, vaan hyvin yksilöllisten suunnitelmien mukaan.

AHOT-käytännöt (aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen) ovat olleet Savoniassa käytössä jo vuosien ajan. Opiskelijan aloittaessa opinnot, hänen aiempaa osaamista verrataan tutkinto-ohjelman tavoitteisiin ja siitä muodostuu hänen henkilökohtainen opiskelusuunnitelmansa (HOPS). Tähän työhön on Savoniassakin panostettu, mutta siitä huolimatta törmätään kahdenlaisiin asioihin. Ensinnäkin on opiskelijoita, jotka haluavat tehdä opinnot uudestaan, vaikka hänellä osaaminen jo on. Toisaalta oppilaitoksen puolella on havaittavissa Ikea-efektiä. Ikea-efektille on tyypillistä, että sellainen jossa itse on ollut mukana, nähdään laadukkaampana kuin se oikeasti onkaan. Tämän vuoksi voimme löytää itsemme tilanteesta, jossa muualla hankittua osaamista ei osatakaan arvioida objektiivisesti.

Yhteistyö toisten oppilaitosten, yhteisöjen ja työelämän kanssa sekä ohjaustaitojen kehittäminen ovat keinoja taistella Ikea-efektiä vastaan ja pitää huoli laadukkaasta opiskelu- ja oppimisympäristöstä. Jokaisen on pidettävä huoli omasta osaamisestaan, myös heidän jotka auttavat toisia osaamisen hankkimisessa. Ohjauksellinen työote –valmennus auttoi tekemään oman ohjausosaamisen näkyväksi, laajensi ja lisäsi näkökulmia. Valmennus antoi vinkkejä ja innosti opiskelemaan lisää ohjaustaitoja. Me osaamme, mutta tärkeää on tietää että muutkin osaavat:-)

Anne Koskela
Opintoasiainpäällikkö
Savonia-ammattikorkeakoulu

 

Osaammeko olla ylpeitä työstämme?

Moni organisaatio kertoo panostavansa henkilöstön hyvinvointiin, ja he tuovat esiin erilaisia käytäntöjä sen tukemiseksi. Näin toimimme myös Savoniassa. Mutta mitä tämä ihan oikeasti tarkoittaa? Helposti mm. hyvinvoinnista puhuttaessa jää konkretisoimatta mitä sillä tarkoitamme ja mitkä asiat siihen vaikuttavat.

Olisi naiivia ajatella, että hyvinvointi saavutetaan liikunta- ja kulttuuriseteleillä tai muilla pelkästään rahanarvoisilla eduilla. Niitäkin toki pitää olla. Kyllä kuitenkin juurisyyt löytyvät työyhteisön toiminta- ja johtamiskulttuurista ja prosesseista.

Savonia on sitoutunut Great Place to Work (GPW)-Hyvän Työpaikan kokonaisvaltaiseen malliin ja tutkimukseen niiden tekijöiden tunnistamiseksi, jotka ovat Suomen Paras Työpaikka –kilpailussa menestyneiden työyhteisöjen vahvuuksia. Hyvän Työpaikan viitekehys perustuu laajaan työelämätutkimukseen. Tutkimukset eivät mittaa tyytyväisyyttä, vaan vuorovaikutussuhteita, jotka puolestaan vaikuttavat suorituskykyyn.

GPW-tutkimuksessa vuorovaikutussuhteita katsotaan sekä työntekijän että johdon näkökulmasta. Hyvä Työpaikka on työntekijöiden näkökulmasta organisaatio, jossa työntekijät luottavat johtoon, ovat ylpeitä siitä mitä tekevät ja nauttivat työkavereidensa kanssa työskentelystä. Johdon näkökulmasta Hyvä Työpaikka on organisaatio, jossa saavutetaan organisaation tavoitteet sellaisten ihmisten kanssa, jotka haluavat tehdä parhaansa ja jotka työskentelevät yhtenä joukkueena luottamuksen ilmapiirissä. Parhaimmillaan nämä näkökulmat täydentävät toisiaan, eivät suinkaan ole ristiriidassa keskenään.

Miten otsikossa mainittu ylpeys omasta työstä sitten tähän liittyy? Ylpeys saavutuksista on yksi GPW-Hyvän Työpaikan keskeisistä dimensioista. Sillä tarkoitetaan ylpeyttä niin omasta työstä ja saavutuksista kuin myös tiimin aikaansaannoksista ja koko työyhteisön tekemästä työstä ja tuloksista. On tärkeä, että jokainen meistä voi kokea työnsä merkitykselliseksi. Se motivoi meitä ponnistuksiin ja edistää hyvinvointiamme. Saatamme usein unohtaa miten arvokasta työtä ammattikorkeakoulussa tehdään jo yhteiskuntavastuunkin kannalta. Siinä meidän jokaisen työpanos on tärkeä. Työn arvostus, johdon ja esimiesten tuki ja kannustus ovat luonnollisesti tärkeitä työn ja siinä onnistumisen tukemisessa. Se on kuitenkin sitten jo oma tarinansa ja seuraavan blogini aihe – Kunnioitus.

Uudemmissa tutkimuksissa on pyritty osoittamaan hyvinvoinnin johtamisen merkitys työn tuottavuuteen ja sen myötä organisaation tuloksellisuuteen. Iloksemme voimme havaita, että olemme Savoniassa olleet tältä osin valveutuneita ja tunnistaneet sen strategiamme 2017-2020 yhdeksi keskeiseksi tavoitteeksi. Mutta niinpä kai meidän pitääkin olla, jotta toimimme arvojemme mukaisesti. Onhan yksi arvoistamme rohkeus ja halu olla ketterä toimija.

Eräänlaista rohkeutta savonialaisilta vaatii myös lähteä kisaamaan menestyksestä Suomen Parhaiden Työpaikkojen joukossa. Keitä vastaan me oikeastaan kisaamme? Vastaukseni on, että kilpailemme vain itsemme kanssa siitä, miten sitoutuneesti jokainen savonialainen lähtee tähän kehitystyöhön mukaan rakentamaan Hyvän työpaikan toimintakulttuuria ja johtamiskäytäntöjä. Tämä on yhteinen matkamme ja kohti yhteisiä tavoitteita.

Hyvä työpaikka ei tapahdu, se tehdään.

Otamme siis haasteen vastaan ja lähdemme kehittämään Pohjois-Savoon yhtä Suomen Parhaista Työpaikoista!

Päivi Diov
hallinto- ja henkilöstöjohtaja
Savonia-ammattikorkeakoulu

Vaikuttavuuden mittaaminen – onko se edes mahdollista?

Korkeakouluissa on jo pitkään puhuttu aluevaikuttavuudesta ja koulutusorganisaatioiden merkityksestä alueen elinvoimalle. Nyt lisää nostetta aiheelle on tullut ministeriön ja hallituksen suunnalta, kun ammattikorkeakoulujen tavoitteiden yhteydessä vaikuttavuutta tuodaan entistä voimakkaammin esille. Vaikuttavuudesta on tulossa myös laatutekijä, tulevissa korkeakoulujen laatujärjestelmien auditoinneissa toiminnan laadukkuutta arvioidaan vaikuttavuuden kautta. Savonian vision 2020 mukaan olemme Suomen vaikuttavin ammattikorkeakoulu. Mitä se tarkoittaa ja miten sitä mitataan?

Lähdimme jo strategiatyön yhteydessä pohtimaan, mitä vaikuttavuus on ja miten sitä voidaan mitata. Jokainenhan haluaa sanoa toimintansa olevan vaikuttavaa, mutta asian todentamiseen ei ole vakiintunutta mittaristoa, mallia tai toimintatapaa. Alun ideapalavereiden jälkeen olimme voimakkaasti sitä mieltä, että itse toiminta tai suorite on hyvin harvoin vaikuttavaa, vaan vaikuttavuus syntyy vasta toiminnan tuloksena syntyneen vaikutuksen seurauksena. Jos olemme esimerkiksi mukana kehittämässä alueen yritykselle parempaa energiatehokkuutta, se ei ole varsinaisesti vaikuttavuutta, vaan vaikuttavuutta on kestävyys ja vastuullisuus jota muutos tuo mukanaan.

Tämän pohdinnan jälkeen palaset alkoivat loksahtamaan kohdilleen. Tunnistimme asioiden syy-seuraus-suhteita ja pääsimme yhä konkreettisemmin vaikuttavuuteen kiinni. Selväksi tuli myös se, että vaikuttavuuden mittaaminen ja esittäminen ei tapahdu pelkillä numeroilla, vaan iso osa vaikuttavuutta on osallistumista, tekoja, tapahtumia ja tarinoita. Päädyimmekin jakamaan vaikuttavuuden viitekehyksen neljään osaan:

Uusi tieto

”Uusi tieto ei synny itsestään, eikä se myöskään synny tyhjiössä. Meillä Savoniassa uskotaan, että tiedolla on aitoa vaikutusta vasta sitten, kun se saa aikaan muutoksen.”

Uusi osaaminen

”Osaaminen muuttuu vaikutukseksi siinä vaiheessa, kun sitä päästään hyödyntämään työelämän aidossa tilanteessa. Meillä Savoniassa panostetaan osaamisen korkeaan tasoon, ja ennen kaikkea sen hyödyllisyyteen työelämälle.”

Uudet ratkaisut

”Ammattikorkeakouluilla on keskeinen rooli uusien ratkaisujen luomisessa sekä yritysten kilpailukyvyn uudistamisessa suomalaisessa hyvinvointiyhteiskunnassa. Kasvatamme yrittäjähenkisiä osaajia, koordinoimme uutta luovia hankkeita ja olemme tukemassa alueen yritysten kasvua. Olemme aidosti mukana rakentamassa tulevaisuutta yhdessä kumppaneidemme kanssa.”

Vuorovaikutus

”Me Savoniassa uskomme siihen, että mikään tieto, osaaminen tai ratkaisu ei muuta maailmaa yksinään. Tarvitaan aitoa yhteistyötä työelämän ja korkeakoulun välillä, jolla luodaan pohja muutokselle ja kasvulle. Se on meidän toimintamme pohja.”

Edellä mainittujen asioiden todentaminen ei selvästikään tapahdu pelkillä numeroilla. Kun kävimme keskustelua eri alojen opettajien sekä tutkimus- ja kehittämishenkilöstön kanssa, aloimme saamaan toinen toisiaan upeampia esimerkkejä opiskelijoiden ja asiantuntijoidemme tekemisestä. Nämä olivat eittämättä vaikuttavia, vaikka strategiatyön yhteydessä emme osanneet sellaisia odottaakaan.  Esimerkkinä voisi mainita vaikkapa Finland Ice Marathonin ensiavun suunnittelu ja toteutus, tapahtumassa jossa oli 12 000 kävijää ympäri maailmaa. Hieno kokemus terveysalan opiskelijoillemme ja näkyvä panostus yhteen alueemme kärkitapahtumaan. Toisena esimekkinä Aisti – A Cultural Kiss -tapahtuman järjestäminen kampuksellamme. Kansainvälisten opiskelijoiden ansiosta sadat ihmiset eri kulttuureista kohtasivat ja myös alueen yrityksiä oli mukana. Tällaista tekemistä ei ole tarkoituksenmukaista mitata numeroilla, vaikka kiistatta voidaan sanoa, että niillä on vaikutusta yhteiskuntaamme.

Luonnollisesti arvioimme toimintamme vaikuttavuutta myös mittareilla, kun numeroilla arviointi on helppoa ja mielekästä. Tällaisia ovat mm. valmistuneiden määrä, opinnäytetöiden määrä, työllistymiseen liittyvät tiedot sekä TKI- ja liiketoiminnan hankkeet ja projektit. Yhdessä nämä kaikki muodostavat kokonaisuuden, jonka uskomme kertovan Savonian vaikuttavuudesta aidolla ja ihmiskeskeisellä tavalla.

Jos haluat tutustua meidän tapaamme arvioida ja esittää toimintamme vaikuttavuutta, käy katsomassa sivustoa vaikuttavuus.savonia.fi. Kaikki kommentit ja kokemukset ovat tervetulleita vaikkapa somen kautta #vaikuttavin2020

Petteri Alanko
Viestintäpäällikkö
Savonia-ammattikorkeakoulu

 

Mitä esteettömyys tarkoittaa korkeakoulussa?

”Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella”. Näin todetaan Suomen perustuslaissa, joka toimii hyvänä pohjana esteettömälle korkeakoululle. Tänä päivänä esteettömyys on kuitenkin paljon muutakin, myös sellaisia asioita joita ei muutama vuosi sitten osattu aiheeseen yhdistääkään.

esteettömyys blogi

Suomen kielessä esteettömyys, saavutettavuus ja käytettävyys -käsitteitä käytetään perinteisesti silloin, kun puhutaan rakennuksista ja palveluista. Keskiössä ovat useimmiten fyysiset asiat. Koulutukseen liittyen nämä termit tulee kuitenkin nähdä paljon laajemmin.

Anu Autio esittää julkaisussa ”Terveellinen, turvallinen ja hyvinvoiva oppilaitos”, että esteettömyyttä oppilaitoksessa voidaan tarkastella fyysisen ympäristön lisäksi tiedonsaannin, kommunikoinnin sekä opetuksen esteettömyyden kautta. Autio toteaa että hyvinvoivassa oppilaitoksessa esteettömyyteen kuuluvat myös sosiaalisen ja psyykkisen toimintakyvyn huomioiminen.

Opetuksen ja palvelujen digitalisaation myötä fyysisen ympäristön merkitys vähenee ja tietojärjestelmien kasvaa. Opetus tapahtuu yhä suuremmissa määrin verkon välityksellä erilaisia sovelluksia ja sähköisiä oppimisympäristöjä hyödyntäen. Siitä näkökulmasta katsottuna voisi olla aiheellista miettiä, että puhummeko esteettömyydestä vai saavuttavuudesta korkeakoulussa.

Savonia blogi esteettömyys

Korkea-asteen oppilaitoksissa toteutettiin esteettömään opiskeluun liittyvä hanke, jossa käsitteitä määriteltiin seuraavalla tavalla:

Esteettömyys (englanniksi barrier-free) tarkoittaa ympäristön, palvelun ja tarjonnan toimivuutta etenkin toimintarajoitteisten ihmisten kannalta. Esteettömyys voidaan kuitenkin nähdä myös laajempana kokonaisuutena, joka tarkoittaa sujuvaa osallistumista työntekoon, harrastuksiin, kulttuuriin ja opiskeluun.

Saavutettavuus (englanniksi accessibility) on käsitteenä laajempi kuin esteettömyys. Saavutettavuus kuvaa sitä, kuinka helposti informaation, järjestelmän, laitteen, ohjelman tai palvelun voi saada käyttöönsä.

Käytettävyys (englanniksi usability) tarkoittaa sitä, että tiedot, järjestelmät ja palvelut ovat tarvittaessa niihin oikeutettujen henkilöiden hyödynnettävissä esteittä.  Käytettävyys korostaa hyvää toimivuutta tyypillisissä käyttötilanteissa.  Saavutettavuus ja esteettömyys taas puolestaan tähtäävät toimivuuden varmistamiseen myös epätyypillisissä käyttötilanteissa.

Käytettävä esteettömyys (englanniksi universal usability) tarkoittaa käytettävää ja optimaalista käyttökokemusta vammaisille henkilöille.

Savoniassa esteettömyyden käsite on vakiintunut kuvaamaan sekä rakennetun ympäristön että palvelujen toimivuutta.  Sen vuoksi Savoniassa on esteettömyyskuvaus, eikä saavutettavuuskuvaus, johon on lyhyesti kuvattu toimenpiteet kuinka opintojen eri vaiheissa esteettömyys on Savoniassa huomioitu.

Ei muuteta vaatimuksia, vaan mahdollistetaan asioiden sujuvuus

Savonian strateginen linjaus on, että erityisjärjestelyillä ei muuteta tutkinnontavoitteita, opintojen vaatimustasoa eikä osaamistavoitteita, vaan mahdollistetaan opintojen sujuva eteneminen ja osaamisen näyttäminen tasavertaisesti. Esteettömyysjärjestelyillä pyritään huomioimaan opiskelijan yksilölliset oppimisen valmiudet ja tuetaan opiskelun ja oppimisen haasteissa. Nämä ovat osa opetussuunnitelmatyötä, jossa esimerkiksi opintojaksojen suunnittelussa huomioidaan vaihtoehtoiset suoritustavat. Näitä kehitetään jatkuvasti.

Johanna Penttilä on tehnyt selvityksen, jonka aiheena on saavutettavuuden edistyminen yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa 2000-luvulla. Selvityksen mukaan esteettömyyteen ja saavutettavuuteen liittyvät toimet nähdään marginaalisena ilmiönä korkeakouluissa. Valintakokeiden ja tenttien erityisjärjestelyt ovat kuitenkin kunnossa korkeakouluissa Penttilän mukaan. Näiden asioiden eteen on tehty valtakunnallisesti töitä. Esimerkiksi ammattikorkeakouluilla, Savonia mukaan luettuna, on yhdenmukainen prosessi, kuinka yhteishaun valintakokeissa erityisjärjestelyjä haetaan ja myönnetään.

Hyvin monet korkeakoulut ovat ottaneet Exam-tenttijärjestelmän käyttöön, myös Savonia kuuluu näiden korkeakoulujen joukkoon. Exam on sähköinen tenttijärjestelmä, joka auttaa joustavoittamaan opiskelua. Opiskelija varaa itselleen sopivan tenttiajan, ja tentin jälkeen automatisoidusti tarkistettavat tenttitulokset valmistuvat nopeasti ja tentin voi uusia ilman pitkää tulosten odottelua. Lisäksi Exam-tenttijärjestelmän käyttäjille on tehty ohjeita esteettömän ja saavutettavan tenttitilan suunnitteluun ja suosituksia tenttiaikojen mitoitukseen. Näin huomioidaan mm. liikunta- ja aistirajoitteiset.

Savonia blogi esteettömyys

Fyysinen ympäristö on eniten esteettömyydeltään kehitetty asia, mutta Penttilän mukaan kehitys on osittain pysähtynyt vanhojen tai suojeltujen rakennusten aiheuttamiin haasteisiin. Savoniassa on myös kehitetty fyysistä ympäristöä esteettömämpään suuntaan mm. lisäämällä automaattiovia ja parantamalla luiskia. Uusien kampusten suunnittelussa esteettömyys voidaan toki ottaa hyvin huomioon jo suunnitteluvaiheessa, kuten ollaan Kuopion alueen kärkihankkeena olevassa Savilahti-kampuksessa tekemässä.

Penttilä toteaa selvityksessään, että lukihäiriöisten sekä mielenterveyden ja jaksamisen kanssa kamppailevien opiskelijoiden huomioimisessa on puutteita. Savoniassa on käytössä tukiseteli, joka on täsmennetty tuki niille opiskelijoille, joilla on todennettuja oppimisen erityisvaikeuksia, vammoja, sairauksia tai mielenterveydenongelmia, jotka vaikuttavat opintojen etenemiseen ja oppimiseen. Opiskelijalla, jolle tukiseteli on myönnetty, on mahdollisuus saada yksilöllistä lisäopetusta ja/tai –ohjausta. Lukitodistuksen omaaville tehdään erityisjärjestelyjä. Jos lukivaikeutta vasta epäillään, voidaan Savoniassa tehdä lukitestaus ja sen jälkeen mahdolliset erityisjärjestelyt.

Esteettömyys tulevaisuudessa

Tällä hetkellä esteettömyystoimet nähdään usein marginaalisina, totesi Penttilä selvityksessään. Opetus- ja kulttuuriministeriön asettamat tavoitteet nopealle valmistumiselle korkeakoulusta pakottavat miettimään opetussuunnittelua uudella tavalla. Erilaisia tapoja opiskella tulee entistä enemmän ja verkko-opetuksen määrä kasvaa. Tämän myötä myös esteettömyys paranee, sillä useisiin sovelluksiin ja sähköisiin järjestelmiin on jo olemassa ohjeet, kuinka niitä voidaan käyttää esteettömästi.

esteettömyys

Korkeakouluissa lisääntyy vuosi vuodelta opiskelun henkilökohtaistaminen. Opintojen alussa katsotaan, mitä opiskelija jo osaa ja mitä osaamista hän tarvitsee saavuttaakseen tutkinnon osaamistavoitteet. Tulevaisuudessa nämä ns. erityisjärjestelyt eivät ole enää erityisjärjestelyjä, vaan ihan tavallista arkea kaikille.

Anne Koskela
Opintoasiainpäällikkö
Savonia-ammattikorkeakoulu

Joustavat opintopolut ja koulutuksen saavutettavuus

Viime aikoina on käyty paljon keskustelua korkeakoulutuksen ja opintojen joustavuudesta ja saavutettavuudesta. Korkeakouluopiskelu on muuttunut viime vuosina sisällön suhteen vastaamaan entistä enemmän työelämän tulevaisuuden tarpeita. Mutta yhtä lailla muutoksessa ovat olleet tavat joilla opiskellaan, sekä erilaiset opintoihin hakeutumisen väylät. Yhtenä suurena teemana on mm. aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen, joka on yhteiskunnan kannalta ensiarvoisen tärkeää. Ajankohtaisen leiman tähän asiaan tuovat mm. maahanmuuttajat, joiden koulutustaustalle ei aina ole löydettävissä suomalaista vastinetta.

blogi_monikulttuurisuus

Tasa-arvon ja yhtäläisten mahdollisuuksien käsitteen näkökulmasta korkeakoulutuksen saavutettavuus on keskeisessä roolissa. Pedagogisen saavutettavuuden perustekijä on oppimisympäristö. Vastuullisen korkeakoulun keinoja vastata koulutuksen saavutettavuuteen ja joustavuuteen ovat opetusteknologiaa hyödyntävä monimuotoinen opiskelu, avoin koulutustarjonta, opintojen vaihtoehtoiset suoritustavat, aiemman osaamisen tunnistaminen sekä työn opinnollistaminen. Opiskelijan henkilökohtainen opiskelu- ja urasuunnitelma kokoaa opintopolulle sovitut yksilölliset ratkaisut. Opetuksessa ja oppimisessa korostuvat opiskelijakeskeisyys ja ohjauksellisuus.

Opiskelijan ohjaus on oppimiseen ja opettamiseen nivoutuva rinnakkaisprosessi. Ohjatessaan opiskelijoita oletettuun lähitulevaisuuteen Savonia on suunnitelmallisesti kiinnittänyt ohjauksen osaksi uutta opetusteknologiaa, oppimisympäristöjä ja pedagogiikkaa. Sähköiset työkalut ja ympäristöt mahdollistavat saavutettavan, aikaan ja paikkaan sitomattoman opetuksen, ohjauksen ja opiskelun.

Aiemman osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen sekä työn opinnollistaminen ovat käytössä olevia menettelyitä, joiden avulla voidaan suunnitella yksilöllinen ja joustava opintopolku. Joustavaa siirtymistä toiselta asteelta ammattikorkeakouluun on pilotoitu mm. järjestämällä osaamisen näyttöjä ja suunnittelemalla tutkintokohtaisia väyliä.

Savonian osalta uusimpia keinoja vastata eri alueiden osaamis- ja työvoimatarpeisiin ovat olleet monimuotoiset satelliittikoulutukset. Satelliittikoulutuksen konkretiaan pääset tutustumaan täällä:
https://blogi.savonia.fi/uuttaluomassa/2016/10/04/satelliitti-vie-tutkintoon/

Avoimen kautta tutkintoon

Avoin ammattikorkeakoulu on ollut olemassa jo lähes 20 vuotta, ja sen rooli opintoihin hakeutumisen väylänä on edelleen kiistaton. Tavoite elinikäisestä oppimisesta on avoimen ammattikorkeakoulun keskiössä. Opinnot vastaavat joustavasti niin opiskelijan henkilökohtaisiin kuin työelämänkin koulutustarpeisiin. Usein opiskelijan päämääränä on edetä kohti tutkinto-opiskelua, mutta myös muuta koulutusta on tarjolla. Savonia on aktiivisesti mukana valtakunnallisessa avoimen ammattikorkeakoulun kehittämisverkostossa, jonka tehtävänä on seurata ja edistää koulutuksen kehittämistä ja yhteistyötä.

Savonia on lisännyt maahaanmuuttajille suunnattua koulutustarjontaa. Ammattikorkeakouluopintoihin valmentavan koulutuksen lisäksi tarjotaan suomen kielen opintoja edistyneille sekä lyhytkestoista koulutusta, mm. hygieniapassin osalta.  Koulutustarjonnan suunnittelussa tehdään yhteistyötä alueen VALMA-kouluttajien ja monikulttuurisuuskeskuksen kanssa. Ensimmäinen ammattikorkeakouluopintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille järjestettiin syksyllä 2014.

Korkeakoulujen kolmas lukukausia

Valtakunnan tasolla on ollut paljon puhetta ns. kolmannesta lukukaudesta, jolla tarkoitetaan kesän aikana tapahtuvaa opetusta. Savonia mahdollistaa tavoitteellisen ympärivuotisen opiskelun monipuolisella kesäopintotarjonnalla. Kesäopintotarjonta koottiin vuosina 2013-2015 yhteistyössä Karelia- ja Saimaan ammattikorkeakoulun kanssa. Tarjonta laajeni kesällä 2016, jolloin alkoi ammattikorkeakoulujen valtakunnallinen kesälukukausiyhteistyö. Kesäopinnot suunnitellaan osaksi opiskelijan henkilökohtaista opintopolkua, jolloin ne vievät tavoitteellisesti opiskelua eteenpäin. Opinnot ovat pääosin verkko-opiskelua ja intensiivijaksoja. Kesäopintoja suorittavien opiskelijoiden määrä on kasvanut merkittävästi.

blogi savonia

Ammattikorkeakoulun toiminnan ensisijainen tavoite on opiskelijoiden osaamisen ja työllistymisen varmistaminen. Joustavien ja monimuotoisten opintopolkujen ja koulutukseen saavutettavuuden edistäminen ja kehittämistyö jatkuvat. Käytännöt ja toimintamallit ajantasaistuvat yhtä aikaa koulutuksen muun strategisen kehittämisen kanssa.

Pirjo Venhovaara
Koordinoiva opinto-ohjaaja
Savonia-ammattikorkeakoulu

pirjo_blogi_150px

Sähköiset palvelut oppilaitoksen arjessa

Digitalisaatio on tänä päivänä melkeinpä kaikkien toimialojen kuumia aiheita. Oli kyse sitten sote-uudistuksesta, rakentamisesta tai bisneksestä. Myös meillä Savoniassa käytetään päivittäiseen asiointiin digitaalisia palveluita. Opiskelijamme ovat pääsääntöisesti kokeneita sähköisten palveluiden käyttäjiä, ja se haastaa myös meidät vastaamaan heidän odotuksiinsa.

start_vr

Digitaalisten palveluiden kehittäminen on jatkuvaa työtä, jota tekee mm. Savonian oma tietohallinto asiantuntijoiden tekemän määrittelyn mukaisesti. Uudet käyttöönotetut järjestelmät mahdollistavat aina uusien palveluiden ideoinnin ja laadinnan. Digitaalisia palveluita tuotetaan mm. opiskelijatietohallintojärjestelmän, intra-ratkaisujen, videoneuvottelun ja sosiaalisen median avulla. Monet järjestelmät ovat integroituja keskenään toiminnallisiksi kokonaisuuksiksi. Samaan yhtenäisyyteen moni opiskelija pyrkii henkilökohtaisessa verkkokäyttäytymisessään, kun he hyödyntävät erilaisia tietoja yhteen kokoavia palveluita.

opiskelijalle_paakuva

Opiskelijat ja opettajat käyttävät Wilmaa, joka on web-pohjainen käyttöliittymä opiskelijatietohallintojärjestelmäämme. Wilmaan on rakennettu eri tilanteisiin sopivia digitaalisia palveluita. Wilman avulla opettaja voi mm. antaa opintojaksoihin liittyvät arvioinnit, kirjata hops-keskusteluun liittyvät tiedot, tarkastella opiskelijoiden opinnoissa edistymistä ja viestiä opiskelijoiden kanssa. Opettajilla Wilma ja siihen liitetyt järjestelmät toimivat myös työajan suunnittelun ja seurannan välineenä. Jos aikoinaan näitä asioita tehtiin papereilla ja useita eri järjestelmiä käyttäen, on suuntaus selkeästi siihen, että yhden järjestelmän kautta voidaan käyttää useampaa verkkopalvelua.

Wilman avulla opiskelijat mm. seuraavat opintojen edistymistä, kirjaavat hops-keskusteluihin liittyviä tietoja, tekevät opintojaksoihin liittyviä valintoja, tekevät lukuvuosi ilmoittautumiset, hakevat tarvittaessa AHOTia (aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistaminen) ja hakevat siirtoa esim. opiskelun toteutustavan vaihtoon liittyen. Wilmaan liittyviä palveluita rakennetaan koko ajan lisää.

Savonia käyttää kahta intranet-järjestelmää, toinen intra on tarkoitettu henkilökunnan ja toinen opiskelijoiden käyttöön. Molemmat intrat muodostavat kullekin käyttäjäryhmälle sähköisen työpöydän. Intrat toimivat mm. tiedottamisessa, eri työryhmien toiminta-alustana, portaalina organisaation käyttämiin digitaalisiin palveluihin, toimintaohjeiden julkaisupaikkana ja toiminnan raportoinnin alustana. Olennaiset tiedot on näin ollen aina ihmisten käytettävissä.

Opetuksen ja ohjauksen tukena käytetään eOppimiseen liittyviä välineitä. Keskeisimpiä ovat Moodle-oppimisalusta, videoneuvottelut (Adobe Connect, Skype for Business ja Cisco), Exam-sähköinen tenttijärjestelmä, blogi ja videotallennus. Sosiaalinen media eri palveluineen on käytössä viestinnässä, opetuksessa ja ohjauksessa, TKI-toiminnassa sekä markkinoinnissa.

Videoneuvottelujärjestelmiä on käytetty vuodesta 2012 alkaen opetuksessa ja ohjauksessa sekä neuvotteluissa. Videoneuvottelut mahdollistavat esim. opiskelijoiden osallistumisen samoille luennoille eri kampuksilta tai eri organisaatioista. Myös asiantuntijaluentoja on toteutettu videoyhteyksien avulla.

Neuvottelukäytössä videoneuvottelujärjestelmiä on hyödynnetty niin Savonian sisäisissä kokouksissa kuin myös palavereissa ulkopuolisten toimijoiden kanssa, niin kotimaassa kuin myös ulkomailla. Järjestelmät ovat mahdollistaneet savonialaisten osallistumisen kotimaisiin ja kansainvälisiin seminaareihin, webinaareihin. Videokokoukset ja –luennot on mahdollista tallentaa myöhempää käyttöä varten.

On hyvin mielenkiintoista lähteä suunnittelemaan tulevia vuosia, ja nähdä mitä mahdollisuuksia digitalisaatio tuo vielä tullessaan. Selvää on, että kehitys jatkuu, ja sen vaikutukset tulevat leviämään. Me Savoniassa uskomme, että digitalisaatio on monella tavoin myös yhteiskuntavastuun näkökulmasta mahdollisuuksia täynnä.

Seppo Räsänen
Suunnittelija
Savonia-ammattikorkeakoulu

Matti Kuosmanen
Tietohallintopäällikkö
Savonia-ammattikorkeakoulu

Vastuullista markkinointia

Savonia-ammattikorkeakoulu on jo usean vuoden ajan profiloitunut työelämäläheiseksi, laadukkaaksi ja houkuttelevaksi opiskelupaikaksi, jossa opiskelija ja hänen hyvinvointinsa on keskiössä. Opetamme ajantasaisia, ammatissa hyödyllisiä tietoja ja taitoja, innostamme elinikäiseen oppimiseen ja tuemme opiskelijaa opintojen eri vaiheissa. Nämä ovat isoja asioita, joiden viestiminen etenkin lukionsa tai ammattikoulunsa päättävälle nuorelle tulee tehdä selkeästi ja ymmärrettävästi.

ykvr_markkinointi1

Henkilöstömme ”näppituntuman” ja useiden kyselyidenkin mukaan työelämäläheisyys on yksi tärkeimmistä syistä hakeutua ammattikorkeakouluun. Nuori haluaa saada korkeakoulututkinnon, mutta kerryttää sekä taitoja että myös verkostoja jo opintojensa aikana. Savonian markkinointi onkin keskittynyt tämän kokonaisuuden ympärille. Olemme kertoneet ja näyttäneet projekteja, joissa opiskelijat ovat päässeet tekemään konkreettisia projekteja yhdessä työelämän kanssa. Yksi tunnetuimmista projekteista on ollut Savonia Chopper, oikea moottoripyörä joka on suunniteltu, rakennettu ja myös markkinoitu opiskelijoidemme toimesta. Eli tavallaan olemme päästäneet nuoret katsomaan jo markkinointivaiheessa niitä helmiä, joita Savoniassa syntyy.

Korkeakouluopiskelu on toki paljon muutakin, kuin yritysten kanssa tehtäviä projekteja. Tätä tukee markkinoinnin iskulauseena ollut ”meillä teoriaa sovelletaan käytäntöön”. Ei voida hypätä suoraan tekemiseen vaan pohjalle tarvitaan merkittävä määrä teoriaopintoja. Tämän kanssa meidän täytyy olla viestinnässämme vastuullisia, jotta emme anna väärää mielikuvaa ammattikorkeakouluopinnoista.

ykvr_some

Vuoden 2016 aikana lähdimme henkilöstön ja opiskelijoiden edustajien kanssa pohtimaan miltä Savonian markkinointi nuorten suuntaan tulevaisuudessa näyttää. Pohdittiin tuodaanko Savonian visio ”Suomen vaikuttavin ammattikorkeakoulu” osaksi markkinointia, mutta aika nopeasti tulimme siihen tulokseen että tuolla termillä meidän ei kannata nuorille puhua. Ei ehkä edes aikuisemmille opiskelupaikkaa etsiville hakijoille. Päädyimme tuomaan Savonian markkinointiin lisää elävyyttä, haluamme näyttää monenlaisia arjen pilkahduksia joita kampustemme seinien sisällä tapahtuu. Siksi lisäsimmekin sosiaalisen median seinän verkkosivuillemme, jossa näkyy suodattamattomana kaikki opiskelijoidemme ja henkilöstömme tekemät Savoniaa koskevat päivitykset. Uskomme että tämä on nimenomaan vastuullista markkinointia, näytetään opintojen arkea opiskelijoiden itsensä kertomana.

Petteri Alanko
viestintäpäällikkö
Savonia-ammattikorkeakoulu

petteri_alanko_savonia_150px

Kestävä talous

Suomalainen korkeakoulukenttä on ollut jo vuosien ajan taloudellisessa pyörteessä. Tilanne ei ole suinkaan tasoittumassa, viimeisimpänä näkökulmana asiaan tuli ministeri valtiovallan ehdotus korkeakoulujen entistä voimakkaammasta pääomittamisesta. Myös talous-Nobelilla palkittu Bengt Holmström on ehdottanut, että valtio tekisi pääomasijoituksia korkeakouluihin.  Me Savoniassa koemme, että ennen kaikkea kestävä talous turvaa organisaation hyvinvoinnin ja toiminnan jatkuvuuden tulevaisuudessa. Terveenä pidetty talous kestää ajoittaisia tiukempiakin aikoja sekä uusia laskentamalleja.

Moniulotteista tuloksellisuutta

Moneen muuhun toimialaan verrattuna korkeakoulujen talous sisältää omia ominaispiirteitään. Verovaroin kustannettava julkinen toiminta, kuten ammattikorkeakoulujen antama korkeakouluopetus, on pääosin vastikkeetonta toimintaa, jonka tavoitteena ei ole voiton tuottaminen. Ammattikorkeakoulun toiminnassa tulojen ja menojen erotus ei kuvaa toiminnan tuloksellisuutta. Toiminnan ja talouden tulokset on johdettava toiminnan laatua ja laajuutta sekä yhteiskunnallisia vaikutuksia koskevista tavoitteista, mutta myös taloutta kuvavia tietoja tarvitaan.

Yhteiskuntavastuun näkökulmasta keskeisissä rooleissa ovat talousarvio ja tilinpäätös, jotka yhdessä muodostavat kokonaisuuden, jonka avulla arvioidaan resurssitarvetta ja myönnetään resurssit toimintaan. Talousarvioprosessissa on korostettu tavoitteiden asettamista ja niiden eurottamista. Tilinpäätöksessä puolestaan kootaan ja raportoidaan keskeiset talousindikaattorit ja sen avulla kyetään seuraamaan tehtyjen päätösten taloudellisia vaikutuksia.

Valtion talousarvio ja siinä oleva korkeakoulupoliittinen tavoitteenasettelu ohjaa myös Savonian tilinpäätösraportointia ja tulosten arviointia. Savonian tilinpäätöksen tulee kuvastaa valtion talousarviossa esitettäviä tavoitteita yhteiskunnalliselle vaikuttavuudelle ja siitä aiheutuville kustannuksille.

Kestävää taloutta ei voida mitata pelkillä perinteisillä talouden tunnusluvuilla. Parhaimmillaan talouden seuranta kuitenkin tehostaa päätöksentekoa ja auttaa keskittymään aidosti olennaisiin tavoitteisiin. Jotta taloudenpito olisi kestävällä pohjalla, on organisaation onnistuttava kohdistamaan resurssinsa perustehtävänsä mukaiseen tuottavaan toimintaan. Uusi ammattikorkeakoululaki tuli voimaan 1.1.2014 ja samalla Savoniassa otettiin myös uuden lain mukainen tuloksellisuuteen pohjautuva rahoitusmalli käyttöön.

tulot_blogi_talous

Sopeuttamisella tuloksellisuuteen

Valtakunnallisesti ammattikorkeakoulujen valtionrahoituksen reaaliarvo on vähentynyt vuosina 2012-2015 yhteensä noin 15 %.  Savonian perusrahoituksen vähenemä vuosina kehitys 2012–2015 on ollut -17 %. Myös ulkopuolisen TKI-rahoituksen määrässä on tapahtunut rakennerahastokauden vaiheessa huomattava notkahdus. TKI-kehityksen kääntäminen nousuun ja palauttaminen takaisin yli 6 M€ vuositasolle tulee olemaan keskeistä Savonian tulevaisuuden menestyksen kannalta.

menot_blogi_talous

Toimintakulujen tarkastelu osoittaa, että Savonia on onnistunut raportointikaudella sopeuttamaan toimintansa vähentyviin tuloihin tulostavoitteensa mahdollistavalla tavalla eli tuottavuus ja taloudellisuus ovat parantuneet.

Palveluiden, aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden hankinta on yhteensä lähes 30 % liikevaihdosta. Hankintojen suunnittelulla ja johtamisen kehittämisellä julkisissa organisaatioissa väitetään olevan mahdollista saavuttaa jopa 15 % säästöt.  Savonian hankinnoissa käytetään hankintayhtiö IS-Hankinta Oy:n tai Halselin kilpailuttamia yhteishankintasopimuksia, joiden avulla varmistetaan, että hankinnat on ensinnäkin kilpailutettu hankintalain mukaisesti oikein ja toiseksi Savonia saa tarvitsemansa tuotteet edulliseen hintaan.

Alueellinen vaikuttaja

Korkeakoulujen mahdollinen pääomitus ei tule korvaamaan ammattikorkeakoulurahoitukseen tehtyjä leikkauksia, koska pääomitus ei suoraan kasvata korkeakoulujen käyttötaloudesssa olevan rahan määrää. Onkin olennaista tiedostaa, että Savonian toiminta tuottaa taloudellista hyvinvointia Pohjois-Savoon. Taloudelliset vaikutukset alueelle muodostuvat ammattikorkeakoulun työllistävästä vaikutuksesta, sen tekemistä hankinnoista ja opiskelijoiden ja henkilöstön tuottamasta välillisestä vaikutuksesta alueella. Merkittävä osa Savonian hankkimista tavaroista ja palveluista ostetaan Pohjois-Savosta.

Ammattikorkeakoulun henkilöstön ja opiskelijoiden kautta ammattikorkeakoulutoiminnan vaikutukset ulottuvat kaikkialle maakuntaan ja koskettavat suoraan tai välillisesti tuhansien maakunnan asukkaiden elämää. Ammattikorkeakoulutoiminnan välilliset vaikutukset alueelle ovat huomattavia muun muassa verotuloina sekä kulutuskysynnän lisääntymisenä.

Seppo Lyyra
Talouspäällikkö
Savonia-ammattikorkeakoulu

seppo_lyyra