Sairaanhoitajien ja sairaanhoitajaopiskelijoiden kliinisen osaamisen korkea taso ja sen tasalaatuisuus ovat tärkeitä potilaiden ja palveluja tarjoavien terveydenhuollon organisaatioiden näkökulmasta. Tällä hetkellä Suomessa ei kuitenkaan ole yhtenäistä sairaanhoitajan ammatillisen osaamisen arviointimenetelmää ja siksi on epäselvää, minkä verran valmistuneiden sairaanhoitajien osaamisessa on vaihtelua.

Sairaanhoitajien kliinisen osaamisen ajantasaisuuteen ja kykyyn vastata tulevaisuuden haasteisiin pyritään vastaamaan Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamalla Yleissairaanhoitajan (180 op) ammatillisen perusosaamisen arvioinnin kehittäminen – hankkeella (yleSHarvionti-hanke). Hankkeen työpaketti 1 päivitti aiempaa sairaanhoitajan osaamisperustan kuvausta vuosille 2020-2030. Työpaketti 2:n tavoitteena on kehittää sairaanhoitajaopiskelijan kliinistä osaamista ja todentaa osaamisen kehittyminen koulutuksen aikana eri oppimisympäristöissä jatkuvan ohjauksen ja arvioinnin keinoin. Tämän ajatellaan edistävän opintojen sujuvuutta, tukevan osaamisen kehittymistä ja nopeuttavan opintojen edistymistä. Samalla varmistetaan kaikkien sairaanhoitajien perusosaaminen ja helpotetaan valmistuneiden rekrytointia sosiaali- ja terveydenhuollon erilaisiin työtehtäviin.

Työpaketti 2:n toimijoina ovat Turun ammattikorkeakoulu (vastuu amk), Hämeen ammattikorkeakoulu, Karelia, Lapin ammattikorkeakoulu, Laurea, Metropolia ja Seinäjoen ammattikorkeakoulu. Työpaketti tekee tiivistä yhteistyötä erityisesti työpaketti 5:n kanssa valtakunnallista sairaanhoitajien loppukoetta ja työpaketti 3:n (kliinisen osaamisen ohjauksen ja arvioinnin menetelmien tekninen toteutus) kanssa.

Työpaketti 2 alkoi hieman viivästetysti huhtikuun lopussa pidetyn työpakettien vetäjien ensimmäisen kokouksen jälkeen. Kesätauon jälkeen työ jatkui kahdella osaamisen arvioinnin selvityksellä. Nämä olivat kansallista ja kansainvälistä osaamisen arviointia kartoittava systemaattinen kirjallisuuskatsaus ja kysely suomalaisille ammattikorkeakouluille jo käytössä olevista sairaanhoitajaopiskelijoiden kliinisen osaamisen arviointimenetelmistä. Artikkeleita tarkempaan analyysiin löytyi yli sata. Runsaan materiaalimäärän perusteellinen analyysi edellyttää vielä jatkotyöstöä, mutta kokonaiskuva arviointimenetelmistä on muodostunut ja käytössä mallinnusvaiheessa. Arviointi kohdistuu kansainvälisesti sekä sairaanhoitajakoulutukseen loppuvaiheeseen (ns. loppukoe) että koulutuksen aikana tehtäviin arviointeihin keskeisillä kliinisen osaamisen alueilla. Kliinisen osaamisen loppuarviointia tehdään monessa maassa ja maanosassa OSCE (Objective Structured Clinical Examination) – menetelmällä, johon voi liittyä kirjallinen tietotestityyppinen koe. Pienempiä osaamisen arviointikohteita ja niiden menetelmiä on myös tutkittu. Tällainen arviointikohde on esimerkiksi suonen sisäisen kanylointi ja siihen liittyvä aseptinen osaaminen.

Kyselyyn saatiin vastauksia 19 suomalaisesta ammattikorkeakoulusta, joista tuli yksi koottu vastaus. Vastaajina oli koulutusvastaavia, tutkintovastaavia, yliopettajia, lehtoreita, kehittämispäälliköitä, opoja, harjoittelukoordinaattori sekä osastonhoitajia työelämän edustajana ja sairaanhoidon opiskelija. Kliinisen osaamisen arvioinnissa käytetyt menetelmät ovat monipuolisia ja hyvin samantapaisia kaikissa ammattikorkeakouluissa. Osaamisen näyttöjen arviointi kohdentuu opiskelijan tietoihin, taitoihin ja asenteeseen. Arviointiin osallistuvat opiskelija itse, opettajat, ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa ohjaajat sekä opiskelijakollegat. Kliinisen osaamisen harjoitteluympäristöjä prekliinisessä koulutusvaiheessa (oppilaitoksella) ovat laboraatio-, simulaatio- ja virtuaalinen oppimisympäristö. Eroavuuksiakin on esimerkiksi siinä, kuinka paljon ammattikorkeakoulun opettajat osallistuvat opiskelijoiden ohjaukseen ja arviointiin autenttisissa hoitoympäristöissä kuten sairaaloissa. Joissakin ammattikorkeakouluissa on käytössä sähköinen arviointilomake. Toivomuksena kyselyyn vastaajat esittivät yhtenäisiä arviointikriteereitä kaikkiin ammattikorkeakouluihin.

Kirjallisuuskatsauksen sekä ammattikorkeakouluille suunnatun kyselyn pohjalta lähdettiin rakentamaan sairaanhoitajaopiskelijan ohjaavaa ja kannustavaa arviointimallia. Malliin hahmoteltiin kahdeksan osaamisen vaihetta, joista yksi on 180 opintopisteen (yleissairaanhoitaja) osaamisen arviointikoe. Loppukoe sisältää tietotestin lisäksi konkreettista toimintaa esimerkiksi simulaatioissa tai autenttisissa hoitoympäristöissä. Kullekin kahdeksalle osavaiheelle laaditaan sisällöt ja arviointikriteerit. Opiskelijan tulee tehdä kaikki osavaiheet hyväksytysti ennen loppukoetta.

Hankeen ja työpaketin tavoitteena on luoda moderni, opiskelijoiden ohjaamista ja arviointia helpottava, osaamisen kasvua kuvaava ja opiskelijan kehittymistä tukeva työvälineistö. Tämän työvälineistön odotetaan helpottavan osaamisen kehittymistä. Työmäärä mallin sisällön ja arvioinnin rakentamisessa menetelmineen on suuri, sillä kyseessä on käytännössä koko sairaanhoitajakoulutuksen ydin. Työpaketti 2 jatkaa tämän mallin rakentamisesta koko vuoden 2019, vaikka osia ryhdytään jo pilotoimaan teknisen alustan kanssa keväällä 2019. Arviointimenetelmien pilotointeja tehdään suppeina ja laajoina toteutuksina vuosina 2019-2020 eri ammattikorkeakoulujen yhteistyönä. Piloteissa saatujen palautteiden pohjalta mallia ja työvälineitä kehitetään eteenpäin ja ensimmäinen virallinen käyttäversio pitäisi olla käytössä vuonna 2021.

Odotamme mielenkiinnolla millaisen oppimista tukevan ja edistävän, sekä oppimista reaaliaikaisesti arvioivan mallin saamme tuotettua. Opiskelijan on oikeus saada rehellistä ja riittävän usein toistuvaa palautetta, jotta hän voi suunnata voimavarojaan kehittämiskohteisiin ja kokea onnistumisen iloa opintojen aikaisesta osaamisensa etenemisestä!

Yliopettaja Tiina Nurmela Työpaketin 2 vastuuhenkilö

Turun ammattikorkeakoulu

tiina.nurmela@turkuamk.fi

Sairaanhoitajaopiskelijan kliinisen osaamisen kehittymisen arvioinnin valtakunnallinen malli rakenteilla

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *