Yleissairaanhoitajan ammatillisen perusosaamisen kehittäminen (yleSHarviointi) –hankkeen yhtenä tavoitteena on tuottaa sairaanhoitajan ydinosaamisen (180 op) valtakunnallinen koe, jolla varmistetaan sairaanhoitajan ammatillisen osaamisen taso, joka vastaa kansallista ja kansainvälistä osaamista. Tämä tulee vaikuttamaan merkittävästi sairaanhoitajakoulutukseen, koska koe yhtenäistää osaamisen arviointia valtakunnallisesti. Se asettaa paineita yhtenäistää myös opetussuunnitelmien sisältöjä, jotta kaikki hankkeessa laaditut osaamisen alueet tulevat huomioiduksi opetussuunnitelmia laadittaessa. Koe tulee sisältymään sairaanhoitajakoulutuksen lisäksi myös terveydenhoitaja-, ensihoitaja- ja kätilökoulutukseen.

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu (Xamk) vastaa valtakunnallisen kokeen kehittämisestä (työpaketti 5) yhteistyössä Karelia, Centria, Metropolia, Satakunnan ja Turun ammattikorkeakoulujen kanssa. Työpaketissa tehdään tiivistä yhteistyötä työpakettien 2 (kliinisen osaamisen ohjaaminen ja arvioinnin menetelmät) ja 6 (valtakunnallisen kokeen tekninen toteutus) kanssa.

Tietoa kokeen kehittämisen perustaksi haettiin tekemällä selvitys, onko vastaavaa valtakunnallista koetta muissa maissa. Tietoa saatiin Belgiasta, Hollannista, Italiasta, Ranskasta, Englannista, Skotlannista, Portugalista, Espanjasta, Unkarista, Tsekistä, Norjasta, Ruotsista, Tanskasta, Virosta, Latviasta, Kyprokselta, Egyptistä, USA:sta ja Kanadasta. USA:ta ja Kanadaa lukuunottamatta muissa benchmarkkauksen kohteena olevissa maissa yhtenäistä valtakunnallista koetta ei ollut, vaan koe saattoi olla yliopistokohtainen tai se kohdistui kliinisten taitojen arviointiin. Osassa maista koe on ollut käytössä vain tiettyjen osaamisalueiden, kuten lääkehoidon osaamisen arviointiin.

USA:ssa sairaanhoitajaopiskelijat tekevät valtakunnallisen NCLEX-RN –kokeen ennen valmistumista. Se on heille maksullinen, eikä opiskelija voi työskennellä sairaanhoitajana, jos hän ei läpäise koetta. Koe arpoo opiskelijalle 80-200 kysymystä riippuen opiskelijan vastaamisen tasosta. Toisin sanoen, jos opiskelija vastaa toistuvasti oikein, ohjelma ”tunnistaa” osaamisen tason, ja vastaamalla 80 ensimmäiseen kysymykseen opiskelija läpäisee kokeen. Jos opiskelija vastaa sekä oikein että väärin, ohjelma arpoo enemmän kysymyksiä, jotta varmistuu, että opiskelija osaa testattavan asian. Myös ainakin Australiassa, Uudessa Seelannissa, Kiinassa, Etelä-Koreassa ja Thaimaassa on käytössä valtakunnallinen koe, minkä opiskelijat tekevät ennen valmistumista.

Valtakunnallisen kokeen kehittämiseksi tehtiin myös kysely kaikkiin Suomen ammattikorkeakouluihin, jotta saataisiin tietoa, miten ammattikorkeakoulut suhtautuvat kokeeseen ja mitä kehittämisehdotuksia sieltä nousee. Kyselyyn vastasi 19 ammattikorkeakoulua 21:stä, ja kaikissa vastanneissa amkeissa valtakunnallista koetta pidettiin tärkeänä. Suurin osa ammattikorkeakouluista kannatti 2-osaista koetta, jossa on sekä tietotesti, että kliinistä osaamista arvioiva taitotesti. Koe esitettiin tehtäväksi silloin, kun opiskelija on suorittanut 180 op:n opinnot ennen täydentäviä opintoja. Kokeen kestoajaksi ehdotettiin 2-6 tuntia ja enemmistö piti 3 tunnin pituista koetta sopivana.

Kyselyn ja benchmarkkaus -tulosten perusteella tuli selväksi, että sekä tiedollista että taidollista osaamista tulee sairaanhoitajan 180 op valtakunnallisessa kokeessa arvioida. Jotta työpaketissa 5 ja 2 ei tulisi kehitettyä päällekkäistä taitokoetta, sovimme työpakettien kesken, että työpaketissa 5 keskitytään kehittämään tietoa arvioivaa koetta ja työpaketissa 2 myös taitokokeita.

Työpaketissa 1 tuotetut osaamisen alueet ohjasivat kokeen suunnittelua. Ensihoitajien valtakunnallisesta kokeesta saimme vinkkejä siitä, että kokeessa olisi tarpeen olla todentuntuisia potilastapauksia, joiden mukaisesti kysymyspatteristot rakentuisivat. Selväksi tuli myös se, että koe on sähköinen ja automaattisesti itsensä korjaava. Esseekysymyksiä kokeeseen ei haluttu, koska niiden yhdenmukaiseen tarkistamiseen kuluu liikaa aikaa.

Koe pilotoidaan kahdesti hankkeen aikana. Syksyllä 2018 työstimme potilaiden hoitoon pohjautuvia tapauskuvauksia kevään 2019 teknisen alustan käytettävyyden pilottia varten. Tapauskuvauksissa potilaan hoito etenee todentuntuisesti hoidon vaiheista toiseen. Niihin sijoitetaan videoita potilastapausten monipuolisen kuvaamisen tehostamiseksi sekä monivalinta- ja väittämä-kysymyksiä sisältäviä kysymyspatteristoja. Koe sisältää lisäksi yksittäisiä kysymyspatteristoja hoitamisen eri sisältöalueista. Tapauskuvaukset ja yksittäiset kysymyspatteristot on ryhmitelty kahdeksan osaamiskokonaisuuden mukaisesti samalla tavalla kuin kliinisen osaamisen kokeessa. Opiskelijalle arpoutuu jokaisesta osaamiskokonaisuudesta tasapuolisesti tietty määrä potilastapauksia ja yksittäisiä kysymyspatteristoja siten, että koe kokonaisuudessaan sisältää 200 kysymystä (25 kysymystä/osaamiskokonaisuus). Kokeen läpäisyn rajaksi on toistaiseksi sovittu 65%.

Koe pyritään kehittämään sellaiseksi, että sillä voidaan arvioida monipuolisesti sairaanhoitajaopiskelijan osaamista. Koe pilotoidaan kevään 2019 aikana, jotta sen tekniset ominaisuudet, käytettävyys ja tarkoituksenmukaisuus voidaan arvioida. Kokeen sisällöllinen pilotointi on kevään 2020 aikana. Pilottien tulosten perusteella koetta muokataan, jotta siitä saadaan mahdollisimman toimiva ja teoriaosaamista monipuolisesti arvioiva. Koe otetaan käyttöön kaikissa terveysalan ammattikorkeakouluissa keväällä 2021.

Yliopettaja Paula Mäkeläinen, Työpaketin 5 vastuuhenkilö

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu

paula.makelainen@xamk.fi

 

 

Sairaanhoitajan ydinosaamisen 180 op valtakunnallinen koe mullistaa sairaanhoitajakoulutuksen arviointia

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *