Opetus- ja kulttuuriministeriön tukema Sairaanhoitajan ammatillisen osaamisen arvioinnin kehittämisen hanke (yleSHarviointi) 2018-2020 tuottaa Suomeen valtakunnallisia sairaanhoitajan arvioinnin sisältöjä ja menetelmiä. Hankkeen yhtenä tavoitteena on kehittää sairaanhoitajan ydinosaamisen (180 op) valtakunnallinen koe, jonka tutkimus- ja kehittämistyö jakaantuu kahteen pilottiin. Pilotti 1 toteutettiin keväällä 2019 ja siihen osallistui opiskelijoita, opettajia ja työelämän edustajia. Pilotissa oltiin kiinnostuneita osallistujien kokemuksista kokeen sisällöstä, rakenteesta ja Moodle alustan toimivuudesta, jotta koetta voidaan kehittää edelleen. (Silén-Lipponen 2018, Koskinen 2005, 187, Ovaska ym. 2005). Pilotissa 2 tuotetaan tietoa opiskelijoiden kokeessa menestymisestä ja opiskelijoiden taustatietojen kuten aikaisempi koulutus, kokemus terveydenhuoltoalalla jne. merkityksestä kokeessa menestymiseen. Lisäksi siinä tuotetaan tietoa opiskelijoiden kokemuksista kokeen sisällöistä sairaanhoitajan osaamisen arvioinnin näkökulmasta. Tässä blogissa tarkastellaan kokeen kehittämisen ensimmäisen pilotin tuloksia ja tulosten hyödyntämistä kokeen kehittämisessä.

 

Pilotoinnit tuottavat tärkeää tietoa kokeiden kestosta, teknisestä toiminnasta ja vaikeustasosta

Valtakunnallisen sairaanhoitajan osaamisen kokeen kehittämiseksi tarvitaan opiskelijoiden, opettajien ja työelämän edustajien palautteita, jotta koe saadaan kehitettyä mittaamaan juuri sitä osaamista, jota sairaanhoitajalta odotetaan 180 opintopistettä suoritettuaan. Koetta kehitetään ammattikorkeakoulujen yhteistyönä siten, että kokeen kysymyksiä ja tehtäviä laatii ryhmä opettajia ja asiantuntijoita ja kokeen kysymysten syöttämisestä Moodle alustalle huolehtii toinen työryhmä. Kokeen kehittämiseen liittyvistä piloteista ja tutkimuksista vastaa kaksitoista ammattikorkeakoulua ja työtä koordinoi OAMK.

Pilotoinnissa 1 käytetty koe sisälsi yhteensä 200 kysymystä, jotka olivat monivalinta-, täyttö-, aukko- ja case tehtäviä sekä väittämiä. Lisäksi kokeessa oli 5 lääkelaskua. Potilastapaus-tehtävät oli laadittu aitoja ja todenmukaisia tilanteita muistuttaviksi ja siten ne auttoivat opiskelijoita eläytymään asiakastilanteisiin ja vastaamaan tehtäviin sen mukaisesti (Koskinen 2005, 190-191).

Pilotti 1 toteutettiin neljässä ammattikorkeakoulussa KAMK (Kajaani), Oamk (Oulu), Savonia (Kuopio) ja SeAMK (Seinäjoki) keväällä 2019. Pilottiin osallistui sairaanhoitajaopiskelijoita (n=32), opettajia (n=9) ja työelämän edustajia (n= 15) ja heitä informoitiin pilottiin kuuluvasta tutkimuksesta ja sen tarkoituksesta. Osallistujat allekirjoittivat tietoisen suostumuksen tutkimukseen osallistumiseksi ja tutkimukseen osallistuvien ammattikorkeakoulujen organisaatioilta oli saatu luvat tutkimuksen toteuttamiseksi.

Pilotti 1:n tutkimusaineistot kerättiin P-SUS-scale-, taustatieto- ja palautekyselyinä, sekä pari- että ryhmähaastatteluina. Haastattelujen avulla saatiin arvokasta käyttäjä- ja asiantuntijatietoa valtakunnallisen sairaanhoitajan ydinosaamisen kokeen edelleen kehittämiseen. Haastatteluissa saadut asiat kuvattiin sisältö, rakenne ja tekninen toimivuus pääluokkien ja niitä kuvaavien alaluokkien mukaisesti.

 

Kokeen pilotin tuloksia ja tunnelmia

Opiskelijat tekivät kokeen koulun tiloissa tietokoneilla ja kokeeseen oli varattu aikaa 3 tuntia. Ennen koetta opiskelijat olivat saaneet ohjeita kokeesta ja he olivat rekisteröityneet Moodle alustalle. Kokeeseen osallistuvat opiskelijat olivat iältään 21-41 vuotiaita ja heistä suurin osa opiskeli kokeen aikaan kuudetta lukukautta. He olivat suorittaneet lukion, ylioppilastutkinnon tai lähihoitajakoulutuksen. Opiskelijat pitivät koetta melko vaikeana. Teoriakokeen läpäisyn raja oli asetettu 65% eli 130 pistettä oli minimipistemäärä, jolla kokeen olisi saanut hyväksytysti lävitse. Lääkelaskujen kokeen tuli olla 100% oikein. Pilotissa kokeen suorittamisesta ei annettu arvosanaa eikä se vaikuttanut opiskelijan opintosuorituksiin. KAMKissa kokeeseen osallistui 10 opiskelijaa, Oamkissa 9 opiskelijaa, Savoniassa 10 opiskelijaa ja SeAMKissa 3 opiskelijaa. Kokeeseen osallistuneista opiskelijoista (n=32) 15 opiskelijaa olisi läpäissyt teoriakokeen ja 19 opiskelijaa lääkelaskukokeen.

Pilotti 1 tutkimukseen osallistuneet opiskelijat, opettajat ja työelämän edustajat kertoivat, että on erinomaista, kun ollaan kehittämässä valtakunnallista sairaanhoitajan ydinosaamisen koetta. Heidän mielestään kokeen kysymyksiä oli kuitenkin liian paljon annettuun aikaan nähden ja eikä osa niistä kohdistunut sairaanhoitajan työn ydinosaamiseen.

Kokeen tehtäviä pidettiin yleensä ymmärrettävinä ja osuvina, joskin osa tehtävistä mittasi lääketieteen erityis- ja nippelitietoja, kuten syövän pahanlaatuisuuden ja tuumorin luokitusasteita. Potilastapauksia pidettiin käytännönläheisinä ja sopivasti vaativina. Potilastapaustehtävät koettiin ”yleensä mielenkiintoisina ja hyvinä”, mutta ylipäätään ”kokeessa oli liian monta potilastapaustehtävää, jotka sisälsivät liikaa kysymyksiä ja kysymysten sisällä useita vaihtoehtoja”. Joissakin Potilastapauksissa oli epäoleellista tietoa, joka merkitsi sitä, että kysymysten tausta-aineiston lukemiseen kului paljon aikaa.

Opiskelijat olivat tunteneet kokeen aikana monenlaisia tunteita, kuten turhautumista ja uupumista, mutta myös onnistumisen kokemuksia. Hyväksi koettiin se, että kokeen sisältöön ja kysymyksiin saattoi vaikuttaa. Koetta kuvattiin myös raskaaksi ja työlääksi, koska kokeessa oli paljon toistoa, luettavaa tekstiä ja osa tehtäväksi annoista oli pitkiä. Osaa tehtävistä oli vaikea hahmottaa ja osa tehtävistä oli epäloogisia. Pilottiin osallistujat kertoivat, että pitäisi olla sellaisia kysymyksiä ja tehtäviä, joita sairaanhoitajan tulee osata missä tahansa työpaikassa, esimerkiksi kansansairauksien hoitotyöstä sekä käypä hoito suosituksista ja niiden soveltamisesta. Lisäksi toivotiin kysymyksiä kliinisestä tutkimuksesta, kivun hoidosta, haavahoidosta ja perushoidosta sekä ylipäätään tehtäviä, joita joutuisi perustelemaan. Lääkelaskut olisivat pilottiin osallistujien mielestä voineet olla nykyistä vaativampia.

Kokeen rakenteeseen toivottiin lisää loogisuutta muun muassa sisällöllisellä ryhmittelyllä. Pilotissa saman aihealueen kysymyksiä saattoi ilmaantua uudelleen pitkin koetta, mikä sekoitti ajattelua ja oli turhauttavaa. Tehtävien tekemiseen liittyvät ohjeet Moodle alustalla olivat riittäviä ja selkeitä.

Opettajat ja työelämän edustajat antoivat melko samansuuntaista palautetta kokeesta kuin opiskelijatkin. Erityisesti opettajat korostivat sitä, että kokeessa tulee olla eri hoitotyön alueiden kysymyksiä melko tasapuolisesti. Työelämän edustajien mielestä pilotti 1:ssä koekäytetty koe ei sellaisena tue tarpeeksi tehokkaasti sairaanhoitajaopiskelijan oppimista ja osaamisen kehittymistä, vaan keskittyy liikaa erityistietojen ja muun muassa lääketieteen tietoperustan osaamiseen. Liian suuren kysymysten määrän arvioitiin myös johtavan kysymysten harkitsemattomaan vastaamiseen eikä siten palvele sitä päämäärää, johon koe on tarkoitettu.

 

Tulosten hyödyntäminen kokeen edelleen kehittämiseksi

Pilotti 1:n tulosten perusteella valtakunnallista koetta muokattiin kysymyksiä ja tehtäviä selkiyttämällä sekä kohdentamalla niitä aikaisempaa enemmän sairaanhoitajan ydinosaamiseen. ”Nippelitietoon” tai toisen tieteenalan spesifiseen tietoon liittyvät kysymykset poistettiin. Kysymyksiä ja niiden vaihtoehtoja vähennettiin ja siten niihin saatiin toivottua selkeytystä. Kysymysten kokonaismäärä vähennettiin puoleen eli 100 kysymykseen. Kokeeseen on nyt suunniteltu aihealueittain etenevä rakenne ja siten koe etenee loogisesti, aihealue kerrallaan.

Pilotti 2:ssa opiskelijat tekevät pilotti 1 tulosten perusteella kehitetyn sairaanhoitajan valtakunnallisen (180 op) kokeen keväällä 2020. Siihen on osallistumassa lähes 500 hoitotyön opiskelijaa, joita pyydetään osallistumaan kokeeseen ja kokeen yhteydessä olevaan tutkimukseen. Osallistujiksi pyydetään sairaanhoitaja-, terveydenhoitaja-, ensihoitaja- ja kätilötyön opiskelijoita sekä työelämän edustajina ylempää ammattikorkeakoulututkintoa suorittamassa olevia opiskelijoita. Opiskelijoita kannustetaan osallistumaan pilottiin 2, jotta saadaan kehitettyä valtakunnallisen kokeen sisältöä ja kysymyksiä mahdollisimman hyvin sairaanhoitajan osaamista arvioivaksi. Pilotin 2 haasteena on suunnitella ja toteuttaa se siten, että pysytään aikataulussa ja saadaan siihen rekrytoitua riittävästi osallistujia. Pilotti1:n opiskelijoiden, opettajien ja työelämän edustajien kokemusten perusteella yhteistyössä on voimaa. Yhteiskehittämisen avulla saadaan sairaanhoitajan osaamisen yhtenäistä valtakunnallista arviointia kehitettyä laadukkaaksi ja käyttökelpoiseksi. Odotamme mielenkiinnolla kevättä 2020 ja hankkeen uusia koitoksia!

Kaisa Koivisto, TtT, yliopettaja, Oamk, hoitoalat, kaisa.koivisto@oamk.fi

Marja Silén-Lipponen, FT, Yliopettaja, Savonia-ammattikorkeakoulu, marja.silen-lipponen@savonia.fi

 

Lähteet

Koskinen J. 2005. Käytettävyystestaus. Teoksessa: Ovaska S., Aula A. & Marjoranta P. (toim.) Käytettävyystutkimuksen menetelmät. 187-207

Ovaska S., Aula A. & Marjoranta P. 2005. Johdatus käytettävyystutkimukseen. Teoksessa: Ovaska S., Aula A. & Marjoranta P. (toim.) Käytettävyystutkimuksen menetelmät. Tietojenkäsittelytieteiden laitos. Tampereen yliopisto. Rapotti B-205-1, 1-16

Silén-Lipponen, M., Kinnunen, P. & Seppänen, S. 2018. Sairaanhoitajien osaaminen varmistetaan valtakunnallisella kokeella. Tutkiva hoitotyö 2, 15-17.

 

Sairaanhoitajan ydinosaamisen (180 op) arviointia kehitetään yhteisissä piloteissa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *