Sairaanhoitajaopiskelijan kliinisen osaamisen ja ohjauksen arviointimenetelmät tuotettiin hankkeen edellisessä vaiheessa työpaketissa kaksi. Sairaanhoitajan kliinisen ydinosaamisen arviointimenetelmien tekninen toteutus tehtiin Moodle-oppimisympäristöön. Moodle oli valikoitunut aikaisemmin hankkeen verkko-oppimisympäristöksi siksi, että sitä kehitetään valtakunnalliseksi korkeakoulujen yhteiseksi oppimisalustaksi DigiCampus hankkeessa. Moodle todettiin tässä vaiheessa järkeväksi ratkaisuksi myös siksi, että se on ollut aikaisemmin käytössä useassa ammattikorkeakoulussa ja melko tuttu toimintaperiaatteiltaan. Moodle-oppimisympäristön suunnittelutyön lähtökohtana tähän hankkeeseen oli hyvä laatu ja asiasisältöön sopiva pedagogiikka. Erityisesti kiinnitettiin huomiota siihen, miten erilaiset arviointimenetelmät saadaan toimimaan Moodlessa siten, että pedagoginen toteutus on ymmärrettävä, selkeä ja että opettajien on mahdollista arvioida niiden avulla opiskelijoiden osaamista.

Arviointimenetelmien tallentaminen Moodleen edellytti tiivistä yhteistyötä arviointimenetelmien kehittäjien kanssa. Näin varmistettiin, että kaikilla oli samanlainen ymmärrys siitä, mitä halutaan opiskelijan kliinisestä osaamisesta arvioida. Ensimmäisenä arviointimenetelmistä valmistui kliinisen hoitotyön perusteiden osaamisen koe. Siinä vaiheessa piti pohtia muun muassa sitä, miten kysymykset Moodleen tallennetaan, minkälaiset vastausvaihtoehdot ovat sopivimmat erottelemaan osaamista ja miten kysymykset kannattaa pisteyttää. Tämän lisäksi pohdittiin, mikä mahdollisesti tulee olemaan läpäisyprosentti, jolla opiskelijat saavat kokeen hyväksyttyä. Muutamia yllätyksiä tuli matkan varrella, esimerkiksi se, että erilaiset tehtävämuodot ja toiminnot, kuten raahaustehtävät, eivät Moodlessa toimi, vaan ne jouduttiin muokkaamaan kysymysvaihtoehtojen muotoon. Tämä oli harmillista, sillä esimerkiksi raahaustehtävien kautta arveltiin saatavan tietoa siitä, miten hyvin opiskelija osaa yhdistää uuden tiedon aikaisemmin oppimaansa ja kuinka hän osaa soveltaa tietoja käytännössä. Raahaustehtävässä opiskelija voisi itse yhdistää erilaisten viivojen avulla oikeat asiat, esimerkiksi sydänsähkökäyrän ottoa simuloivassa tehtävässä oikeat ekg:n ottopaikat potilaan rintakehään.

Tämän jälkeen Moodleen tallennettiin tietotestejä sekä simulaatioiden ja näyttökokeiden instruktioita ja toimintaohjeita. Myös yleisiä Moodlessa kokeeseen vastaamisen ohjeita ja opettajan ohjeita oli tarpeen tallentaa verkkoympäristöön. Simulaatioista ja näyttökokeista tallennettiin kuvaukset erilaisista hoitotilanteista ja arviointikriteerit, joiden perusteella voidaan arvioida opiskelijoiden osaamista. Ohjeiden tarkoituksena oli selkiyttää Moodlessa toimimista ja erityisesti sitä, että väärin ymmärretty tehtäväksianto ei johtaisi huonoon koemenestykseen. Ohjeet tehtiin erikseen sekä opiskelijoille että arviointeja tekeville opettajille. Oppimisympäristön rakentaminen on yhä kesken. Odotammekin mielenkiinnolla palautetta pilotoinneista, joissa yhtenä tarkoituksena on myös Moodle-oppimisympäristön testaaminen, jotta saamme arvokasta tietoa alustan toimivuudesta sekä osaamme korjata mahdollisesti ilmenevät puutteet ennen kokeiden käyttöönottoa. Moodle-oppimisympäristöt tehdään suomen kielen lisäksi ruotsiksi ja englanniksi myöhemmin.

Kliinisen ydinosaamisen arviointimenetelmien piloteissa testataan kehitettyjen menetelmien käytettävyyttä ja soveltuvuutta sairaanhoitajaopiskelijoiden osaamisen arviointiin. Pilotointi käynnistyi keväällä 2019 kliinisen hoitotyön perusteiden osaamisen arviointimenetelmän testaamisella. Kyseessä oli sähköinen Moodle-ympäristössä tehtävä koe, jota kahden ammattikorkeakoulun (Laurea ja Metropolia) opiskelijat testasivat. Opiskelijat suorittivat kokeen valvotusti tietokoneluokassa ja heidät ohjeistettiin vastaamaan kokeeseen “ihan tosissaan”, vaikka pilottivaiheessa kokeen tulos ei heidän opintojaksonsa arviointiin vaikuttanutkaan. Kokeen suorittamisen lisäksi pilotointiin kuului oleellisena osana opiskelijoiden antama palaute kokeen käytettävyydestä ja sen sopivuudesta hoitotyön osaamisen arviointiin. Palautetta kerättiin strukturoidulla kyselylomakkeella, jossa oli mukana käytettävyyden arviointimittari SUS (System Usability Scale). Opiskelijat antoivat lisäksi laadullista palautetta kokeen tekemisen jälkeen muun muassa kehittämiskohteista ja oppimiskokemuksistaan. Kokeesta pyydettiin palautetta myös ammattikorkeakoulujen opettajilta ja kliinisessä työssä olevilta sairaanhoitajilta.

Ensimmäisen pilotin kokemukset hankkeen toimijoiden näkökulmasta olivat rohkaisevia; niin opiskelijat, opettajat kuin sairaanhoitajatkin pitivät osaamisen arviointia tervetulleena, ja kokonaisuutena koe osoittautui varsin toimivaksi. Saadun palautteen ja pilottivaiheen kokeen tulosten perusteella tunnistettiin kehittämiskohteita muun muassa kysymysten selkeyden, vaikeusasteen ja kattavuuden suhteen, ja arviointimenetelmää kehitetään ennen seuraavaa pilotointia.

Syksyn 2019 ja alkutalven 2020 aikana pilotoidaan kaikki kahdeksan hankkeessa kehitettyä kliinisen perusosaamisen arviointimenetelmää. Pilotointiin osallistuu opiskelijoita ja opettajia 11 ammattikorkeakoulusta ympäri maan. Jokainen arviointimenetelmä pilotoidaan vähintään kahdessa, mutta osa jopa neljässä ammattikorkeakoulussa. Käytettävät arviointimenetelmät vaihtelevat sähköisistä teoriakokeista, näyttöihin ja simulaatioihin, joten on erittäin tärkeää saada tietoa niiden soveltuvuudesta opintojen arviointiin ja opintojen osaksi. Opiskelijat antavat sekä strukturoitua että laadullista palautetta kaikista arviointimenetelmistä. Opettajien palaute arvioinnin soveltuvuudesta opintoihin ja mahdollisista kehittämiskohteista on niin ikään tärkeää.

Pilotoinnit pitävät hankkeen toimijat työn touhussa syksyn ja alkutalven ajan. Hankkeessa odotetaankin innolla ja mielenkiinnolla niiden tuloksia, joiden on tarkoitus valmistua helmikuun 2020 aikana. Pilottien tulosten pohjalta arviointimenetelmiä kehitetään kevään aikana edelleen työpakettien 2, 3 ja 4 kiinteässä yhteistyössä.

 

Nea Lehtimäki, tutkintovastaava, Metropolia ammattikorkeakoulu

Työpaketin 3 vastuuhenkilö (tekninen toteutus)

 

Mika Alastalo, lehtori, Laurea-ammattikorkeakoulu

Työpaketin 4 vastuuhenkilö (pilotointi)

Kliinisen ydinosaamisen arviointimenetelmien tekninen toteutus ja pilotointi

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *