Sairaanhoitajan ammatillisen osaamisen arvioinnin kehittämisen hankkeen (yleSHarviointi) yhtenä tavoitteena on kehittää sairaanhoitajan ydinosaamisen (180 op) valtakunnallinen koe. Kokeen tutkimus- ja kehittämistyötä on tehty vaiheittain ja sen toteuttamisessa on käytetty kahta pilottitutkimusta. (Koivisto & Silén-Lipponen 2019) Tässä blogissa tarkastellaan pilotoinnin 2 toteutusta ja siinä tuotettua tutkimustietoa kokeen sisällön, rakenteen ja teknisen toimivuuden kehittämiseksi.

Pilotoinnin 2 toteutus

Valtakunnallista sairaanhoitajan ydinosaamisen (180) koetta on kehitetty yhteistyönä siten, että kehittämiseen ovat osallistuneet hoitotyön opiskelijat, opettajat ja työelämän edustajat. Koetta kehitetään, jotta sillä voidaan arvioida sairaanhoitajaopiskelijan ydinosaamista, kun hän on suorittanut 180 opintopistettä. Kokeen sisältöä, rakennetta ja teknistä toimivuutta on kehitetty tutkimuspilottien tulosten perusteella. Pilotointi 1 jälkeen kokeen kysymyksiä vähennettiin puoleen aiemmasta, kysymyksiä sekä potilastapauksia selkiytettiin ja kokeen rakennetta Moodleen muokattiin kliinisen ydinosaamisen osaamisalueiden mukaisesti. (Koivisto & Silén-Lipponen 2019)

Toisessa pilotoinnissa käytössä ollut koe sisälsi 100 kysymystä, jotka olivat monivalinta- ja aukkotehtäviä, väittämiä sekä potilastapauksia. Lisäksi lääkelaskukoe oli omana kokeena sisältäen viisi lääkelaskua. Potilastapaukset muistuttivat todenmukaisia asiakastilanteita, joihin opiskelijat pystyivat eläytymään. (Koskinen 2005, 190–191; Koivisto & Silén-Lipponen 2019). Pilotointi 2 toteutettiin kevään 2020 aikana kuudessa ammattikorkeakoulussa (Diak, JAMK, LAB eli LAMK ja Saimia, Oamk, Savonia ja VAMK). Koronaepidemian vuoksi koulut suljettiin ja loput pilotoinnista toteutetaan syksyllä 2020 (Arcada, Novia, Diak ja VAMK). Tutkimukseen osallistuvien ammattikorkeakoulujen organisaatioilta oli saatu lupa tutkimuksen toteuttamiseksi, ja kokeeseen osallistujat allekirjoittivat tietoisen suostumuksen tutkimukseen osallistumisesta koetilanteen yhteydessä. Pilotointiin 2 osallistui sairaanhoitaja-, ensihoitaja-, kätilö- ja terveydenhoitajaopiskelijoita, ylempää ammattikorkeakoulututkintoa suorittavia opiskelijoita sekä erikoistumiskoulutuksessa olevia työelämän edustajia (n = 286).

Pilotoinnin 2 tutkimusaineisto koostui taustatieto- ja palautekyselystä, sekä Valtakunnallisen sairaanhoitajan ydinosaamisen (180) kokeen vastauksista. Aineisto analysoitiin Statistical Package for the Social Sciences (SPSS) versio 26 -ohjelmalla. Analyysissa tarkasteltiin osallistujien vastaamista kokeen tehtäviin ja taustamuuttujien merkitystä kokeessa menestymiseen. Lisäksi haluttiin löytää haastavat kysymykset kokeessa, joihin oli vastattu puutteellisesti tai väärin, tai joita oli ollut vaikea ymmärtää. Lisäksi tarkasteltiin kokeeseen vastaamiseen kuluvaa aikaa. Palautekyselyn avoimet vastaukset analysoitiin sisällön analyysi menetelmällä.

Pilotoinnit tulokset

Tilastollisesti merkittävää eroa ei havaittu teoriakokeen tai lääkelaskujen läpäisyssä eri ammattikorkeakoulujen välillä. Myöskään vastaajien ikäluokan, opintopistekertymän, perustutkinnon tai korkeimman ammatillisen koulutuksen (esim. lähihoitaja) ja tulostan välillä ei havaittu tilastollisesti merkitsevää yhteyttä. Taustamuuttujista monimuoto ja päivätoteutuksessa opiskelevien välillä oli eroa lääkelaskujen läpäisyssä. Monimuotototeutuksessa opiskeleva vastaaja läpäisi lääkelaskut todennäköisemmin kuin päivätoteutuksessa opiskeleva (p = 0,049). Myös opiskelijoiden omissa arvioinneissa omasta lääkelaskuosaamisestaan ja opintomenestyksestään yleisesti havaittiin tilastollisesti merkitsevä yhteys teoriakokeen (p = 0.047) ja lääkelaskennan kokeen (p = 0.016) tulosten kanssa. Mitä paremmaksi vastaaja arvioi osaamisensa, sitä paremmin hän myös kokeessa menestyi. Lääkelaskukokeeseen käytetty aika oli noin 14 minuuttia ja teoriakokeeseen noin 1 tunti 14 minuuttia. Lääkelaskukokeen läpäisi vajaa 40 % osallistujia ja teoriakokeen noin 70 %.

Palautekyselyn avointen vastausten sisällön analyysin perusteella muodostui viisi pääteemaa, jotka olivat kokeen sisältö ja aihealueet, rakenne, tekninen toimivuus, parannusehdotukset ja koe osaamisen arvioinnissa. Kokeen sisältöä ja aihealueita pidettiin monipuolisena ja tehtäviä oli kattavasti sairaanhoitajan eri osaamisalueilta. Kokeen kysymykset mittasivat teoriatiedon lisäksi käytännön kliinistä osaamista, potilaan kohtaamista ja systemaattista hoitamista. Kokeessa tuli hyvin ilmi sairaanhoitajan kokonaisvaltainen osaaminen ja se koettiin myönteisenä.

Potilastapauksia pidettiin mielenkiintoisina, käytännönläheisinä ja hyvin rakennettuina. Osaa kysymyksistä kutenkin pidetiin tulkinnanvaraisina tai liian spesifeinä sekä joissakin oikean vastauksen sai tietoonsa myöhemmän kysymyksen kuvausten perusteella. Kokeen rakenne koettiin selkeäksi ja ymmärrettäväksi ja todettiin, että videot ja potilastapaukset lisäsivät vaihtelua kokeen rakenteeseen. Teknisesti koe toimi Moodlessa hyvin, ohjeet ja kokeen navigointi olivat selkeitä sekä kokeen suorittaminen oli helppoa. Kehittämispalautetta annettiin Moodle alustan väreistä, tekstin koosta ja vastausten hyväksymisen epäselvyydestä joidenkin kysymysten kohdalla.

Parannusehdotuksina esitettiin kokeeseen lisättäväksi kysymyksiä ja osaa tehtäviä selkiytettävän, jotta kysymysten tulkinnanvaraisuus poistuu. Lisää toivottiin kysymyksiä muun muassa hoidon tarpeen arvioinnista, potilaan tutkimisesta, akuuttihoidosta (ABCD, ensiapu) ja kansansairauksista sekä lääkehoidosta ja lääkkeiden vaikutuksesta. Opiskelijat kokivat kokeen tehtyään kykenevänsä arvioimaan osaamistaan tietäen, mitä osaavat ja mitä asioita pitää kerrata. Koe oli vastannut pääsääntöisesti ennakko-odotuksia, mutta osan mielestä koe oli liian laaja ja haastava tai helppo ja yksipuolinen.  

Pilotoinnin tuloksia hyödynnettiin kokeen kehittämisessä

Pilotoinnin tulosten mukaan koetta kehitettiin siten, että jokainen kysymys ja potilastapaus käytiin yksitellen läpi. Koska pilotoinnissa kysymykset olivat kaikille kokeeseen osallistuville samat, pystyttiin palautteen perusteella jäljittämään ne kysymykset ja ohjetekstit, joissa oli tulkinnanvaraisuutta. Tämän perusteella korjattavia kysymyksiä löytyi 18 kpl. Näiden kysymysten väittämät ja ohjetekstit korjattiin ja liian yleiselle tasolle jääneet kysymykset poistettiin. Jokaisen potilastapauksen sisältöä tarkasteltiin ja korjattiin kysymykset ja ohjetekstit, joiden perusteella kokeeseen vastaaja pystyi päättelemään vastauksen seuraavaan kysymykseen. Lisäksi kokeen kategorisointia muutettiin siten, että aiemman kahdeksan kategorian sijaan kategorioita on 15, jolloin kategoriat muodostuvat osaamisvaatimusten osa-alueiden mukaisesti. Lisäksi potilastapaukset ovat oman kategorian alla. Pilotoinnin 2 aikana kokeen kysymyspankkia täydennettiin siten, kaikille kokeeseen osallistujille arpoutuu yksilökohtaisesti kysymyksiä eri aihealueista.

Kokeen teknisiä ratkaisuja kehitettiin palautteen perusteella mahdollisuuksien mukaisesti. Opiskelijoille tarkoitettuihin ohjeisiin tehtiin pieniä tarkennuksia esimerkiksi Moodlen kieliasetuksen valitsemisessa oikein, jotta koe toimii teknisesti ongelmitta eri kieliversioina. Kokeethan on mahdollista suorittaa suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi.

Tulosten perusteella voidaan todeta, että kokeen vaativuustaso ja asetettu läpäisypisteraja ovat riittävät tunnistamaan sairaanhoitajaopiskelijoiden osaamisen tason. Koe on laajuudeltaan sopiva eikä se ole ajallisesti liian kuormittava. Koulutus tuottaa kokeen läpäisyyn tarvittavan osaamisen, eikä opiskelijoiden taustakoulutuksella tai työkokemuksella ole ilmeisesti enää opintojen loppuvaiheessa vaikutusta kokeen läpäisyyn. Myös erilaisilla opiskelumenetelmillä saavutetaan ne tiedot, joita sairaanhoitaja tarvitsee työelämässä.

Kaisa Koivisto, TtT, yliopettaja, Oamk, hoitoalat, kaisa.koivisto@oamk.fi

Paula Mäkeläinen, TtT, yliopettaja, Xamk, paula.makelainen@xamk.fi

Rami Yli-Villamo, TtM, lehtori, TAMK, rami.yli-villamo@tuni.fi

Markus Karttunen, TtT, yliopettaja, OAMK, markus.karttunen@oamk.fi      

Lähteet

Koivisto, K. & Silén-Lipponen, M. 2019 Sairaanhoitajan ydinosaamisen (180 op) arviointia kehitetään yhteisissä piloteissa. Savonia ammattikorkeakoulu. Blogi. Hakupäivä 12.4.2020 https://blogi.savonia.fi/ylesharviointi/2019/10/20

Koskinen J. 2005. Käytettävyystestaus. Teoksessa: Ovaska S., Aula A. & Marjoranta P. (toim.) Käytettävyystutkimuksen menetelmät. 187–207

Silén-Lipponen, M., Kinnunen, P. & Seppänen, S. 2018. Sairaanhoitajien osaaminen varmistetaan valtakunnallisella kokeella. Tutkiva hoitotyö 2, 15–17.

Sairaanhoitajan ydinosaamisen (180 op) valtakunnallisen kokeen pilotointi

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *