Sairaanhoitajaopiskelijan kliinisen osaamisen kehittymisen arvioinnin valtakunnallinen malli rakenteilla

Sairaanhoitajien ja sairaanhoitajaopiskelijoiden kliinisen osaamisen korkea taso ja sen tasalaatuisuus ovat tärkeitä potilaiden ja palveluja tarjoavien terveydenhuollon organisaatioiden näkökulmasta. Tällä hetkellä Suomessa ei kuitenkaan ole yhtenäistä sairaanhoitajan ammatillisen osaamisen arviointimenetelmää ja siksi on epäselvää, minkä verran valmistuneiden sairaanhoitajien osaamisessa on vaihtelua.

Sairaanhoitajien kliinisen osaamisen ajantasaisuuteen ja kykyyn vastata tulevaisuuden haasteisiin pyritään vastaamaan Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamalla Yleissairaanhoitajan (180 op) ammatillisen perusosaamisen arvioinnin kehittäminen – hankkeella (yleSHarvionti-hanke). Hankkeen työpaketti 1 päivitti aiempaa sairaanhoitajan osaamisperustan kuvausta vuosille 2020-2030. Työpaketti 2:n tavoitteena on kehittää sairaanhoitajaopiskelijan kliinistä osaamista ja todentaa osaamisen kehittyminen koulutuksen aikana eri oppimisympäristöissä jatkuvan ohjauksen ja arvioinnin keinoin. Tämän ajatellaan edistävän opintojen sujuvuutta, tukevan osaamisen kehittymistä ja nopeuttavan opintojen edistymistä. Samalla varmistetaan kaikkien sairaanhoitajien perusosaaminen ja helpotetaan valmistuneiden rekrytointia sosiaali- ja terveydenhuollon erilaisiin työtehtäviin.

Työpaketti 2:n toimijoina ovat Turun ammattikorkeakoulu (vastuu amk), Hämeen ammattikorkeakoulu, Karelia, Lapin ammattikorkeakoulu, Laurea, Metropolia ja Seinäjoen ammattikorkeakoulu. Työpaketti tekee tiivistä yhteistyötä erityisesti työpaketti 5:n kanssa valtakunnallista sairaanhoitajien loppukoetta ja työpaketti 3:n (kliinisen osaamisen ohjauksen ja arvioinnin menetelmien tekninen toteutus) kanssa.

Työpaketti 2 alkoi hieman viivästetysti huhtikuun lopussa pidetyn työpakettien vetäjien ensimmäisen kokouksen jälkeen. Kesätauon jälkeen työ jatkui kahdella osaamisen arvioinnin selvityksellä. Nämä olivat kansallista ja kansainvälistä osaamisen arviointia kartoittava systemaattinen kirjallisuuskatsaus ja kysely suomalaisille ammattikorkeakouluille jo käytössä olevista sairaanhoitajaopiskelijoiden kliinisen osaamisen arviointimenetelmistä. Artikkeleita tarkempaan analyysiin löytyi yli sata. Runsaan materiaalimäärän perusteellinen analyysi edellyttää vielä jatkotyöstöä, mutta kokonaiskuva arviointimenetelmistä on muodostunut ja käytössä mallinnusvaiheessa. Arviointi kohdistuu kansainvälisesti sekä sairaanhoitajakoulutukseen loppuvaiheeseen (ns. loppukoe) että koulutuksen aikana tehtäviin arviointeihin keskeisillä kliinisen osaamisen alueilla. Kliinisen osaamisen loppuarviointia tehdään monessa maassa ja maanosassa OSCE (Objective Structured Clinical Examination) – menetelmällä, johon voi liittyä kirjallinen tietotestityyppinen koe. Pienempiä osaamisen arviointikohteita ja niiden menetelmiä on myös tutkittu. Tällainen arviointikohde on esimerkiksi suonen sisäisen kanylointi ja siihen liittyvä aseptinen osaaminen.

Kyselyyn saatiin vastauksia 19 suomalaisesta ammattikorkeakoulusta, joista tuli yksi koottu vastaus. Vastaajina oli koulutusvastaavia, tutkintovastaavia, yliopettajia, lehtoreita, kehittämispäälliköitä, opoja, harjoittelukoordinaattori sekä osastonhoitajia työelämän edustajana ja sairaanhoidon opiskelija. Kliinisen osaamisen arvioinnissa käytetyt menetelmät ovat monipuolisia ja hyvin samantapaisia kaikissa ammattikorkeakouluissa. Osaamisen näyttöjen arviointi kohdentuu opiskelijan tietoihin, taitoihin ja asenteeseen. Arviointiin osallistuvat opiskelija itse, opettajat, ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa ohjaajat sekä opiskelijakollegat. Kliinisen osaamisen harjoitteluympäristöjä prekliinisessä koulutusvaiheessa (oppilaitoksella) ovat laboraatio-, simulaatio- ja virtuaalinen oppimisympäristö. Eroavuuksiakin on esimerkiksi siinä, kuinka paljon ammattikorkeakoulun opettajat osallistuvat opiskelijoiden ohjaukseen ja arviointiin autenttisissa hoitoympäristöissä kuten sairaaloissa. Joissakin ammattikorkeakouluissa on käytössä sähköinen arviointilomake. Toivomuksena kyselyyn vastaajat esittivät yhtenäisiä arviointikriteereitä kaikkiin ammattikorkeakouluihin.

Kirjallisuuskatsauksen sekä ammattikorkeakouluille suunnatun kyselyn pohjalta lähdettiin rakentamaan sairaanhoitajaopiskelijan ohjaavaa ja kannustavaa arviointimallia. Malliin hahmoteltiin kahdeksan osaamisen vaihetta, joista yksi on 180 opintopisteen (yleissairaanhoitaja) osaamisen arviointikoe. Loppukoe sisältää tietotestin lisäksi konkreettista toimintaa esimerkiksi simulaatioissa tai autenttisissa hoitoympäristöissä. Kullekin kahdeksalle osavaiheelle laaditaan sisällöt ja arviointikriteerit. Opiskelijan tulee tehdä kaikki osavaiheet hyväksytysti ennen loppukoetta.

Hankeen ja työpaketin tavoitteena on luoda moderni, opiskelijoiden ohjaamista ja arviointia helpottava, osaamisen kasvua kuvaava ja opiskelijan kehittymistä tukeva työvälineistö. Tämän työvälineistön odotetaan helpottavan osaamisen kehittymistä. Työmäärä mallin sisällön ja arvioinnin rakentamisessa menetelmineen on suuri, sillä kyseessä on käytännössä koko sairaanhoitajakoulutuksen ydin. Työpaketti 2 jatkaa tämän mallin rakentamisesta koko vuoden 2019, vaikka osia ryhdytään jo pilotoimaan teknisen alustan kanssa keväällä 2019. Arviointimenetelmien pilotointeja tehdään suppeina ja laajoina toteutuksina vuosina 2019-2020 eri ammattikorkeakoulujen yhteistyönä. Piloteissa saatujen palautteiden pohjalta mallia ja työvälineitä kehitetään eteenpäin ja ensimmäinen virallinen käyttäversio pitäisi olla käytössä vuonna 2021.

Odotamme mielenkiinnolla millaisen oppimista tukevan ja edistävän, sekä oppimista reaaliaikaisesti arvioivan mallin saamme tuotettua. Opiskelijan on oikeus saada rehellistä ja riittävän usein toistuvaa palautetta, jotta hän voi suunnata voimavarojaan kehittämiskohteisiin ja kokea onnistumisen iloa opintojen aikaisesta osaamisensa etenemisestä!

Yliopettaja Tiina Nurmela Työpaketin 2 vastuuhenkilö

Turun ammattikorkeakoulu

tiina.nurmela@turkuamk.fi

Yleissairaanhoitajan osaamisvaatimukset päivitetty (työpaketti 1)

Työpaketti 1:n tavoitteena oli hankesuunnitelman mukaan päivittää suomalaiset sairaanhoitajan osaamisvaatimukset vastaamaan osaamistarpeita vuosina 2020-2030. Työpaketin toimijoina olivat Savonia ammattikorkeakoulu (vastuu amk), Saimia ammattikorkeakoulu, Satakunnan ammattikorkeakoulu ja Vaasan ammattikorkeakoulu.

Työpaketti käynnistyi heti huhtikuussa 2018 myönteisen rahoituspäätöksen jälkeen. Koska sairaanhoitajaopiskelijoiden osaamisvaatimuksista Euroopassa löytyi kirjallisuuskatsaus (Kajander-Unkuri ym. 2013) ja tuo kirjallisuuskatsaus oli päivitetty (Kajander-Unkuri 2015), työpaketissa hyödynnettiin perustana tätä tutkimustietoa. Savonia ammattikorkeakoulun informaatikko teki tiedonhaun näiden aikaisempien kirjallisuuskatsauksien tiedonhakulausekkeilla CINAHL (Ebsco), Medline (Ovid)/ PubMed (Medline), ERIC, Medic –tietokannoista. Haun tulokset käytiin läpi yhteisten sisäänottokriteerien perusteella. Lisäksi haettiin manuaalisesti, erityisesti tulevaisuuden terveydenhuollon haasteisiin ja osaamiseen liittyvistä raporteista, muistioista ja eri verkkosivuilta sellaisia osaamisvaatimuksia, joita tutkimuskirjallisuus ei ollut tuottanut tulokseksi.

Työpaketin toimijat kokoontuivat zoom-videopalavereihin huhti-toukokuun aikana useita kertoja, joissa keskusteltiin kirjallisuudesta löydetyistä osaamisvaatimuksista ja niitä muokattiin pitäen kirkkaana mielessä Euroopan Unionin direktiivien 2005/26/EY (Euroopan Komissio sekä 2013/55/EU (Euroopan Komissio 2013) asettamat sisällöt ja kompetenssivaatimukset yleissairaanhoitajalle EU:n alueella. Lisäksi työpaketti teki yhteistyötä Sotepeda-hankkeen kanssa, joka tuotti Tiedonhallinnan osaamisvaatimukset.

Hankkeessa toimivat ammattikorkeakoulut olivat keränneet omilta alueiltaan asiantuntipaneelin jäseniksi ylihoitajia ja osastonhoitajia, terveysalan asiantuntijoita (esimerkiksi järjestöjen edustajat, kehittämistehtävissä työskentelevät, kliiniset asiantuntijat, kliiniset opettajat), terveysalan opettajia (amk lehtorit ja yliopettajat), toisia terveysalan koulutuksen asiantuntijoita (esim. yliopistojen professorit ja lehtorit, amk koulutuspäälliköt, tiimipäälliköt) ja sairaanhoitajat (sisältää myös erikoissairaanhoitajat). Yhteensä asiantuntijapanelisteja oli yli 200.

Kesäkuussa käynnistyi ensimmäinen asiantuntijakierros, jossa panelistit arvioivat kuusi osaamisaluetta: Asiakaslähtöisyys, Eettisyys ja ammatillisuus, Johtaminen ja työntekijyysosaaminen, Vuorovaikutus, viestintä ja moniammatillisuus, Terveyden edistäminen sekä Tiedonhallinta, joissa oli yhteensä 59 osaamisvaatimuslausetta. Arviointityökaluna käytettiin Savonia ammattikorkeakouluun INTO-työkalua. Asiantuntijapanelistit arvioivat kunkin osaamisvaatimuslauseen tärkeyden/ merkittävyyden omasta näkökulmastaan asteikolla 0-1 (0= osaamisvaatimusta ei tule ottaa lainkaan huomioon jatkotyöstämisessä; 1= osaamisvaatimus tulee ottaa painokkaasti huomioon jatkotyöstämisessä). Ensimmäisellä asiantuntijakierroksella 82 asiantuntijaa antoi 4409 arviointia ja 473 vapaata kommenttia sekä 23 yleistä kommenttia.

Kuva 1. INTO työkalu.

Kesävapaan jälkeen työpaketin toimijat työstivät toisella asiantuntijakierrokselle seitsemän osaamisaluetta: Opetus- ja ohjausosaaminen sekä omahoidon tukeminen, Kliininen hoitotyö ja päätöksenteko, Näyttöön perustuva toiminta ja tutkimustiedon hyödyntäminen, Yrittäjyys ja kehittäminen, Laadun varmistus, Palvelujärjestelmä sekä Potilasturvallisuus. Yhteensä osaamisvaatimuslauseita oli 113. Elokuun lopulla käytiin toinen asiantuntijakierros ja panelisteista 55 antoi yhteensä 6346 arviointia ja 510 vapaata kommenttia sekä 18 yleistä kommenttia.

Näiden kahden kierroksen jälkeen työpaketin toimijat kävivät läpi huolellisesti kaikki arvosanat ja kommentit kolmatta kierrosta varten. INTO-raportista nähtiin myös jokaisen osaamisvaatimuslauseen arvioinnin keskiarvot yhteensä sekä taustaryhmittäin. Mitä korkeampana keskiarvo oli arvoa 1, sitä tärkeämpänä asiantuntijat olivat pitäneet sitä yleissairaanhoitajan osaamisen näkökulmasta. Joissakin osaamisvaatimuslauseissa arvioinnit eri taustaryhmien välillä myös erosivat toisistaan keskiarvon suhteen. Myös taustaryhmien sisällä oli arviointieroja, jotka näkyivät keskihajonnassa. Zoom-kokouksissa työstettiin kommenttien perusteella osaamisvaatimuslauseita ja lauseiden määrää saatiin vähennettyä. Kolmannella asiantuntijakierroksella syyskuussa arvioitavana olivat kaikki muokatut osaamisvaatimuslauseet (n=130) 13 osaamisalueesta ja 97 asiantuntijaa antoi 11571 arviointia ja 717 vapaata kommenttia sekä 23 yleistä kommenttia.

Kolmannen asiantuntijakierroksen jälkeen työstettiin kommenttien perusteella osaamisvaatimuslauseita ja lopullisiin yleissairaanhoitajan osaamisvaatimuksiin ehdotettiin 115 osaamisvaatimusta 13 osaamiskategoriassa (Ammatillisuus ja eettisyys, Asiakaslähtöisyys, Kommunikointi ja moniammatillisuus, Terveyden edistäminen, Johtaminen, Tiedonhallinta, Ohjaus- ja opetusosaaminen sekä omahoidon tukeminen, Kliininen hoitotyö, Näyttöön perustuva toiminta, tutkimustiedon hyödyntäminen ja päätöksenteko, Yrittäjyys ja kehittäminen, Laadun varmistus, Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmä sekä Potilasturvallisuus).

Tällä hetkellä työpaketissa työstetään lauseiden tarkempia sisältöjä, jotka osaltaan sitten ohjaavat sairaanhoitajatutkinnon opetussuunnitelmaa tulevaisuudessa. Koska hanke jatkuu vuoden 2020 loppuun, tarkoituksena on palata lauseisiin vielä viimeistään alkusyksystä 2020 ja päivittää lauseita tarvittaessa.

 

Satu Kajander-Unkuri, Työpaketin 1 vastuuhenkilö

Savonia ammattikorkeakoulu

 

Lähteet:

Euroopan Komissio 2005. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2005/36/EY ammattipätevyyden tunnustamisesta.
https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:32005L0036&from=BG

Euroopan Komissio 2013. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2013/55/EU ammattipätevyyden tunnustamisesta annetun direktiivin 2005/36/EY ja hallinnollisesta yhteistyöstä sisämarkkinoiden tietojenvaihtojärjestelmässä annetun asetuksen (EU) N:o 1024/2012 (IMI-asetus) muuttamisesta.
https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:32013L0055&from=fi

Kajander-Unkuri 2015. Nurse Competence of graduating nursing students. Akateeminen väitöskirja. Turun yliopiston julkaisuja D1158 Medica – Odontologia. http://www.utupub.fi/handle/10024/103403

Kajander-Unkuri, Salminen, Saarikoski, Suhonen & Leino-Kilpi. 2013. Competence areas of nursing students in Europe. Nurse Education Today 33 (6), 624-632.
DOI: http://dx.doi.org/10.1016/j.nedt.2013.01.017

Valtakunnallinen sairaanhoitajan (180 op) ammatillisen perusosaamisen arvioinnin kehittäminen (yleSHarviointi) käynnistyi

Terveysalan muutokset, muun muassa digitalisaation kasvu ja tuleva sote uudistus, laajentavat sairaanhoitajan työnkuvaa ja edellyttävät alan osaamiskuvausten päivittämistä. Juuri käynnistynyt Yleissairaanhoitajan (180 op) ammatillisen perusosaamisen arvioinnin kehittäminen (yleSHarviointi) hanke auttaa varmistamaan, että sairaanhoitajan työssä edellytettävä osaaminen on myös tulevaisuudessa riittävää.

Hankkeessa kehitetään kahta päätuotetta: Sairaanhoitajan kliinisen osaamisen ohjauksen ja arvioinnin menetelmät ja Yleissairaanhoitajan 180 op ammatillisen perusosaamisen arviointimenetelmät (valtakunnallinen koe). Kehitetyt ohjaus- ja arviointimenetelmät toteutetaan pääosin digitaalisesti, jotta ne ovat helposti terveysalan ammattilaisten saatavilla.

Tuotteet tekevät näkyväksi sairaanhoitajan perusosaamisen ja siten edistävät opiskelijoiden joustavaa siirtymistä työelämään sekä osaamisen kehittämistä edelleen eri koulutustasoilla, kuten YAMK -tutkinnoissa ja erikoistumiskoulutuksissa. Sairaanhoitajan kliinisen osaamisen ohjauksen ja arvioinnin menetelmiä käytetään koko koulutuksen ajan ohjaamaan opiskelijoiden osaamisen kehittymistä eri oppimisympäristöissä mm. taitopajoissa, simulaatioissa, verkkoympäristöissä ja harjoittelussa. Menetelmät mahdollistavat opintojen nopeuttamisen henkilökohtaisen edistymisen ja esimerkiksi aiemman koulutuksen ja työkokemuksen avulla saavutetun osaamisen tunnistamisen mukaisesti. Uusien menetelmien avulla tuetaan myös monimuotoista, esimerkiksi kesällä ja kv-vaihdossa, tapahtuvaa oppimista.

Hankkeen toimintaedellytykset ovat hyvät, sillä hankkeella on realistinen ja kustannustehokas suunnitelma johtamisesta, hankeosapuolten työnjaosta, vastuista, yhteistyöstä, tulosten soveltamisesta ja levittämisestä. Ohjauksen ja arvioinnin kehittämisessä hyödynnetään kansainvälistä ja kotimaista tutkimustietoa sekä aikaisempien hankkeiden tuottamia hyviä käytänteitä ja toimintamalleja. Osaamisverkoston ja julkaisujen avulla hankkeessa levitetään tuotettuja innovatiivisia toimintamalleja työelämään ja kansainvälisesti ammattikorkeakoulujen yhteistyöverkostolle.

Hanke saa rahoitusta OKM opetus- ja kulttuuriministeriön erityisavustuksena. Hankkeessa tehdään yhteistyötä muiden kärkihankerahoitusta saavien lääketieteen ja sosiaali- ja terveysalan hankkeiden kanssa [SOTE PEDA 24/7, Yleissairaanhoitajan (180 op) ammatillisen perusosaamisen arvioinnin kehittäminen, Palliatiivisen hoitotyön ja lääketieteen koulutuksen monialainen ja työelämälähtöinen kehittäminen, MEDigi -Lääketieteen alojen opetuksen digitoiminen ja harmonisointi, Joustavia polkuja kohti työelämää – Bio- ja lääkealan koulutusyhteistyön kehittäminen (Jobitti)].

 

Hankkeen hyödyt ja vaikutukset

Hanke vahvistaa suomalaista sairaanhoitajakoulutuksen laatua sekä yhdenmukaisuutta ja tuottaa potilaille aikaisempaa turvallisempaa hoitoa. Valtakunnalliset osaamisvaatimukset juurrutetaan sairaanhoitajatutkinnon vuoden 2020 opetussuunnitelmiin ja siitä eteenpäin myös täydennyskoulutusohjelmiin. Hanke tuottaa sairaanhoitajaopiskelijan osaamisen arvioinnin menetelmiä, joista hyötyvät potilaiden lisäksi muun muassa sairaanhoitajakoulutusta järjestävät ammattikorkeakoulut ja niiden opettajat, alan opiskelijat, työelämä sekä toiset sosiaali- ja terveysalan tutkinto-ohjelmat.

Hankkeessa kehitettävillä ohjaus- ja arviointimenetelmillä voidaan varmistaa Suomessa rekisteröitävän sairaanhoitajan riittävä ammatillinen perusosaaminen koulutuksen aikana. Näin voidaan varmistaa tasalaatuinen ja riittävä tutkinnon tuottama osaaminen riippumatta koulutuksen tarjoamasta ammattikorkeakoulusta. Arviointimenetelmien käyttö tuottaa myös tietoa, jonka avulla voidaan verrata eri amkien opiskelijoiden osaamista ja kehittää opetusta aikaisempaa laadukkaammaksi. Arviointimenetelmät tehostavat opettajan työtä muun muassa auttamalla käyttämään uusia menetelmiä sekä hyödyntämään verkostoja ja erilaisia oppimisympäristöjä. Lisäksi edistetään ammattikorkeakoulujen alakohtaista yhteistyötä ja avointa toimintakulttuuria luomalla edellytykset hyville opetus- ja ohjauskäytänteille.

Arviointimenetelmät tukevat opiskelijoiden joustavaa ja tavoitteellista opiskelua motivoimalla heitä sitoutumaan opintoihin ja harjoittelemaan ammatin kannalta oleellisia asioita. Opiskelijoilla on mahdollisuus osoittaa osaamisensa eri tilanteissa esimerkiksi työn opinnollistamisen ja aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisen keinoin ja siten edetä joustavasti osaamisen mukaisesti.

Arviointimallia ja siinä kehitettyjä menetelmiä voidaan hyödyntää kansainvälisessä yhteistyössä esim. ulkomailla sairaanhoitajatutkinnon suorittaneiden osaamisen arvioinnissa. Menetelmien avulla on myös mahdollisuus kehittää sairaanhoitajakoulutuksen kansainvälistä vertailtavuutta ja hyödyntää tuotettuja opetusteknologioita koulutusviennissä.

Osaamista kehittävien ohjaus- ja arviointimenetelmien käyttö antaa työelämälle ajantasaista tietoa siitä, mitä työhön tuleva loppuvaiheen opiskelija tai juuri valmistunut sairaanhoitaja osaa riippumatta siitä, mistä ammattikorkeakoulusta hän on valmistunut. Työelämä voi käyttää arviointimenetelmiä jatkossa myös jo työssä olevien sairaanhoitajien osaamisen. Tuotetuilla ohjaus- ja arviointimenetelmillä sekä niitä tukevilla digitaalisilla oppimisalustoilla on lisäksi välillisiä vaikutuksia, jotka voivat kohdentua muun muassa hoitotyön täydennyskoulutuksen tarpeen arviointiin. SOTE-uudistus muuttaa sairaanhoitajien työnkuvia ja edellyttää myös työssä olevien sairaanhoitajien osaamisen päivittämistä. Tässä hankkeessa kehitettyjä arviointimenetelmiä voidaan käyttää täydennyskoulutusten tarpeiden tunnistamiseen ja koulutusten suunnitteluun.

 

Hankkeen toimijat, yhteistyötahot ja yhteyshenkilö

Hanke on valtakunnallinen, mutta myös alueellisesti kattava. Hankkeessa ovat mukana kaikki 21 Suomen ammattikorkeakoulua, joilla on sairaanhoitajan koulutusvastuu. Hankkeen kaikissa työpaketeissa tehdään tiivistä yhteistyötä ammattikorkeakoulujen ja muiden koulutuksen yhteistyötahojen kesken. Siten hankkeen tulokset ovat vahvasti työelämän ja erityisesti tulevaisuuden osaamistarpeiden mukaisia.

 Keskeisiä yhteistyökumppaneita ovat Suomen sairaanhoitajaliitto ry ja sen kautta European Federation of Nursing Associations, Tehy ry ja Lääkehoidon opetuksen kehittämisen kansallinen asiantuntijaryhmä (LOKKA).

Hankkeen toteutusaikataulu on 1.3. 2018-31.12.2020. Hanketta koordinoi Savonia.

Hanke alkoi välittömästi rahoituspäätöksen saannin jälkeen ja osa työpaketeista on jo koonnut rivit ja työ käynnistynyt. Työpakettien edetessä julkaistaan jokaisesta työpaketista artikkeli täällä blogissa, joista voi seurata hankkeen etenemistä.

Innostunein terveisin koko hankkeen toimijoiden puolesta:

Marja Silén-Lipponen
projektipäällikkö
Savonia-ammattikorkeakoulu