Lähtotaso ja tavoitteet

Kuka olen ja millainen olen oppijana

Olen 24-vuotias 3. vuoden kätilöopiskelija, ja opinnot minulla on siinä vaiheessa, että viimeistä täysimittaista harjoittelua lukuunottamatta sairaanhoidon harjoittelut on minulla purkissa. Työkokemusta ei harjoitteluiden ulkopuolella ole hoitoalasta, mutta harjoitteluni olen suorittanut vuodeosastoilla sisätauteihin ja perushoitotyöhön liittyen, neurokirurgian osastolla, lasten veri- ja syöpätautien osastolla, niuvanniemessa ja terveysasemalla. Harjoitteluissa päällimmäiseksi kehittämiskohteeksi on ollut tilanteissa rauhallisuus ja pienen liiallisen yli-innokkuuden kartoittaminen ja rauhoittaminen. Paljon hyvää palautetta olen kuitenkin saanut toisaalta tilanteessa rauhassa tekemisestä ja että en panikoi. Potilaslähtöisyyttäni on myös paljon kehuttu ohjaajien toimesta. Opintojen ohella olen työskennellyt Hoplopissa. Harjoittelun jälkeen koen olevani valmis menemään hoitoalan työelämään, ja tavoitteenani on viimeinen loppusilaus valmistaa minut siihen.

Tällä hetkellä tiedostan hyvin itselleni parhaat tapani oppia. Olen ehdottomasti se henkilö, joka oppii tekemällä ja tekemänsä toiminnan perusteella saadun palautteen avulla. Palautteen saaminen on minulle äärimmäisen tärkeää, sillä vaikka luotan että osaan, en ehkä silloin osaa huomioida asioita, mihin keskittyä ensi kerralla paremmin. Osaan arvioida itseäni, mutta saatan keskittyä ns. ”vääriin” asioihin, millä ei olisi niin paljon merkitystä, kuin jokin toinen seikka missä olisi enemmän parannettavaa. Odotan paljon oppimista tämän harjoittelun aikana, sillä tässä vaiheessa opintoja minun odotukseni itseäni kohtaan ovat jo melko korkealla. Saatan olla myös hyvin itsekriittinen, ja haluan aina tehdä parhaani, joten odotan palautetta paljon. Aion haastaa itseäni keskittymään laajemmin asioihin, missä minulla on parannettavaa.

Keinot osaamistavoitteisiin pääsemiseksi

Nyt viimeistään aion toimia harjoittelun aikana niin omatoimisesti ja itsenäisesti kuin vain kykenen. Periaatteenani on ennemminkin varmistaa omaa tietämystä ohjaajalta, kuin että kysyisin suoraan vastausta. Toivoisin myös paljon palautetta, ja tilanteiden läpikäymistä.

Miten opin ja millainen on oppimistyylini

Opin parhaiten, kun saan itse miettiä ja ajatella rauhassa. Parhaiten minulle jää muistijälki, kun yritän ensin itse ja sitten tarvittaessa ohjaaja pyytää minua tekemään toisin. Eli ehdottomasti opin parhaiten tekemällä ja itse miettimällä. Palautteen saaminen on myös minulle hyvin tärkeää.

Hoitotyön eettisyys ja ammatillisuus

Tähän on hyvä keskittyä tarkasti harjoittelun aikana, sillä omatoimisuus on isossa roolissa minulla tämän harjoittelun myötä. Toimin aina potilaan/asiakkaan edun mukaisesti, ja ymmärrän, että tämä vaatii esimerkiksi yksilöllisyyden huomioimista, omien arvojen tarkastelua, aseptista omatuntoa ja kaikkea oman persoonan ja oppimien taitojen välillä. Mielestäni olen löytänyt kultaisen keskitien, mitä tulee ammatillisuuteen ja persoonallisuuteen hoitotyössä. Kehittämistyönä on kuitenkin minulla hyvin persoonallinen asia, joka tulee kehittymään vuosien saatossa ja kokemuksen myötä. Olen joissakin asioissa äärimmäisen herkkä, ja nämä asiat ovat esimerkiksi kaltoinkohtelu, väkivalta tai yleisesti mikäli potilaalla on elämäntilanne tai terveydellinen tilanne, mikä on omalta näkökantilta vain niin epäreilu, ettei itse voi ns. tätä käsittää tai ymmärtää. Tähän asiaan perehtyminen vaati minulta sen, että keskustelen asioista ja muistutan itseäni että kaikkia ei voi ”pelastaa”.

Asiakaslähtöisyys ja kliininen osaaminen

Mielestäni ja saamani palautteen perusteella vahvuuksiini kuuluu kanylointi, ja muu i.v. lääkkeenantotavat. Olen saanut myös paljon harjoitella ventrogluteaalista pistotekniikkaa, ja vaikka harjoitusta on paljon, niin se tietysti on minulle myös melko haastavaa ja epävarmaa ensimmäisten pistosten aikana harjoitteluissa. Olen näissä tilanteissa rauhallinen, ja otan hyvin huomioon potilaan, kuten hänen asennon tai mahdollisen huonon fyysisen tai psyykkisenkin tilan, esimerkiksi neulakammoiset. ABCDE- protokolla on hyvin mielessä, ja sitäkin osaan mielestäni hyvin soveltaa. Käytännössä sitä en ole itsenäisesti päässyt oikestaan hirveästi tekemään, ja tätä ehdottomasti odotan ja oletan olevan päivystyksessä. Neurokirurgian osastolla oli paljon neurologisen statuksen arviointia, ja tässä koen olevani melko vahvoilla. Haluan harjoittelun aikana parantaa yleistä potilaan arviointia, juuri ABCDE- protokollan mukaisesti, ja arvioida potilaan tilan etenemistä ja mitä toimenpiteitä olisi hyvä tehdä seuraavaksi. En osaa mitään yhtä tiettyä nyt keksiä mitä haluan esimerkiksi kädentaitojen tiimoilta kehittää, mutta yleinen potilaan tilan arviointi olisi hyvä kehityskohde.

Näyttöön perustuva toiminta ja päätöksenteko

Koskaan en päästäni keksi mitään hoitomenetelmiä tai perustele oman logiikan mukaan miksi teen jotain. Toki joitakin vinkkejä on tullut matkan varrella mukaan, mutta oman ja potilaan oikeusturvan varmistamiseksi toimin aina, kuten on opetettu. Olisikin mielenkiintoista laajentaa sitä omaa päätöksenteon näkökulmaa, eli että pyrin ennakoimaan ja oman kokemuksen perusteella pystyn valitsemaan parhaimman hoitotoimenpiteen. Tämä toki karttuu kokemuksen myötä.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden laatu ja turvallisuus

Potilasturvallisuus on minulle sitä, että omalla toiminnallani en aiheuta potilaalle lisää kärsimystä tai ylimääräisiä hoitotoimenpiteitä. Jotta jokainen potilas saa tarvitsemaansa hoitoa, on minun vastuulla pitää huoli, että potilas sitä saa joko minun tai toisen ammattilisen toimesta. Jokainen minun mielestä huolestuttava oire tai huomio on otettava huomioon. Potilasturvallisuus on kuitenkin niin laaja käsite, ja sen kehittäminen on varmasti jatkuvaa. Olisi tärkeää myös selkeästi ymmärtää ja oppia, mikä on loppujen lopuksi minun vastuulla ja mikä ei, sillä kaikkeen ei yksi ihminen pysty.