Hopsissa olevat tavoitteet: Harjoittelun suoritettuaan opiskelija: - tuntee kliinisen bakteriologian, virologian ja parasitologian laboratorion toimintatavan, organisaation ja eettiset periaatteet kansallisesti ja kansainvälisesti - tuntee tartuntatautilain ja osaa soveltaa lakia työssään - tuntee kliinisen mikrobiologian perustutkimukset ja laboratoriotutkimusten kliiniset merkitykset - osaa tehdä kliinisen mikrobiologian perustutkimukset ja ymmärtää laitteiden periaatteet ja menetelmät sekä laadunvarmistuksen - tuntee potilas- ja työturvallisuuden ja osaa käyttää niitä työskennellessään - osaa arvioida omaa toimintaansa ja toimia laatuvaatimusten mukaisesti ja voi työskennellä työpaikalla sen jäsenenä. - osaa ohjata terveydenhuollon henkilökuntaa ottamaan erilaisia mikrobiologisia näytteitä Sisältö - organisaation tehtävä, tilat, turvallisuussuunnitelma - kliinisen mikrobiologian perustutkimusten tekeminen - bakteriologian, virologian, parasitologian ja molekyylibiologian menetelmät ja periaatteet - laadunvarmistus - potilas- ja työturvallisuus, sairaanhoito, ergonomia Suoritustavat harjoituksen suorittamista, lähtötasoa, henkilökohtaiset tavoitteet, itsearviointi ja palautekeskustelu Toteutustavat - käytäntö toimii kliinisen mikrobiologian laboratoriossa Lisätiedot Harjoittelu on mahdollista suorittaa kliinisen mikrobiologian laboratoriossa Suomessa ja/tai ulkomailla
Omat tavoitteet harjoittelua varten olisi ymmärtää kokonaisuudessaan mitä mikrobiologialla tehdään. Esim. veriviljelyprosessi alusta loppuun (eli lähinnä miten pullot laitetaan koneeseen ja värjätään ja katsotaan tulos) Perehtyä laitteisiin sekä menetelmiin, joita siellä käytetään. (osaan tämän teoriassa, en käytännössä) Kerrata mikrobiologian harjoituksissa tehtyjä asioita: viljelyä, värjäystä. Sekä lisätä tietämystä yleisesti mikrobiologian näytteistä ja astioista (Teen tästä opinnäytetyötä).
Koen, että omat tavoitteet olivat ehkä vähän huonot harjoittelua ajatellen. En ymmärtänyt kokonaisuutta mitä mikrobiologialla tehdään.
Ensimmäisellä viikolla aloitin viljelypisteestä. Sain viljellä veriviljelynäytteitä, nieluviljelynäytteitä, Pu-bakvi1 ja Pu-baktvi2 näytteitä. Veriviljelynäytteiden viljelyssä opin, että kaikki positiiviset pullot viljellään. Opin, että Anaerobi pullosta tulee enemmän maljoja ja aerobipullosta vähemmän. Ymmärsin, että ottokohdalla on merkitystä, jotta tietää mitä maljoja viljellään. Minulla on jonkinlainen käsitys siitä mitä maljoja viljellään minkäkin näytteen yhteydessä, mutta koen sen silti haastavana.
Opin, että ottokohdan mukaan määräytyy myös antibioottikiekot esimerkiksi jos näyte on otettu "yläpäästä" esimerkiksi korva, kurkku, nielu. laitetaan optokiekko, jos maljassa on seuraavana päivänä estorengas on kyseessä pneumokokki kun taas vartalon alemmista osista otettuihin Pu-baktvi1 laitetaan MTZ kiekko, jos estorengas löytyy siinä on anaerobibakteeri.
Veriviljelynäytteitä pääsin katsomaan myös mikroskoopissa. Mikroskopoinnin perusteella näytteistä löytyi ainakin Gram positiivinen ryhmäkokki ja toisena gram negatiivinen sauva. Kaikista uusista positiivisista veriviljelyistä tehtiin myös Filmarray eli PCR-tutkimus, joka antoi lopullisen nimen bakteereille. Saimme tulokseksi Esherichia coli, Stafylococcus Aureus, joka tuki mikroskopointi tulosta.
Yhtenä päivänä olin pikatesti pisteellä. Pikatestejä tuli lähinnä covid-nho , clostirium-nho, rcomnho. Nämä kaikki tehtiin PCR menetelmällä. Tein myös puumala pikatestin. Pikatestejä ei tullut hirveästi, joten loppuajan olin viljelypisteellä. Filmarraylla tein myös Mikrnho näytteitä.
Seuraavalla viikolla olin lukemassa maljoja ja tekemässä maljoille jatkoja. Ensimmäisinä päivinä katsoimme nielumaljoja sekä Pu-baktvi1 ja Pu-Baktvi2 näytteistä viljeltyjä maljoja. Nielumaljoista ymmärsin, että katsotaan onko optokiekon ympärillä rengasta, joka puoltaisi että kyseessä on pneumokokki. Aina rengasta ei kuitenkaan ollut, joten maljalta tuli myös katsoa löytyykö beetahemolyyttisiä pesäkkeitä. Laitoimme tarpeen mukaan maljoista pesäkkeitä Massalle tunnistettavaksi. Massan tulosten perusteella teimme jatkoja eli tein ympin. Opin, että Ympin tuli olla 0,5-0,63 vahvuista. Tämän jälkeen dreijasin maljat, Dreijauksen jälkeen laitoin maljoille antibiootit. Tämän pisteen koin haastavana siltä osin, että en muista vielä mikä on normaaliflooraa missäkin paikassa. Luettavia maljoja oli myös paljon, joka oli vähän sekavaa.
Yhden päivän kävin harjoittelemassa Massalla tekoa. Pääsin aika nopeasti kiinni mitä pisteellä tehdään. Opin, että näytteestä ei saa tulla liian paksua, jotta massa saa siitä tuloksen luettua. Saimme melkein kaikille massatetuille näytteille tuloksen.
Loppuviikon olin katsomassa Veriviljely maljoja ja tein niille jatkoja. Tämä piste oli melko samanlainen kuin, jossa olin alkuviikon. Tämäkin tuntui itsestä haastavalta. Opin kuitenkin, että esimerkiksi sauva bakteereille tehdään Vesa-herkkyydet eli sauvoille tarkoitetut herkkyydet tai, jos kyseessä oli kokkibakteeri niin Veko-herkkyydet. Sain tehdä jatkoja näille näytteille samalla tavalla kuin edellisessä pisteessä.
Viimeisellä viikolla olin pissapisteessä. Luimme virtsaviljelymaljoja ja teimme niille jatkoja. Yleisin patogeeni tällä pisteellä oli Esherichia coli ja staphylococcus saprophyticus. Ymmärsin, että jatkot määräytyivät maljalla olevan bakteerikasvun määrän mukaan. Jos maljalla oli kolmea eri bakteeria vastattiin se sekaflooraksi. Ymmärsin, että jokaisen näytteen kohdalla oli tärkeää katsoa onko riskitietoja esimerkiksi onko kyseessä mies, lapsi tai raskaana oleva nainen. Koska lapsen näytteet tutkittiin ns.herkemmin ja raskaana olevan näytteistä jo yhdestä pesäkkeestä saatettiin tehdä herkkyydet (B-streptokokin takia). Jos riskitiedoissa oli aiempi ESBL kantajuus, tehtiin laajemmat herkkyydet ESBL tutkimiseksi. Tein myös samalla tavalla jatkoja virtsamaljoille, kuten aiemmissakin pisteissä. Virtsa pisteellä tein myös herkkyyksiä omatoimisesti. Viimeisinä päivinä vastasimme virtsamaljoille herkkyydet. Opin, että 3 antibioottia tulisi olla S, että tulos voidaan vastata siinä tilanteessa, jos ei epäillä ESBL tai potilaalla ei ole riskitietoa esim tehohoidon potilas. Tällöin määritetään lisää antibiootteja.
Kokonaisuudessaan koen mikrobiologian harjoittelun haastavimpana harjoitteluna. Alkuun tuntui, että olen unohtanut kaiken teorian, mutta pikkuhiljaa koulussa opitut asiat muistui mieleen ja sisäistin asioita paremmin. Tuntuu, että ymmärrän jotkut asiat jo melko hyvin, Esimerkiksi virtsapisteellä olon koen helppona. mutta toisaalta on asioita, jotka tuntuvat vielä vaikeilta. Esimerkiksi syvämärkänäytteiden tulkitsemisen. Koen, että mikrobiologia on alana sellainen että työtä pitäisi tehdä, jotta asiat oppisi käytännön kautta. Ymmärrän teorian tärkeyden, mutta koen ettei kaikkea voi muistaa ulkoa. Sain kuitenkin hyvän kuvan siitä millaista työ mikrobiologialla on.