Matkailu ja majoituspalvelujen perusteet

1. Historia

Matkailun kehityksessä on merkityksellisiä vaiheita. Ensimmäisiä matkailuun liittyviä kokemuksia olivat kaupankäynnin takia edellytettävät matkailut. Ihmisten täytyi matkustaa pitkiä matkoja saadakseen erilaisia tarvikkeita. Matkailua suoritettiin niin kävellen, kuin vesitse.

Myöhemmin alkoi lisääntymään kaupankäynnin lisäksi myös vapaa-ajan matkustaminen. Seuraava merkittävä vaihe matkailussa oli matkustusturvallisuuden kehittäminen ja vaunujen käyttöönotto.

Kreikkalaisten matkailua pidetään nykyajan matkailun perustana. Alettiin enemmän suosimaan vapaa-ajan matkailua fetivaalien ja urheilutapahtumien takia. Kreikan kaupunki alkoi myös hyväksymään ulkomaan rahaa maksuissa, valuutanvaihdon ansiosta.

Seuraavia merkittäviä tapahtumia matkailun kannalta olivat yöpymispaikkojen rakentaminen. Varakkaat alkoivat suosimaan kylpylöitä ja gladiaattoritapahtumien suosio nousi.

Keskiajalla matkustaminen alkoi vähentymään vaarallisuuden vuoksi. Ryöstäjiä oli matkareiteillä enemmän ja se lisäsi turvattomuuden tunnetta. Merkittäviä asioita matkailun kannalta keskiajalla olivat Välimeren kauppareitit ja Silkkitie, Hansa-liitto ja viikinkien matkat.

Yksi merkittäviä tapahtumia matkailun kannalta ovat löytöretket. Löydettiin uusia kohteita ja samalla tieto alkoi leviämään suuremmin.

Matkailun historia on erittäin kiinnostavaa. En olisi osannut ajatella, kuinka iso merkitys pienilläkin asioilla on ollut matkailun kannalta. Myös se yllätti miten tasaisesti matkailu on kehittynyt.

2. Toimiala ja elinkeino

Matkailu toimialana on hyvin laaja kokonaisuus. Tyypillisä matkailun toimialojat ovat:

  • Majoituspalvelut
  • Ravitsemispalvelut
  • Varauspalvelut
  • Liikennettä palveleva toiminta
  • Kulttuuri- ja viihdetoiminta
  • Urheilutoiminta
  • Huvi- ja virkistyspalvelut

Matkailun tuomat tulot vaikuttaa positiivisesti myös muiden toimialojen yrityksiin. Matkailutoimialoilla työskenteli vuonna 2018 yhteensä 142 100 henkilöä.

Matkailun toimialaa tutkiessa huomasi, kuinka käymme koulussa laajasti juuri näitä asioita, mitä matkailun toimialoihin kuuluu.

3. Jakelukanavat

”Miten palvelu saadaan asiakkaalle ja asiakas palvelun luo”

Revenue management on tuoton johtamista.

Oikea tuote, oikeaan aikaan, oikealla hinnalla, oikealle asiakkaalle, oikeassa jakelukanavassa = PARAS TUOTOS

Jakelukanavat on osa hotellien sekä muiden matkailutuotteiden ja palvelujen markkinointia sekä myyntiä. Hotelliketjuissa jakelukanavia ovat mm. varauksien tekeminen suoraan hotellista, omat verkkosivut sekä myyntipalvelu. Sisäistä jakelukanavaa on hotellin oma varauskanava. Asiakas pystyy myyntipalvelun kautta varaamaan huoneen minkä tahansa hotelliketjun hotelleista.

Jakeluteiden tehtävänä on esimerkiksi jakaa tietoa, edistää myyntiä, luoda yhteyksiä. Jakeluteitä käytettäessä on hyötyjä kuluttajille. Kuluttaja voi välttää palvelujen etsimisen ja varaamisen kustannuksia kun hoitaa keskitetysti yhden kanavan kautta ostamisen. Oikeanlaisen jakelukanavan löytäessä tavoittaa palvelu suuria määriä asikkaita, mikä laajentaa palvelun tietoisuutta kuluttajien keskuudessä, sekä saavuttaa enemmän tuottoa.

Jakelutie vaihtoehtoja:

  1. kotimaiset ja ulkomaiset matkanjärjestäjät sekä matkatoimistot
  2. varaamot
  3. liikenneyhtiöt
  4. alueelliset ja paikalliset matkailuorganisaatiot 
  5. elektroniset jakelutiet.

Tämä aihe oli itselleni hieman haastava ymmärtää ja tätä portfoliota tehdessä vaikein osuus.

4. Matkailukohteet ja vetovoimatekijät

Matkakohde tarkoittaa:

  • Maantieteellisesti rajattua aluetta, jossa matkailija odottaa saavansa kokemuksia
  • Pysyvää palveluympäristöä
  • Yksittäistä paikkaa, lomakeskusta, matkailualueta, valtiota, maanosaa tai ilmansuuntaa
  • Toiminnallisuutta
  • Sekä myös tunnetilaa, mielenmaisemaa tai imagoa.

Suomessa matkailijoita vetää puoleensa alueena:

  • Lappi
  • Helsinki – Turku – Naantali
  • Vaara-alueet

Suomen vetovoimatekijöinä ovat siis mielestäni Suomen luonto, puhtaus, luotettavuus sekä suomalainen elämäntapa ja kulttuuri.

Vetovoimatekijät eli attraktiot vetävät erilaisia matkailijoita puoleensa erilaisiin kohteisiin. Nämä voidaan jakaa primääriseen, sekundaariseen, keskitettyyn sekä kohdeattraktioon. Primäärinen attraktio on matkalijan pääasiallinen matkakohde. Näitä ovat esimerkiksi rantakohteet ja hiihtokeskukset, sekä niissä viivytään useampi yö. Sekundaarinen attraktio tarkoittaa välietappeja tai pistäytymispaikkoja. Keskitetty attraktio on alueellisesti tiivis ja hajautettu kohdeattraktio. Kohdeattraktiossa puoleensa vetää fyysinen paikka, kuten tietty kaupunki tai maantieteellinen pysyvä alue.

5. Turvallisuus

Turvallisuus on matkailussa perusarvo sekä odotus. Se vaikuttaa ihmisten ostopäätökseen ostaa matkailupalvelun tuotteita. Odotuksena on matkailun turvallisuudessa se, että asiakas saa palvelut turvallisesti, henkilöstö voi tehdä työnsä turvallisesti sekä yrittäjä että kunta hyötyvät turvallisesti.

Turvallisuus matkailussa itselläni näkyy myös vahvasti. Lentoja varatessa käy läpi turvallisen vaihtoehdon ja samoin myös majoitusta varatessa käyn läpi tarkasti tiedot ja tutkin asiaa monelta eri lähteeltä.

Turvallisuuden tunteeseen matkailussa vaikuttavat esimerkiksi kokemus, tieto, ympäristö, ihmisten näkyvä käyttäytyminen ja ihmisten toiminta. Turvallisuuden toiminnan tavoitteena on pyrkiä parempaan, onnettomuuksien estäminen sekä riskien hallinta. On tärkeää tunnistaa isoimmat riskit ja näin tietää mihin kohdistaa kehittävät toimenpiteet turvallisuuden takaamiseksi.

Turvallisuuden merkitys on matkailupalveluissa kasvanut ja näihin vaikuttavat myös lainsäädännöllisetkin säädökset. Näiden lakien myötä on matkustaminen turvallisempaa sekä siihen kiinnitetään enemmän huomiota. Näitä matkailuun vaikuttavia ovat esimerkiksi seuraavat:

  • Kuluttajansuojasäädökset
  • Ympäristösäädökset
  • Vahingonkorvaussäädökset
  • Liikennesäädökset.

6. Majoitusmuodot

Tilastokeskus jakaa majoitusliikkeiden yöpymiset majoitustavan mukaan kolmeen ryhmään.

  • Huone, mökki
  • Matkailuvaunu
  • Teltta tai muu majoitustapa

Majoitusmuotoja on monia erilaisia vaihtoehtoja juuri asiakkaan tarpeisiin suunnattuja. Majoitustyyppejä ovat esimerkiksi hotelli, motelli, hostelli, leirintäalueet, airbnb sekä bed & breakfast. Näistä yleisin ja tunnetuin on varmasti hotellimajoitus. Kerron nyt muutamasta majoitusmuodosta hieman tarkemmin.

Esnimmäisenä hotellimajoitus joka on varmasti monille tunnetuin ja yleisin majoitusmuoto. Tämä pitää myös paikkaansa minun kohdallani. Hotelli majoituksena on luotettava ja helppo. Sijainnin puolesta hotellit myös sijoittuvat lähelle monia muita palveluita, sekä ovat hyvien kulkuyhteyksien lähettyvillä. Hotelleista löytyy myös monia erilaisia vaihtoehtoja muunmuassa budjetin mukaan. Huoneissa on myös vaihtoehtoja niiden kokojen ja lisäpalveluiden puolesta.

Motelli eroaa hotelleista esimerkiksi hinnaltaan, niiden ollessa edullisempi vaihtoehto. Myöskään motelleista ei välttämättä löydy huoneesta omia WC- tai peseytymismahdollisuutta, toisin kuten hotelleista löytyy. Motelli on saanut nimensä sen sijainnin perustella, sillä motellit yleisesti sijaitsevat moottoritien varrella ja tästä tulee nimi moottorihotelli. Myöskin motelleissa yöpyminen on yleensä tarkoitettu vain yhteen yöhön, kun taas hotelleissa saatetaan majoittautua pidempikin aika.

Viime vuosien aikana yleistynyt, sekä itselleni tuttu ja erittäin hyväksi todettu majoitusmuoto on Airbnb. Tässä voivat asiakkaat laittaa itse oman asuntonsa vuokrattavaksi tai vain osan asunnostaan. Tämä kotimajoitusten välittäjäorganisaatio tarjoaa verkkoalustan, jonka kautta voidaan etsiä itselle sopiva asunto sopivasta paikasta, ja näin siten vuokrata se haluamaksi ajankohdaksi. Tässä majoitusmuodossa ovat asunnot erihintaisia sekä -kokoisia, kerrostaloasunnosta mökkeihin tai rantahuviloihin.

Matkaillessa voi siis asiakas valita monista vaihtoehdoista itselleen mieluisimman majoitusmuodon hinnan, palvelujen, keston sekä mieltymyksien mukaan.

7. Matkailijatyypit

Matkailijatyypeistä on hyvä tietää suunnitellessa markkinointia ja kehittäessä palveluja. Tämän avulla pidetään matkailun ksysntää yllä, sekä varmistetaan etteivät kohteet samankaltaistu. Näin jokainen matkailija pystyy valistemaan itselleen sopiva kohde. Luokittelutapoja on monia ja yksi niistä on mitata matkailijoita kovilla, selkeästi mitattavilla ja määritettävillä tekijöillä.

  • Demograafiset tekijät
  • Maantieteelliset tekijät
  • Sosioekonomiset tekijät
  • Harrastukset

Nämä määrittelevät matkailijat siis joko heidän väestöllisien tekijöiden, maantieteellisen taustan, rahan, koulutuksen sekä harrastuksien, jotka ohjaavat matkailukäyttäytymistä mukaan.

Pehmeitä tekijöitä matkailijan kuvaajana ovat sosiaaliset ja psykogoliset tekijät. Nämä luokittelut huomioivat ihmiset tietynlaisina ihmisinä, eivätkä siten siihen vaikuta esimerkiksi eri elämänkaaren vaiheet tai roolit elämässä.

Luokittelutapoja eri matkailijatyypeistä on monia erilaisia näkemyksiä. Näistä ehkä tunnetuin on Stanley Plogin vuonna 1974 tekemä jaottelu. Siinä matkailijat jaetaan psykosentrikkoihin, allosentrikkoihin ja midsentrikkoihin. Psykosentrikot suosivat matkallaan tuttua ja turvallista, kun taas allosentrikot hakevat enempi uusia ja jännittävämpiä kokemuksia. Näiden välissä on midsentrikko, jolla löytyy molempien piirteiden ominaisuuksia, ja tähän valtaosa matkailijoista kuuluu. Myös minä koen että olen enemmän matkailijana midsentrikko, vaikkakin enempi piirteistäni sopii allosentrikkoon.

Muita luokituksia matkailijatyypeistä ovat tehneet  Smith (1977, 1989), Cohen (1972) ja Perreault, Dorren & Dorren (1979), sekä suomalaisista Hiltunen (2019).

Perreault, Dorden ja Dorden jaottelevat matkailijat viiteen eri tyyppiin. Näistä ensimmäinen on budjettimatkailijat, jotka suosivat halvempia matkoja, mutta ovat kuitenkin keskituloisia. Seuraavana on seikkalijat, jotka suosivat aktiivisia ja seikkailullisia matkoja. He ovat varakkaita sekä hyvin koulutettuja. Kolmantena matkailijatyyppinä löytyy kotikissa-matkailijat, he ovat varovaisia ihmisiä, jotka eivät keskustelu lomistaan muiden kanssa, sekä jättävät niukaksi matkasuunnittelun järjestelyt. Lomailijat ovat pieni ryhmä aktiivisia ihmisiä, jotka käyttävät aikansa seuraavan matkan suunniteluun. Viimeisenä on maltilliset matkailijat, jotka ovat halukkaita matkustamaan, mutta heidän matkansa ovat pidempikestoisia, eivätkä he ole kiinnostuneet urheilusta.

Lähteet

Opintojakson moodlen materiaalit

rantapallo.fi/hotellit

airbnb.fi

businessfinland.fi

tui.fi/inspiration/matkailun-historia-varhaiset-vuodet/