Miten ravintola-alalla voidaan?

Ravintolat ovat tiukassa tilanteessa. Tähän on vaikuttanut koronavirus, työntekijäpula ja hintojen nousu, joka näkyy esimerkiksi raaka-ainekustannuksissa. Tuotteiden hintoja täytyy nostaa, vaikka ihmisillä on muutenkin vähemmän ylimääräistä rahaa käytettävissä. Hintojen nousulle ei näy loppua. Olen työskennellyt ravintola-alalla nyt yli 2 vuotta. Aloitin työt kun koronamaskit ja -passit olivat ravintolassa arkipäivää ja hallituksen päätöksen mukaan anniskelu loppui klo 17. Ymmärrän miksi osa on kyllästynyt tähän myllerrykseen ja vaihtanut alaa.

Iso osa työhyvinvointia on se, että itse työ olisi mielekästä ja motivoivaa. Yleinen ongelma alalla on, että jatkuva kiire ja henkilöstövaje syövät motivaatiota. Työn mielekkyyttä vähentää myös se, että tarjoilijan työtä ei yleisesti arvosteta. Ravintola-alalla myös vaihdetaan työpaikkaa matalalla kynnyksellä. Kuormitus on liian suurta ja uuvuttaa nopeasti nuorenkin ihmisen. Erityisesti tarjoilijoilla henkinen rasitus voi käydä liian raskaaksi suhteessa työstä saatavaan palkkioon. Raskaalle työlle tulee leikiten naureskeltua, ettei tämä ole täysjärkisen hommaa, mutta mitä asialle voisi oikeasti tehdä, jotta siitä saisi mielekkäämpää?

Eeva Lauronen kertoo Kespron artikkelissa hyvinvoinnin merkityksestä ravintola-alalla. Haaga-Helian kolme opiskelijaa ovat tutkineet ravintola-alan työntekijöiden psyykkistä hyvinvointia lähiesihenkilötyön tuloksia Kespron toimeksiannosta. Lauronen näkee työhyvinvoinnin tärkeänä kilpailuetuna, jotta saadaan sitoutuneita työntekijöitä. Lauronen kertoo tutkimustuloksista seuraavasti: ”psyykkistä hyvinvointia heikentävät epäsopivat työajat, työn liiallinen kuormittavuus, heikko vuorovaikutus työssä, puutteellinen osallistaminen ja heikot mahdollisuudet vaikuttaa työhön.” (Lauronen 2022)

Miten hyvinvointia voidaan lisätä? Isoin vastuu on esihenkilöllä. Perusasioita ovat taukojen ja riittävän lepoajan takaaminen, koska nämäkään eivät kaikkialla toteudu. Esihenkilön on myös hyvä osoittaa joustavuutta esimerkiksi työvuorosuunnittelussa. Ravintolatyö on pääosin tiimityötä, joten hyvä yhteishenki on tärkeää. Tätä voi lisätä esimerkiksi virkistäytymispäivillä yhteisen kivan tekemisen merkeissä.

Jokainen työntekijä tulisi huomioida yksilönä. Heillä on oikeus saada työstä henkilökohtaista palautetta. Luottamuksellisen keskusteluyhteyden luominen esihenkilön ja työntekijän välille on hyvin tärkeää. Esimiehen tehtävä ei ole olla kaveri, mutta on hyvä, että työntekijän on helppo sanoa hyvissä ajoin, jos hän kokee työn liian kuormittavaksi tai kaipaa jotain muutosta. Häneltä täytyy löytyä myös tapoja kannustaa ja tsempata henkilöstöä ja näyttää että jokaisen henkilön työpanos on merkittävää.  Näillä keinoilla saadaan motivoituneempia työntekijöitä, jotka ovat osa yhteisöä ja kokevat voivansa vaikuttaa myös itse työhönsä.

Lauronen, Eeva. 15.12.2022. Hyvinvointi työssä pitää ammattilaisen alalla. Kespro. Verkkojulkaisu. https://www.kespro.com/ideat-ja-inspiraatiot/artikkelit/hyvinvointi-tyossa-pitaa-ammattilaisen-alalla