Suomen Onkologiayhdistys ry
Sädehoitopäivät 28. – 29.3.2019 Kuopio, Musiikkikeskus
Sädehoitopäivät ovat kerran vuodessa järjestettävä kansallinen koulutus sädehoidossa työskenteleville röntgenhoitajille, fyysikoille, lääkäreille ja laitehuollon edustajille.
Koulutuspäivät alkoivat presymposiumilla keskiviikkoiltana. Presymposiumissa käsiteltiin uusia tuulia potilaan hoitoon asetteluun liittyen, kuten SGRT:hen (Surface Guided Radiation Therapy) ja hengityspidätykseen hoidoissa (ABC, RPM ja DIPH). Luentojen lopuksi sain testata SGRT-asettelua fantomilla.
Varsinaiset koulutuspäivät alkoivat torstaina, jolloin ohjelmassa oli tulevaisuuden hoitomuodot ja automaatio. Luentosarjan aloitti professori Uwe Oelfke, The Royal Marsden Hospitalista Lontoosta kertomalla magneettiohjatusta sädehoidosta, jossa potilaat hoidetaan lineaarikiihdyttimellä, johon on liitetty magneettikuvantamisen laite. Tämä mahdollistaa hoidon reaaliaikaisen kuvauksen ilman, että potilas saa ylimääräistä säteilyä. Menetelmä sopii hyvin liikkuvien tuumorien hoitoon ja jos kohde ei visualisoidu hyvin CBCT-kuvauksessa (RTG-kuvaus). Menetelmä mahdollistaa myös ns. adaptiivisen sädehoidon, jossa alkuperäinen hoitosuunnitelma voidaan laskettaa uudelleen reaaliajassa, jos esimerkiksi potilaan asento muuttuu hoitojen aikana tai tuumori pienenee. Suomessa ei vastaavia laitteita ole vielä, mutta Helsingissä on varattuna optiohuone ko. laitteelle. Euroopassa on muutama vastaava laite jo käytössä.
Aamupäivän yhteisissä luennoissa käsiteltiin myös sädehoitokohteen automaattista rajausmenetelmää, johon ollaan nyt rakentamassa kansallista konsensusta Ficanin sisällä. AI on tulossa kovasti sekä kohteen rajaamiseen ja myös annossuunnitteluun rutiinikohteissa.
Röntgenhoitajille oli oma osio luennoilla. Siinä käsiteltiin syöpäpotilaan kokemaa hoidon laatua, ja luennoitsijana oli Katri Vehviläinen-Julkunen. Tutkimus oli kansallinen ja tehtiin Itä-Suomen yliopiston johdolla. Tulokset eivät ole vielä lopullisia, mutta pääsääntöisesti potilaat olivat tyytyväisiä saamaansa tietoon ja ohjaukseen hoitojen aikana. Vertaistukea olisi kaivattu enemmän. Ohjelma jatkui röntgenhoitajan ammattiurakehityksellä. Osastonhoitaja Heli Seppälä HUSin sädehoidosta kertoi, kuinka heillä kehiteltiin mittaria röntgenhoitajan osaamisen kartoitukseen ja urakehityksen mahdollistamiseen. Malli on vielä kesken, ja mittari vaatii muokkaamista. Lopuksi esiteltiin KYSin sairaanhoitajan uramallia, mutta siinä ei ole vielä lainkaan röntgenhoitajan työhön viittaavaa, vaan kehittely on vielä kesken.
Iltapäivän luennoilla keskityttiin maksatuumoreiden hoitoon. Radiologi Petri Saari Kuopion yliopistollisesta sairaalasta luennoi maksatuumoreiden kemoembolisaatioista ja RF-hoidoista (radiofrekvenssihoidoista) eli kuinka toimenpideradiologiassa hoidetaan maksatuumoreita ja etäpesäkkeitä. Radiologi Reija Västrik HUSista kertoi maksan HDR (HighDoseRate) -sisäisestä sädehoidosta. Hoitomuoto on melko uusi Suomessa ja sitä toteutetaan vai HUSissa. Menetelmässä potilaalle laitetaan anestesiassa CT-ohjattuna yksi tai useampi neula/kateri maksaan ja hoito toteutetaan IR192 HDR-hoitona. Tulokset ovat olleet lupaavia. Rajoitteina hoidolle ovat, että tuumorin volyymi ei saa olla iso, maksimissaan saa 4 etäpesäkettä ja maksan minnan tulee olla suhteellisen hyvä. Lopuksi onkologi Juhani Collan HUSista kertoi maksan stereotaktisesta sädehoidosta lineaarikiihdyttimellä, jossa hoito voidaan toteuttaa hengitystahdistettuna. Fraktiointimalleja on useita, ja eri malleilla ei ole suuria eroja vaikuttavuuden suhteen.
Päiväohjelman päätteeksi oli vierailu KYSin sädehoitoyksikköön, jonne en osallistunut. Mutta koko päivän päätteeksi oli iltajuhla Puikkarissa kelta-musta-teemalla. Ohjelma oli hauskaa ja ilta kului mukavasti entisten työkavereitten ja entisten opiskelijoitten kanssa rupatellessa.
Perjantaipäivä alkoi klo 8.15 ”kaksintaistelulla” eri kuvantamismodaliteettien paremmuudesta sädehoidon paikantamisessa hoitokoneilla. Lopuksi kuitenkin päästiin konsensukseen: jokaiselle kuvantamisen muodolle on paikkansa. Aamun luennoissa nousi esiin myös, että CBC(ConeBeamComputerTomography) -säteilyannos kaiken kaikkiaan jää hyvin pieneksi suhteessa hoitojen kokonaisannokseen suhteutettuna ja suhteessa sen antamaan kuvainformaatioon. Tosin esille nousi myös asia, että kuvien tulkinta ei aina ole helppoa mahdollisten kuvavääristymien vuoksi.
Perjantaipäivässä oli vielä nenänielusyövän etiologiasta ja hoidoista sekä kilpirauhassyövästä. Nenänielun syöpä on Suomessa melko harvinainen. Aasiassa puolestaan se on yleinen, jossa yksi yleinen aiheuttaja on suolainen, kuivattu kala. Päivän luennot päättyivät uusien tuulien esittelyyn: tärkeimmät sädehoitotutkimukset, BNCT Boorineutronikaappaushoidot) -hoidon nykytila ja kohdunkaulansyövän brachy-hoito (sisäinen sädehoito). Näistä ehdottomasti mielenkiintoisin oli BNCT-hoidon nykytila. HUSiin on asennettu maailmassa ensimmäinen uudenmallinen BNCT-laite, jonka toimintaa on testattu ja STUK-mittaukset on tehty. Alustavasti sädehoitoja voidaan trial-luontoisesti aloittaa ehkä jo loppuvuodesta. Hoitomenetelmä soveltuu hyvin uusiutuneiden kasvainten hoitoon ja kasvainten, jotka sijaitsevat kriittisten riskielinten lähellä, ja joita ei voi hoitaa perinteisellä ulkoisella sädehoitokiihdyttimellä.
Päivien lopuksi oli yllätysesiintyjä, poliisi, kirjailija Marko Kilpi, joka kertoi kriisiterapiasta ja vaikeiden asioiden kohtaamisesta.
Yhteenvetona voidaan todeta, että koulutuspäivillä tuli paljon selvyyttä esim. annossuunnitteluun liittyviin automaattisiin toimintoihin. Maksatuumoriluennot ja perjantaipäivän aamun katsaus eri kuvausmodaliteetteihin olivat ehdottomasti tärkein anti, joista voin opiskelijoillekin tehdä lyhyen esityksen ”uusista” tuulista syöpäpotilaan hoidoissa, ja MR-sädehoitolaite. Oli mukava tavata entisiä opiskelijoitamme, joita olikin Lahdesta, Helsingistä, Jyväskylästä, Joensuusta, Kotkasta, Lappeenrannasta sekä tietysti Kuopiosta. Näyttely oli myös hyvä ja sain sieltä hyvää materiaalia opetukseen: Näytteilleasettajia oli sekä laite- että lääkeyhtiöistä. Sädehoito-osaajia osallistui päiville yli 150. Myös OAMKista oli sädehoidon opettaja.
Tuula Partanen, lehtori
Röntgenhoitajan tutkinto-ohjelma