Opinnäytetyön esittely: Potilasopas antaa tietoa rinnan kuvantamistutkimuksista

Tein opinnäytetyöni kehittämistyönä Kuopion yliopistollisen sairaalan Kuvantamiskeskuksen radiologian osastolle. Kehittämistyön tarkoituksena oli tuottaa KYS Kuvantamiskeskuksen Radiologian osastolle rintasyöpätutkimuksiin tulevalle potilaalle suunnattu potilasopas rinnan kuvantamistutkimuksista. Oppaan tavoitteena oli tuottaa tietoa rintasyöpätutkimuksiin tuleville potilaille rintasyövän diagnosoinnissa käytettävistä ja rintasyöpäleikkausta edeltävistä kuvantamistutkimuksista. Tavoitteena oli myös auttaa potilasta havainnollistamaan tutkimusten kulkua KYS Kuvantamiskeskuksessa ja niiden merkitystä osana rintasyöpäpotilaan hoitopolkua.

Rintasyöpä on suomalaisnaisten yleisin syöpä, johon sairastuu vuosittain noin 5 000 naista. Mammografiaseulonnoissa löydetyn tai potilaan itse löytämän muutoksen laatu selvitetään jatkotutkimuksilla. Jatkoselvittelyihin kuuluvat rintojen kliinisen tutkimisen lisäksi kuvantamistutkimukset ja niiden yhteydessä otetut neulanäytteet.

Rintarauhasen kuvantamistutkimukset

Rinnassa havaitun muutoksen ensisijainen kuvantamismenetelmä on mammografiatutkimus, jota täydentää rintojen ultraäänitutkimus. Lisäksi kaikista epäilyttävistä muutoksista rinnassa otetaan paksuneulanäytteet kuvantaohjatusti. Muita rintarauhasen kuvantamismenetelmiä ovat esimerkiksi magneettikuvaus, jonka tarpeellisuus on tapauskohtaista. Ennen rintasyöpäleikkausta potilaalle tehdään tarvittaessa rinnan muutoksen lankamerkintä. Lankamerkinnällä tarkoitetaan palpoitumattoman muutoksen merkitsemistä leikkausta varten metallisella merkkilangalla, joka asetetaan paikalleen rinnan muutokseen joko ultraääniohjauksessa tai mammografialaitteella streotaksia- tai tomosynteesiohjauksessa. Joillekin potilaille on tarpeellista tehdä ennen rintasyöpäleikkausta myös vartijaimusolmuketutkimus, jonka tarkoituksena on selvittää vartijaimusolmukkeen sijainti injisoimalla rintaan radioaktiivista merkkiainetta. Rintasyöpäleikkauksen jälkeisen sädehoidon ja mahdollisten sytostaatti- ja hormonihoitojen jälkeen potilaan jatkoseuranta tapahtuu mammografiatutkimuksilla 1-2 vuoden välein.

 

KUVA 1. Mammografialaite ja ultraäänitutkimushuone (Linda Tiirikainen 2019).

 

Rintarauhasen mammografia- ja ultraäänitutkimus

Mammografiatutkimuksella eli rintarauhasen röntgentutkimuksella rinnoista saadaan kaksiulotteista kuvaa käyttämällä matalajännitteistä röntgensäteilyä. Mammografiatutkimuksessa rinnat kuvataan vähintään kahdesta eri suunnasta, yleensä molemmista rinnoista otetaan etu- ja viistokuvat. Kuvauksen aikana rintaa puristetaan napakasti kuvauslaitteen puristuslevyllä. Puristus tekee kuvasta tarkan ja vähentää tutkimuksesta aiheutuvaa säteilyä. Mammografiatutkimuksessa röntgenhoitaja vastaa potilaan ohjauksesta ja asettelusta kuvausprojektioihin, käytetyistä kuvausarvoista sekä kuvien riittävyyden arvioinnista. Radiologi tulkitsee kuvat omalla työasemallaan ja määrää tarvittaessa lisäprojektioita.

Ultraäänitutkimus täydentää mammografiatutkimusta. Ultraäänitutkimus auttaa tarkentamaan palpoituvan tai mammografiakuvassa havaitun muutoksen tulkintaa ja otetuista mammografiakuvista voidaan arvioida, onko ultraäänitutkimus tarpeellinen ja mille alueelle se kannattaa kohdentaa. Radiologi tutkii ultraäänianturilla molemmat rinnat, kainalot ja solisalueen. Ultraäänikuvan muodostus perustuu anturin lähettämiin äänisignaaleihin. Äänisignaalit osuvat kudosten rajapintoihin ja palaavat takaisin anturiin muodostaen reaaliaikaista kuvaa kohteesta. Ultraäänitutkimuksessa ei käytetä röntgensäteilyä, joten se on turvallinen kuvantamismenetelmä myös nuorille potilaille.

 

KUVA 2. Rintasyöpäpotilaan kuvantamistutkimukset (Linda Tiirikainen 2019).

 

Rinnan kuvantamistutkimukset – potilasopas

Kehittämistyön tuotoksena valmistunut potilasopas esittelee potilaalle yleisimmät rinnan kuvantamistutkimukset rintasyövän toteamisvaiheesta leikkausta edeltäviin tutkimuksiin ja hoitojen jälkeiseen kuvaseurantaan. Oppaassa tutkimukset etenevät siinä järjestyksessä, kuin ne rintasyöpäpotilaan hoitopolulla yleensä toteutuvat. Oppaassa esitellään lyhyesti kuvantamistutkimusten ja toimenpiteiden kulku ja käytettävä kuvantamistekniikka.

Potilasoppaan tarjoama tieto voi mahdollisesti vähentää potilaan kokemaa ahdistusta ja epätietoisuutta tutkimuksia tai toimenpiteitä kohtaan. Lisäksi potilasohjaus on iso osa röntgenhoitajan työtä, joka perustuu röntgenhoitajan työn etiikkaan. Potilasopas voi toimia apuvälineenä rintasyöpäpotilaiden ohjauksessa tilaajaorganisaatiossa työskenteleville röntgenhoitajille. Oppaasta voivat hyötyä myös yksikössä harjoittelevat röntgenhoitajaopiskelijat.

Lopuksi

Opinnäytetyön tekeminen kehittämistyönä oli antoisaa, koska työ oli aiheeltaan tärkeä ja sen toteuttaminen lähti käytännön työelämässä havaitusta tarpeesta. Perehtyminen rintasyöpäpotilaan hoitopolkuun ja rintarauhasen kuvantamistutkimuksiin kasvatti mammografiatutkimusten menetelmäosaamisen lisäksi omia ohjaamistaitojani. Kehittämistyön tiedonhakuprosessin myötä osaan tulevaisuudessa hyödyntää oman ammattitaidon ylläpitämisessä ja kehittämisessä näyttöön perustuvaa tietoa. Lisäksi olen opinnäytetyöprosessin myötä tutustunut, kuinka suunnitellaan ja toteutetaan kehittämistyö ja mitä eri vaiheita prosessi pitää sisällään.

 

Linda Tiirikainen

Röntgenhoitajan tutkinto-ohjelma, TR16SP

Savonia-ammattikorkeakoulu

 

Tuula Partanen

Radiografian ja sädehoidon lehtori

Savonia-ammattikorkeakoulu

Opinnäytetyön esittely: Ultraäänilaitteen käyttöohje röntgenhoitajaopiskelijoille -Ylävatsan ultraäänitutkimus

Röntgenhoitajaopiskelija Wilma Rinkinen teki opinnäytetyön ultraäänikuvantamisesta. Opinnäytetyö oli kehittämistyö, jonka tuotoksena syntyi käyttöohje Savonia-ammattikorkeakoulun ultraäänilaitteelle. Käyttöohje on jatkossa osa röntgenhoitajan tutkinto-ohjelman opetusmateriaalia ultraäänikuvantamisen kurssilla. Kehittämistyöprosessi alkoi keväällä 2018.

 

KUVA 1. Kuvia ultraäänitutkimusten taitopajasta (Wilma Rinkinen 2019).

Ultraäänitutkimuksella tarkoitetaan lääketieteellistä tutkimusta, jossa hyödynnetään ultraääniaaltoja. Ultraäänikuvantaminen tunnetaan myös nimellä kaikukuvaus. Ultraääneksi sanotaan ääniaaltoja, jotka värähtelevät yli 20 kHz taajuudella. Ultraääniaaltojen avulla potilaita voidaan tutkia turvallisesti ja kustannustehokkaasti. Suomessa tehdään vuosittain noin 650 000 ultraäänitutkimusta, joista yleisimpiä ovat vatsan alueen ultraäänitutkimukset. Ultraäänikuvantamisen parissa työskentely on osa röntgenhoitajan osaamisalueita, koska ultraäänikuvauksia tehdään paljon radiologian osastoilla.

Savonia-ammattikorkeakoulun röntgenhoitajaopiskelijat saavat opiskelun aikana valmiudet toimia ultraäänihoitajana. Röntgenhoitajan tutkinto-ohjelman opintoihin sisältyy ultraäänitutkimusten teoriaopintoja ja ammatillinen perusharjoittelu. Teoriaopintoihin kuuluu ultraäänitutkimusten taitopajat, joissa röntgenhoitajaopiskelijat harjoittelevat käyttämään ultraäänilaitetta. Taitopajoissa käytetään esimerkkitapauksena ylävatsan ultraäänitutkimusta.

 

Ideasta toteuttamiseen

Opinnäytetyön aiheeksi valikoitui käyttöohjeen tekeminen Savonian ultraäänilaitteelle, koska aihe oli mielenkiintoinen ja käytännönläheinen. Käyttöohje haluttiin toteuttaa digitaalisena, jotta se soveltuisi nykyaikaiseen opetukseen paremmin. Vaihtoehtoina käyttöohjeen toteuttamispohjiksi olivat Weebly-kotisivukone ja WordPress-julkaisujärjestelmä. Käyttöohje päädyttiin toteuttamaan WordPress-julkaisujärjestelmän avulla blogimuotoon, jotta käyttöohje olisi helposti käytettävissä ja päivitettävissä. Lisäksi WordPress-julkaisujärjestelmä oli ennestään tuttu työympäristö ja yleisesti opetuskäytössä Savonia-ammattikorkeakoulussa. Blogisivuston käyttö- ja muokkausoikeudet siirtyvät Savonia-ammattikorkeakoululle työn valmistuttua lopullisesti. Kehittämistyöprosessin aikana tehtiin myös raportti, jonka sisältö käsittelee ultraäänikuvantamisen teoriaa, työprosessin etenemistä ja omaa pohdintaa. Käyttöohjeen tekemisessä on hyödynnetty raporttiin kerättyä teoriatietoa tiivistetysti.

Käyttöohjeen tekeminen alkoi keväällä 2019 tutustumalla Savonia-ammattikorkeakoulun ultraäänilaitteeseen ja sen käyttämiseen. Tutustumiskäynti auttoi luonnostelemaan käyttöohjeen sisältöä. Tutustumiskäynnin jälkeen alkoi blogisivuston rakentaminen, joka pyrittiin toteuttamaan mahdollisimman loogisesti. Blogiin on tehty erilliset välilehdet ultraäänikuvantamisen teorialle, ylävatsan ultraäänitutkimuksen teorialle ja ultraäänilaitteen käyttöohjeelle. Viimeisellä välilehdellä on pieni testi röntgenhoitajaopiskelijoille ultraäänikuvantamiseen liittyen. Ultraäänilaitteen käyttöohje toteutettiin yksinkertaisena ja vaiheiden etenemistä on havainnollistettu kuvilla. Käyttöohjeessa neuvotaan opiskelijoille ultraäänilaitteen käynnistäminen, kuvaustilan avaaminen ja laitteen sammuttaminen. Opiskelijat saavat jatkossa käyttöohjeeseen luettavaksi, kun ultraäänitutkimusten taitopajojen pitäjä jakaa blogisivuston linkin ja salasanan opiskelijoille. Blogisivustoa pystyy käyttämään mobiili- ja tietokonetilassa eli tarkastelu onnistuu puhelimella, tabletilla tai tietokoneella. Digitaalisuus mahdollistaa blogisivuston hyödyntämisen myös ultraäänitutkimusten harjoitteluissa.

Blogisivustosta ei ole kerätty palautetta, joten palautteen kerääminen olisi ensisijainen kehittämiskohde. Palauteen perusteella voitaisiin parantaa käyttöohjeen sisällöllistä laatua ja käytettävyyttä. Palautteen keräämisen jälkeen sivustoa voi jatkossa lähteä kehittämään kattavammaksi ultraäänitutkimusteorian ja käyttöohjeiden osalta. Blogisivustolle voi lisäksi kerätä tietoa esimerkiksi erilaisista taudeista, joiden diagnosointiin ja seuraamiseen käytetään ultraäänitutkimuksia.

 

Oivalluksia

Kehittämistyön tekeminen vaati vastuullisuutta, oma-aloitteisuutta ja luovuutta. Kehittämistyöprosessi oli haastava, mutta opettavainen matka. Työprosessi kehitti radiografia- ja sädehoitoalan ammattilaisena monella tapaa. Ilmeisin kehitys tapahtui kirjoittamisessa. Kehittämistyöprosessin aikana kehittyi sekä asiatekstin kirjoittamisen taidot sekä kriittisempi tiedonkäsittelytaito. Kirjoittamisen ohella tietotekniset taidot parantuivat, koska kehittämistyö toteutui kokonaisuudessaan tietokonetyöskentelynä. Kirjoittamisen ja tietoteknisten taitojen ohella merkittävä kehitys tapahtui myös menetelmäosaamisen parissa. Teoriatiedon etsiminen opetti monia uusia ja tärkeitä yksityiskohtia ultraäänikuvantamisesta, joita pystyy hyödyntämään röntgenhoitajan työssä nyt ja tulevaisuudessa.

Näiden oivalluksien saattelemana toivon, että Savonia-ammattikorkeakoulun röntgenhoitajaopiskelijat pääsevät hyödyntämään tekemääni käyttöohjetta ja kehittämään sitä eteenpäin.

 

Wilma Rinkinen
Röntgenhoitajan tutkinto-ohjelma
Savonia-ammattikorkeakoulu

Tuula Partanen
Lehtori, radiografia- ja sädehoito
Savonia-ammattikorkeakoulu

 

Opinnäytetyön esittely: Mikrobiologian opiskelua videoiden kautta

Opinnäytetyömme aihe oli Escherichia coli -bakteerin määritys verestä ja virtsasta. Työn tilaaja oli Savonia-ammattikorkeakoulu ja työ toteutettiin toiminnallisena opinnäytetyönä. Aihe saatiin Savonia-ammattikorkeakoululta vuoden 2018 loppupuolella ja opinnäytetyön tuotoksen työstäminen aloitettiin varhain keväällä 2019 eli kolmantena opiskeluvuotena. Työ sisälsi kirjallisen teoriaosuuden sekä kuusi opetusvideota. Videot oli suunnattu bioanalyytikko-opiskelijoille kliinisen mikrobiologian harjoitustunteja varten.

Opinnäytetyön tarkoitus ja tavoite

Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa opetusvideoita Savonia-ammattikorkeakoulun bioanalyytikko-opiskelijoille Escherichia coli -bakteerin tunnistuksesta ja tutkimusmenetelmistä veri- ja virtsanäytteistä. Opinnäytetyön tavoitteena on tukea bioanalyytikko-opiskelijoiden oppimista kliinisessä mikrobiologiassa.

KUVA 1. Puhdasviljely (Ala-aho ja Ruohoaho 2019).

Miksi juuri opetusvideot opinnäytetyön aiheeksi?

Kliininen mikrobiologia on oleellinen osa bioanalyytikon opintoja. Opetusvideot tarjoavat vaihtoehtoisen tavan oppia perinteisen luokka- ja teoriaopetuksen rinnalle. Videoidemme idea on antaa bioanalyytikko-opiskelijoille ”punainen lanka”, joka selkeyttää ajatuksia ja joista näkee konkreettisesti, miten menetelmät käytännössä toimivat. Lisäksi videoilla kuvaamamme menetelmät ovat käytettävissä myös muiden bakteerien kuin vain Escherichia coli –bakteerin tunnistuksessa, vaikka sitä opinnäytetyössä pääasiallisesti käsitelläänkin. Opetusvideoista on siis hyötyä laajemminkin kliinisen mikrobiologian opiskelussa koulussa sekä myöhemmin keskussairaalaharjoitteluun valmistautuessa.

Opetuksessa käytetään yhä enemmän visuaalista mediaa oppimisen tehostamiseksi.

Kiinnostuimme aiheesta, sillä koimme tämän kaltaiset opetusvideot tarpeellisina opiskelijoille. Tilaajalla oli myös selkeä tarve videoille. Koska aiempia videoita tästä aiheesta ei ollut, niiden tekeminen oli mielenkiintoinen haaste meille. Ideaa piti lähteä työstämään melko lailla tyhjästä ja suunnitella koko prosessi alusta alkaen.

Videoiden käsikirjoitukset teimme suomeksi, mutta videoihin suunnitellut tekstit ovat kokonaan englanniksi. Englannin kielen käyttö videoissa tuki ammattisanastomme kehittymistä, ja jatkossa siitä on hyötyä tuleville bioanalyytikko-opiskelijoille. Koulutuskin kansainvälistyy koko ajan enemmän ja samalla työmme tukee myös esimerkiksi vaihto-opiskelijoiden opiskelua.

Opetusvideon tavoitteena on aina oppiminen

KUVA 2. Veriviljelyn näytteenotto (Ala-aho ja Ruohoaho 2019).

Mitä tehtiin, ja mikä oli lopputulos?

Videoiden käsikirjoitus, kuvaaminen ja editointi oli kokonaisuudessaan meille uuden opettelemista. Yritys ja erehdys kuvaavat videoiden tekoprosessia täydellisesti. Prosessi alkoi aiheiden valinnalla, jotka lopulta olivat:

  • virtsan primääri- ja puhdasviljely
  • herkkyysmääritykset
  • veriviljelyn näytteenotto
  • veriviljelyn ulosveto
  • gramvärjäys
  • API 10 S, laktoosinkäyttö- ja oksidaasitesti

Aiheet jaettiin ryhmäläisten kesken. Kukin teki ennalta sovittua kaavaa noudattaen aiheistaan käsikirjoitukset tai ainakin niiden raakaversiot. Videoiden kuvaaminen vei yllättävän paljon aikaa, sillä kenelläkään meistä ei ollut aiempaa kokemusta videoiden kuvaamisesta. Emme olleet tyytyväisiä videoiden ensimmäisiin versioihin ja joidenkin videoiden editoinnissa tuli eteen sellaisia ongelmia, että osa videoista täytyi kuvata uudelleen. Saattoipa joistain ensimmäisistä videoista jokin välinekin puuttua kuvasta.

Kuvausta hankaloitti se, että milloin kukakin ryhmän jäsen oli keskussairaalaharjoittelussa ja milloin alan töissä toisella puolella Suomea. Aika monta lauantaita tulikin kuvaamiseen käytettyä. Onneksi yhdellä ryhmän jäsenellä oli omasta takaa järjestelmäkamera ja jalusta. Kuvausvälineet olisi saanut lainattua koululta, mutta aikataulutuksen kanssa olisi saattanut tullut isoja ongelmia. Editointiin käytettiin iMovie-editointiohjelmaa.

Kuvaamisen ja editoinnin jälkeen käsikirjoitukset muokattiin vielä kaikki samaan muotoon, jollaisina ne liitettiin opinnäytetyön kirjalliseen osioon. Loppujen lopuksi saimme kasaan kuusi videota, joiden laatu, käytettävyys ja oikeaoppisuus ovat mielestämme erittäin hyvät.

KUVA 3. iMovie-editointiohjelman näkymä (Ala-aho 2019).

Opinnäytetyön vaiheet

Aiheen valinnan jälkeen päätimme tehdä kuusi muutaman minuutin pituista videota. Otimme selvää videoiden valmistelusta ja teimme kaikista videoista käsikirjoitukset, joissa huomioitiin sekä mahdolliset tarvikkeet että kuvausolosuhteet. Kuvausten jälkeen kirjoitimme opinnäytetyön raporttiosuuden, josta käy ilmi videoiden sisältö, opetettavat asiat sekä meidän koko opinnäytetyöprosessin eteneminen.

Linkki opinnäytetyöhön.

 

Outi Ala-aho
Anni Ruohoaho
Marko Savonkari
Bioanalyytikon tutkinto-ohjelma
Savonia-ammattikorkeakoulu

Ulla Korhonen
Savonia-ammattikorkeakoulu

Sanna Kolehmainen
Savonia-ammattikorkeakoulu

Opettajat vierailevat: Japani – hyvinvointiteknologian ja robotiikan edelläkävijä?

Savonia-ammattikorkeakoulun ja Savon ammattiopiston opettajat kävivät tutustumassa Japanissa hyvinvointiteknologiaan ja robotiikkaan. Vierailu toteutui osana Weltech- ja Hyvinrobo-hankkeita. Matkan tavoitteena oli tutustua Japanissa hoivatyössä käytössä olevaan hyvinvointiteknologiaan ja robotiikkaan sekä verkostoitua kansainvälisesti. Vierailun yhteistyökumppanina toimi Sendai Finland Wellbeing Center. Hyvinvointikeskuksen väki oli laatinut monipuolisen ohjelman vierailun ajalle toiveidemme mukaisesti.

 

 

KUVA 1. Sendai Finland Wellbeing centerin henkilökuntaa ja Japanin matkailijat

 

Japani on tunnettu edelläkävijä teknologiassa, ja tulevaisuuden haasteisiin on varauduttu laatimalla strategia robotiikkaan. Strategiassa kuvataan erilaisia robotiikan ratkaisuja mm. potilassiirtoihin, liikkumiseen, turvallisuuteen ja hygieniaan. Strategialla pyritään lisäämään tietoisuutta teknologiasta ja robotiikasta sekä vaikuttamaan myönteisesti hoitajien asenteeseen hoivarobotiikkaa kohtaan. Japanin väestörakenne ja hoivatyön haasteet ovat hyvin samankaltaiset kuin Suomessa: ikääntyneiden osuus väestöstä kasvaa nopeasti ja hoivatyöntekijöiden määrä ei ole riittävä tähän kasvuun nähden. Tulevaisuudessa tämä on suuri haaste. Tämä aiheuttaa työn uudelleen muotoilua ja pakottaa pohtimaan uudenlaisia teknisiä ratkaisuja hoivatyöhön. Japanissa edellä mainittuihin haasteisiin on pyritty vastaamaan tällä strategialla sekä start up -yritysten rahoittamisella.

 

Hoivatyön haasteet ovat hyvin samankaltaiset Japanissa ja Suomessa

 

Yhtenä vierailukohteena oli japanilainen hoivakoti, joka oli erityisesti panostanut toiminnassaan teknologiaan, ja sitä kautta asukkaiden turvallisuuteen sekä hoitohenkilökunnan työn keventämiseen. Lisäksi tässä hoivakodissa oli jokaisessa huoneessa lämpökamera ja kameroita yleisissä tiloissa. Kameravalvonta on tällä hetkellä Japanissa erityisenä kiinnostuksen kohteena, koska sillä pyritään vastaamaan ikääntyneiden kaatumisten ehkäisyyn. Tämä on Japanissa suuri haaste tällä hetkellä. Nämä kamerat rekisteröivät ja tunnistavat ikääntyneiden liikkumiset ja mahdolliset kaatumiset, ja kaatuminen aiheuttaa hälytyksen hoitajan mobiililaitteeseen. Hoivakodin teettämän tutkimuksen mukaan hoitajat ovat kokeneet teknologian käytön kuormitusta vähentävänä ja työmotivaatiota lisäävänä tekijänä. Toisaalta laitteiden määrä saattoi olla myös työtä vaikeuttava tekijä. Lisäksi työntekijän ikä ja teknologian helppokäyttöisyys vaikuttivat teknologian käytön myönteisyyteen. Muutoin hoivakodissa tuntuu aika pysähtyneen, mielikuvissa aika siirtyy Suomessa 80-luvulle, jossa kokolattiamatot ja käytetyt apuvälineet olivat hyvin samankaltaisia kuin vierailukohteessamme. Mainittakoon, ettei asukkailla ollut hoivakodissa omia huoneita, vaan he asuivat neljän hengen huoneissa.

Vierailu kahdessa teknologian ja robotiikan yrityksessä oli silmiä avaava. On hämmästyttävää, kuinka teknologian taso on lähes samankaltainen kuin Suomessa. Japanissa on selkeästi lähdetty panostamaan ikääntyneiden turvallisuuteen sensori- ja kamerateknologian sekä kuntoutusrobotiikan keinoin. Tällä hetkellä kuntoutusrobotiikkaa on noin 150 sairaalassa joko ostettuna tai vuokrattuina välineinä. Exo-skeleton-robotit (HAL) ovat suosittuja aivoverenkiertohäiriöiden ja selkäydinvammapotilaiden kuntoutuksessa. Näitä robotteja käytetään yksilöllisesti säädettynä kävelyn sekä yläraajan harjoittamiseen. Lisäksi robotiikkaa on kehitetty raskaisiin siirtoihin ja kuormittaviin työasentoihin.  Huomioitavaa on toki, että vierailut kohdistuivat pääkaupunkiseudun ulkopuolelle ja hoiva-alan yrityksiin. Teollisuudessa tämä tilanne voi hyvin olla täysin toinen. Suomessa ollaan Japania edellä esimerkiksi teknologian kouluttamisessa sosiaali- ja terveysalalla.

 

 

KUVA 2. Exo-skeleton-robotit testissä

 

Koulujärjestelmä näyttäytyy erilaisena Suomeen verrattuna. Tutustuminen Sendain kansainväliseen kouluun oli mielenkiintoinen. Oppilaitoksessa koulutetaan hoitajia, suuhygienistejä, fysio- ja toimintaterapeutteja. Koulutus kestää kolme vuotta ja vastaa toisen asteen koulutusta. Oli antoisaa päästä tutustumaan ja keskustelemaan paikallisesta koulutuksesta ja vierailla seuraamassa opetusta. Opiskelijoiden sisäänottomäärät ovat pienet, esimerkiksi hoitotyön koulutusohjelmaan otetaan vuosittain vain 14 opiskelijaa. Koulutus on opiskelijoille maksullinen; koulutus on joko omakustanteinen tai valtion tukema. Koulutuksessa todettiin olevan paljon samoja elementtejä, esimerkiksi hoitomenetelmät, mutta myös erovaisuuksia, kuten ergonomia. Opetussuunnitelmaan ei kuulu teknologian tai robotiikan opetusta, vaan opiskelijat pääsevät tutustumaan näihin ainoastaan mahdollisissa tapahtumissa. Hoiva-alan vetovoimaisuudesta oltiin kovasti huolissaan.

 

KUVA 3. Sendain kansainvälissä koulussa vierailulla

 

Yhteistyömahdollisuuksista keskusteltiin ja Sendai Finland Wellbeing Centerin väki olivat kiinnostuneita Suomen tilanteesta teknologian ja robotiikan suhteen. Heille esiteltiin Suomen tilannetta ja hankkeiden keskeisiä tuloksia, ja yhteisenä tekijänä nähtiinkin ikääntyneiden teknologia, johon ideoimme uusia mahdollisia hankkeita. Weltechissä luodun verkko-opintokokonaisuuden nimeltään ”Hyvinvointiteknologiaa sosiaali- ja terveysalalla uniikeissa oppimisympäristöissä” he kokivat erityisen mielenkiintoisena. Opintokokonaisuudesta tullaankin kääntämään englanniksi osa, jonka hyvinvointikeskuksen henkilökunta puolestaan kääntää japaniksi.  5 – 10 japanilaista hoivatyöntekijää tulee kokeilemaan tätä opintojakson osaa ja antamaan siitä projektiryhmälle palautetta. Yhteistyö koettiin hyvin innostavana molemmin puolin.

 

Japanilainen kulttuuri on suomalaiselle elämys

 

Suomalaiselle sukellus japanilaiseen kulttuuriin on elämys. Hyvin organisoitunut yhteiskunta on jopa hämmentävä, ja ryhdikäs ja kurinalainen tapa toimia on ihailtavaa. Rauhallinen jonotuskulttuuri ihmismeressä pakottaa suomalaisen maantiekiitäjän pysähtymään ja asettumaan jonoon vastaan pyristelemättä. Kohteliaisuus on ylitsevuotavaa ja jäyhinkin suomalainen huomaa pian kiittelevänsä ja kumartelevansa kuin perijapanilainen. Makumaailma ja ruokakulttuuri vaativat rohkeutta ja uskallusta löytöretkeillä, jotta saa mahansa täyteen. Peruspekonia ja vehnäleipää kun ei tahdo löytyä mistään. Rohkeat löytöretkeilijät ovat nyt monta kulinaristista kokemusta rikkaampia!

 

 

KUVA 4. Kulinaristisia elämyksiä

 

Kaiken kaikkiaan matka oli hyvin antoisa ja materiaalia kertyi paljon hankkeita ja opetusta ajatellen. Tämä matka vahvisti myös yhteistyötä kahden oppilaitoksen välillä. Odotamme alkavaa yhteistyötä Japanin kumppaneidemme kanssa!

 

Heli Kekäläinen, projektipäällikkö, Savonia-ammattikorkeakoulu

Anu Kinnunen, fysioterapian lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu

Marko Haataja, koulutuspäällikkö, Savon ammattiopisto

Veijo Aallosvirta, ICT-opettaja, Savon ammattiopisto

Minna Tikkanen, vanhustyön lehtori, Savon ammattiopisto

Tarja Väisänen, kuntoutusaineiden opettaja, Savon ammattiopisto

 

 

 

 

Opinnäytetyön esittely: Patologiasta digitalisaatioon

Joulukuussa 2019 Savonia-ammattikorkeakoulusta bioanalyytikoiksi valmistuvat Suvi Karvonen ja Oskari Kekäläinen tekivät opinnäytetyössään käyttöohjeen Itä-Suomen Biopankin Visiopharmin kuva-analyysiohjelmistolle ja arvioivat kudosmikrosirunäytemateriaalin laatua. Kuva-analyysiohjelmistot ovat histopatologisten näytteiden analysointiin tarkoitettuja tietokoneohjelmistoja, joita käytetään tällä hetkellä lähinnä tutkimuskäytössä.

Opinnäytetyöaiheen etsiminen alkoi tammikuussa 2018. Halusimme löytää opinnäytetyöaiheen, jolle olisi oikea tarve työelämässä. Biopankin toiminta kiinnosti meitä, sillä se on ollut lähivuosina paljon esillä ja biopankkien toiminta on jatkuvassa kasvussa. Aiheen löysimmekin loppujen lopuksi Itä-Suomen Biopankilta, jolla oli tarve saada Visiopharmin kuva-analyysiohjelmistolleen suomenkielinen käyttöohje. Opinnäytetyöaiheessa meitä kiinnosti erityisesti laaja-alainen oppiminen ja mahdollisuus tutustua moderniin teknologiaan ja sen käyttöön patologiassa. Aihe oli myös hyvin ajankohtainen, sillä monissa patologian laboratorioissa ollaan menossa kohti digitalisaatiota.

Työn tavoitteena oli tuottaa Itä-Suomen Biopankin Visiopharmin kuva-analyysiohjelmistolle käyttöohje, jota hyödynnettäisiin uusien työntekijöiden perehdyttämisessä. Käyttöohjeen tekeminen oli meille uusi asia ja se vaati meiltä perehtymistä siihen, millainen on hyvä käyttöohje. Hyvä käyttöohje on rakenteeltaan selkeä ja se ohjaa käyttäjäänsä vaihe vaiheelta.
Käyttöohjeen tekeminen oli mielenkiintoinen ja työelämäläheinen opinnäytetyöaihe, sillä nykyaikana työelämässä tarkastetaan, päivitetään ja luodaan käyttöohjeita säännöllisesti eri tarkoituksiin. Käyttöohjeestamme tehtiin helposti seurattava step-by-step-ohje, jonka tarkoituksena oli, että käyttäjä löytää käyttöohjeesta nopeasti tarvitsemansa tiedon. Käyttöohjetta selkeytimme havainnollistavilla kuvilla, jotka pyrkivät ohjaamaan käyttäjän toimintaa. Korjasimme ja kehitimme käyttöohjettamme opinnäytetyöprosessin aikana saamamme palautteen pohjalta.

Olisiko mahdollista, että tulevaisuudessa patologian laboratorioissa hyödynnettäisiin syövän diagnostiikassa tietokonepohjaisia analyyseja?

Bioanalyytikko-opiskelijoiden opintoihin kuuluu yksi opintojakso patologiaa, joka sisältää histologian ja sytologian teoriaopintoja sekä käytännön harjoitustunteja. Patologian opintojakson aikana kiinnostuksemme patologiaan ja patologisen tutkimusprosessin digitalisointiin heräsi. Monilla muilla laboratorion erikoisaloilla automatisaatio ja digitalisaatio ovat jo arkipäivää, mutta patologian laboratorioissa turvaudutaan edelleen vahvasti perinteiseen käsityöhön. Näytteiden manuaalinen mikroskopointi on hyvin raskasta ja staattista työtä. Tämän lisäksi muualla olevien asiantuntijoiden konsultointi usein vaatii, että fyysinen näytelasi lähetetään laboratoriosta toiseen ja tämä saattaa pitkittää potilaan diagnoosin saamista. Samalla kiinnostuimme myös Visiopharmin kaltaisten kuva-analyysiohjelmistojen hyödyntämisestä syöpädiagnostiikassa. Olisiko mahdollista, että tulevaisuudessa patologian laboratorioissa hyödynnettäisiin syövän diagnostiikassa tietokonepohjaisia analyyseja?

Opinnäytetyön tekeminen ulkopuoliselle organisaatiolle hyödyttää kaikkia opinnäytetyöprosessiin osallistuneita osapuolia. Opiskelijoina saimme biopankin asiantuntijoilta käytännönläheistä ohjausta ja neuvoja opinnäytetyön tekemiseen. Opinnäytetyöprosessi on kehittänyt meidän ammatillista osaamistamme ja koemme olevamme valmiimpia jatkuvasti muuttuvan työelämän vaatimuksiin. Opinnäytetyössä pääsimme perehtymään patologian digitalisaatioon ja sen mukanaan tuomiin mahdollisuuksiin ja haasteisiin. Itä-Suomen Biopankki sai yhteistyöstä itselleen tarvitsemansa käyttöohjeen, jota he voivat hyödyntää työntekijöiden perehdytyksessä. Opiskelijoiden Biopankille tekemät opinnäytetyöt edistävät Savonia-ammattikorkeakoulun ja Itä-Suomen Biopankin yhteistyötä. On tärkeää, että opiskelijat pääsevät osallistumaan työelämän projekteihin ja tämä onnistuu ainoastaan, jos ammattikorkeakoulujen ja ulkopuolisten organisaatioiden väliseen yhteistyöhön panostetaan.

Tulevaisuudessa digitaaliset ratkaisut tulevat lisääntymään myös kliinisissä laboratorioissa ja tämä vaatii alan ammattilaisilta aivan uudenlaista osaamista ja kykyä kyseenalaistaa vanhoja toimintatapoja.

Terveydenhuolto on jatkuvassa muutoksessa ja terveydenhuollon palveluita ollaan digitalisoimassa kovaa vauhtia. Myös kliininen laboratorioala on digitalisaation ja automatisaation murroksessa. Tekoäly tulee tulevaisuudessa olemaan entistä olennaisempi osa potilaiden diagnostiikkaa ja se tulee muuttamaan työelämässä tarvittavia tietoja ja taitoja. Työelämän jatkuva muutos edellyttää työntekijöiltä jatkuvaa itsensä kehittämistä ja oman ammattitaidon ylläpitämistä. Tulevaisuudessa digitaaliset ratkaisut tulevat lisääntymään myös kliinisissä laboratorioissa, ja tämä vaatii alan ammattilaisilta aivan uudenlaista osaamista ja kykyä kyseenalaistaa vanhoja toimintatapoja.

Suvi Karvonen, TB16SP
Oskari Kekäläinen TB16SP

Ohjaajat:
Anssi Mähönen, Savonia AMK
Arto Mannermaa, Itä-Suomen Biopankki
Otto Jokelainen, Itä-Suomen yliopisto/ Kuopion yliopistollinen sairaala

 

Kuva lisätään myöhemmin.

Opinnäytetyön esittely: Eläinten kuvantaminen osana röntgenhoitajan monipuolista ammattia

Röntgenhoitajaopiskelijat Janna Vepsä ja Riikka Haasiomäki tekivät opinnäytetyön röntgenhoitajan työnkuvasta Yliopistollisessa eläinsairaalassa. Työn tuotoksena syntyi ammatillinen posteri, josta tuli osa Savonian röntgenhoitajan tutkinto-ohjelman opetusmateriaalia.

 

KUVA 1. Yliopistolliseen eläinsairaalaan ovat tervetulleita kaikki kotieläimet (Wikimedia Commons: Josef Maria Eder; Metropolitan Museum of Art)

 

Suomessa tehdään noin 170 000 eläinten röntgentutkimusta vuosittain, ja luvut ovat jatkuvassa kasvussa. Suurena syynä pidetään lemmikkieläinten määrän kasvua sekä aiempaa isompaa panostusta lemmikin hyvinvointiin ja sitä kautta terveyspalveluihin. On siis selvää, että diagnostisen kuvantamisen rooli on muuttumassa keskeisemmäksi eläinten terveydenhoidossa. Tämä voi mielestämme luoda mahdollisuuden entistä useampien röntgenhoitajien työllistymiseen eläinlääkintähuollon kuvantamispalveluihin. Tällä hetkellä Helsingin Viikissä sijaitseva Yliopistollinen eläinsairaala on niitä harvoja paikkoja Suomessa, jossa työskentelee röntgenhoitajia.

 

Eläinröntgen kiinnostaa opiskelijoita

Kokemustemme mukaan osa röntgenhoitajaopiskelijoista on kovin kiinnostuneita tietämään terveydenhuollon ulkopuolisista töistä, joissa röntgenhoitajan tutkintoa voi käyttää. Keskusteluissa erityisesti eläinten kuvantaminen oli noussut pinnalle useampaan otteeseen. Tutkinto-ohjelman sisällä näitä asioita ei kuitenkaan sen tarkemmin käsitellä. Näiden ajatusten sekä myös oman mielenkiintomme pohjalta päädyimme tähän opinnäytetyön aiheeseen. Opinnäytetyön tuotoksena kehitettiin ammatillinen posteri tavoitteena täyttää ensisijaisesti tämä röntgenhoitajaopiskelijoiden tarve. Siitä voivat kuitenkin hyötyä myös muut aiheesta kiinnostuneet.

 

Erot ihmisten kuvantamiseen isoja

Posteriin nostimme ydinasioita röntgenhoitajan työnkuvasta, työtehtävistä sekä työn luonteesta Yliopistollisessa eläinsairaalassa. Eläimiä kuvataan lähtökohtaisesti samoilla säteillä ja laitteilla kuin ihmisiä. Posterin avulla voi saada myös kuvan siitä, millä tavoin työskentely eroaa eläinten ja ihmisten kuvantamisen välillä esimerkiksi säteilysuojelun näkökulmasta. Yliopistollisen eläinsairaalan röntgenhoitajien mielestä eläinröntgen onkin täysin oma maailmansa. Terveydenhuollossa kuvataan ihmisiä – eli suurin piirtein saman kokoisia ja saman anatomian omaavia kohteita, kun taas Yliopistollisessa eläinsairaalassa vastassa voi taas olla pieni hamsteri tai satoja kiloja painava hevonen. Viikkiin ovat tervetulleita kaikki kotieläimet.

 

Posterin tekeminen oli luova prosessi

 

Posterin tekeminen opinnäytetyönä oli luova prosessi. Savonian röntgenhoitajaopiskelijoilta saatu palaute posterista oli pääasiassa positiivista, ja monelle sen sisältö oli täysin uutta tietoa. Opinnäytetyön tekeminen opetti vastuullisuutta omasta työskentelystä, oppimisesta ja tavoitteisiin pääsemisestä. Toivomme, että opinnäytetyömme tavoittaa jatkossakin röntgenhoitajaopiskelijat sekä muut aiheesta kiinnostuneet ja auttaa kasvattamaan tietoisuutta alan monimuotoisuudesta ja laajuudesta.

 

KUVA 2. Valmis posteri

 

 

Janna Vepsä

Riikka Haasiomäki

Röntgenhoitajan tutkinto-ohjelma

Savonia-ammattikorkeakoulu

 

Anne Karuaho

Savonia-ammattikorkeakoulu

 

Opinnäytetyön esittely: Innovatiivista vierianalytiikkaa

Opinnäytetyömme aiheena oli Spinit®-vierianalysaattorin verifiointi. Opinnäytetyöprosessimme  käynnistyi vuoden 2018 keväällä, jolloin työn aihe varmistui ja aloimme suunnitella työn toteuttamista. Aiheen saimme koulumme kautta, ja sen tilaaja oli Diagnostica Medical Oy. Varsinainen käytännön vaihe suoritettiin vuoden 2018 syksyn aikana. Teoriaosuus ja työn viimeistely hoidettiin vuoden 2019 syksyllä.

 

Laadunvarmistus on aina ajankohtaista

 

Yritys halusi kolmannen osapuolen selvityksen laitteen suorituskyvystä. Tarkoituksena oli myös tuottaa tietoa laitteesta markkinoinnin tueksi. Laadunvarmistus on aina ajankohtaista ja vierianalytiikan käyttö on yleistynyt, minkä vuoksi aihe oli mielestämme hyvä ja toteuttamisen arvoinen. Verifiointi tarkoittaa menettelyä, jonka avulla selvitetään, soveltuuko laite käyttötarkoitukseensa ja antaako se luotettavia tuloksia.

 

Mikä ihmeen Spinit®?

 

Portugalilaisen Biosurfitin Spinit®-vieritestianalysaattori yhdistää samaan laitteeseen useita eri määrityksiä ja määritysmenetelmiä. Tällä hetkellä laitteelle on saatavissa CRP- ja HbA1c-määritykset sekä viisiosainen valkosolujen erittelylaskenta, joka sisältää myös hematokriitin määrityksen. Laitteelle kehitetään myös lisää erilaisia määrityksiä, mutta niitä ei ole vielä markkinoilla.

 

Määritykset tapahtuvat CD-levyn näköisellä testikiekolla

 

Määritykset tapahtuvat CD-levyn näköisellä testikiekolla, jonka sisällä näytemateriaali käsitellään. Näytettä tai muita nesteitä ei pääse muualle laitteen sisälle, koska kaikki reagenssit ovat levykkeen sisällä. Laite suorittaa analyysit levyllä olevista lukukohdista fotometrisesti. Nykyisessä versiossa näyte otetaan sormenpäästä kyvettiin, joka kiinnitetään levykkeeseen, sille varattuun paikkaan. CRP- ja HbA1c-määritykset valmistuvat noin reilussa viidessä minuutissa ja valkosolujen erittelylaskenta vie noin 15 minuuttia.

 

KUVA 1. BC-testikiekko ja Spinit®-analysaattori (Petlin & Pitkänen 2018).

 

Vierianalytiikka

Vierianalytiikalla tarkoitetaan potilaan lähellä tehtäviä laboratoriotutkimuksia. Vieritesteillä voidaan nopeuttaa potilaan hoitoa, sillä tuloksia saadaan lähes saman tien. Vierianalysaattorit ovat usein pieniä ja helposti liikuteltavissa, jolloin niitä voidaan hyödyntää siellä, missä varsinaisia laboratoriopalveluita ei voida tuottaa. Vierianalytiikkaa käyttävät myös potilaat itse esimerkiksi verensokerin seurannassa.

 

Opinnäytetyön toteutus

Opinnäytetyöstämme muodostui pienimuotoinen määrällinen tutkimus. Analysoimme ensin näytteet  Spinit®-vierianalysaattorilla ja referenssilaitteillamme, käsittelimme tuloksia tilastollisin menetelmin, minkä jälkeen vertasimme tuloksia keskenään. Referenssilaitteina meillä oli käytössä koulumme Konelab 20i -analysaattori ja Sysmex XS-1000i -verenkuva-analysaattori. CRP:n määritimme noin 30 näytteestä ja HbA1c:lle ja valkosolujen laskennalle meillä oli hieman alle 60 näytettä. Näytemuotoina CRP-määrityksissä käytimme hepariiniplasmaa ja HbA1c-määrityksissä sekä valkosolujen laskennassa EDTA-kokoverta. Laitteen totesimme käyttökelpoiseksi pienin varauksin. Opinnäytetyön raportissa kuvasimme myös laitteiden toimintaperiaatteita niiden erojen selventämiseksi ja pohdimme, mikä kaikki on voinut vaikuttaa laitteilla saatuihin tuloksiin.

Lisätietoa:

https://www.biosurfit.com/en/spinit/

 

Olli Petlin

Heikki Pitkänen

Bioanalyytikon tutkinto-ohjelma

Savonia-ammattikorkeakoulu

 

Mirja Saukkonen

lehtori

 

Sanna Kolehmainen

lehtori

 

 

Opinnäytetyön esittely: Yhteisöllisen työvuorosuunnittelun kehittäminen, Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän ensihoitopalvelu

KUVA 1. Työvuorosuunnittelu vaatii yhteistyötä (PxHere s.a.)

 

Susanna Vyyryläisen Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutusohjelmassa tekemän opinnäytetyön aiheena oli kehittää ja käyttöönottaa Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän (Essote) ensihoitopalvelussa yhteisöllinen työvuorosuunnittelu. Työvuorosuunnittelun kehittämisen tarve oli noussut esiin työntekijöiden ja ensihoitoesimiehen toiveista saada positiivista muutosta työvuorosuunnitteluun. Lisäksi työnantajan toiveena oli lisätä työntekijöiden mahdollisuutta vaikuttaa omaa työtään koskeviin asioihin.

 

Kehittämistyön vaiheet

Kehittämistehtävä toteutettiin soveltaen kehittävän työntutkimuksen viisivaiheista mallia. Ensimmäisessä vaiheessa kartoitettiin kehitettävän toimintamallin nykytila tekemällä kysely ennen yhteisöllisen työvuorosuunnittelun aloittamista. Siinä kartoitettiin pilotointiin osallistuvien henkilöiden kokemuksia silloisesta työvuorosuunnittelusta. Lähes kaikki kyselyyn vastanneet henkilöt olivat tyytymättömiä työvuorosuunnitteluun. Työntekijät kokivat työvuorosuunnittelun olevan epätasa-arvoista ja että heidän vaikutusmahdollisuutensa työvuorojensa suunnitteluun oli hyvin vähäinen. Näin ollen oman elämäntilanteen huomioiminen ei juurikaan toteutunut työvuorolistojen suunnittelussa.

Kehittävän työntutkimuksen toinen vaihe sisälsi uuden toimintamallin työstämistä aikaisemman toiminnan ongelmien ja ristiriitojen ratkaisemiseksi. Ristiriitojen tunnistamisen avuksi laadittiin SWOT-analyysi, joka laadittiin ensimmäisen vaiheen kartoituksessa saadun aineiston perusteella. SWOT-analyysissä määriteltiin silloisen työvuorosuunnittelun vahvuudet ja heikkoudet työntekijöiden näkökulmasta ja vastaavasti yhteisöllisen työvuorosuunnittelun vahvuudet ja heikkoudet aikaisempien tutkimusten perusteella. Näin voitiin tunnistaa hyvin aikaisemman työvuorosuunnittelun ongelmat ja selvittää, voisiko yhteisöllinen työvuorosuunnittelu tarjota ratkaisuita ongelmiin.

Kolmas vaihe on uuden toimintamallin suunnittelu. Uutta toimintamallia olivat suunnittelemassa Essoten ensihoitoesimies, apulaisosastonhoitaja, pohjoisen asemaryhmän asemavastaava, kaksi Titania-ohjelman pääkäyttäjää Essote:n organisaatiosta sekä kehittämistyöstä vastaava henkilö.  Kehittämistyön tähän vaiheeseen kuuluivat myös yhteisöllistä työvuorosuunnittelua koskevat henkilöstölle pidetyt koulutukset. Koulutusten pääasiallinen tarkoitus oli työntekijöiden ohjeistaminen yhteisölliseen työvuorosuunnitteluun, mutta niiden aikana henkilöstöllä oli mahdollisuus tuottaa uusia näkökulmia edelleen pohdittaviksi.

 

Yhteisöllinen työvuorosuunnittelu lisäsi niin työhyvinvointia kuin työnhallintaa sekä työn ja vapaa-ajan yhteen sovittamista.

 

Neljännessä vaiheessa uusi toimintamalli otettiin käyttöön ja yhteisöllisen työvuorosuunnittelun pilotti aloitettiin Essoten ensihoitopalvelun pohjoisessa asemaryhmässä toukokuussa 2019. Yhteisöllisen työvuorosuunnittelun avuksi luotiin WhatsApp-ryhmä helpottamaan työntekijöiden välistä vuorovaikutusta. Pilotoinnin alussa haasteena oli se, etteivät sähköisen asioinnin tunnukset toimineet kaikilla pilotoinnissa mukana olleilla. Lisäksi pilotin alkaminen osui kesälomakauteen, jolloin osa vakituisesta henkilöstöstä oli poissa. Näin ollen heidän osaltaan yhteisöllinen työvuorosuunnittelu jäi alussa kokonaan tekemättä tai he pääsivät tekemään sitä vasta kaikkien muiden jälkeen. Tämä aiheutti sen, että suunnitelmaehdotuslistoilla oli alussa paljon päällekkäisyyksiä ja vuorovaikutus henkilöstön kesken jäi vähäiseksi.

Kehittävän työntutkimuksen viides vaihe on uuden toimintatavan arviointi ja vakiinnuttaminen. Tämä toinen kysely tehtiin yhteisöllisen työvuorosuunnittelun pilotoinnin aikana ja siinä selvitettiin työntekijöiden kokemuksia yhteisöllisestä työvuorosuunnittelusta. Toisen kyselyn perusteella pilotointiin osallistuneet henkilöt kokivat niin työhyvinvointinsa kuin työnhallinnan lisääntyneen sekä työn ja vapaa-ajan yhteen sovittamisen helpottuneen. Myös työyhteisön yhteisöllisyyden koettiin lisääntyneen yhteisöllisen työvuorosuunnittelun myötä.

 

Yhteenveto

Pilotointiin osallistuneista henkilöistä suurin osa halusi jatkaa yhteisöllistä työvuorosuunnittelua, joten se otettiin pysyväksi työvuorosuunnittelumalliksi Essoten ensihoitopalvelun pohjoiseen asemaryhmään, ja lisäksi se tullaan ottamaan käyttöön koko ensihoitopalvelualueelle. Jatkokehittäminen on varmasti tarpeen toiminta- ja elinympäristön jatkuvan muuttumisen myötä. Tulevaisuudessa tulisikin tarkastella työntekijöiden ja työnantajan kokemuksia yhteisöllisestä työvuorosuunnittelusta ja sen tuottamasta hyödystä niin työntekijälle kuin työnantajalle.

 

Sairaanhoitaja-YAMK-opiskelija Susanna Vyyryläinen, Savonia-ammattikorkeakoulu

Ohjaava opettaja Marja-Liisa Rissanen, lehtori Savonia-ammattikorkeakoulu

Opettajat osallistuvat: 8th European Conference of Mental Health, Belfast 2. – 4.10.2019

 

KUVA 1. Mielenterveyttä voi edistää monella tapaa. (Pixabay s. a.)

 

 

Tämä jo kahdeksatta kertaa suomalaisvoimin järjestettävä konferenssi on iloinen ja välitön tapahtuma, jossa niin kokemusasiantuntijat, sairaanhoitajat, tutkijat ja muut kliinisessä mielenterveyden edistämistyössä olevat toimijat tapaavat ja jakavat tietoa ja ymmärrystä. Sain myös esitellä nuorten viiltelyn ehkäisyyn liittyvää tilastollista tutkimustamme, joka on toteutunut yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston, Tampereen yliopiston ja Kuopion yliopistollisen sairaalan kanssa.

Konferenssin rakenne muodostui keynote-luennoista, poster-esityksistä sekä yli 130 suullisesta esityksestä. Lisäksi osallistujille oli järjestetty kolme eri tutustumiskäyntikohdetta.

 

Joitain poimintoja konferenssin esityksistä

Keynote-puhujina suomalaiset Mai Peltoniemi ja Carita Kilpinen valottivat osin omiin kokemuksiinsa perustuen emotionaalisen trauman ja strukturaalisen dissosiatiivisuuden ymmärtämisen tärkeyttä ja miten ne vaikuttavat ihmiselämään monin eri tavoin. Esityksissä oli erinomaisesti yhdistetty teoriaa ja kokemuksia. Mai on itse sosiaalialan ammattilainen, jolla on traumakokemuksia ja kokemusta monen tyyppisestä traumahoidosta. Hän on ollut perustamassa uudenlaista terapeuttista yhteisöllistä lähestymistapaa, jossa toipumisorientaatio on vahvasti esillä traumaselviytyjinä esille tulleiden sosiaali- ja terveysalan ammattilaisen omien kokemusten kautta.  Lisää täällä

 

Keynote-puhujana oli myös Alf Rehn, suomalaissyntyinen Tanskassa vaikuttava innovaatio-, design- ja johtamisen professori. Tällä kertaa hän lähestyi johtajuutta ja henkilöstön kykyä työskennellä tarkastelemalla mielenterveyttä tuottavuuden näkökulmasta. Hänen esityksensä ydin oli se, että organisaatioissa ja johtamisessa tulee ottaa todella vakavasti mielenterveyden edistämisen suora vaikutus yrityksen tuottavuuteen. Näin ollen on taloudellisesti kannattavaa resursoida henkilöstön jaksamiseen, mikäli halutaan yrityksen tuottavan.

 

 

Mikäli halutaan, että yritys tuottaa, yrityksen on kannattavaa resursoida henkilöstön jaksamiseen.

                              

 

Konferenssin mielenkiintoinen ohjelmisto

Suullisista esityssessioista mainittakoon eHealth-esitys, jossa ensiksi Gillian Cameron (UK) esitteli itsearviointityökaluksi työpaikoille kehitettyä palvelua otsikolla ”Mental Health in the workplace: using chatbots for self-assessment.” Web-alustalle (The Inspire Support Hub) on rakennettu itseapuopas, jossa on ohjeistuksia, miten toimia erilaisten mielenterveyden oireiden kanssa ja lisäksi chatbot iHelpr. Chatbot on (vapaasti suomennettuna) tietokoneohjelma, joka simuloi ihmistenvälisiä keskusteluja internetissä. Chatbotteja käytetään nykyään mm. sääennustusten kertojina. Tässä on rakennettu ja kehitetään edelleen virtuaalisia palveluja täydentämään muita palveluja. Apua eli ohjeita on saatavilla ympärivuorokautisesti joka päivä.  Idea on mielenkiintoinen ja ilmeisen hyvän vastaanoton saanut, sillä ohjelmaa ja palvelua ollaan kääntämässä myös suomeksi. Meillähän on tietoportaalit Mielenterveystalo/aikuiset ja Mielenterveystalo/nuoret  ja nyt tämäkin tulossa.

 

Toisena esityksenä oli tämän samaisen palvelun ekologisia vaikutuksia Brian Cahillin esitteleminä. Säästää aikaa ja rahaa, maapallo ei saastu, kun ei kuljeta paikasta toiseen. Kolmantena esityksenä samassa sessiossa Maurice Mulvenna (UK) toi esille eettisiä näkökulmia otsikolla ”Chatbot for mental health and suicide prevention: is this even ethical?” Hän korosti palvelun voimauttavaa asiakasnäkökulmaa: oirehtiva yksilö saa tietoa, oppii ymmärtämään ja selviytymään oireittensa kanssa. Toiseksi, itsemurha-ajatusten kanssa kamppaileva ja niistä häpeää ja syyllisyyttä kokeva saa tätä kautta mahdollisuuden ilmaista tilanteensa jollekulle, ja alustalta saa tietoa vaihtoehdoista, mistä hakea apua. Kolmanneksi tämän tyyppinen sähköinen palvelu on mahdollinen riippumatta esimerkiksi asuinpaikasta ja varallisuudesta eli se tuo mahdollisuuden yhdenmukaiseen palvelujen saamiseen kaikille.

 

Oma esitykseni ”Social support prevents adolescent’ self-cutting” sisälsi uutta tietoa nuorten viiltelyn ennaltaehkäisystä. Tutkimuksessa selvitettiin eroja nuorten välillä, jotka aloittivat ja jotka eivät aloittaneet viiltelyä viiden vuoden seuranta-aikana. Ystävien ja sisarusten antamalla sosiaalisella tuella on viiltelyn aloittamista ehkäisevä vaikutus. Myös se, että nuori ei koe olevansa yksin, ehkäisee viiltelyä.

 

Ystävien ja sisarusten antamalla sosiaalisella tuella on viiltelyn aloittamista ehkäisevä vaikutus.

 

Haluan vielä nostaa esille bronxilaisen sosiaalityöntekijän Tamara C Holmesin (United States), joka kertoi esityksessään ”Mindfulness Interventions for Depression and Chronic Pain” kertoi mindfulnessin käytöstä niin kroonisista kivuista kuin mielenterveyspulmista kärsivien köyhän väestön keskuudessa. Haasteena tuossa kaupunginosassa on psykiatrien ja muiden ammattilaisten puute sen lisäksi, ettei julkisia palveluja- eikä rahaa niihin- juurikaan ole.  Näin ollen hän myös kroonisen kivun kokemusasiantuntijana on ottanut osaksi työmenetelmiään mindfulnessin, koska hän osaa sitä käyttää ja sitä voi harjoittaa myös ryhmissä.

 

Lopuksi vierailusta

Vierailimme INSPIRED WELLBEING -asumispalveluyksikössä Belfastin laitamilla maaseudun rauhassa. Lisää täällä  Yhteisössä asui 26 mielenterveyskuntoutujaa omissa rivitaloasunnoissaan. Heille oli tarjolla ympäri vuorokauden tarvitsemaansa tukea niin päivittäisissä toiminnoissa kotona kuin yhteisössä muutenkin. Tuen tarve vaihteli kauppaostoksista laskujen maksuun ja ruoanvalmistuksesta lääkehoidon kautta pubissa käynteihin. Yhteisössä oli myös lemmikkejä ja kukin asukas harjoitti puutarhanhoitoa.

 

Lehtori Marja-Liisa Rissanen

Hoitotyön tutkinto-ohjelma

Savonia-ammattikorkeakoulu

 

Laadukkaasti suoritettu vierianalytiikka parantaa potilasturvallisuutta

Opinnäytetyöprosessimme alkoi talvella 2018. Kolmen hengen opinnäytetyöryhmämme muodostui jo syksyn 2017 aikana. Yhdessä lähdimme pohtimaan mahdollisia opinnäytetyön aiheita, ja ryhmällämme olikin jo alun perin toiveena tehdä kehittämistyö yhteistyössä työelämän toimijoiden kanssa. Yksi ryhmämme jäsen sai aikaisemman kesätyöpaikkansa esimieheltä kiinnostavan yhteydenoton liittyen opinnäytetyön aiheeseen, jonka jälkeen ryhmämme alkoi neuvottelemaan opinnäytetyön sisällöstä.

 

Opinnäytetyömme aihe

Opinnäytetyön aiheeksi valittiin vierianalysaattoreiden käytön yhdenmukaistaminen ja sisäisen laadunohjauksen kehittäminen Viitasaaren ja Pihtiputaan perusterveydenhuollon yksiköissä. Yksiköiden hoitohenkilökunta kaipasi selkeitä ja yhdenmukaisia vierianalysaattoreiden työohjeita. Vierianalysaattoreiden  käyttö yleistyy jatkuvasti pienten perusterveydenhuollon yksiköiden keskuudessa, minkä vuoksi koimme opinnäytetyömme aiheen ajankohtaiseksi ja tärkeäksi.

 

Mitä vierianalytiikalla oikein tarkoitetaan?

 

Tavallisimpia vieritutkimuksia ovat esimerkiksi raskaustesti ja CRP:n määritys ihopistosnäytteestä. 

 

Tavan tallaajalle vierianalytiikka-termi ei välttämättä kerro mitään. Vierianalytiikalla (Point of Care) tarkoitetaankin yleensä laboratorion ulkopuolella, potilaan läheisyydessä, suoritettavaa analytiikkaa. Vierianalysaattorit ovat nimensä mukaisesti pienikokoisia potilaan luokse siirrettäviä laitteita tai testejä. Vierianalytiikkaa hyödynnetään, kun tutkimustulos täytyy saada nopeasti, tai kun varsinaisia laboratoriopalveluita ei ole saatavilla.

Tavallisimpia vieritutkimuksia ovat esimerkiksi raskaustesti ja CRP:n määritys ihopistosnäytteestä.  Kymmenet tuhannet diabeetikon hyödyntävät vierianalytiikkaa verensokerin omaseurannassa. Alla esitetyssä kuvassa ovat INR-arvon ja sydänmerkkiaineiden määritykseen käytetyt vierianalysaattorit.

 

           

Opinnäytetyössä käsiteltyjä vierianalysaattoreita. (Nykänen, Rissanen ja Siemann 2019.)

 

Kehittämistyö ja opinnäytetyömme tuotos

 

Opinnäytetyömme muodostui siis kehittämistyöksi. Tuotimme tilaajalle yhteensä seitsemän vierianalysaattorin työohjeet. Ohjeissa on käsitelty myös vierianalysaattorin toimintaan vaikuttavia virhetekijöitä sekä sisäistä laadunohjausta. Jokaisen vierianalysaattorin työohjeen alussa lukija on johdateltu lyhyesti tutkittavan analyytin käyttöön ja vierianalysaattorin toimintaperiaatteeseen. Työohjeissa kaikki työvaiheet on selitetty sanallisesti sekä havainnollistettu valokuvien avulla. Työohjeissa on käsitelty myös vierianalytiikkaan keskeisesti liittyvä ihopistonäyte ja sen oikeaoppinen suorittaminen.

 

   

Oikein suoritettu ihopistonäyte. (Nykänen, Rissanen ja Siemann 2019.)

 

Opinnäytetyön hyödynnettävyys ja merkitys

 

Opinnäytetyön tuotosta hyödynnetään Viitasaarella ja Pihtiputaalla julkisen sektorin avo- ja vastaanottopalveluissa, äitiys- ja lastenneuvoloissa, vuodeosastoilla, päivystyspoliklinikoilla ja kotisairaanhoidossa. Sitä tullaan käyttämään muun muassa vierianalysaattorien uusien käyttäjien koulutuksessa. Opinnäytetyön tuotos luovutetaan käytettäväksi myös Savonia-ammattikorkeakoululle opetusmateriaaliksi.

 

Yhtenäiset toimintatavat parantavat vieritutkimusten luotettavuutta ja potilasturvallisuutta.

 

Opinnäytetyön tuotoksena tehdyillä työohjeilla pyritään yhdenmukaistamaan vierianalysaattoreiden käyttöä , jolloin laitteiden käyttäjillä on samat toimintatavat. Vieritutkimusten virhelähteiden tunnistaminen, oikein toteutettu sisäinen laadunohjaus ja yhtenäiset toimintatavat parantavat vieritutkimusten luotettavuutta ja potilasturvallisuutta. Opinnäytetyöprosessista saamamme tietotaito pohjustaa meitä työelämässä toimimaan esimerkiksi vierianalytiikan vastuutehtävissä.

 

Toivotamme mielenkiintoisia lukuhetkiä opinnäytetyömme parissa!

 

 

Miko Nykänen

Jenna Rissanen

Rosa Siemann

Bioanalyytikon tutkinto-ohjelma

Savonia-ammattikorkeakoulu

 

Sanna Kolehmainen

lehtori

Anne Karuaho

lehtori

Savonia-ammattikorkeakoulu

 

Vierianalysaattoreiden käyttö ja sisäinen laadunohjaus

Linkki opinnäytetyöhön: lisätään myöhemmin

 

Muokattu sitaatteja 4.11.2019.