Oppimistehtävä- Lasten ja nuorten ikätasoinen leikki ja ohjaaminen
Oppimistehtävän kohteena oli 11 kk ikäinen lapsi, jonka vierihoitajana vietin päivän ohjaajani kanssa. Lapsi tykkäsi erilaisista ääntä pitävistä leluista, joilla leikimme lapsen kanssa lapsen ollessa jumppamatolla lattialla. Lapsi kovasti tarraili leluihin ja nautti selkeästi kun ääntä pitäviä leluja heilutteli, seurasi lelua tarkkaan.
Lapsen vanhemmat eivät olleet sairaalassa lapsen kanssa ja lasta hoidettiin eristyksessä, jolloin leikin tärkeys korostui entisestään. Lapsin kehitys oli ikätasostaan hieman jäljessä, sillä lapsi ei osannut kääntyä selältä vatsalleen, ryömiä tai kontata. Lapsi kuitenkin leikkiessä osasi tarttua leluun ja heiluttaa lelua käsissään ja siirtää lelua kädestä toiseen sekä kovasti yritti liikkeelle päästä keinuttamalla itseään puolelta toiselle. Leikkiessä lapsi kovasti naureskeli ja selvästi otti kontaktia sekä kovasti tarkkaili ympäristön tapahtumia. Leikki tämän lapsen tapauksessa koostui pääosin musiikin kuuntelusta, lelujen heiluttelusta sekä lapselle juttelusta.
Lapsen kehitykseen vaikuttavana tekijänä oli kuitenkin Muenken oireyhtymä, johon lapsella liittyi makrokefaliaa eli isopäisyyttyä, jonka vuoksi lapsi ei kyennyt kannattelemaan päätään. Pään painavuuden vuoksi lasta nostaessa päätä täytyi edelleen kannatella eikä lapsi kyennyt kääntymään kokonaan vatsalleen.
Ikätasoisesti 11 kuukauden ikäinen lapsi kykenee kannattelemaan päätään ja istumaan. Lapsi kykenee usein jo 5-6 kuukauden ikäisenä kääntymään kyljeltä mahalleen ja oppii ryömimään 8-10 kuukauden iässä ja saattaa sen jälkeen lähteä jo konttaamaan. Lapsi voi jo 9-10 kuukauden iässä nousta seisomaan tukea vasten ja pikkuhiljaa oppia seisomaan ilman tukea ja mahdollisesti alkaa jo ottamaan askeleita. 8-10 kuukauden iässä lapsi oppii myös pinsettiotteen eli ottaa tavaroita peukalon ja etusormen avulla.
Lapsi kuitenkin leikin aikana ”puheli” paljon ja testaili äänialaansa, eli kuinka kovaa tai matalaa ääntä hän saa tuotettua. Lapsi ei kuitenkaan vielä esimerkiksi käyttänyt ääniä selkeästi eli kehitys ei ole aivan ikätasoista. Lapsi kuitenkin nautti esimerkiksi musiikista ja juttelusta sekä iloisesti naureskeli hoitajille.
Leikin merkitys lapselle sairastaessa ja sairaalassa ollessa Terveyskylä 2025
Muenken oireyhtymä | Tukiliitto Rintahaka Johanna 2022
Vauvan liikunnallinen kehitys – Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin lastensuojeluliitto 2025
13.5.2025 at 8:40
Moikka Wilma!
Laitan tähän alle kommenttia sekä väliarvioinnista, että oppimistehtävästä.
Hyvin olet koonnut yhteenvetoa väliarviointiin omasta tämänhetkisestä osaamisesta ja harkan etenemisestä. Kuten viime viikolla keskustelimmekin, niin harkkasi on edennyt oikein mukavasti ja tavoitteiden mukaisesti – toki tavoitteet ovat konkretisoituneet, kun olet tutustunut yksikköösi. Loppuharjoittelua kohden tietenkin keskisty niihin asioihin, joissa koet tarvitsevasi harjoitusta ja ota kaikki oppi ja ilo irti harkkajaksolta. 😊
Oppimistehtävän olet tehnyt ohjeen mukaisesti. Olet valinnut hyvän aiheen, josta olet kirjoittanut kivasti. Olet tarkastellut hienosti lapsen kehitystä ja peilannut sitä teoriatietoon. Leikki/virikkeet on meille lasten ja nuorten hoitotyön ammattilaisille paljon enemmänkin, kuin vain mukavaa tekemistä lapsen/nuoren kanssa. Sen avulla voidaan juuri arvioida lapsen/nuoren kehitystä ja vointia. Lisäksi sen avulla voidaan auttaa lasta tai nuorta ymmärtämään ja käsittelemään asioita tai sitten se tuo mielihyvää muun arjen keskellä. Lisäksi leikillä/virikkeillä tuetaan lapsen ja nuoren kasvua ja kehitystä, sekä edistetään hoitoa, paranemista ja kotiutumista. Leikkien kautta voi myös havainnollistaa lapsille hoitotoimia.
Käyttämäsi lähteet ovat käyttökelpoisia ja tuoreita. Olet ymmärtänyt oppimistehtävän idean, tehtävä hyväksytty! 😊