Tervetuloa mukaan Kestävyyttä Nurmesta – hankkeen podcast sarjaan.
Kestävyyttä nurmesta – hankkeessa selvitetään karjanlannan pitkäkestoisia vaikutuksia nautakarjan tuotannossa, tulevaisuudessa hyödynnettäviä nurmi- ja valkuaiskasvi lajikkeita sekä Mop-laidunnuksen vaikutuksia maaperään. Kestävyyttä nurmesta- hankkeen rahoittajana toimii Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto sekä yksityisrahoittajia Yara OY, Hankkia OY, Boreal kasvinjalostus OY sekä Laidunyhdistys voit kuunnella podcasteja Laari. Infon Soundcloud tai Spotify tileiltä.
No hei. Tervetuloa tähän Kestävyyttä nurmesta- hankkeen podcastiin. Tänään meillä keskustellaan vähän syysöljykasveista ja niiden viljelystä. Ja mitä se vaatii tilaa tasolla ja meitä on tänään täällä paikalla Henna Hyttinen Savonia ammattikorkeakoulusta, minä Outi Kuvaja myös Savonia ammattikorkeakoulusta ja sitten meillä on täällä paikalla Hartikaisen Pasi. Kerrotko vähän, että tuota kuka olet ja mistä päin tulet? Joo, minä oon tosiaan Hartikaisen Pasi täältä Kiteeltä ja nyt toimin talvisin aina tuossa ProAgria- itäsuomessa luomuneuvojana ja sitten mulla on luomukasvin viljelytila Heinonniemessä, jota oon viljellyt vuodesta 2002 lähtien.
Mitä sulla on viljelyssä siellä tällä hetkellä tilalla minkä kokoinen tila kokonaisuus?
Mulla on semmoinen keskikokoinen tila eli kuusikymmentäkaksi hehtaaria on tällä hetkellä
viljelyssä ja mulla on niin kuin taustana tässä tilalla semmoinen, että aloitin 2002 tosiaan sukupolvenvaihdoksella ja meillä oli aiemmin lypsykarjatila ja siitä sitten siirryin tähän kasvinviljelyyn ja heti alusta asti mulla on ollut öljykasvit viljelykierrossa. Elikkä aloitin kevätrypsin viljelyllä ja sitten siementuotanto on kans ollut semmoinen tärkeä tukijalka niin kuin alusta asti ja siihen me tuotannossa oli alussa näitä viljakasveja ja jopa maatiais- ohraakin viljelin siemeneksi ja sitten myöhemmin on tullut mukaan sitten siemen tuotannossa heinäkasvit timotei ja englanninraiheinä. Ja sitten myös apilan siementuotanto.
No miksi sinä viljelet sitten syys öljykasveja? Mikä niissä on? Miksi juuri se kasvi?
No siihen on tosi monia syitä, mutta ehkä se, että se sopii ainakin tähän nykyiseen viljelykiertoon tosi hyvin, koska meillä on sitä heinäkasvien ja apilansiementuotantoa, niin siinä se ongelma, että se rikka paine on isompi kuin normaalissa tämmöisessä viherlannoitus kierrossa, että se on tosi tärkeä. Ja se on tosi kiva siitä, että pellolla liikutaan kuivan kelinaikaan. Se on siitä hyvä, että se sitoo hyvin ravinteita Ja käyttää niitä hyvin. Ja on siinä hyvä esikasvivaikutus, että se parantaa sitten muiden kasvien kasvua siellä kierrossa ja no markkinatilannekin on toiminut ihan hyvin ja tuota siinä on pienet kulut. Niin sitten se on nätti kasvi. Se on tosi kiva, että se kukki ajoissa. Se piristää jonkin verran mieltäkin siinä kevät töiden lomassa. Oikeastaan kun viimeisiä kauden kylvöjä tekee, niin tämähän jo kukkii. Sitten se on tosi nätti. Ja se antaa ihan mukavan tuoton myös, jos se onnistuu.
No Pasi sinä sanoit, että sinulla on myös sitä puhdaskauraa viljelyssä niin ilmeisesti syysrypsi sopi senkin viljelykiertoon hyvin?
Joo se oikeastaan jäikin mainitsematta. Tämä kierto on periaatteessa, mikä mulla on itsellä käytössä, niin se on tietysti gluteeniton just puhdaskauran takia ja tässä käytännössä on ehkä huomannut niin, kun ainakin viime kesänä tuli aika hyvin esille se, että syysrypsin jälkeinen kaura, niin kyllä se ne lohkot olivat pikkaisen parempi satu taso. Mitä sitten tämä kakkosvuoden kaurassa? Niin kyllä sitä se esikasvivaikutus on hyvä.
Oliko kuinka iso vaikutus niihin satotasoihin?
No mulla ei ole sato mittaria puimurissa. Mulla on vanha puimuri mutta jos nyt heitän lonkalta, niin kun kuivurissa taas on sitten tuo vaaka, niin minä pystyn niin kun sillä tavalla sitten keskimääräiseen lohkonsatoja pystyn hiukan analysoimaan niin, jos heitän lonkalta niin noin, kyllä se niin kuin satoja kiloja ehkä viittäsataa kiloakin voi olla se syysrypsin. Ehkä sillä välillä nollasta-viiteensataan kiloa, jos heittää, että esikasvien vaikutus voisi olla sille kauralle. Niin voi olla aika lähellä, mutta tämä on semmoinen tuntuma, että ei sen tarkempi.
Joo, ihan hyviä satoja kuulostaa olevan.
Sinä mainitsit, että niin kun tällä hetkellä syysöljykasveilla muutenkin on hyvä markkinatilanne niin, minne sinä myyt sen oman syysrypsisi?
No me on tähän asti aina syysrypsin myynyt elintarvikkeeksi. Elikkä siitä on puristettu yleensä kylmäpuristettua öljyä ja niitä muutamia suomessa luomurypsin, luomuelintarvike rypsin ostajia on, että tähän asti ei ollut minkäänlaista ongelmaa niin kuin markkinoinnissa ja syysrypsi on siitä hyvä siitä hyvä, että kun se puintiaika on niin silloin yleensä viimeistään elokuun alussa, joskus jopa heinäkuun lopussa on puinti niin siinä yleensä on aina se tilanne, että se sen laatu on todella hyvä. Sen öljypitoisuus on hyvä ja rikkapitoisuus alhainen ja se sisältö täyttää elintarvikelaatuisen, että syysrypsiä on lähes mahdoton puida niin aikaisin, että siinä esimerkiksi lehtivihreää olisi liian paljon. Sillä tavalla semmoinen mukava kasvi myös markkinoinnin näkökulmasta, että laatu aina riittää elintarvikkeiksi, mutta on silleen, jos jostakin syystä tai jos haluaa myydä rehuksi, niin myös tietysti rehuksihan voi myydä myös luomurypsin ja sillä on markkinat. Mutta tuota nyt, jos katsoo sen mitä parikymmentä vuotta mitä ole luomurypsiä viljellyt niin ei ole niin kuin markkinointi ongelmia ollut kyllä tähän saakka. Ei nyt tietysti tulevaisuudesta tiedä, että miten homma kehittyy?
Miten on tuon rypsin osalta, osaatko sanoa, että onko siinä niin kuin riittävästi sitä tuotantoa, että voisiko ajatella, että sitä kaivattaisiin ehkä enemmänkin?
Niin. Nyt en silleen tarkkaan tilastoja tiedätte ja oikeastaan niin kuin pitäisi kysyä ostajilta, että miten ne kokevat sen tilanteen ja siinä paljon tietysti vaihtelee rypsissä sitten nämä niin kun talvi tuhojen kautta sitten näy kylvöalat sitä tietysti paikataan kevät öljykasveilla, mutta sitten kevät öljykasveilla on ehkä pikkaisen enemmän niitä tuholaispainetta ja sato vaihtelua sitä kautta, että nyt kyllä nyt ihan tarkkaan osaa tuohon vastata. Mutta se sehän huomattiin tuossa muutama vuosi sitten, kun suomestakin viriteltiin ulkomaankauppaa saksaan, niin sehän vaikutti positiivisesti hintoihin. Heti se pienikin. Luomurypsin vientikampanja saksaan, niin se sillä oli heti vaikutusta. Tämä on niin kuin pieni markkina, johon vaikuttaa monet asiat. No vaikea nyt
sanoa tulevaisuutta ennustaa, se on parempi kuin ei yritä sitä, mutta jos on itse aktiivinen siinä markkinoiden seuraamisessa, niin kyllä me uskon, että sille löytyy jatkossakin markkinat.
Voisi olla jopa joskus ihan kunnon vientitavaraakin?
Suomalaista niin kuin arvostetaan sillä tavalla niin että olisi ihan viedäkin sinne ulkomaille?
Niin kyllä kyse on kuitenkin tuotteesta, jonka niin kuin luo hinta liikkuu siellä 700-Yli 1000 €/ tonni hinnassa, niin se on kuitenkin semmoinen tietynlainen erikoistuote kuitenkin ja esimerkiksi saksassa sitä ostetaan paljon.
Me nyt pääsimme tähän kannattavuusasioihin niin tuota tuosta.
Onko luomuksen kannattavuus parempi, kun esimerkiksi luomuviljoilla mitä mieltä olet? Tai mitä kokemuksia on?
Niin meillä lasken aina vuosittain tuota ihan mielenkiintoinen kiinnosta oman tilan eri kasvien kannattavuutta. Ja se tietysti vaihtelee, mutta jos rypsin kannattavuutta niin kuin miettii yksittäisenä kasvina niin siinä on niin kun yhdistelmä siitä, että siinä on pienet kulut ja onnistuessaan hyvä tuotto, sato tuotto, mutta sitten myös tämä tukipuoli on siinä parempi elikkä sehän on taitaa tällä hetkellä olla noin 200 € karkeasti parempi tukitaso tässä on, kun esimerkiksi kevät viljalla, että se niin kuin koostuu monesta, mutta se että jos nyt verrataan eri kasvien katetta niin. Ei sitä nyt suoraan voi sanoa, että rypsi olisi parempi tai huonompi vaan se vaikuttaa siitä, että mikä satotaso, mikä hinta, molemmilla verrattavalla kasveilla on niin ainakin minulla, niin se aina vaihtelee, että miten milloinkin.
Sanoit noista satotasoista, että jäin miettimään sitä, että minkälaisiin satotasoihin on niin kuin mahdollista päästä, että jos niin kun oikein optimaalinen vuosi on ja lannoituksen menee nappiin niin minkälaisiin satotasoihin on mahdollista päästä?
Itsellä ehkä keskisatona on semmoinen. Minun viime kesänä tuota se oli aavistuksen alle 2000 kiloa keskisato, mutta itsellä kun on se niin kuin semmoinen periaate, että mulla on koko peltoala niin kun tai mikä on viljelykierron oleva pelto, niin me kaikille pelloille mulla on niin kun tämä peruskierto, jossa se syysrypsi on mukana niin tuota minä en sillä tavalla valitse lohkoja, joille kylvän syysrypsiä se sillä tavalla siellä satovaihtelu on jonkin verran koska kaikki lohkot ei tietenkään ole samassa yhtä hyvässä kunnossa.
Mutta siis miten minä sanoisin, että jos niin kuin sieltä huonommasta päästäisi mietitään niin syysrypsillä ehkä semmoinen 1000 kilon satotaso alkaa olla, että siitä pikkaisen alaspäin, kun mennään niin sitten se rikkojen osuus sopii kasvamaan niin paljon, että jos se on paljon alle 1000 kiloa, se hehtaari sato niin silloin se antaa niin kuin liian paljon tilaa rikoille ja silloin menetetään se syysrypsin puhdistava vaikutus siitä kierrosta ja sen takia me aika herkästi nykyisin jo sitten jos keväällä näyttää, että se syysrypsi ei ole kovin hyvin talvehtinut. Niin ja se on harva niin minä aika herkästi sen kuitenkin muokkaan sieltä ylös ja pistän sitten sen kevätrypsin koska en tykkää siitä, että sitten saunakukka ja muut rikat pääsee runsastumaan.
Tuossa jo aikaisemmin vähän sivuttiinkin tätä viljelykiertoa, mutta että avaa vielä vähän. Minkälainen se pitää sitten niin kuin syysrypsille olla?
Jos niin kuin luomukasvitilan tai no luomutilan näkökulmasta miettii kiertoa niin kun luomutilalla on pitää olla aina palkokasveja ja yleensä se on palkokasvi- nurmi. Niin hirmu luonteva paikka on sen
palkokasvi- nurmien jälkeen. Tämä syysrypsi, jolloin siellä, kun kylvö tapahtuu heinäkuun lopussa, niin silloin esimerkiksi kakkosvuoden nurmivuotena niin siinä on sitten aikaa valmistella se syysrypsille. Eli meillä tyypillinen on se kakkosvuoden nurmi, johon sitten kylvän syysrypsin. Eli kierto menee käytännössä niin, että nurmivuosien jälkeen tulee syysrypsi. Sitten mulla tulee kevätviljat, yleensä se puhdaskaura. Tai sitten joissakin joillakin lohkoilla on herne ja sitten suojaviljakaura elikkä siinä on niin kuin kolme myyntikasvia peräkkäin ja sitten tulee suojaviljakaura ja sen jälkeen alkaa kierto siihen viherlannoitukseen tai siementuotantoon.
Joo itsellä tuli mieleen, kun mainitsit näitä viljelykiertoasioita, hyppään vähän sitten tämmöisiin. asiaan että millaiset tai millaisia vaatimuksia syysrypsi vaatii siltä pellolta missä se pärjää, missä se kasvaa kaikista parhaiten? Minkälainen sen lohkon pitäisi olla?
Tuokin hyvä kysymys on niin kun tätä varmaan moni viljelijä aloittava viljelijä pohtia, että minkälaiselle, minkälaiselle lohdullista uskaltaa viljellä tai laittaa. Mutta minä ehkä lähtisin ehkä toisinpäin sitä miettimään, että miksei sitä kokeilisi monenlaisella lohkoilla, koska siinä on riskinä se, että se onnistuu. Syysrypsin siemenkustannus on tosi alhainen, koska siementä käytetään vähän niin tuota niin kuin aikaisemmin sanoin, niin mulla on se niin kun kaikilla pelloilla kierrossa syysrypsi Vaikkei kaikki lohkot niin hyvin siihen käykään, mutta parhaat sadot niin kun tai parhaiten se soveltuu, minun mielestäni tämmöiselle kivennäismaille, jotka ovat hyvä rakenteisia multavuudesta. Oikeastaan rypsi tykkää koska se on vahvan maan merkki, jos multavuutta on siellä, mutta se hyvä rakenteisuus on siinä mielessä tärkeä, että kun tulee ne syyssateet niin rypsi ei tykkää seisovasta vedestä niin kuin ei tietysti harvat puitavat kasvit tykkää niin se on myrkkyä syysrypsille. Vesitalous pitää olla kunnossa. No sitten, jos meillä täällä itäsuomessa on näitä metsänreuna peltoja, niin varjostusvaikutus tietysti vähän vaikuttaa siihen valmistumiseen, mutta sitä nyt ei ehkä liian paljon kannata pelätä, voihan siitä jättää, sen varjoisimman kohdan puimatta. Jos se on hyvin eriaikainen.
Täällä meillä päinhän on paljon myös tämmöisiä niin kuin turvemaita viljelykäytössä, niin tästä nyt voisi olettaa, että hyvin on ojitettu suopelto, niin voisi jopa sielläkin onnistua vaikka.
Joo, meillä oli joskus joku hanke nyt, tarkkaan muista edes nimeä, mutta se oli joskus 2010 tai 2012 jotakin siellä meillä oli kokeiluja tai itse asiassa niin kuin tehtiin vaan tutkimusta siitä, että näistä satotasoista. Silloin alkoi tämä syysrypsien viljely meillä Pohjois-Karjalassa niin kuin laajeta, niin sitten jäi vaan mieleen se, että yksittäinen sarakin tai lohko, jossa oli ph kohtuullisen matala niin sielläkin tuli ihan hyvä sato rypsistä, että se tosiaankin se ei ole niin kuin mahdoton asia kokeilla ja onnistuu myös turvemailla, jos siellä se ojitus on kunnossa.
Niin eli niinkö aikaisemmin sanoit, että ei kannata pelätä laittaa erikoisemmalle lohkolle, että sen voi onnistua vahingossa se sitten kyllä.
Monet, jotka niinkö kokeilevat ensimmäisen kerran niin yleensähän se on. Niin kuin minulle on tullut se kuva, että se ensimmäinen vuosi aina onnistuu aika hyvin. Mutta sitten kun luulee että sen hallitsee, niin sittenhän tulee niitä epäonnistumisia.
Niin minä olen taas sitä mieltä, että ei pitäisi luovuttaa silloin tai että pitäisi vaan ottaa oppia niistä virheistä mitä tekee ja sitten yrittää vaan seuraavana vuonna uudestaan että.
Niin ja tässä ei tipu korkealta. Elikkä kustannukset ovat aika pienet. Jos kylvää tuohon rypsin kokeeksi, tai varsinkin syysrypsin varsinkin.
Aika hyvä ja kattava paketti saatiin näistä, kasvupaikan ja pellon vaatimuksista, mutta miten sitten niin kuin lannoituksen osuus tässä rypsin kasvatuksesta minkälaista lannoitusta se vaatii?
Sehän on niin kun semmoisen vahvanmaan kasvi nyt, jos ajatellaan tätä, että sinne on nyt tämä palkokasvi nurmi esikasvina, jota on sitten keskikesän kesän noissa muokkailtu. Siinähän se itse se muokkauskin vapauttaa sen monivuotisen nurmen lisäksi niin niitä ravinteita, koska orgaaninen aines siitä nurmesta ja juurista alkaa hajota, niin siinähän tosi hyvin vapautuu typpeä ja tuossa noissa mitä näitä viimeaikaisia tutkimuksia siitä, että paljonko rypsi käyttää syksyllä typpeä niin voi olla jopa yli 100 kiloa sataviisikymmentä kiloa hehtaarille. Mitä se tarvitsee typpeä kasvaakseen syksyllä. Se oikeastaan tommoinen polven korkuinen kasvustot tiheä kasvusto saadaan syksyllä aikaan niin se karkeasti on käyttänyt semmoisesta 150 kiloa typpeä. Ja nythän ympäristökorvauksen maksimihan on ainakin tällä hetkellä tai edellisen kauden maksimi oli siellä viidessäkymmenessä typen käyttö, niin se tarkoittaa sitä, että rypsi käyttää tosi tehokkaasti niitä. Esikasvien nurmen ja muokkauksen kautta vapautettuja ravinteita. Elikkä niin kuin typen osalta se maalaji vaikuttaa siihen lisä typenantoon aika paljon, mutta itselle on tuommoinen keskimääräinen typpimäärä jossain neljänkymmenen kilon kahta puolta, mitä olen antanut lisä typpeä mädätteen avulla ja keväällä minä en ole antanut sitten enää mitään, koska jos sen antaa kasvaa hyvin syksyllä, niin silloin. Se kevät lannoitus on aika turha.
No ok, typpi on käyty nyt läpi, mutta onko muita ravinteita mitä kannattaisi levittää syysrypsille?
Joo, tuo on ihan hyvä kysymys. Monesti tuijotetaan pelkkää typpeä ja se on vaan yks ravinne eikä aina välttämättä edes tärkein ravinne. Rypsillä on tosi tärkeätä rikki ja boori ja myös kalium. Mulla on tämän boori osalta, kun näitä kepeitä kivennäismaita itsellä viljelyssä pääsääntöisesti niin. Minä annan säännöllisesti noin 5 vuoden välein rakeista booria eli siellä on yleensä se boori tilanne aika hyvä. Ja sitten pieni rikki ja kali täydennys tulee sinne kylvön yhteydessä. Yleensä käytän kalium sulfaatti tai jotakin muuta lannoitetta, jossa on sitten tuota rikkiä ja kaliumia. Sitä ei kovin paljon tarvitse, mutta ehkä rikki noin parikymmentä kiloa ja kaliumia vähän sitten sen mukaan, että sitä kun tulee monesta lähteestä myös tuosta mädätteestä ja mahdollisesta biotiinista ja niin poispäin niin se sen tarve on vähän niin kuin sitten lohkokohtaisesti katsottava tarkemmin.
Mutta ylipäätään siitä lannoituksesta niin. Vielä sitten, että kun monet miettivät sitä, että pitääkö sitä keväällä lannoittaa, niin sitä kevätlannoitusta voi niin kuin pohtia siltä näkökulmalta, että jos saa syksyllä hyvän kasvuston aikaan, niin tuolla rypsi rapsi hankkeen sivuilla on ihan laskuri ja siitä että jos mittaa sen biomassan mitä se syksyllä on kasvanut niin siitä voi jo niin kuin ennustaa sen satotason. Mihin se pääsee ilman lannoitusta tai minkälainen hyöty saataisiin lisää lannoituksella, että hyvällä syyslannoituksella ja jos onnistunut kasvusto niin on ihan realismi päästä 2 t satotasoon ilman kevät typpitäydennystä. Ja se on kyllä osoittautunut käytännössäkin ihan todelliseksi se tämä tieto.