Tervetuloa mukaan Kestävyyttä Nurmesta – hankkeen podcast sarjaan.
Kestävyyttä nurmesta – hankkeessa selvitetään karjanlannan pitkäkestoisia vaikutuksia nautakarjan tuotannossa, tulevaisuudessa hyödynnettäviä nurmi- ja valkuaiskasvi lajikkeita sekä Mop-laidunnuksen vaikutuksia maaperään. Kestävyyttä nurmesta- hankkeen rahoittajana toimii Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto sekä yksityisrahoittajia Yara OY, Hankkia OY, Boreal kasvinjalostus OY sekä Laidunyhdistys voit kuunnella podcasteja Laari. Infon Soundcloud tai Spotify tileiltä.
Joo no lannoituksesta kylvöön. Mitä siinä pitää ottaa huomioon?
Kyseessä on pieni siemen ja se tarvitsee maakosketuksen ja nämä kannattaa niin kuin pitää mielessä. On hirveän paljon eri tekniikoita, minkälaisia muokkausvälineitä on käytössä ja kylvökoneita, mutta kun tuon pitää mielessä niin se on jo, niin kuin ollaan aika pitkällä. Aiemmin ensimmäiset kylvöt kevät rypsille tein ihan tämmöisellä normaalilla kylvökoneella, laahavannaskoneella mutta nyt sitten kun rikkahara on ollut jonkin aikaa, niin no tämä taisi olla yli 10 vuotta, niin nyt olen siirtynyt kokonaan siihen rikkaharava kylvöön elikkä rikkaharassa on se pieni miinus se, että se siemenhän jää aika pintaan ja se ei ole kovin tasainen se kylvösyvyys.
Mutta siinä on etuna se, että se siinä ainakin tuossa mikä mulla on käytössä rikkahara, niin sillä saadaan tarkka kylvö. Tai kylvömäärän säätö ja se nopeus. Mutta silläkin pärjää, kun sitten ajoittaa kylvön sillä tavalla, että on riittävästi sitä kosteutta siinä maassa. Elikkä sää ennusteita pitää niin kuin seurailla aika tarkkaan.
Mikä on semmoinen optimaalinen kylvö ajankohta mitä se vaatii, että se kerkeää lähteä kasvuun ja kasvaa riittävästi?
Joo sitähän niin kun kylvetään aika laajalla skaalalla, mutta itse olen koko aika aikaistanut hiljalleen sitä kylvön aikaa. Ja nyt noissa tutkimuksissa mitä nyt vaikka rypsi rapsihankkeen sivuillakin on, niin siellä puhutaan 450 asteen lämpösummasta taimettumisen jälkeen. Ja se tarkoittaa täällä Kiteen korkeudella keskimäärin heinäkuun viimeistä viikkoa. Esimerkiksi viime syksynähän tai viime kesänä kylvin heinäkuun 20 tai 21 päivä. Elikkä minusta niin kuin on ehkä sitä tarkkaa ajankohtaa tärkeämpi se, että minkälainen kylvö olosuhde kuitenkin on. Ihan turha kylvää se rutikuivaan porokkoon joka ei sitten idä. Koska maassa ei tapahdu mitään. Se siemen ei saa kosteutta niin se ei vaan lähde itämään ja tulee epätasainen kylvös.
Elikkä se kylvä olosuhde on kuitenkin äärettömän tärkeä. Oma pointti on siinä se, että mieluummin liian aikaisin kuin liian myöhään. Oleellista nimittäin siinä hyvässä sadossa on se, että saadaan sitä kunnollinen juuri ja biomassa syksyn aikana, niin se on jo niin kuin puoli voittoa hyvässä sadossa.
Auttaa siinä talvehtimisessa.
Kyllä elikkä siinä juuren sääntö puhutaan siitä 8 säännöstä elikkä pitäisi olla vähintään 8 lehteä. Ja juuri niska vähintään se 8 millin ja. Juuren pituus vähintään 8 senttiä
Minkälaisia kylvönmääriä tuota syysrypsillä?
Niin tässä tässäkin on hirmu vaihtelu, että tiedän siitä, että ne ovat ehkä 2,5 kilosta 10 kiloa käytännössä tuo vaihteluväli, miten sitä käytetään.
Sitten se on iso vaihteluväli kyllä, jos noinkin laajalla skaalalla on.
Joo ja ehkä menee silleen, että mitä jäykempi maa niin tuota sitä enemmän menee siementä. On tämmöisen havainnon, kun neuvoja kollegoiden kanssa näitä käyty läpi. Ja itsellä on käynyt nyt silleen, että jos tuon 3–4 kilon kylmämääristä on nyt vähitellen noussut ja nyt on viime kesänä, kylvin sitten jo 6 kilolla /ha. Ja se oli ihan hyvä ratkaisu koska nyt tuli noita rapsipistiäisen toukkia niin niillä oli enemmän syötävää siellä, kun oli suurempi kylmämäärä, niin se oli ihan oikeasti hyvä juttu, että nostin kylmämäärää.
Onko vaarana sitten kylä liian tiheään, että miten käy sitten kasvustolle?
Joo, sitä se ehkä tuli sinne mieleen, koska just se 8 säännön mukaisesti niin pitäisi olla sitten tietyn kokoinen se juuren niskan ja siinähän käy sitten, voi käydä silleen, että se on hirmu tiheä kasvusto, niin sitten se ei niin kuin se juuri niin kuin tule riittävän isoksi. Mutta kyllä mulla on nyt se havainto, että ei sillä oikeastaan sillä tiheällä kylvöllä ainakaan omissa maissa en ole huomannut sillä olevan haittaa, jos se vaan kylvetään riittävän ajoissa. Silloin ehkä riski kasvaa, jos viljaa elokuun puolelle pitkästi sitä kylvöä ja sitten kylvetään tiheästi, niin se vielä sitten pienentää juuren kokoa. Mutta aikainen kylvö ja käyttää siementä reilusti, niin minusta onnistumisen mahdollisuus on parempi.
Vielä kun näistä puhutaan haasteista, niin millaisia haasteita esimerkiksi sää voi vaikuttaa tai tämmöiset viljely tekniset asiat syysrypsin viljelyssä?
Ensimmäinen haaste oikeastaan tulee siitä, että kun aloitetaan keskikesän kesannointi, että miten se onnistuu ja huonona kesänä tai huonot olosuhteet jos on ja tulee paljon vettä, niin se voi jäädä niin kuin vaillinaiseksi se keskikesän kesanto ja rikkojen torjunta. Ellei siihen valmistaudu hyvin. Ja musta se yksi oleellisin oleellinen asia, että on koko aika kalusto siinä kunnossa, että se sillä päästään töihin ja on levikkeet päällä ja se muokkaustraktori on koko ajan koko aika valmiudessa, että se. Se intensiivinen keskikesän kesanto pystytään hoitamaan hyvin sitten, jos se jää niin kuin puolitiehen niin, vie se myös sieltä rypsiltä niitä mahdollisuuksia onnistumiseen tässä luomussa.
Koska sekin tykkää siitä, että tuota ei ole sitä kilpailevaa kasvustoa ja se pääsee niin kuin muhevaan maahan tuota kasvamaan. Eli oikeastaan ensimmäinen haaste se, että pitää niin kun seurata säätä, kun tehdään sitä keskikesän kesanto ja tehdä taas mieluummin, jos näyttää että sateita on tulossa niin sitten tehdään se muokkaus sitten vähän aikaisemmin. Mitä se kun sitten että annetaan, joudutaan odottelemaan sitä pellon kuivumista, että siinä monia epäonnistuisi jo siinä vaiheessa.
Hei no miten talvi vaikuttaa siihen, onko hyvä semmoinen runsas luminen talvi vai? Onko sitten, jos lunta ei ole hirveästi, niin minkälaiset riskit se tekee kasvustolle?
No minulla on se käsitys, että se niin kun se on syksystä aika talven kestävä, että tämä on, että vaikkei sitä lunta paljon olisikaan tai vaikka ei lunta olisi ollenkaan niin se kestää yllättävän hyvin sitten näitä talven ensimmäisen pakkasia. Se missä se on arka. Minun mielestäni on kevätahava, kun lumet on lähtenyt jo osittain pellolta ja sitten tulee kylmiä öitä niin sen niin kuin sen juuren, juuresta se kasvupiste helposti tuhoutuu. Siellä on keväällä, koska se lähtee niin aikaisin kasvuun. Että säiden sen puolesta kevät on niin kuin minun mielestä ainakin meidän korkeudella niin kuin riski. Mutta sitten vielä tuohon lumeen, että minusta siitä on sillä. Meillä itä – suomessa on syysrypsin kannalta hyvä tilanne, koska meillä on lunta. Ja harvoin tulee sitten tämmöisiä yhtenäisiä jääkansia tai tämmöisiä niin kuin Etelä-Suomessa monesti on, että meillä on niin kuin syys öljy kasveille Itä-Suomessa aika otolliset olosuhteet ja siinä mielessä ihmettelen, miksi täällä viljellään niin vähän syysöljykasveja?
Tuosta lumen määrästä tuli mieleen, että jos teillä siellä Kiteellä on lunta, mutta täällä Kainuussa niin sitä kanssa on ja sitä on ihan riittävästi. Mutta jos miettii sitten Kainuun kesää ja niitä haasteita. Että voisiko Kainuu olla semmoinen soveltuva alue, että voisi niin kuin miettiä syysrypsin kasvattamista täällä? Mutta talven puolesta minä osaan sanoa, että se voisi olla aika hyvä mutta tuo Riittääkö se kasvukausi aika sitten?
Joo kyllä minusta niin kuin tuota aika pohjoisessakin sitä nyt kokeiltu ja minun mielestäni kyllä sitä kannattaisi kokeilla, koska tässä ei tosiaan korkealta tipu tämän kasvin kanssa sillä tavalla, että kun kustannukset ovat aika pienet. Niin tuota ja sitten. Koko aikahan meillä tämä kasvukausi muuttuu ja ilmasto lämpenee niin siinä mielessä pitäisi vaan rohkeasti kokeilla. Minä en nyt suoraan uskalla tietysti sanoa, että se varmasti onnistuu tai ei, mutta kyllä kokeilla kannattaa. Koska kuitenkin se silläkin korkeudella kuitenkin sitten se, kun se kylvö tapahtuu silloin heinäkuussa niin niin onhan siellä kasvukautta siinä, että kylvö ajankohdalla voidaan säätää sitä, että se kerkeää vahvistua riittävän vahvaksi suhteessa talveen. Ja toisaalta kun puinti on jo sitten heinä – elokuun vaihteessa meidän korkeudellamme, niin en minä usko, että se paljon sielläkään siitä sitten kuitenkaan venyy eteenpäin elikkä jos näitä pointteja mietin suhteessa Kainuun korkeudelle, niin kyllä minun mielestäni se on ihan hyvä kokeiltava kasvi.
Hyvä vastaus ja kainuulaiset, kuunnelkaapa tämä äskeinen tarkkaan siellä. No on puhuttu viljely teknisistä haasteista ja sään vaikutuksesta, mutta sitten ihan nämä mitä varmasti monet aloittelevat viljelijät niin kuin miettivät on nämä erilaiset tuholaiset niin kuin rapsikuoriaiset esimerkiksi ja sitten nämä taudit. Niin miten näiden kanssa pystyy elämään?
Joo siihen varmaan vaikuttaa sitten siihen, että miten paljon. Nyt jos tuholaista mietitään niin sitten se, että jos miten paljon alueella viljellään tai on viljelty syysöljykasveja tai ylipäätään öljykasveja niin sillä on vaikutusta paineeseen. Omassa tässä viljelyhistoriassa alkuvaiheessa ei ollut minkäänlaisia niin kuin tuholaisia ongelmia, mutta nyt niitä hiljalleen on sitten tullut. Ja siinä on tietysti monia eri mahdollisuuksia tuholaisessa. Nyt ehkä niin kun. Tämmöinen aika yllättävä, yllättävän vaiva on nimenomaan nämä hanhet nyt tullut tässä viime vuosina. Niiden määrän koko ajan lisääntynyt ja esimerkiksi hannhille auttaa se, että sen kylvää riittävän ajoissa niin sitten se ei syksyllä sinne korkeaan kasvustoon mene, mutta se kevät on vielä sitten se riski. Silloin ne, kun se lumen alta paljastuu se kasvusto, niin siellä sehän on käytännössä paljas maa ja se jos hanhet löytää sen rypsin, niin kyllähän ne voi sitten kevät tuhon tehdä siihen. Mut muuten. Etanat on joillekin tehnyt tuhoja se tulee silloin syksyllä. Se voi joskus syödä jopa silleen, että se ei käytännössä taimetu se rypsi vaan se syö sen suorilla , mutta siihen minusta vaikuttaa sitten se minkälainen muokkaus strategia on ja jyrätäänkö ja miten kokkareinen kylvöalusta on ja tämmöiset seikat vaikuttavat.
Mutta nyt. Omissa pelloissa nyt 2 vuoden aikana, että rapsipistiäisiä ongelma on lisääntynyt ja se on. Se on kyllä nyt ihan semmoinen merkittävä haitta ollut. Ollut, että ne syövät, tämä pari senttinen mato syö reikiä niihin lehtiin ja se tietysti vaikuttaa siihen syksykasvuun ja sitten jos niitä on riittävästi sitä populaa niin sitten nehän ovat, jää vaan ne lehtiruodit siihen sitten ja tietysti se juuren kasvu silloin heikkenee.
Pitää tässä vaiheessa kysyä, että eikös näin ole, että on luomussa esimerkiksi ei tälle ole mitään torjunta ainetta, että mitä luomu hyväksyttyä torjunta ainetta mitä saisi käyttää?
Joo se on ihan totta, että aiemmin luonnon pyretriini oli luomu hyväksyttynä, mutta tällä hetkellä ei ole ainakaan tähän käyttöön, ei ole sallittuja aineita olemassa. Nythän tätä jonkun verran tutkitaan ja toivon siihen paukkuja siihen, että tutkittaisi. Esimerkiksi rapsipistiäisen elinkiertoa ja että pystyttäisikö sitä jollakin tavalla sitten luontaisesti, jolla voitaisiin vaikuttaa se esiintymiseen. Pieniä viitteitä on kyllä siitä, että jos kylvettävä lohkon vie satovuoden lohkosta mahdollisimman kauas, niin sillä on vähentävää vaikutusta. Elikkä tällä kierron suunnittelulla, että mihin kylvää uutta rypsiä, niin sillä voi ehkä pikkaisen tuohon tuota vaikuttaa ja joitakin nyt on mielenkiintoisia, noita kasveja, että löytyisikö sitten semmoisia, semmoisia kasveja, jotka sitten sitä luontaista vihollista lisäisi niin. Niin niitä toivottavasti löytyisi nyt lähivuosina, joita pääsisi kokeilemaan.
Muista taudeista vielä, niin kertoisitko niistä, että onko sinulla esimerkiksi ollut mitään haasteita niitten kanssa niin kuin möhöjuuren tai pahkahomeen kanssa?
Ei ole tähän asti ollut, mutta sen parinkymmenen vuotisen uran aikana, että pitää tietysti koputtaa puuta siinä, että mutta kyllähän se, että vakavasti ottaa tämä tautimahdollisuus ja siinä ehkä pitää myös ottaa vakavasti se viljelykierto, että syysrypsi maksimissaan 5 vuoden välein samalle lohkolle niin siitä kyllä kannattaa aika orjallisesti pitää kiinni. Jotkuthan sanoo sitä, että apilat, palkokasvit, herne, että nekin voi niin kun tuota edesauttaa näiden tautien säilymistä samassa kierrossa. Mutta meillä on pikkaisen semmoinen käsitys tullut, että vaikka samassa kierrossa onkin apilaa ja hernettä, niin sitten kun kierto on monipuolinen ja käytetään aluskasveja viljoilla ja herneillä ja sitten on se tämmöinen tehokas keskikesän kesanto niin minä luulen, että näillä on, niin kuin semmoinen positiivinen vaikutus näihin tauteihin, että se maa on niin elävää ja se biologia toimii tosi voimakkaasti siinä keskikesän kesanossa, niin minä luulen, että sillä on vaikutusta siihen se tietyllä tavalla puhdistaa tätä kiertoa ja ainakaan omassa tuota viljelykierrossa ei ole ollut noista ongelmia noista taudeista.
No tulipahan tässä mieleen, kun meidän ilmastomme muuttuu ja varsinkin 2018 oli todella lämmin kesä ja silloinhan tämä gammayökkönen oli semmoinen, mikä hyökkäsi varsinkin näihin öljykasvi kasvustoihin. Niin onko sinulle minkälainen muistikuva siitä kesästä? Minkälainen sinulla oli sen ötökän suhteen?
En sitten kyllä muista nyt tarkkaan kuin vaikutti syys öljykasviin, mutta se jäi mieleen, että kun naapurilla oli joku riistapelto, jossa oli kevätrypsin kylvetty niin siihen se iski, että kävikö siinä nyt sitten niin, että se kerkesi käytännössä sen verran pitkälle jo se kasvusta, että se ei käytännössä vaikuttanut.
Mutta tuossa ennen tätä nauhoitteen tekemistä, ennen tätä podcastin tekoa niin vähän Pasi kerroit, että teillä on siellä pohjoiskarjalan puolella ollut erilaisia viljelijäkokeiluja, niin kertoisitko vähän niistä, että minkälaisia ne teillä on ollut?
Joo, meillä on tosiaan aktiivinen tai luomuviljelijäporukka täällä, että erilaisissa pienryhmissä, kun asioita on pohdittu, niin sitten monet on tehnyt erilaisia kokeiluja ja nyt esimerkkinä eräs luomuviljelijä kylvi tuon herneen alle syysrypsin eli keväällä. Ja se oli siis viime kesänä ja se syksyllä näytti yllättävän hyvältä se syysrypsi siellä herneen alla ja se oli siis puitavaa herne, josta tuli vielä hyvä sato. Ja siitä huolimatta se rypsi näytti, näytti tosi elinvoimaiselta. Itse kokeilin nyt viime kesänä eri kylvömäärä kokeiluja, kun rikkaharalla on tosi kätevä, säätää kylvömäärää. Kun sen kerran säätää sen niin kun ilmamäärän kohdalle niin sitten se pystyy niin kuin koneesta säätämään sitten kylvämään per hehtaari niin tein semmoisen kokeen, että mulla oli vähän yli 2 kilon
kylvö määrä, 6 kilon ja 9 kilon portaat ja nyt kun tuli tämä rapsipistiäinen, tuhoa tuli. Mutta paine tuli aika voimakkaana, niin siinä näki hyvin sen, että se. Vähän yli 2 kilon kylvö määrän ruutu, niin se käytännössä hävisi kokonaan tuota tälle rapsipistiäiselle. Ja se ei sinänsä nyt se koe sinänsä onnistunut, kun mulla oli tarkoitus siis testata sitä, että onko sillä vaikutusta siihen syyskasvuun, sillä harvalla kylvyllä tai onko niin kuin siihen syysrypsinjuureen vaikutusta tai ylipäätään mihinkään vaikutusta sillä kylvömäärällä niin se nyt meni, käytännössä tuli tutkimus siitä, että miten se rapsipistiäistä vastaan toimii se eri kylvömäärät.
Tulipahan sekin todettua, että pieni kylvömäärä ei riitä taistelemaan.
Kyllä, mutta siis kokeilut ovat siinä mielessä, että niitä niin kuin kannustan tekemään, oli se mikä kasvi tahansa niin kun ne ei yleensä maksa mitään ja lannoitukseen muokkaukseen mihin tahansa kylvöaikaan kylvö tiheyteen.
Niin se on semmoista kokemusta, jota saa nimenomaan oman tilan olosuhteisiin, sen kokemuksen ja sen arvo on tosi iso.
Joo, kyllä nämä tämmöiset kokeilut varsinkin viljelijäkokeilu ne ovat arvokasta tietoa. Siinä voi löytyä niin kuin ehkä mainitsit yllättäviäkin juttuja. OK meillä aika alkaa pikkuhiljaa päättymään, mutta Pasi voitko sanoa? Kiteyttää nämä kaikki mitä täällä on keskusteltu niin lyhyesti että. Miksi kannattaa syysrypsiä viljellä?
No vaikea kiteyttää kaikki, mutta minusta se on luomu tilalla, kun siellä on se palkokasvit ovat kierrossa joka tapauksessa niin se on helppo kasvi napata siihen viljelykiertoon ja se sopii aika laajasti niin kun erilaisille maille, kunhan se vesitalous toimii. Sitten sitä minä olen ihmetellyt sitä tavanomaisilla tiloilla sitä, että miksi sitä viljellään, viljellään kohtuullisen vähän tavanomaisilla tiloilla nimenomaan syysrypsiä. Kevätrypsiähän viljellään jonkin verran enemmän. Niin kyllä niin kuin toivoisin, että sitä lisättäisiin niitä kokeiluja. Koska se monipuolistaisi myös sitä viljelykiertoa siellä tavanomaisilla tiloilla ja saataisiin viljelykierron positiivista vaikutusta ja semmoista positiivista viljavuuden parantamista helposti, kun se syysöljykasvi olisi siellä kierrossa. Mutta tietysti pitää sitä taloutta niin kuin miettiä ja mutta jos sinne tavanomaisellekin viljatilalle otettaisiin sinne viherlannoitus nurmet siihen viljelykiertoon. No kyllä minä luulisin, että kun se lasketaan koko viljelykierrolle se esikasvivaikutus, se voisi äsken tavanomaiselle tilalle olla kannattava vaihtoehto.
Mutta toisaalta tavanomaisella tiloilla myös on mahdollista miettiä näitä, Kylvöä sitten niin kun toisen satokasvin alle, jolloin tietysti niin kun ei välttämättä tarvita sitten sitä viherlannoitus nurmia. Elikkä niin kuin molemmin puolin elikkä sekä luomu että tavanomaisille tiloille meille tänne Itä-Suomeen ja ylipäätään lumialueelle ja pohjoisempaa niin suosittelen sitä, että otettaisiin vaan rohkeasti kokeiluun ja on hurjan paljon kuitenkin tietoa tuolla netissä, syysrypsistä löytyy luomusta ja tavanomaisesta. Esimerkiksi rypsi rapsihankkeen sivuilta YouTubessa löytyy, vaikka ProAgria itäsuomen sivuilta löytyy pari rypsivideota. Ja tuota esimerkiksi viime kesän viljellystä löytyy. semmoinen parin minuutin video siitä kuvasarjana. Syysrypsin kehityksestä löytyy vaikka hakusanalla syysrypsin vuosi. Niin tuota tietoa on paljon saatavilla, että ja semmoista, jotka on viljellyt rypsiä niin se on tosi hyvä. Kysy vaikka kuivaukseen tai viljelytekniikkaan, kylvöön, muokkauksen tämän tyyppiseen niin sieltä saa hyviä vinkkejä niin ei tarvitse kaikkia opetella niin sanotusti kantapään kautta.
Tosi paljon kiitoksia Pasi sinulle tämä oli taas sarjassamme podcastin nauhoitus, missä oppi valtavan paljon uutta asiaa ihan vaan kuuntelemalla tehokkaasti. Tosi paljon kiitoksia, kun tulit tänne meidän kanssamme nauhoittamaan tämän podcastin.
Kiitos vaan oli mukava olla mukana.
Kiitos.