SPEAKER_01 [00:00:00]: Ja tänään meillä on Ei hätiä mitiä podcastin vieraana Saara Karkulahti Pohjois-Savon ELY-keskuksesta. Ja siellä teet ilmastonmuutoksen hillintään ja mihin kaikkeen olikaan mitä teit.
SPEAKER_00 [00:00:18]: Kyllä vaan. Tervehdys. Hiilineutraali Pohjois-Savo-projektia on vetänyt 2020 vuodesta lähtien, kun meillä on tätä maakunnallista ilmastotyötä alettu koordinoimaan. Nyt meillä on kolmas ohjelman vaihe siinä projektin vaiheessa. Hanke on Hiilineutraali Pohjois-Savo vastuullisesti ja vaikuttavasti. Kavereiden kesken hipova.
SPEAKER_01 [00:00:43]: Se kuulostaa aika hauskalta, että mitä on hipova tämä hanke.
SPEAKER_00 [00:00:51]: Sehän on hauskaa tämä ilmastotyö. Siihen liittyy totta kai se ilmastonmuutoksen hillintä on ykkösasia, mitä meidän pitää edelleen alueellisessa ilmastotyössä painottaa. Meillä on Pohjois-Savon ilmastotiekartta, joka on 2021 vuonna valmistunut. Se sisältää 113 toimenpidettä, joilla tavoitellaan sitä, että Pohjois-Savon on hiilineutraali vuonna 2035. Ja oikeastaan se on pääasiassa sitä hillintä työtä isossa kuvassa, eli sitä ohjelmaa edistetään, jalkautetaan, tuodaan esille niitä esimerkkejä, mitä meillä maakunnassa jo nyt tehdään, sitä hyvää ilmastotyötä, houkutellaan lisää toimijoita mukaan. Sitten meillä on tietysti, kun hillinnän lisäksi ollaan todettu, että ilmastonmuutos on jo täällä keskuudessamme, niin ilmastonmuutoksen sopeutuminen on entistä tärkeämpää. Se on meillä sitten tietysti nyt noussut isoksi kokonaisuudeksi myöskin. Siellä me ollaan luvattu laatia ilmastonmuutoksen sopeutumisen suunnitelma maakuntaan. Meillä ensi vuonna tulee tämmösiä sopeudu kympillä-kampanja, jossa me hankitaan ilmastonmuutoksen sopeutumisen kokeiluja. Eli kiritetään semmoista kokeilukulttuuria myös tämän vähän haastavamman teeman parissa kuin nuo hillintätoimet. Sitten puhutaan vahvasta ilmastokulttuurista, eli siitä, miten meillä pohjois-savolaiset kaikki voisivat kokea, että ilmastonmuutos ja ilmastoasiat koskettavat heitä. Siihen erilaisia toimenpiteitä.
SPEAKER_01 [00:02:38]: Tässä vielä vähän nyt kirkastetaan sitä, kun tämä on vähän vaikeaa näin äkkinäiselle aina tulla mukaan terminologiaa. Hillintä tarkoittaa sitä, että ei syntyisi päästöjä, jotka vievät eteenpäin ilmastonmuutos, että hillitään ne poies. Ja sitten sopeutuminen on sitä, että kun nyt ei voida väistää sitä, että ilmastonmuutos etenee jo näilläkin päästötasoilla ennen kuin ne saadaan hillittyä, niin sitten sopeutuminen on, että mitä toimia tehdään, että pärjäällään. Onko nyt ymmärtänyt oikein?
SPEAKER_00 [00:03:17]: Just näin se menee. Tavallaan hillintäpuolella puhutaan siis näistä kaikista ilmastopäästöistä, mitä meillä on ja siitä, että meidän isossa kuvassa pitäisi päästä fossiilista polttoaineista eroon ja sitten muistakin kasvihuonekaasupäästöistä, jotka lämmittää tätä meidän ilmakehää. Hillintätoimenpiteet on sitä, että lasketaan siis mahdollisimman paljon niitä päästöjä entisestään. Vaikkapa tuolla energialämmityspuolella, niin siellähän ne päästöt on laskenut. Tieliikenteestä tulee edelleen paljon päästöjä. Me tiedetään, mitä kaikkia haitallisia kaasuja sieltä tulee. Autojen pakoputkesta ja muidenkin liikennevälineiden ja maataloudesta tulee Pohjois-Savossa myös isot päästöt edelleenkin.
SPEAKER_01 [00:04:10]: Nyt mua yskittää. Pitää yskiä. Se oli huono se keksi, on paha.
SPEAKER_00 [00:04:25]: Niin se ei kutita, se on vähän kuiva se keksi.
SPEAKER_01 [00:04:30]: Jatketaan. Joo, ja nämä asiathan sitten liittyy. Liittyy hyvinkin paljon, me puhutaan tässä nyt ei hätiä mitään podcastissa kokonaisturvallisuudesta, mikä on myös tämmöinen samalla tavalla moniulotteinen kattokäsite kuin ilmastotyö ja ilmastonmuutoksen eri elementit. Ja nyt sitten me tässä haetaan näiden yhteyksiä, näiden kahden asian. Ja nyt sitten Mikäli olen ymmärtänyt oikein, niin Pohjois-Savossahan on tehty ihan tämmöistä uraa uurtavaa työtä myös tässä, että autetaan ymmärtämään niitä riskejä, mitä syntyy sitten ilmastonmuutoksen edetessä ja mitkä liittyy sitten näihin sopeutumistoimiin.
SPEAKER_00 [00:05:26]: Kyllä. Se meidän alueelliseen ilmastonmuutokseen sopeutumisen työ, eli juuri tämä, että miten me nyt sitten sopeudumme, kun ilmasto kuitenkin lämpenee ja siellä tapahtuu erilaisia muutoksia, niin me aloitettiin se työ sillä, että me ollaan laadittu tämmöinen riskianalyysi Pohjois-Savoon. Ja siinä sitten määritelty, että mitkä on kaikista suurimmat ilmastoriskit, mitä tänne alueelle kohdistuu jo tällä hetkellä, ja jotka luultavasti vaan voimistuu tässä seuraavien 20 vuoden aikana, jos ilmastonmuutoksen… ilmastonmuutos etenee sitä vauhtia, kun nyt näyttää etenevän. Ja sitten sen lisäksi, että me ollaan riskit tunnistettu koko maakuntaan, niin sitten me ollaan laadittu tämmöiset riskikortit jokaiselle kunnalle. Ja se on ollut sellainen tosi hyvä työkalu, josta on ympäri Suomea tullut kyselyitä, että mitenkä tämmöistä työtä meilläkin voisi tehdä. Niissä riskikorteissa me ollaan siis kuntien kanssa tarkasteltu niiden tunnistettujen ilmastoriskien pohjalta, että mitä ne on jo tehnyt kunnissa liittyen niihin riskien hallintaan. Ja sitten seuraavaksi, että mitä pitäisi seuraavaksi tehdä, mitkä olisi siinä kunnan toiminnan rajoissa. Niin tämmöistä työtä on alettu jumppaamaan.
SPEAKER_01 [00:06:55]: Miten tämmöinen keskustelu ja pohdinta, siellä on aika monenlaista asiaa siellä kunnissa, miten Miten ihmiset siellä omissa toimissaan näihin tarraantuvat tätä pohtimaan ja miten sitä kokonaisuutta saadaan kunnissa vietyä eteenpäin?
SPEAKER_00 [00:07:16]: On selkeämpiä ja niin sanotusti helpompia konkreettisia asioita, joita on jo tehty, vaikka tiedämme, että sateisuus lisääntyy. Se on meillä yksi riski. Ja sitten miten se näkyy siellä kuntien työssä, niin aika helpoin esimerkki on hulevesien hallinta. Eli miten sitä vettä, mitä nyt tulee enemmän kuin aikaisemmin kerralla ryöpsähtää, erityisesti jos on kaupunkiinfraa. Kuopio, Iisalmi, Varkaus, Siilinjärvi, niin mitä siellä sitten tapahtuu sen kaupunkinfran hallinnassa, mitä pystytään ennakoimaan, miten pystytään varautumaan. Hulevesien hallinta ja siihen liittyvät toimenpiteet, se on aika konkreettinen selkeä, jonka kaikki kunnat tunnistaa. Vaikeampia asioita ovat vaikka helteet, jotka tulevat lisääntymään. Helteisiin liittyy paljon ihmisen terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä asioita. Miten kunnissa pystyttäisiin siihen varautumaan, että asukkaat olisivat aina tietoisempia siitä, että heille aaltoja on tulossa, miten suojautua helteeltä ja siinäkin infrakysymyksissä, että minkälaisia rakenteita pitää olla, että heille pääsee pakoon helpommin niin ihmiset kuin myös sitten ehkä eläimet. Ja toi on semmoista vähän vielä ehkä vaikeampaa hahmottaa. Ja sitten vielä pikkusen vaikeampaa hahmottaa sitä, että tavallaan ihmisten se turvallisuuden tunne pitäisi kuitenkin pystyä takaamaan myös Esimerkiksi myrskyt on sellainen, joka tulee lisääntymään näistä ilmastoriskeistä myös Pohjois-Savossa. Myrskyhän on tunnetasollakin voi olla aika ikävä juttu monelle. Ja sitten varsinkin, jos se tulee tosi voimakkaana, ei nyt ehkä ihan hurrikaanimuodossa, mutta… Siihen kaltaisia isoja sääilmiöitä. Miten se ihmisten hyvinvointi ja turvallisuuden tunne turvataan sellaisina hetkinä? Tämä on ollut ehkä sellaista vaikeinta, mutta tosi mielenkiintoista myös, mistä on kunnat ruvennut keskustelemaan.
SPEAKER_01 [00:09:40]: Kuulostaa tosi hyvältä, että tulee keskustelun aihe näistä teemoista, koska sehän auttaa myös turvallisuuden tunteen syntymistä, koska sitä voidaan jakaa myös näitä huolia ja tietysti siellä kunnan tasolla tehdä niitä toimia. Mulla oli itsellä mahdollisuus 2004 tehdä tämmönen Suomen ensimmäinen tämmönen rankkasadetulvan vähän niin kuin seurantajuttu Vaasassa. Siellä oli, se oli puolen tunnin niin kuin kesäsade, eli ukkos tämmönen pieni, että oli lukkeutunut siihen ja tuli kerralla.
SPEAKER_00 [00:10:26]: Joo.
SPEAKER_01 [00:10:27]: Ja tota… Se ei ollut iso tapahtuma, mutta sielläkin se tuli Helle-jakson jälkeen, eli siellä oli kovakuori syntynyt. 500 000 euroa oli kiinteistöille ja omaisuudelle koituneet karkeasti laskettuna se arvo. Hyvin yllättäviä, että mäellä olevan koulun katto tämmöiset tämmöiset akustolevyt, kastuja, tippuja ja monenlaista asiaa. Ja huomattiin selvästi se, että miten tämmöinen ihan tavallinen, miten me liikenteen jakajat esimerkiksi mitotetaan ja miten on sitten hulevesikaivot ja toisaalta sitten miten kiinteistöissä tyhjennetään hulevesikaivoja, pidetään huolta kiinteistökohtaisesti asioista. Tämmöiset ihan tavalliset Asiat, niin niille tuli merkitystä, koska kysymys on sitten siitä, että miten se vesi kulkee ja kun vesi kulkee voimakkaasti ja isoissa kovaa virtaavissa kokonaisuuksissa enemmän vahinkoja aikaa ja tämmöiset kaikki. Ja nyt sitten, että sillä tavalla on helpompi eläytyä myös näihin erilaisiin haasteisiin. Mutta sehän tässä on tietysti tukalla kysymys siitä, että kun me puhutaan samalla sopeutumisesta ja hillitsemisestä, tästähän ei pitkään oikeastaan oikein vähän niin kuin, ei haluttu puhua sopeutumisesta, koska ajateltiin, että se vie sitä huomiota sieltä hillintätoimilta, mutta tänä päivänä se ei enää olekaan sitten, ei ole näin ilmeisesti enää.
SPEAKER_00 [00:12:16]: Kyllä se tulee koko ajan nämä sopeutumisen teemat ja ehkä myös jotenkin tämä meidän geopoliittinen tilanne varsin hyvin. Harje tiedät, että kun se on muuttunut, niin se on muuttunut myös tämä turvallisuusympäristöä paljon ja tätä keskustelua. Ja siinä ikään kuin yhtenä liepeänä on mun mielestä noussut myös ihan eri tavalla myös nämä ilmastokysymykset siihen keskusteluun. että ai niin, ruvetaan taas katsoa tätä turvallisuuskysymystä nyt pikkusen laajemminkin, kuin vaan ikään kuin tällaista kovaa turvallisuutta. Ja sitten se on noussut, että niin, nämä ilmastoriskit muuten, nämähän on myös, ikään kuin puhutaan riskejä hallinnasta, niin sitten ilmastoriskit on noussut sinne yhdeksi tämmöiseksi teemaksi. Ja jos mietin vaikka meidänkin Pohjois-Savon aluetta. Tämmöiset aluekehittäjät, se porukka on saatu aika hyvin tähän mukaan tähän ilmastotyöhön jo alkuvaiheesta lähtien. Tietysti tutkimuslaitokset, oppilaitokset hirmu hyvin mukana. Kunnat on oikeasti hyvin mukana meillä mun mielestä Suomen mittakaavassa Pohjois-Savossa. Mutta sitten tämä yrityskenttä, niin siellä on ne isot veturit, jotka nyt on muutenkin jo mukana. koska ne näkee sen globaalin arvon siinä, että he tarttuu näihin juttuihin. Mutta sitten meillä iso porukka pk-yrityksiä, joita ruvetaan houkuttelemaan mukaan työhön, niin tämä riskiasia jotenkin heitä enemmän koukuttaa ja houkuttaa mukaan. Koska mikä yritys ei haluaisi varautua kaikkiin mahdollisiin riskeihin, jos he haluaa pysyä… tai haluaa olla siinä liiketoiminnan kehittämisen ytimessä, niin kyllä ne alkaa myös miettimään tämän ilmastoriskien kautta, saa heitä myös jotenkin koukutettua mukaan.
SPEAKER_01 [00:14:13]: Niin, ja todellakin jatkuvuuden hallinta siinä omassa tekemisessä. Ja just todellakin tämähän kaikki sitten luo sitä Jälleen se, miten meidän arjen asiat täällä on hoidettu ja miten ne kestää näitä erilaisia muuttuvia ympäristöjä tai olosuhteita, niin sehän vaikuttaa myös äärimmäisessä. Jos tulee joku kriisi tai muu, niin sehän vaikuttaa siihen, miten myös niissä kriisioloissa selvitään lisääntyvistä erilaisista vaikeuksista.
SPEAKER_00 [00:14:48]: Kyllä.
SPEAKER_01 [00:14:49]: Tietysti tuossa myöskin tulee mieleen se, että tavallaan Kiinahan on valtiona herännyt tähän, että tavallaan heillähän tulee se motivaatio esimerkiksi muuttaa isosti energiajärjestelmää siitä, että he kokevat niin konkreettisesti sen, että ne tulevat syliin. Se, että jos lämpötila nousee tietyn yli ja ei pystytä tuottamaan ruokaa ja todella ihmisten hyvinvointi ihan radikaalisti kärsii, niin se näkyy. näkyy siellä mittakaavassa niin selvästi.
SPEAKER_00 [00:15:21]: Kiina on mielenkiintoinen esimerkki, kun he isona valtiona, tietysti tämä demokraattinen järjestelmä on varsin erilainen siellä, niin ehkä siksi pystyykin niihin isoihin poliittisiin päätöksiin noin nopeasti tekemään, kun se on ihan valtava se murros, minkä ne toteuttaa siellä tällä hetkellä. Ehkä juuri niin kuin nostit tuon Kiinan esimerkkinä, niin se huoli itselläni ainakin on täällä Suomen ilmastopolitiikassa. EU-stahan tulee meille paljon sitä säätelyä ja lainsäädäntöä, mihin suuntaan tämä ilmastopolitiikka meillä menee. Suoraan paljon EU-sta, mutta sitten tämä meidän kansallinen ilmastopolitiikka voisi olla kunnianhimoisempaa vieläkin ja enemmän sitä sääntelyä ja ohjausta juuri myös tästä ennakoinnin näkökulmasta, mitä Kiina isossa kuvassa tekee.
SPEAKER_01 [00:16:19]: Niin, että tavallaan meillähän täällä… Sääntelyn merkitys on myös se, että jos ajatellaan vaikka yrityskenttää, niin vaikka usein ajatellaan, että yritykset on huono, että on sääntelyä, mutta sen toinen puolihan on se, että kun säännellään, niin sitten kaikki ovat samalla viivalla tekemässä tiettyjä toimia. Silloinhan tässä politiikassa pitää tunnistaa ne asiat, mitkä on tärkeitä saada. kaikki tuota tekemään ikään kuin. Ja sitten sen mukaan mennä. Mutta jotenkin mä ajattelen, että tässä Pohjois-Savon, kun mä ymmärrän, että tässä ollaan aika kuitenkin edelläkävijöitä konkretisoimassa näitä riskejä ja tekemässä sitä rakentamassa sitä verkostomaista yhteistyötä, niin mä ajattelen, että tällä on varmaan vaikutusta myös siihen, että miten tämä kansallinenkin ilmastopolitiikka sitten, että sieltä tulee syötteitä tarpeista ja tavoitteista.
SPEAKER_00 [00:17:18]: Juuri näin sitä halutaan ajatella. että me ollaan nyt ensimmäisiä maakuntia, jotka on sitä sopeutumissuunnitelmaa vaikka tekemässä, ja me tehdään se vielä omana työnä yhdessä laajan asiantuntijaverkoston kanssa. Meillä on itse asiassa pohjoissavolaiset lapset ja nuoret määrittelemässä sitä työn pohjaa, eli heidän tulevaisuuskuvat siitä, että miltä he haluaisivat Pohjois-Savon näyttää 2050 vuonna, niin onkin määrittelemässä sitä sopeutumissuunnitelmaa. niin tämä lähtökohta jo on kansallisestikin tosi kiinnostava, ja tällaista ei missään muualla tehdä. Niin kyllä kaikki toimijat, jotka on mukana tätä kansallista ilmastonmuutoksen sopeutumisen suunnitelmaa tekemässä, nämä on hirveitä nämä sanakokonaisuudet, kun tuostakin on lyhenne kissa. Joka tapauksessa se, että me ollaan täällä etunokassa tekemässä, niin kyllähän se kiinnostaa muita maakuntia ja toki myös kansallisesti. Ja siinä se, että meillä on hyvää kokeilua ja me vauhitetaan näitä asioita eteenpäin, niin toivottavasti vaikuttaa siihen, mitä kansallisesti tehdään myös.
SPEAKER_01 [00:18:38]: Se on varmaan aika olennaista just, että niin kuin sanoit, että kun sitä tehdään niin kuin Itse ja sitten näiden paikallisten toimijoiden kanssa sehän tarkoittaa myös, että sitä osaamista ikään kuin se kertyy täällä. Ja sitten varmaan me nyt ollaan Savoniassa ja sinähän olet Savonian hallituksen puheenjohtajanakin toimit, niin sehän on aika tärkeää, että saadaan näitä osaamisen kehittämisiä ja tiedon kertymistä syntymään.
SPEAKER_00 [00:19:05]: Aivan valtavan tärkeää. Ja vielä se, että nimenomaan meidän alueelliset toimijat, millä tasolla ne toimivat, niin niillä se osaaminen vahvistuu. Ja sitten siinä myös kun tehdään verkostomaisesti, niin linkittyy just niin upeasti tämä tutkimus, kehitys, innovaatiotyö, mitä Savonialla vaikka tehdään, Itä-Suomen yliopistossa. Sitten on ne yritykset mukana, eli se yhteistyö siinä. Ja sitten on tämä aluekehityskunta mukana siinä myöskin. Niin tavallaan tosi monta tasoa mun mielestä tulee näissä parhaimmillaan tämmöisessä suunnitelmallisessa verkostotyössä. työssä huomioitua. Ja vielä siitä tavallaan, että vähäksymättä konsulttien työtä, mikä on monesti myös tosi arvokasta, mutta tässä me ihan selvästi haluttiin, me päätettiin, että tehdään se omana työnä just siksi, että me saadaan sitä osaamista vahvistettua myös täällä. Plus, että meillä on huippuosaajia jo, joiden asiantuntijuutta me päästään sitten hyödyntämään.
SPEAKER_01 [00:20:08]: Ja sitten se samalla siinä niin kuin jotenkin ajattelen niin, että sitten se tulee myöskin helpommin omaksuttavaksi, että siitä tulee lähemmäksi sitä eri toimijoiden. Mä näen, että ihan myös tutkijoiden tutkimusaiheiden valinnassa, mutta yrityksillä myös, yritysten toiminnassa ja kunnassa, että siitä tulee semmoinen yhteinen myös keskustelun aihe, että kun sehän tässä on vähän niin kuin Ongelma aina, että jos tulee ikään kuin, että joku muu tulee minulle sanomaan tai nyt meillä on tämä selvitys X, joka kertoo, niin sitten enpä nyt tullut lukeneeksi sitä tai nämä kaikki tämmöiset ihan arkiset esteet vaikuttavat ihan tehokkaalta toimintamallilta.
SPEAKER_00 [00:20:54]: Se vähän ehkä vaatii enemmän aikaa ja ylipäänsä muitakin resursseja. Ihmisiä tarvitaan enemmän mukaan kuin siihen, että jos tehdään konsulttiselvityksen, niin se porukka voi olla vähän pienempi. Tämmöinen työ vaatii paljon sitä sitoutumista monilta eri toimijoilta. Vähän pidemmän ajan jakson tehdään työpajoja ja taas katsotaan, mitä aineisto on kertynyt ja taas sitä kootaan ja muotoillaan uudestaan. Mutta uskon, että tavallaan tässä on se herkullinen ikään kuin se prosessi, on jo sitä oppimista tosi paljon itsessään.
SPEAKER_01 [00:21:31]: Ja nythän tässä on sitten kehittynyt tämmöinen ylimaakunnallinen tai valtakunnallinen tekeminen. Nyt sitten Ex ELYllähän on tämmöinen tavallaan yhteinen valtakunnallinen yksikkö. Miten tämä tämmöinen prosessi sitten, onko se myös kanava, mistä tätä Pohjois-Savon malleja ja osaamista sitten myös leviää laajemmin?
SPEAKER_00 [00:21:59]: Pohjanmaan ELY-keskus Heillä on tällainen valtakunnallinen ilmastoyksikkö, joka nimenomaan tähän ilmastonmuutokseen sopeutumiseen on heidän asiantuntijuus keskittynyt. Siellä on toistakymmentä asiantuntijaa, eli ihan iso porukka, jotka kansallisesti näitä sopeutumisen kysymyksiä, myös osaamiskysymystä, tätä ohjelmatyötä, ylipäänsä sitä tiedon jakamista ja tiedon kokoamista koordinoi rahoituksia. jotka tulee muuten lisääntymään myös massiivisesti tämän ilmastonmuutoksen sopeutumisen tiimoilta, niin heidän osaamista nyt sitten, me ainakin Pohjois-Savon kanssa ja sitten tämän valtakunnallisen ilmastoyksikön kanssa, meillä on tosi hyvä keskusteluyhteys, että koko ajan pallotellaan puolia toisiin, että meillä lähtee tämmöistä liikkeelle, tuutteko mukaan siihen, ja heillä on tuommoista, tullaanko mukaan siihen, että löydetään niitä. niitä yhtymäkohtia, ja he nyt on ainakin kauhean kiinnostuneita ollut, että mitä kaikkea me tehdään, ja sitten heidän sitä hyvää osaamista saadaan myös tänne meidän tueksi.
SPEAKER_01 [00:23:13]: Mutta ihan toi, jos tälleen rehellisesti nyt ajattelen, niin ihan valtavan iso haastehan tässä koko hommassa on, tavallaan siinä pitää samaan aikaan pystyä yhdistämään semmoista Semmoista hyvin arkista sitä, että jokaisen toiminnalla on vaikutusta ja yrityksen valinnoilla on vaikutusta. Meillähän on paljon siis mikroyrityksiä, jotka on merkittävässä roolissa. Ei vaan isot yritykset. Ja sitten toisaalta tämä iso tunnistetaan ja tiedetään hyvin, että päästöjen vähentämisessä isot teollisuuden kaikki sellaiset, mitkä taas sitten tuntuu, että ne on tuolla itsen ulottumattomissa ja joku jossain päättää ja näin. Tämän kokonaisuuden, että miten sä arkityössä tämän tunnet ja tunnistat tämän haasteen. Mitä teet sille?
SPEAKER_00 [00:24:19]: Olen ajatellut sitä, että kaikilla tasoilla pitää ymmärtää jonkun verran sitä asiaa, mitä nimenomaan, jos ajatellaan enemmän globaali EU-kansallinen ja alueellinen yksilötaso, mitä siellä tapahtuu ja mitkä ovat niitä vaikuttavimpia ja tärkeimpiä toimenpiteitä. tai sitä keskeisintä politiikkaa, millä sitä työtä ohjataan ja johdetaan, ja sitten pyrkiä täällä työntämään niitä toimenpiteitä just niitä vaikuttavimpia asioita kohti. On se vaikeata, ja sitten ihan miettien vaikka tähän tutkimukseen, mikä on lisääntynyt myös paljon näiden teemojen parissa, niin just joku kysyi multa viime perjantaina, että kun oli tullut taas uutta tutkimustulosta luonnonmuonimuotoisuuteen ja näihin ilmastokysymyksiin liittyen ja nimenomaan se pohdinta siitä, että se luonnonmuonimuotoisuus on tosi oleellinen osa tätä sopeutumistyötä myöskin, että onnistutaan sen. Luontokadoehkäisyssä ollaan pikkusen paremmalla uralla sen sen ilmastoriskien hallinnan kanssa myöskin. Tähän oli tullut tutkimusta, ja sitten minulta kysyttiin, että joo, oletko sinä lukenut tämän? Ja minä ajattelin, että en enää mitenkään näitä kaikkia lukea. Tätä tulee niin paljon, että minä luotan siihen, että ne keskeisimmät tutkimustulokset ja jutut, niin ne tulevat minun luokseen.
SPEAKER_01 [00:25:55]: Kyllä. Ja tavallaan ehkä tietysti just se, että Että sitten kun tulee tutkimusta, niin sitten toivoo, että myöskin siihen esimerkiksi mediassa ja tämmöisessä sitten tartutaan. Ja siitä tavallaan tulisi tätä meidän yhteistä tietoja ymmärryspohjaa. Että mä oon itsekin yhdessä tämmöisessä ryhmässä pohtimassa Suomen luonnonvarataloutta ja sen… kehittymistä ja tässähän nämä liittyy ihan valtavan selkeästi yhteen, että ennallistaminen, soiden ennallistaminen ja tavallaan mitä me tehdään, miten me löydetään vaikka turvemaille uusia sellaisia liiketoimintamalleja, jotka sitten samalla tukee sitä, että vedenpinnan pitää soisilla alueilla nousta, että ne päästöt vähenee, niin tavallaan kun nämä on meillä isoja kun Suomi on iso Suomi, Suomaa, niin näillä on suuria vaikutuksia. Jotenkin se tuntuu kauhean hyvältä, että tämä ymmärrys tästä biodiversiteetista ja luontokadon torjunnasta tulee selkeästi tähän osaksi tätä kokonaisuutta. Me laitetaan aina eri kuppeihin ja kippoihin näitä asioita.
SPEAKER_00 [00:27:19]: Näinpä justiinsa. Tuo on vielä vaikea tuo luonnon monimuotoisuuskysymys. Kun edes meidän kaikki luontotutkijat tai luontotieteilijät, niin ei aina ihan täysin hahmota sitä. Saatikaa sitten me ihan tavalliset ihmiset täällä, että miten kaikki nämä on kytköksissä ekosysteemitasolla toisiinsa. Jos joku tietty hyönteispopulaatio pienenee meillä sen takia, että ilmasto lämpenee ja heille vaikka tärkeät elinympäristöt, niistä tulee uha-alaisia niistä elinympäristöistä, jolloin se ötökästä tulee uha-alainen, niin miten se vaikuttaa, kun kaikki nämä nakertaa toisiaan? Perusperiaate on kuitenkin se, että mitä monimuotoisempi luonto on, sitä parempi on sopeutumiskyky kaiken kaikkiaan isossa kuvassa. Sitten kun ruvetaan miettimään näitä pikkusia kysymyksiä, pieniä palasia siellä, niin aika tosi vaikea ja iso kysymys.
SPEAKER_01 [00:28:32]: Tosiaan kaikki liittyy kaikkeen, kun on niin paljon sellaista, mitä me ei vielä tiedetä, kun me ei olla päästy edes tutkimuksessa juuri näiden eri elementtien merkityksestä kiinni. Sitä mä mietin, tuossa puhuttiin tästä hyvinvointivaikutuksista ja millä tavalla esimerkiksi nämä hellekaudet ja muut, että Me tehdään kauhean erillään, että jotenkin meillä on luonto on jossain tuolla, ja sitten meillä on jotenkin nämä meidän urmaanit taajamat. Itse olen ainakin kokenut sen, että meidän pitäisi ymmärtää paremmin, että myös tämä viherpeitteisyys, myös näissä meidän kaikissa taajamissa, jota on itse asiassa aika paljon kuitenkin meidän pinta-alasta, että sillä olisi merkitystä, paitsi että ne puut vaariostaisi, niin siellähän myös viherpeitteisyys kaikilla alueilla, sekä peltoalueilla että taajama-alueilla, lisäisi tätä hiilentaitoa. sidontaa, että nämä liittyy kaikki toisiinsa.
SPEAKER_00 [00:29:28]: Just näin ja sillä hiilensidonnalla, eli just sillä, että miten hyvin nyt sitten se viherpeitteisyys sitoo sitä hiiltä itseensä, mitä me taas päästöinä täällä tuotetaan, niin se on tosi oleellinen kysymys tässä kaikessa ikään kuin ilmastonmuutoksen selviytymisestä tai selviytymiskysymyksessä, että kuinka hyvin sitä hiiltä pystytään sitomaan. Ja tällä hetkellä se on vähän huolestuttava se suunta ihan Suomessakin, että me ei pystytä sitomaan niin hyvin kuin me ollaan ehkä ajateltu, että me sidotaan. Ja sitten ne toimenpiteet, niin niihin pitäisi siis pystyä myös politiikalla ohjaamaan ja tukemaan sitä kohti, että metsät kasvaa niin pitkään, kun ne sitoo hiiltä mahdollisimman maksimaalisesti. Tai että peltoja kun viljellään, niin se on se jatkuva viherpeite siellä. niin kuin tämän tyyppisiin kysymyksiin pitäisi pystyä sitä ohjausta myös tekemään. Se on vähän niin kuin semmoinen kohtalon kysymys.
SPEAKER_01 [00:30:32]: Niin, ja myös taaja, missä sitten se, että kun siellä on asfaltin ja pinnotteen sijasta viherpeitetta, joka imee sitä vettä, niin sitten se auttaa myös niissä hulevesitulvissa. Ja jotenkin se, mä aina ajattelen, että Tässä kauheasti ajatellaan sitä, että voi hirveä, mitä joudun luopumaan ja etc. Mutta jotenkin myös se, että mitä me voitaisiin voittaa sillä. Toisaalta se on paljon miellyttävämpi se elinympäristö vihreän viherpeitteen keskellä asua ja edellä. Tässä on paljon positiivista.
SPEAKER_00 [00:31:10]: Juuri näin. Ihana käännösharja tuossa, koska tämä on paljon myös tällaista dystooppista puhetta, mitä tähän liittyy. Ja ehkä sitten juuri tuolla nuoremmilla sitä ilmastoahdistusta myös siitä, että mihin tämä tulevaisuus menee, niin sitten kuitenkin tuo toiveikkuusajatus siitä, että Vaikka me vahvistetaan luonnon monimuotoisuutta, niin sillä on vain plus plus plus merkkejä myös sille ihmisen koetulle hyvinvoinnille ja niille ihanille ympäristöille. Tiesitkö, että Kööppenhaminassa maksetaan pieni bonari siitä, jos omakotitalon piha jätetään päällystämättä. Että ei tule siis asfalttipintaa. Koska ne on just hoksannut tän, että kaikki nää asfaltoidut pihat, niin se haastaa tosi paljon sitä kaupunkiinfraa. Niin sitten ne on ruvennut kuule raapimaan sieltä auki niitä ja pistää sinne soraa tai nurtsia tai niittyä tai mitä sitten onkaan.
SPEAKER_01 [00:32:09]: Joo, ja mun mielestä Barcelonassa oli keskustasta tavoitteena 30 prosenttia muuttaa puisto ja puu puiden varjostamaksi. Juuri näin. Hyviä suuntia. Tästä me jatketaan positiivisin mielin eteenpäin ja todetaan jälleen, että ei hätiä mitiä, kun tehdään määrätietoisesti asioita hyvään suuntaan ja jatketaan siellä ELYssä tehdään. Mä teen Pohjois-Savon liitossa ja kukin tahollaan kehitetään asioita eteenpäin. Kiitos Saara Karkulahti.
SPEAKER_00 [00:32:51]: Kiitos paljon!