SPEAKER_00 [00:00:00]: Ja täällä tänään meillä on vieraana, ei hätiä mitiä podcastissa, maakuntajohtaja Tytti Määttä Pohjois-Savosta. Hyvää huomenta, Tytti.
SPEAKER_01 [00:00:11]: No hyvää huomenta, Harriet.
SPEAKER_00 [00:00:14]: Mikäs se semmoinen maakuntajohtaja? Ei ole kaikille ihan tuttu hahmo.
SPEAKER_01 [00:00:18]: Joo. Kun mut valittiin tähän maakuntajohtajan tehtävään, niin aika moni tuli kysymään, että no mitä se maakuntajohtaja oikeastaan tekee. Ja olen pyrkinyt heille hyvin konkreettisesti vastaamaan, mitkä ovat maakunnan tehtävät. Lähdetään siitä, että meidän tehtävä on suunnitella maakunnallista maankäyttöä. Eli isossa mittakaavassa katsotaan, miten maata maakunnan osalta käytetään, minne esimerkiksi isoja tuulivoimaloita tulee ja missä on vaikka elinvyöhykkeitä eläimille. Ja tämän tyyppistä. Ja sitten toisena asiana me ollaan viranomainen, eli välittävä viranomainen suhteessa Euroopan unionin rahoitukseen. Eli tämän tyyppistä toimintaa minä esimerkiksi teen sitten hankepäätöksiä, kun myönnämme EU-rahoitusta. Ja sitten voisi ajatella, että kolmas tämmöinen teema on vaikuttaminen. Eli pyrimme vaikuttamaan maakuntaan myönteisellä tavalla, että maakunnassa menisi hyvin. Käymme vuoropuhelua tuonne pääkallon paikalle eduskuntaan kansanedustajien ministeriön ja valtioneuvoston kanssa ja sitten teemme täällä maakunnassa sidosryhmäyhteistyötä. Ja neljäntenä me sitten koordinoidaan sitä maakuntasuunnitelmaa eli juuri mihin suuntaan sitä maakuntaa tulisi yhdessä. Sitten viedä. Siinä oikeastaan ne tehtävät ja minä sitten johdan tätä kokonaisuutta ja meillä on maakunnassa maakuntahallitus ja maakuntavaltuusta eli kunnista valitut poliittiset luottamushenkilöt, koska olemme kuntayhtymä eli kunnat ovat maakunnan jäseniä ja niin sanotusti omistavat tämän meidän toiminnan.
SPEAKER_00 [00:02:03]: Eli tämä on myös tämmöinen itsehallintorakenne, tämä on osa tämmöistä demokraattista hallintojärjestelmää myös, missä yhdessä sitten ja alue lähtöisesti päätetään asioita. Eikö tämä ole se idea?
SPEAKER_01 [00:02:15]: Kyllä, ja mä ajattelen sillä tavalla, että Tämä on nimenomaan sieltä kunnallishallinnosta ja ihmisten asukkaiden itsehallinnosta ponnistava alueellinen kokonaisuus. Meillähän on valtiolla myös aluehallintoa, esimerkiksi ELY-keskukset, aluehallintovirastot, mutta tämä on sitten asukas- ja kuntalaislähtöinen aluehallinnon muoto, eli pyritään nimenomaan olemaan lähellä siellä ihmistä.
SPEAKER_00 [00:02:43]: kuitenkin silleen aika huonosti jotenkin vähän tunnettu ja nyt sitten on tullut nämä uudet hyvinvointialueet ja niiden kanssa ollaan, me monet tavan talliaiset ollaan niin kuin ihmeissään, että mitä erilaisia hallintoja täällä onkaan. Osaatko yhtään nyt tässä kuvata, että mikä on maakunnan suhde tai maakuntaliiton, kuten näitä kutsutaan, niin suhde näihin hyvinvointialueisiin, miten sitä pitäisi ymmärtää?
SPEAKER_01 [00:03:10]: Jos ajatellaan, että aiemmin hyvinvointipalvelut tai sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut oli kuntien pääosin tuottamia ja järjestämiä ja sitten pikkuhiljaa siirryttiin siihen, että kunnat pääosin järjesti, mutta tuottaja pystyi olemaan joku muu, tuli tämmöisiä kuntayhtymiä ja yksityisen sektorin toimijoita mukaan ja nyt sitten siirryttiin tähän hyvinvointialueeseen, joka käytännössä on valtion rahoittama, eli aiemmin kunnat Yhdessä valtion kanssa rahoittivat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut ja nyt kunta valtio rahoittaa ne. Kun taas maakunnan liitto on sitten niin kuin sanoin niin kuntaperusteinen ja meidän yhteistyö keskittyy ehkä nimenomaan tähän hyvinvoinnin edistämiseen ja elinvoiman edistämiseen. Eli maakunnan liitto sitten pyrkii omissa lausunnoissaan vaikka katsomaan, että miten se hyvinvointialueen palvelurakenne tukee vaikka elinkeinoelämää tai naisten työllistymistä eri alueille tai Tämän tyyppisiä asioita.
SPEAKER_00 [00:04:11]: Tavallaan se kuulostaa siltä, että maakunnan liitolla on vähän laajempi repertuari, että mitä kaikkia asioita se voi tehdä. Tämähän on kai aika olennaista, just tämä maakuntaohjelma ja suunnitelma, mihin kootaan niitä tärkeitä. Puhutaan näistä kärkialoista ja mikä olikaan tämä hieno sana, älykkään erikoistumisen.
SPEAKER_01 [00:04:36]: Joo, eli Itä- ja Pohjois-Suomessa ollaan tehty yhdessä maakuntien kanssa tämmöisiä älykkää erikoistumisen strategioita, jossa pyritään määrittämään, että mikä on kunkin Itä- ja Pohjois-Suomalaisen maakunnan se strateginen kärki, että mihin kannattaa panostaa ja missä me ollaan hyviä. Kyllähän maakuntasuunnitelmassa nimenomaan pyritään ennakoimaan, eli kun me maakunnan liitossa myös tehdään sitä ennakointityötä ja tuotetaan tietoa, niin sen perusteella sitten yhdessä elinkeinoelämän kuntien järjestöjen kanssa eri ikäryhmiä, esimerkiksi nuorisovaltuuston kanssa nyt seuraavassa suunnitelmassa pohdimme sitä, että mitkä nämä kärjet ovat. Sitten meillä maakuntasuunnitelman mukaisesti pyritään myös rahoittamaan toimintaa, eli kehittämistä ja yritysten toimintaa. Sitähän ohjaa toki EU-ohjelmat, mutta samalla tavalla sitten tämä oma maakuntasuunni.
SPEAKER_00 [00:05:37]: Tässä kun on itse ollut ilo olla töissäkin tässä maakunnan liitossa kohta vuoden verran, niin semmoista vähän olen miettinyt, että kun tämä näyttäytyy aika paljon tämmöisenä eteerimaakuntien ikään kuin, tässä on vähän tämmöistä, että vähän niin kuin kilpaillaan keskenään ja on jotakin tämmöistä ajatusta, että jos minulla on enemmän, niin sinulla on vähemmän. Mutta sitten niin kuin sä kuvasit, niin kuitenkin tässä ideahan on just näissä päällykkään erikoistumisen kääristä ylipäänsä näissä, on tämä omien vahvuuksien tunnistaminen. Eikö silloin voisi ajatella, että kun jokaisella maakunnalla on omat vahvuudet ja niistä lähdetään kehittämään, niin jotenkin, että eihän sitä voi kukaan ikään kuin myöskään viedä pois.
SPEAKER_01 [00:06:21]: Niin ja ehkä siinä on vähän ajatustapaa eroajakin, että silloin kun toimin kunnan ja kaupunginjohtajana, niin en jotenkin koskaan ymmärtänyt sitä kuntien välistä kilpailuasetelmaa, että Osa ihmisistä ajattelee, että se on välttämätöntä ja sitä tarvitaan, jotta kunnat niin sanotusti kirittävät toisiaan. Mutta kun kunta ei kuitenkaan ole yritys, vaan se tuottaa palveluita. Ja minä ajattelen sen niin, että sen kunnan tulisi kilvoitella suhteessa omiin asukkaisiinsa. Eli pyrkiä mahdollisimman parhaalla tavalla palvelemaan asukkaita, yrityksiä ja kunnan jäseniä, jotta se kunta menestyy. Eli se kilvoittelu niin Tietyllä tavalla tapahtuu itse kilvoitteluna, mutta tämmöisen asian julkipuhuminen ja ymmärtäminen ei välttämättä sovi tämmöiseen ehkä perinteiseen taloudelliseen ajatteluun, jossa menestyminen perustuu kilpailuun. Sitten kun tullaan maakuntiin, niin totta kai siellä maakuntien välillä tapahtuu semmoista kilvottelua esimerkiksi suhteessa valtion toimintaan. Eli että miten valtio suuntaa omia varojaan tai sitten Euroopan unionin sisällä, että miten Euroopan unionin eri politiikat tukevat eri alueita. Ja pyritään viemään nimenomaan sitä viestiä, että minkälaista politiikkatoimet tukisivat meidän aluetta. Mutta samaan aikaan minusta maakuntien tulee tehdä yhteistyötä, eli löytää niitä isompia alueita ja synergioita. Ja sitten toisaalta muistaa aina se kilvoittelu myös siellä oman alueen sisällä, että miten sinä ansaitsen sen kuntien luottamuksen ja toimijoiden luottamuksen ja pystyt niin sanotusti kirittämään siellä oman alueen sisällä ne toimijat parhaaseen mahdolliseen tulokseen.
SPEAKER_00 [00:08:15]: Aivan. Ja loppupeleissähän on niin, että jos Suomi on pieni maa, vaikka me ollaan alueellisesti suuri, niin silloin tavallaan se, että meidän pitäisi jakaa osaamista ja resursseja yli erilaisten rajojen, että me saataisiin sitten parasta mahdollista tulosta. Vähän niin kuin todetaan, että ei kansantalouskaan kasva sillä, että pestään toistensa paitoja siellä marrajeen sisällä, niin samalla tavalla näillä alueilla ja kunnillakin.
SPEAKER_01 [00:08:40]: Niin, siis totta kai se kansainvälinen ulottuvuus ja Jos ajattelee maakunnan toimintaa taas, niin siinähän keskeisessä asemassa on yritykset ja yritysten vienti. Eli tavallaan se koko Suomen kansantaloudelle hyvinvoinnin luominen. Sitten voidaan kysyä, että voitaisiko toimia ilman maakunnan liittoja. Periaatteessa kyllä voitaisiin toimia, mutta sitten meiltä puuttuisi tällainen alueellinen toimija, joka on sieltä ihmisistä itsestään lähtöisin. Meillä ei olisi tällaista alueellista itsehallinnollista toimijaa, joka laajasti ajattelee sitä alueelivoimaa ja hyvinvointia. Eli voisi ajatella tämmöistä läheisyysperiaatteen puuttumista sitten demokraattisesta järjestelmästä.
SPEAKER_00 [00:09:27]: Aivan. No niin me ollaan vähän tässä tavallaan maalattu tämmöistä koko kuvaa ja tämmöistä ympäristöä tälle meidän podcastin teemalle, joka on kokonaisturvallisuus. Ja ylipäänsä on puhuttu täällä meidän aikaisemmissa jaksoissa varautumisesta ja turvallisuuden eli ulottuvuuksista ja tämmöisistä. Miten nyt sitten tämä maakunnan liitto tulee tähän? Minkälainen kokonaisturvallisuuden tekijä se maakunnan liitto sitten olisi?
SPEAKER_01 [00:10:11]: Maakunnan liitolla, niin kuin kerroin, niin tavoitteena on se alueen elinvoima. Ja ehkä se pääperiaate on se, että tämä kokonaisturvallisuus olisi tämmöinen aluekehittämisen ja alueellisen elinvoiman yksi osa ja olennainen osa. Ehkä tämä keskustelu kokonaisturvallisuudesta on nyt kiihtynyt viime vuosina ja kaikki tuntuvat puhuvan siitä ja miettivän, että mitä se omasta näkökulmasta tarkoittaa. Jos ottaa sen kokonaisturvallisuuden nimenomaan aluekehittämisen välineeksi, niin silloin voisi ajatella näin, että kaikki ne toimet, mitä me teemme kokonaisturvallisuuden edistämiseksi, niin samalla luovat sille alueelle elinvoimaa. Ja tässä ehkä se maakunnan liitto on sitten olennainen tekijä. Ja jos mennään konkretiaan, niin nyt kun valmistellaan maakuntasuunnitelmaa, niin kokonaisturvallisuus varmasti on yhä vahvemmin osa sitä Pohjois-Savon maakuntasuunnitelmaa, ja kun se on siellä, niin me voimme esimerkiksi sitten hyödyntää näitä EU-rahoituslähteitä yhä paremmin tämän kokonaisturvallisuuden teeman ympärillä. Ja samoin sitten suhteessa sinne valtioon, niin kuin kerroin, että me käymme vuoropuhelua, niin me omissa aluekehittämisen keskusteluissa olemme nostaneet kokonaisturvallisuuden teeman vahvasti esille, ja Pohjois-Savon kärkialat Esimerkiksi elintarviketeollisuus, vesiklusteritoiminta, biotalous laajasti. Esimerkiksi kaikki nämä liittyvät vahvasti kokonaisturvallisuuteen ja siihen, että Suomi pystyy tulevaisuudessakin luottamaan siihen, että sillä on myös omia resursseja pärjätä erilaisissa tilanteissa. Eli meillä on paljon sellaisia vahvuuksia, joita voidaan myös kehittää kokonaisturvallisuusnäkökulmalla.
SPEAKER_00 [00:12:14]: Miten jos sitten, kun se, no vähän semmoisia, miten mä oon katsonut itse maakuntasuunnitelmia, vähän tuppaa olemaan semmoisia hallinnollisia papereita, niin miten sitten, kun kansalainen X tulee kysymään, että tytti, mikä täällä nyt voi olla sitä, missä täällä se kokonaisturvallisuus on, niin mitä kerrot hänelle, mikä on maakunnan liitona? maakunnan alueen kokonaisturvallisuuden elementtejä tai tekijöitä?
SPEAKER_01 [00:12:49]: No nyt tässä olemassa olevassa meidän maakuntasuunnitelmassa, niin meillä on tietyt kärkialat siellä, joiden tiimoilta sitä kehittämistä viedään eteenpäin. Ja niin kuin kerroin, että esimerkiksi metsäsektori, elintarvikesektori, vesitalous Nämä on tämmöisiä, mihin ehdottomasti kokonaisturvallisuus on tämmöisenä läpileikkaavana teemana. Nyt kun sitten tehdään uutta maakuntasuunnitelmaa, niin siinä voi miettiä sitä, että onko se kokonaisturvallisuus oma alansa vai onko se läpileikkaava teema. Tämä on ehkä sitä juuri sitä strategista pohdintaa. Mutta sitten käytännön tasolla me voidaan miettiä vaikka elintarvikesektorilla hyvinkin semmoisia käytännönläheisiä asioita kehittämisessä, vaikkapa miten tutkimuslaitokset ja meidän mansikanviljelijät ovat kehittäneet uusia mansikanviljelytapoja tilanteessa, jossa esimerkiksi ilmastonmuutoksen myötä ilmasto voi lämmetä ja vesitalous täytyy olla tehokasta, tuholaiset voivat lisääntyä, niin esimerkiksi tämmöinen konkreettinen teko on minusta kokonaisturvallisuusteko, eli sillä varmistetaan sitä ruuan saatavuutta ja ruokaturvallisuutta.
SPEAKER_00 [00:14:15]: Eli ideahan on se, että se lähtee näistä toimialoista itsestä ja niiden tavallaan tämmöisen myös tässä mielessä kestävyyden rakentamisesta, ja sitten ehkä sieltä syntyy sitten uusia Me varmaan toivotaan, että syntyisi uusia innovaatioita ja liiketoimintamahdollisuuksia.
SPEAKER_01 [00:14:33]: Kyllä, ja kyllä mä itse ajattelen, että se kokonaisturvallisuus on hyvin paljon sitä kestävän kehityksen mukaista toimintaa. Siinä on kaikki ne kestävyyden ulottuvuudet, taloudellinen, sosiaalinen, ympäristöllinen ulottuvuus mukana. Se on jotenkin helppo mieltää sitä kautta, että itse kun on kuntastrategiaa esimerkiksi tehnyt näihin YK on kestävän kehityksen tavoitteisiin, niin sieltä löytyy kyllä todella paljon semmoista, että miten viedä kuntaa ja julkista sektoria eteenpäin, ottaen huomioon nämä kaikki elementit. Ja minusta se silloin tukee nimenomaan juuri sitä näkemystä siitä, että se yhteisö, missä toimitaan, niin siellä se sosiaalinen tasa-arvo toteutuu ja semmoinen yhteiskunnan resilienssi kasvaa. Ja samoin talouteen liittyy paljon kokonaisturvallisuuteen liittyviä teemoja, että jos me ajatellaan, että jos taloudelliset erot vaikka eri ihmisryhmien välillä kasvaa merkittävästi, se voi johtaa poliittiseen epävakauteen ja sillä lailla heikentää sitä kokonaisturvallisuutta. Ja taas ympäristöllisesti me tiedetään kaikki, että mitä se tarkoittaa, jos meidän ympäristössä tapahtuu rajuja muutoksia vaikka ilmastonmuutoksen myötä, niin se vaikuttaa suoraan ihmisten turvallisuuteen. Esimerkiksi vesien puhtauteen suoraan tämä tulvatilanne, niin sehän on merkittävä, että miten se vaikuttaa suoraan ihmisten elämään, mutta sitten esimerkiksi paikallisesti siihen vesitalouteen, että puhdas ja likainen vesi menee sekaisin, niin sehän on suoraa tämmöinen tekijä, joka vaikuttaa ihmisten hyvinvointiinkin aivan suoraan.
SPEAKER_00 [00:16:14]: Ja kaikin puolin tavallaan tässä tämä käsite tästä elinvoimasta. Mä monta kertaa tai tässä mietin itse sitä, että Pohjois-Savossakinhan 95 prosenttia työllistyy mikroyritysten kautta. Eli tavallaan se, että tässä ajatuksena myös on se, että miten me saadaan tavallaan näihin erikokoisiin yrityksiin tuettua sitä elinvoimaa ja myös sitten toisaalta yritysten kasvua ja kehittymistä ja myös sitten sitä kansainvälistymistä.
SPEAKER_01 [00:16:52]: Ehkä itselle se kokonaisturvallisuus on sillä lailla helppo mientää, kun eräs pitkäaikainen valtiohallinnossa työskentelevä tuttu sanoi minulle, että ylleisjohtaja on aina ylleisjohtaja, kun käytiin keskustelua, kun itse maalaa aika laajalla spektrillä niitä asioita ja pyrkii miettimään sille, että asiat ovat kokonaisuuksia ja asiat vaikuttavat toisiinsa, eli ovat keskinäisriippuvaisia. Ja siinä kokonaisturvallisuuden ytimessä on myös minusta tämä kokonaisriippuvuus eri asioista. Eli se kokonaisturvallisuus ei voi toteutua, ellei pysty ajattelemaan sillä tavalla, että asiat vaikuttavat toisiinsa. Se ei ole ehkä semmoinen sektoripoliitikon unelma termi, mutta hyvät sektori-asiantuntijat sitten voivat tuoda siihen semmoisia näkemyksiä, joita sitten yleispolitiikalla ja kokonaisturvallisuuden teemalla vedetään yhteen ja löydetään sieltä niitä tulokulmia. Eli mitkä vaikuttavat mihinkin ja mitkä voivat olla mahdollisia lopputuloksia.
SPEAKER_00 [00:18:01]: Joo. Meillähän on tämä ajattelutapa, kun me puhutaan yleensä turvallisuudesta, niin se on aika tämmöinen tavallaan, että sitä ajatellaan, että se on viranomaislähtöistä. Turvallisuusviranomaiset vähän omistavat turvallisuuden tekemisen ja sillä tavalla se jäsentyy. Tässä minusta on hyvä, kun… Otit nämä mansikat esiin, niin tämähän esimerkiksi on aika vähän tunnettu asia, että Euroopassahan ruokaväärennökset on yksi ihan iso oma rikollisuuden ala, joka kasvaa ja globaalisti myöskin huomattava. Meillähän oli yksi vuosi… läpi Murdon teki tämmöinen teknologia, missä DNA-tutkimuksella saatiin selville, että mistä mansikat on kotoisin. Ja tavallaan tämähän on esimerkkinä siitä, että meidän, jos Suonenjoella on nyt tämä alkuperämerkinnän omaava mansikka, Suonenjoen mansikka, niin sehän on aika olennaista sen koko alan kannalta että se on ja että se pystytään todentamaan. Ja tässähän syntyy mun mielestä hyvänä esimerkkinä tästä, että minkälaisia innovaatioita on, jotka liittyy tähän meidän kokonaisturvallisuuden teemoihinkin.
SPEAKER_01 [00:19:26]: Kyllä. Ja ehkä tuohon palatakseni, mitä sanoit siitä, että turvallisuus mielletään usein tämmöiseksi viranomaisten väliseksi yhteistyöksi, niin sanoisin näin, että se viranomaisten tuottama turvallisuus on tietyllä tavalla sekä perusta, mutta se jäävuoren huippu samaan aikaan. Jos yhteiskunnassa ihmiset eivät luota turvallisuusviranomaisiin, niin on hyvin vaikea luoda kokonaisturvallista yhteiskuntaa. Mutta sitten taas usein meille se, mikä näkyy turvallisuudesta, on nimenomaan se viranomaisten toiminta, eli ne turvallisuusviranomaisten puvut vaikka tuolla katukuvassa tai poliisi ajamassa autolla. Itse olen tullut tähän turvallisuuden kenttään mukaan nimenomaan tämän viranomaisyhteistyön kautta. Olin Suomen kuntaliitossa töissä 2007-2009 ennen kuntajohtajan uraa ja silloin pääsin mukaan tämmöiseen sisäisen turvallisuuden projektiin, jossa Tarja Mankkisen kanssa ja Lapin avin kanssa itse asiassa pohdittiin tämmöistä arjen turvateemaa ja miten voitaisiin luoda tämmöinen arjen turvallisuutta mittaava mittaristo sisäministeriöön, että miten sitä mitataan. Ja siellä keskiössä oli myös tämä ihmisten turvallisuuden tunne, joka ei aina korreloi esimerkiksi siihen, että kuinka nopeasti vaikka poliisi pääsee paikalle, että Se on ollut hyvin jännä, että harvaan asutulla alueella ihmisten turvallisuuden tunne on ollut hyvin korkea, vaikka viranomaispalvelut ovat olleet hyvin kaukana. Mutta sielläkin taustalla on ollut se perusta siihen, että on luotettu viranomaisten toimintaan ylipäätään. Ja sitten toisaalta se, että tämmöinen keskinäinen avunanto ja yhteisöllisyys ja se yhteisön resilienssi on ollut hyvin vahvaa, joka on tuonut sitten se ulottuvuuden siihen turvallisuuden tunteeseen. Tähän nähtiin vaikka korona-aikana tuolla harvaan asutulla alueella, miten kyläyhteisöt lähtivät vaikka kauppakasseja omaehtoisesti tuomaan sinne kyläläisille ja tekemään sitä puuttuvaa palaasta siihen omaan turvallisuusympäristöön. Samaan aikaan silloin kehitettiin viranomaisyhteistyötä, eli poliisin, tullin, rajavartiolaitoksen ja pelastustoimen yhteistyötä. Esimerkiksi rajaseudulle tuli nämä ensivasteet. toiminnot rajalle. Eli se oli sitä aikaa ja sen jälkeen tuli oikeastaan tämmöinen kylien varautumiskoulutuksien aika. Se oli tämmöinen, ehkä se 2010 luku oli tämmöistä, että paljon puhuttiin siitä varautumisesta, kyläturvallisuussuunnitelmista, kuntien turvallisuussuunnitelmista ja sisäministeriökin pyrki tuomaan esille, että turvallisuussuunnittelu ei ole perkästään kovaa turvallisuusviraomaisten toimintaa, vaan kunnalla on merkittävä rooli siinä. Ja kun olin sitten Vaalassa kunnanjohtajana, niin yhdistimme tämän lakisääteisen hyvinvointikertomuksen ja turvallisuussuunnitteluun, jolloin se laajeni vielä enemmän, että vaikkapa tämmöinen ihmisten yksinäisyyden kokemus tai onko lapsilla harrastuksia tai ystäviä liittyy vahvasti siihen arjen turvallisuuteen. Ja alkoi tulla kuntia, jotka markkinoi ja brändäsi itseänsä arkiturvallisina kuntina. Ja nyt ollaan ehkä sitten siirrytty pikkuhiljaa, ennen koronaa jo kuntaliitto aloitti tämmöisen projektin, missä nimenomaan pyrittiin siihen, että kunnat omissa kilpailutuksissaan ottaisiin huomioon, että yrityksillä tulee olla strategia siihen, että miten ne pystyvät tuottamaan palveluita kaikissa oloissa. Jossa ehkä tullaan siihen nykypäiväänkin, että miten yritys on huomioinut sen, että se pystyy tuottamaan yhteiskunnalle hyvää ja jatkamaan toimintaansa tilanteessa kuin tilanteessa. Se on oikeastaan sitä kokonaisturvallisuutta myös, että miten kauppa toimii, onko yrityksen logistiikkaketjut kunnossa, onko kyberturvallisuus kunnossa. Eli tämä on ollut tämmöinen yhteiskunnallinen ketju, missä itse olen saanut olla mukana ja katsomassa tätä, että miten tämä on koko ajan vaan laventunut tietyllä tavalla tämä meidän keskustelu, joka on ihan hyvä itse asiassa.
SPEAKER_00 [00:23:59]: 2008 tehtiin Kouvolan turvallinen kuntaohjelma. Se on WHO-malli, Safe Community, jossa perustuu tapaturmaturvallisuuden ja tapaturmatilastoinnin kehittämiseen. Millä tavalla sitä kautta pystytään löytämään indikaattoreita, mitkä alueellisesti ja mitkä kohdat. Myös kartalla on esimerkiksi liikennejärjestely ja monen muun asian. Siinä oli myös koulujen turvallisuus ja kaikki tämä. Mä oon ajatellut vähän sitä, että nyt tässä keskustelussa kokonaisturvallisuustematiikassa jännästi sitten versus turvallisuusviranomaistoiminta, niin sitten tämä arjen turvallisuus on vähän semmoisena, se kuulostaa semmoiselta, se on saatu kuulostaa semmoiselta näpertelyltä. Vaikka itse asiassa tämä, mitä kuvasit tästä resilienssistä, yhteisöjen resilienssi vaikka juuri kylissä tai yhtä lailla kaupungeissa, kaupunginosissa, niin sehän on juuri se, mistä syntyy se, mille sitten perustuu se, että vaikka sitä ajatellaan näitä mikroyrityksiä, Jotenkin nämä eivät ole erillisiä asioita. Tuolla ei ole joku kansalainen, joka tekee jotain muuta ja jotakin hyvin arjessa sellaista kotona tapahtuvaa, vaan se arki on sitä, missä ne ihmiset elää ja tekee työtä. Hän lähtee ovesta ulos, hänestä tulee mikroyrittäjä, hän menee työn jälkeen VPK tai johonkin muuhun toimintaan, mihin meneekään ja on sillä tavalla, että jotenkin… Itse toivoisin, että tämä nähtäisiin vähän sellaisena laajempana tämä yhteisö. Ja silloin tässä aukeaa myös niitä, mitkä olisi sitten näitä yritystoiminnan, mutta myös sitten osaamisen kehittämisen. Ja ajattelen, että näitä innovaatioitahan ei synny ilman, että meillä on tutkimusta, tietoa, osaamista, oppilaitoksia. Mitä tuumit tästä osaamisen kehittämisen puolesta?
SPEAKER_01 [00:26:08]: Niin. No ensin sanon tuohon arjen turvaan sen verran, että jokainen ihminen, joka tekee vapaaehtoistyötä ja on esimerkiksi lasten ja nuorten tai minkä tahansa harrastustoiminnassa mukana vapaaehtoisena, niin hänhän on kokonaisturvallisuuden toimija. Hän sillä tavalla mahdollistaa nimenomaan juuri sitä, että ei tapahdu syrjäytymiskehitystä ja ihmisellä olisi se yksi ystävä ja yksi harrastus eli Eli on todella sillä etulinjassa siinä kokonaisturvallisuuden teemassa. Ja sitten tämä osaamisen kehittäminen. Kun me puhutaan paljon tuotekehitysinnovaatiotoiminnasta, ja meillä on tämä tavoite, että se olisi 4 prosenttia PKTistä, ja suunnataan rahoitusta TKI-toimintaan. Sehän tarvitsee ympärilleen tutkimuslaitokset, yliopistot, ammattikorkeakoulut, jotka sitten on myös niitä, TKI-toimijoita, mutta myös sen kannustimen siihen, että yritykset lisäävät TKI-panostusta. Toisella puolella on tämä koulutus. Eli samat oppilaitokset, jotka toimivat TKI-toimijoina, kouluttavat henkilöitä, jotka voivat nimenomaan olla innovoimassa. Minusta tästä puhutaan liian vähään. Minusta on huolestuttavaa myös kokonaisturvallisuuden kannalta, että meidän korkeakoulutettujen määrä laskee ja on OECD-maiden keskiarvon alapuolella. Eli enemmän ja enemmän meidän pitäisi ehkä palata siihen suomalaiseen tapaan ajatella, että koulutus on meidän yhteiskunnan menestymisen edellytys. Ja kyllähän Suomessa tämä laaja maantieteellinen korkeakouluverkko on ollut yksi syy siihen, että me ei ole hukattu ihmisten potentiaalia eri puolilla Suomea. Me on pystytty luomaan eri puolille Suomea sellaisia keskittymiä, joissa osaamista ja tuotekehitystä pystyy tapahtumaan. Meidän pitäisi varmistaa, että me ei menetetä tätä. Ehkä yhteiskunnalliseen arvokeskusteluun tarvittaisiin tällaista vahvemmin mielestä näkemystä siitä, mikä merkitys koulutuksella on yhteiskunnassa. Uskon, että se on ollut Suomen kilpailukyvyn yksi tekijä, vahva tekijä aiemmin. Se on myös tarkoittanut sitä, että aina tuleva sukupolvi on ollut niin sanotusti fiksumpaa kuin edeltäjänsä, mutta nythän on tapahtumassa lasku toiseen suuntaan, että enää ei samalla tavalla… lapset ja nuoret hankivat korkeampaa koulutusta kuin mitä vanhemmilla on ollut ja ehkä sitä ei välttämättä samalla tavalla yhteiskunnassa tällä hetkellä aina arvosteta. On selvää, että me tarvitaan myös kädellä tekijöitä ja osaajia ja kun puhun koulutuksesta, se ei tarkoita sitä, että olisi jotenkin eriarvoisia koulutuksia. Se tarkoittaa ylipäätään perusopetuksen jälkeistä koulutusta ja sen arvostamista. ja myös korkeakoulutuksen arvostamista, kun rekrytoidaan ihmisiä, että heille on syntynyt sen koulutuksen aikana tietynlainen pohja, josta sitten voi innovoida ja tuote kehittää.
SPEAKER_00 [00:29:30]: No palataan alkuun sen verran, että mitenkäs maakuntajohtaja ja maakunnan liitto vaikuttaa tähän asiaan?
SPEAKER_01 [00:29:39]: Me käydään vuoropuhelua ammattikorkeakouluun ja Savonian ja Itä-Suomen yliopiston kanssa esimerkiksi siitä, että minkälaisia koulutustarpeita alueella on ja muodostetaan niistä yhteisiä tavoitteita suhteessa vaikka opetus- ja kulttuuriministeriöön ja pyritään näitä sitten ajamaan eteenpäin, että alueella olisi riittävästi koulutusta sekä alueen toimijoiden tarpeisiin, mutta sitten valtakunnallisesti. Ja samoin myös sitä korkeatasosta tutkimusta ja kehittämistä. Ja sitten me on pystytty näitä unionin rahoja suuntaamaan muun muassa tutkimusympäristöihin, joilla sitten yritykset ja oppilaitokset yhdessä pystyy kehittämään uusia tuotteita ja toimintoja. Että hyvänä esimerkkinä on vaikka nyt ihan vasta ikään tänne noussut Finfector-lääkealan yritys, joka työllistää 500 tuotteita. työntekijää, joka myös pystyy hyödyntämään esimerkiksi näitä tutkimusympäristöjä ja rahoituksia. Taustalla on Itä-Suomen yliopiston pitkäaikainen toiminta alueella myös, että lääketeollisuus sijoittuu tänne alueelle. Nämä liittyvät toisiinsa. Toisella puolella on esimerkiksi ammatillisen koulutuksen koulutuspaikat, esimerkiksi huoltovarmuus kriittisillä aloilla. Siellä sitten taas tämä koulutuksen hinta on ollut sellainen kysymys, että miten me pystytään turvaamaan esimerkiksi opetusmaatilat tällä alueella, jotta olisi tulevaisuudessakin sitten sinne elintarviketuotantoon ja ruuantuotantoon työntekijöitä. Hyvin konkreettisia asioita tehdään yhteistyössä oppilaitosten kanssa.
SPEAKER_00 [00:31:17]: Ja hyvin keskeisesti tuossa, mitä luettelit ja kerroit, niin juuri tähän kokonaisturvallisuuden kokonaisuuteen liittyviä teemoja ja toimia. Mutta mä olen, että tässä on saatu aika hyvin kiinni nyt sitä, että mitä maakunnan liitossa, maakunnan alueella tehdään kokonaisturvallisuuden parissa myöskin hyvin olennaisesti ja vähän sitä, että miltä se tulevaisuus siellä näyttää. Tästä sitten toivotellaan tyttimään tälle hyvää jatkoa ja tsemppiä sinne maakuntasuunnitelmien laatimiseen ja muuta. Meillähän ei taas ole sitten hätiä mitiä, vai kuinka.
SPEAKER_01 [00:32:09]: Kyllä, ja hyvää menestystä myös teille tähän työhön. Kiva, kiitos. Kiitos.