SPEAKER_00 [00:00:00]: Tänään meillä on täällä ei hätiä mitiä podcastin vieraana Mika Kolehmainen, Kuopion Vartiointipalvelu Oy perustaja ja toimitusjohtaja. Tervetuloa Mika. Kiitoksia. Mikä on saanut sinut silloin nyt jo 30 vuotta sitten perustamaan vartiointialan yrityksen ja ryhtymään tämmöiseen toimintaan?
SPEAKER_01 [00:00:32]: No armeijassa koulutus ei ollut sotilaspoliisi eikä jääkäri, perusjääkäri vaan sissi ja siitä huolimatta niin kaikki kiinniolot viikonloput laitettiin sitten päävartioon väijymään ja se oli ihan mielenkiintoista hommaa ja sitten armeijan jälkeen ajattelin pitää väliin vuoden ennen kuin hain johonkin yliopistoon ja puhelinluottelun keltaisilta sivuilta löytyi Vartiointiliikkeet viimeisenä ja Lain sitten vartiointiliikkeeseen ja pääsin töihin ja siellä vierähti sitten vuosi. Sen jälkeen ajattelin sitten hakea ja hain tuonne Kuopion teknilliseen oppilaitokseen silloisen teku- ja tietotekniikan linjalle, mutta jatkoin kuitenkin sitten töissä. Huomasin sitten kuitenkin, että se pelkkä tekniikan kanssa pelaaminen ei ollut minun juttu, että halusin jotenkin yhdistää ne. Kävin sitten Eestissä. Eestin valtio oli nuori vuonna 1992. Olin siellä yhdessä yksin eräässä turvallisuusalayrityksessä kouluttajana ja sitten palasin Suomeen erinäisten vaiheiden kautta päädyin sitten perustamaan tämän yrityksen, jota nyt olen pyörittänyt 31 vuotta.
SPEAKER_00 [00:01:40]: Miten nyt, kun katsot taaksepäin, että miten meni omasta mielestä? Oliko hyvä päätös?
SPEAKER_01 [00:01:47]: Päätös oli hyvä, että totta kai ei ollut… liike-elämästä eikä yrityksen pyörittämistä mitään kokemusta, niin aika monta huonoa päätöstä tein substanssiedellä, ottamatta huomioon asioiden kaupallista puolta. Mutta jälkeenpäin voi sanoa, että tässähän sitä ollaan, että pääsääntöisesti päätökset ovat olleet kuitenkin oikeita. Aika harva suomalainen yritys valitettavasti pääsee tähän ikään.
SPEAKER_00 [00:02:11]: Miltä tänä päivänä näyttää Kuopion vartiointipalvelun toiminta ja nykyisyys ja tulevaisuus?
SPEAKER_01 [00:02:19]: Yritys näyttää ihan hyvälle, että me on nyt tässä opittu verkottumaan ja ratkaisemaan ongelmia sillä tavalla, että haetaan kumppani, johon kanssa perustetaan työliittymä ja tehdään sitten yhdessä asioita. Ei yritetä enää tehdä kaikkia itse, vaan löytyy muitakin pieniä yrityksiä, jotka pystyy tekemään näitä asioita korkealla laatutasolla tai sillä tavalla, niin kuin me niitä ajatellaan, että pitää tehdä.
SPEAKER_00 [00:02:45]: Mites vartiointialalla ei ole semmoinen kauhean… loistava maine. Tänä päivänä on ollut kaikenlaisia episoodeja vaikutelmana, että siellä on paljon henkilöitä, jotka aika lyhyellä koulutuksella tulee hommiin ja se sitten vaikuttaa vähän koko alaa. Toisaalta isoja keskittyneitä yrityksiä, että muutamaan isoon yritykseen. Mitä tuumit itse Miltä sinusta vartiointiala näyttää?
SPEAKER_01 [00:03:21]: Vartiointiala on ongelmallinen ala. Se on tarpeellinen ala. Suomessa on vartioita ja järjestöjenvalvojia moninkertaisesti enemmän kuin poliiseja. Sitä ei voida välttää, että tällainen ala on olemassa. Mutta se on läpikulkuala. Tulee nuoria ihmisiä tietämättä yhtään, mihin ammattiin tulevat. isot yritykset, jotka nekin on tietenkin tarpeellisia, niin tekevät tämä volyymibisneksenä, eli pitävät kulut alhaisena. Lainsäädäntö mahdollistaa hyvin matalan koulutustason alan ihmisille, ja asiakkaasta iso osa pyrkii ostamaan joko halvinta tai sopivinta vartiointipalvelua. Asiakkaat on lähes täysin kyvyttömiä mittaamaan palvelun laatua.
SPEAKER_00 [00:04:13]: Kuulostaa silleen Hivenen huolestuttavalta, että nyt sitten on puhuttu paljon tämmöisistä kriittisen infran vaikka kohteiden tai ylipäänsä kriittisten kohteiden suojaamisesta ja niissä on havaittu vaikka nyt näitä vesilaitoksilla ja missä onkaan. Kaikkihan liittyy aika paljon siihen, että millä tavalla suojaukset on tehty ja myöskin sitten vartiointiin. Tavallaan tässä tuntuu siltä, että ikään kuin tämä tarve ei ole vähenemässä, vaan kasvamassa, niin mitä sille sitten voisi tehdä?
SPEAKER_01 [00:04:50]: No ensin tietysti asiakkaiden pitää herätä miettimään, että mitä se laatu on. Meillähän ei ymmärtääkseni ole tällaista turvallisuuspalvelujen ostajien edunvalvojaa, joka lainsäätäjän kanssa yhdessä pohtisi, että mitä tältä halutaan. Yhteiskunta myös tekee vähän kaksi… kaksisuuntaisia päätöksiä, että ala on tarpeellinen, mutta sitä ei haluta nostaa mihinkään. Siinä on edunvalvonta-asiat, edelleen osa virkakunnasta katsoo, että vartiointiala kilpailee heidän kanssaan, ja vaikka kysymys on toisiaan täydentävistä palveluista.
SPEAKER_00 [00:05:30]: Miten itse… Oletko kokenut juuri tämän yhteistyön viranomaispuolen kanssa? Miten se on näyttäytynyt omassa toiminnan kehittämisessä?
SPEAKER_01 [00:05:41]: Viraamasyhteistyössä silloin, kun on pätevä ja taitava virkamies, ei ole mitään ongelmaa. Silloin, kun on tällaisia omia ajatuksia, omia virheen välttämisiä, koska tämä on herkkää, tämä yksityisen ja julkisen puolen yhteistyö, niin kuin vaikka lastensuojelussa on nähty, että Ei anneta tietoja kenestäkään mihinkään. Silloin kun virheitä välttelevän virkamiehen kanssa olet tekemisissä, niin yhteistyö on lähes mahdotonta. Mutta silloin kun on tällainen, joka uskaltaa hyödyntää lainsallimia mahdollisuuksia, niin yhteistyö sujuu oikein hyvin.
SPEAKER_00 [00:06:15]: Eli tämä lainsäädäntö, miten ymmärtäisin, että se ei ole nyt ihan tikkiinsä kehitetty tällä hetkellä? tämän alan kannalta?
SPEAKER_01 [00:06:26]: Joo, tuon laki yksistä turvallisuuspalveluista, joka on meitä koskeva erityislaki, niin se lähti siitä, että se selkeyttäisi työnjakoa ja parantaisi yhteistyötä, niin ehkä se selkeytti työnjakoa, mutta yhteistyöstä ei siellä oikeastaan sanota sanakaan, mitä se on. Muuta kuin, että vartiointiliikkeitä valvoo se paikallispoliisi sillä alueellaan ja poliisihallituksessa yksikkö, joka vastaa yleisestä valvonnasta ja lainsäädännön niin kuin lausuu tämmöistä lainsäädännöllistä asioista. Ja poliisiammatin korkeakoulu, joka on ehkä paikallispoliisin lisäksi paras toimija tässä, niin vastaa sitten voimakäyttökouluttajien kouluttamista.
SPEAKER_00 [00:07:06]: Aivan. Se on vähän tämmöiselle tavan talliaiselle vähän vaikea ymmärtää, että minkälainen toimiala tai minkälainen teidän vartiointipalvelu, mitä siellä tehdään?
SPEAKER_01 [00:07:24]: Meillähän tuotetaan tylsyyttä aktiivisilla toimenpiteillä. Meidän tehtävä on katsoa, että asiakasta ei häiritse täällä kovan turvallisuuden alueella ja pehmeän turvallisuuden tukevilla toimilla yhtään mikään. Se on se, mitä me tehdään. Työtehtäviä on monenlaisia. Lainsäätäjä tunnistaa oikeastaan vain turvalaiteasentajan, vartijan, järjestysvalvojan, vartijan tilikkeen vastavahoitajan, voimankäyttökouluttajan ja vartijan ampumaasekouluttajan. Mutta näitä tehtäviä, mitä siellä tehdään, on tosi paljon liittyen suunnitteluun, myyntiin, erilaisten palvelujen varmistamiseen ja niin edelleen.
SPEAKER_00 [00:08:00]: Aivan. Siinä voimankäytön mainitsit ja tavallaan tässä ei voi välttää sitä, että varmaan vartijan työssä Voimankäyttöäkin tarvitaan, koska tilanteet, muutenhan niitä ei tavallaan tulisi, jos ne menisi vaan sillä lailla, että jokainen pärjää sitten siellä omillaan. Miten tämä näyttäytyy?
SPEAKER_01 [00:08:24]: Voimankäyttö ei koske kaikkia vartioille annettuja tehtäviä. On sellaisia tehtäviä, joissa ei koskaan tapaa ketään henkilökohtaisesti, vaikka valvomotyöskentelyt ja niissä tietysti voimankäyttö jää hyvin vähäiseksi. Niissä rakenteilla on suojattu se, että tunkeutuminen niihin tiloihin estetään. asiakaspalvelutehtävissä, sosiaali- ja terveystyössä, hälytysvartioonissa ehkä eniten on se väkivallan riski suurin. Ja siinä tulee sitten haasteena koulutuksen tuntimäärän vähäisyys, vähimmäiskoulutuksen tuntimäärän vähäisyys, tietenkin nuori ikä ja kokemattomuus elämästä näillä vartioilla, jotka näissä tehtävissä ovat. Mikä hyvin näkyy näissä julkisuudessa olleissa tapahtumissa. Mikä siellä myös pistää silmään, niin näiltä Näiltä ongelmia aiheuttamassa kohtaa se näyttää puuttuvan tämmöinen toiminnallinen johto, niin sanottu työjohtoporras siellä kentällä, mikä tietysti onnistuu luomaan tai mahdollistaa semmoisen alakulttuurisyntymisen sitten.
SPEAKER_00 [00:09:28]: Niin, eli vähän samalla tavalla kuin missä tahansa yrityksessä ja toiminnassa, niin perehdytys ja sitten ikään kuin työn työnohjaus, tavallaan kun esimiestyö olisi sitten olennaisia asioita.
SPEAKER_01 [00:09:43]: Kyllä, että jos työhönperehdytys tarkoittaa sitä, että kun sä tuut sieltä koulusta ja sut on hyväksytty vartijaksi vaikkapa, niin jos sä saat kaksi työvuoroa perehdytystä ja sen jälkeen oot omillasi, niin missään nimessähän sulle ei tartu semmoinen toimintakulttuuri, mitä se yritys varmaankin haluaisi, vaan sulle tarttuu se yrityksen alakulttuuri, sehän tarttuu tunneissa siitä, kun sä tuut siihen työyhteisöön, että mitä siellä Ja siinä on sekin haitta sitten, että työntekijän oma maailmankatsomus saattaa olla määräävä, että miten hän sitä hommaa tekee. Ja siinähän on suuria vaihteluita, kun me ollaan yksilöitä, että joku ajattelee, että tämä on oikea, toinen ajattelee, että tämä toinen asia on oikea. Ja aika karkeita virheitä, mutta varmaan myös sellaisia karkeita laiminlyöntejä tapahtuu. Nehän eivät yleensä nouse julkisuuteen, jos mitään ei tehdä.
SPEAKER_00 [00:10:34]: Aivan. Sä oot itse ollut… Voimankäytön kouluttaja myöskin, että sinulla on tavallaan taustaa siitä puolesta. Miten itse toimit tavallaan, mikä voimankäytön kouluttajana on tärkeitä ulottuvuuksia siinä tekemisessä?
SPEAKER_01 [00:10:57]: Ammatillisuus varmaan, että olisi itse ajattelut, että hyvä, että voimankäytön kouluttajalla on kokemusta kenttätyöstä pitkältä ajalta, kaikenlaista tehtävistä. Meillähän on myös sellaisia voimankäytön koulutteja, joilla näin ei ole. Voimankäytön tarkoitushan on sen tehtävän suorittaminen voimaa käyttäen silloin, kun voimankäyttö katsotaan tarpeelliseksi tai jopa välttämättömäksi. Se ei tarkoita itsepuolustusta eikä mitään muutakaan, vaan se vaatisi sellaista… Huomattavasti suurempia tuntimääriä ja sitten semmoista tehtäviä, joissa voimaa joudutaan käyttämään, niin suurempaa mahdollisuutta valita työntekijä sellaisiin tehtäviin.
SPEAKER_00 [00:11:45]: Muistan, että kaikessa tässä olennaista oli se, että sitä voimaa ei tarvitsisi käyttää, siis fyysistä voimaa. Miten tähän päästään?
SPEAKER_01 [00:12:00]: Vähiten voimaa käyttämään joutuu sellaiset ihmiset, joilla on kyky käyttää voimakeinoja ja kyky viestiä se myös rauhoittavasti vastapuolelle. Sellaiset ihmiset, joilla ei ole kykyä voimakeinojen käyttöön, he joutuvat tällaiseen tilanteeseen, niin aika äkkiä se vastapuoli sen haistaa ja se vastarinta alkaa sitten. Itse esimerkiksi en joudu juurikaan käyttämään voimakeinoja, en edes joka vuosi tehtävissäni.
SPEAKER_00 [00:12:29]: Miten tässä on sitten tämä, niin kuin sanoit, että viranomaistehtävien tavallaan sen resurssin täydentäminenhän on tämä yksityisen turva-alan olemus tai ekologinen lokero. Miten tämä… Miten tämä on kehittymässä tai miten se voi kehittyä, tämä yksityisen turva-alan rooli siinä?
SPEAKER_01 [00:13:00]: No mä näkisin sen, että meidän ensisijainen tehtävä on einalta estää rikoksia ja tietysti vahinkojakin ja kaikkia onnettomuuksia ja myös siinä on se hehtipuolen juttuja. Ja se voidaan viedä aika pitkälle vielä eteenpäin teknologiaa hyödyntämällä ja sitten muodostamalla nopea vaste siihen ilmaisuun, mitä sieltä kohteesta saadaan. Sekä sitten tällaisella, silloin kun puhutaan ihmisten aiheuttamista ujista toimeksiantajille, niin tämmöisellä kyvyllä ottaa kontaktia näihin uhkaajiin ja koittaa saada heidät miettimään vaihtoehtoja väkivaltaiselle käyttäytymiselle.
SPEAKER_00 [00:13:41]: Sitten mainitsit tämmöisen valvontatoiminnan tai tämmöisen, miten sanotaan, Hälytyskeskustoiminnan, jota myöskin on yksityisellä turva-alalla. Nyt on paljon tällaista, että erilaisia tuotteita myydään kotitalouksiin. Minkälainen maailma tämä on? Mitä näillä voi saada aikaan?
SPEAKER_01 [00:14:12]: Joo, meillähän on monen tasoista turvallisuuspalvelua ja osa ihmistä ajattelee, että kun ostan kamerat netistä ja laitan ne seinälle, niin sitten rikokset vähenevät. Pelkkä teknologia ei auta. Jotain täytyy myös tapahtua sitten, kun se lippasukynnys ylittyy ja jotain siellä kohteessa tapahtuu. On monenlaista pulkkipalvelua, myydään ovelta ovelle kodinhälytysjärjestelmiä, teknologisesti hyvin kevyitä asentaa, kevyitä järjestelmiä muutenkin ja luodaan tämmöisiä mielikuvia turvallisuudesta ja rauhasta ja siinä on päädyty tällaiseen ratkaisuun taitavan markkinoinnin ja tietysti sellaisen hintakäsityksen ansiosta, että tämän kuluttaja on valmis tästä turvallisuudesta nyt maksamaan. Sitten mennään raskaampiin sovelluksiin ilman mitään ylärajaa asiakkaan tarpeiden ja maksukyvyn mukaan.
SPEAKER_00 [00:15:19]: Sä olet myös ollut pitkään yrittäjäjärjestössä aktiivi ja tavallaan seurannut myös yrityselämän kehittymistä täällä Pohjois-Savossa. Ja minkälainen toimiala, me puhutaan paljon mikroyrityksistä, miten… Minkälaisia kehitysnäkymiä sä näet tälle vartiointitoimialalle ja mistä se sitten riippuisi, miten yritykset kasvaisivat ja miten siitä tulisi tämmöistä vastuullista kaikin puolin?
SPEAKER_01 [00:16:00]: Julkinen ostajahan tässä on avainasemassa. Kuopion seudulla julkinen ostaja johtaa vartiointialan kehitystä ja tekee suurimmat ostot tällä alalla ja tekee isoja päätöksiä. siitä, miten ala kehittyy. Kuopion seudullahan julkinen ostaja ostaa vain suurta volyymiä isoilta liikkeiltä ja räätälöisen kilpailutuksen etukäteen, niin että vain yksi tai kaksi suurta yritystä voi näitä palveluita tarjota. Aikaisemmin oli toisin, että toimijoita oli useampia niin tekniikan kuin vartioinninkin puolella ja siellä pystyttiin toimimaan ja kehittämään ratkaisuja ja nyt se aika on valitettavasti jäänyt taakse.
SPEAKER_00 [00:16:42]: Se ei kuulosta kovin Hyvältä asialta, mitä tälle kehitykselle sitten voisi tehdä? Tai onko se kokonaan sitten kiinni siitä, että mitä se julkinen ostaja tekee tai ei tee?
SPEAKER_01 [00:16:56]: Yksityinen ostajapuoli ostaa riittävästi, että pieniä yrityksiä voi alueella olla. olla ja ehkä uusiakin syntyä, mutta niin pitkään kun julkinen toimii vastaan hankintalakiajatusta ja piilottaa hankintoja, se ei varmaan koske pelkästään turvallisuusalaa vaan koskee myös kaikkea, että mitään muutosta ei tapahdu. Päättäjistähän se lähtee, että mitä päättäjät sallii virkamielisten tehdä, niin virkamiehet tekevät.
SPEAKER_00 [00:17:27]: Ei tietysti varmaan virkamiestenkään elämä tai virkahenkilöiden elämä helppoa ole sitten, että resursseja karsitaan ja asiat menee vähän ehkä jotenkin epäselvempään suuntaan, jos nyt ajattelen uutta hyvinvointialueen rakentamista ja muuta. Että ei käy kateeksi sillekään puolella, mutta sitten pitäisi pystyä näitä palveluja turvaamaan ja tavallaan, että tämähän on nyt sitten osa tätä meidän, kun puhutaan kokonaisturvallisuudesta, että miten me luodaan tämmöistä turvallista ympäristöä.
SPEAKER_01 [00:18:07]: Laatu syntyy pienissä yrityksissä ja yrittäjiksi monesti ryhtyy ihmiset, joilla on valtavasti substanssiosaamista ja haluaa hyödyntää sitä ja siellä on se business-ajattelu valitettava usein. Onneksi uusilla yrittäjillä se on paremmin hallussa kuin meillä vanhemmilla, niin on liiankin takana ja Jos pieniä ja keskisuuria yrityksiä sivuutetaan vaikka hankinnoissa tahallisesti ja jatkuvasti, niin kuin nyt väitän, että tapahtuu, niin onhan se alueyrityksille hankala, että Kuopion seutu pärjää hyvin nyt tällä hetkellä. Itä-Suomen ainut kehittyvä kasvukeskus oikeastaan, ja pärjää hyvin, mutta kannattaako jättää se pienten yritysten, keskusuuriten yritysten volyymi hyödyntämättä, niin jos täytyy saada julkissa hankinnoissa vaikka säästöjä, niin kilpailun mahdollistaminen ja ulottaminen alemmas, niin se tietysti vaatii osaamista ja pitkäjänteisyyttä, niin kyllähän se kummallista on, että näitä ei haluta hyödyntää.
SPEAKER_00 [00:19:16]: Aivan. Mites… No tässä puhutaan Kuopion seudusta. Kuopiokin on nyt aika laaja seutu. Mä olin tuossa maaseutuparlamentissa ja siellä oli tämmöinen maaseutu. Me pidettiin työpajaa maaseutu- ja maatalousyritysten liiketoimintamahdollisuuksista ja näkymistä myös tämän kokonaisturvallisuuden kannalta. Toisin sanoen siltä kannalta, että miten toiminta olisi, sen jatkuvuus turvataan ja minkälaisia innovaatioita tähän Ja siellä tuli yhdessä tematiikassa aiheeksi maatalousyritysten yritysturvallisuus. Ja siellä myös esimerkiksi toimitila- ja henkilöturvallisuuskysymykset. Se on kuitenkin aika kriittistä, että täällä tuotetaan Pohjois-Savossa Suomen ruoka, myös kriisiloja ajatellen. Minkälaisia… mahdollisuuksia ja haasteita tässä harva-alueen turvaamisessa erilaisilla keinoilla on.
SPEAKER_01 [00:20:23]: Harva-alue- tai ruokaturvallisuutta voidaan turvata myös tämmöisen turvallisuus, kovan turvallisuuden ratkaisujen keinolla omalta osaltaan ja se on tietenkin semmoinen kilpailuvaltti meidän alueen yrityksille tai suomalaiselle ruoalle, että siellä ei ole kovin paljon salmonellaa ja ruoka on puhdasta eläimiä kohdellaan varmaan aika paljon paremmin kuin jossain Keski-Euroopan navetoissa ja sikaloissa. Se varmasti tulee olemaan sellainen kilpailutekijä jatkossa, että voisi hyvin kuvitella, että suomalaista puhdasta ruokaa, turvallisesti tuotettua ruokaa olisi helpompi viedä kohta vientiin kuin tuoda sitä halvempaa tavaraa tänne päin.
SPEAKER_00 [00:21:02]: Siinä jotenkin itse heräsin siihen, kun ajattelen sitä, että tämä on tällainen vähän niin kuin hajautettu tavallaan iso teollinen infrastruktuuri, jossa on yksiköitä, jotka on vähän hajallaan, mutta niissä on vahvat vaatimukset, siellä tarvitaan hygieniaa, siellä tarvitsisi olla aika tarkkana henkilöturvallisuuden kannalta, eli tiedetään kuka on ja missä on toimitila, vähän niin kuin samalla tavalla kuin tässä kun puhuttiin vesilaitoksista, ja silloinhan nämähän on sitten yksityisiä, että on tavallaan yritys, jonka tarvitsisi niin Minkälaisia näkökulmia tämän kaltaisten yritysten suojaamiseen on?
SPEAKER_01 [00:21:46]: No siinä varmaan kannattaisi yhteiskunnankin pohtia sitä, että mikä merkitys ruokaturvallisuudella on. Ja tällaista kokonaisturvallisuuden näkökulmasta, niin sillä on valtava merkitys. Ja sitten miettiä, että mitä panostuksia… tähän valtion puolelta tai hyvinvointialueiden puolelta pitäisi tehdä. Ja sitten tietenkin, jos puhutaan tuommoista maaseutualueista, niin ensimmäinen asia on tietenkin se näiden toimijoiden, yritysten oma asenne ja arvomaailma, että miten he kokevat, että mikä on tärkeää ja mikä ei, ja käydä niitä riskejä siellä omalla porukalla tarvittaisiin asiantuntijoiden kanssa läpi, ja sieltä se lähtee sitten muodostumaan, että mitkä on ne minimikeinot, joilla tämä ruokaturvallisuus näiltä osin voidaan taata.
SPEAKER_00 [00:22:37]: Ja sinnekin liittyy myöskin tämä kyberturvallisuus, kun me ajatellaan, että se on jotain tämmöistä James Bondia ja urbaani ympäristö, mutta että siellä on monenlaista laitetta toimintaa, jotka on hyvin riippuvaisia
SPEAKER_01 [00:22:56]: Kyllä, se nähdään, että miten tärkeä tietoturvallisuus on jokaisen meistä omassa elämässä, että laitteet yleensä toimii ja pääset pankkiin ja saat hoidettua asiaa, voit asioida viranomaisten kanssa ja oman yrityksen digitaaliset palvelut asiakkaille toimii. Ja sitten tietenkin se, että jos vaikka joku iso naveita lypsyrobottila mautetaan, niin kyllähän siellä pulassa ollaan, että tietoturva on sellainen asia, joka ilman muuta pitää antaa ammattilaisten hoidettavaksi kaikessa yritystoiminnassa.
SPEAKER_00 [00:23:25]: Sekin on aika huomattavaa, että maatalouskoneethan on myös etäohjattavia ja huolettavia. Siellä on aika yllättävän paljon tätä haavoittuvuutta.
SPEAKER_01 [00:23:36]: Etäpalvelut ovat varmaankin välttämättömiä suurimmassa osassa. Kansallisen turvallisuuden kannalta kriittiset järjestelmät voivat olla stand-alone-järjestelmiä. Ne eivät ole verkoissa, mutta Suuri osa kaikista yrityselämän käyttämistä järjestelmistä voi olla verkossa ja ne voi olla etäkäytettäviä. Täytyy sitten miettiä vain, että miten se järjestetään ja mikä se riskitaso on tässä laitteessa. Jos kahvinkeiti ei toimi, niin se harmittaa, mutta jos se lypsyrobotti ei toimi, niin se on jo vaikea tilanne myös eläimille, ei pelkästään tuotannolla.
SPEAKER_00 [00:24:12]: Ja sinullahan on oma taustaan myös tästä, niin kuin mainitsit, täältä IT-puolen puolella.
SPEAKER_01 [00:24:19]: Joo, minä olen varmaan nykyisellä maailman huonoin tietoteknikko, niin kuin eräs kollega sanoo, mutta ymmärrän, mistä siinä puhutaan ja osaan arvioida järjestelmiä.
SPEAKER_00 [00:24:31]: Joo, ja se on tosiaan meidän arjessa monella tavalla. Nämähän tulee kaikki meidän kulkujärjestelmät ja henkilöä. Seurannat, työajan seurannat ja ynnä muut, että kaikkihan ne tulee näistä tavallaan hyvin arkisista järjestelmistä.
SPEAKER_01 [00:24:50]: Kyllä, me ollaan täysin digitaalissa verkossa ja ollaan aika pitkälti riippuvaisiakin siitä, että muistan silloin aikanaan vuosia sitten, kun oli pankkilakkoja, kun pelkästään pankkirahassa siirryttiin käteisen jakamiseen työpaikoilla, että miten iso operaatio se oli ja miten hankalaa. ja myös miten isot riskit siihen liittyvät.
SPEAKER_00 [00:25:13]: No mitä sä itse nyt ajattelet tässä erilaiset… Uhkakuvat ja skenaariot ovat jotenkin muuttuneet. Meillä on sodan uhkaa ja on tultu kauhean tietoisiksi siitä, että minkälaisia kriisejä voi syntyä. Tuntuu siltä, että yhteiskunnan pitäisi vähän terhentäytyä tässä perusvarautumisessa ihan arkisten ja normaalien toimintojenkin kanssa. Miten sinä itse ajattelet tulevaisuutta? Mitä pitäisi tehdä, että tulevaisuus olisi turvallinen?
SPEAKER_01 [00:25:47]: Epävarmuus tulee lisääntymään. Ja kaikenlaisia häiriöiden mahdollisuus tulee kasvamaan, että me liuamme koko ajan syvemmälle siinä harmaalla alueella ennen kuin ollaan itse varsinaisesti sodassa. Me ollaan jo aktiivinen toimija Ukrainan sodassa, varustetaan Ukrainaa, annetaan kaikenlaista apua. Venäjä tekee jo erilaisia iskuja ympäri Eurooppaa henkirikoksista, räjäytyksistä, erilaisiin murtautumisiin, tunkeutumisiin, tämmöisiin voimannäyttöihin ja minä odotan, että ne kyllä lisääntyy. että tällainen varautuminen, että nämä yritysten arjen pyörittämistä normaalistikin vastaavat henkilöt ottaisi enemmän vastuuta myös siitä suojelutoiminnasta ja myös sitä budjetoitaisi. Me tietysti turvayrityksenä ollaan merkittävästi investoitu asioihin, joiden ei koskaan toivota toteutuvan, että me pystytään hyvin itsenäisesti toimimaan hyvin monenlaissa tilanteissa. Meidän tietysti toimialan puolesta pitääkin, mutta toivoisi, että se entistä enemmän että sota on asia, josta on vaikea puhua, se on fobia, äärimmäinen väkivalta, ja fobian vastehan on kieltäminen, jolloin me lähdetään arvostelemaan asioista puhujia, kun keskustellaan sitä itse asiasta. Nyt ehkä olisi syytä ihmisten valmistautua.
SPEAKER_00 [00:27:08]: Niin ja tavallaan, että vaikka sitten se pahin skenaario ei toteutuisi, mitä tietysti kaikki toivotaan, niin Näyttää se siltä, että myös meidän ihan tavallinen arki, joka on hirveän riippuvainen erilaisista infrajärjestelmistä ja kaikesta mahdollisesta, että se kaikissa oloissa sitten pysyisi mahdollisimman ehyenä.
SPEAKER_01 [00:27:32]: Joo, arjen pitäisi pyöriä mahdollisimman normaalisti myös äärimmäisissä tilanteissa ja se ei onnistu, jos ei siihen valmistauduta.
SPEAKER_00 [00:27:40]: Kyllä. Tämän takia me tosiaan tässäkin podcastissa puhutaan kokonaisturvallisuuden teemoista, mitä tässäkin on hyvin käsitelty. Urheasti silti sanomme, että ei hätiä mitiä, kunhan huolehditaan juuri siitä, että kiinnitetään huomiota näihin oikeisiin asioihin ja sitten varaudutaan oikealla tavalla.
SPEAKER_01 [00:28:08]: Kyllä.
SPEAKER_00 [00:28:09]: Kiitos Mika Kolehmainen ja hyvää jatkoa sinne teidän vartiointitoimialalle.
SPEAKER_01 [00:28:15]: Kiitos kutsusta.