Kokonaisturvallisuus, koulutus ja tutkimus: Ei hätiä mitiä -podcast, 2.kausi

SPEAKER_01 [00:00:00]: Tänään meillä täällä Ei hätiä mitiä podcastin vieraana on Mervi Vidgren, Savonia ammattikorkeakoulun rehtori.

SPEAKER_00 [00:00:07]: Tervetuloa Mervi. Kiitoksia, mukava tulla. Vähän mua jännittää, että miten me tätä puheenvartta viemme eteenpäin, mutta kiitos tästä tarrasta Ei hätiä mitiä. Tämähän on hyvin puhutteleva moneen eri tilanteeseen.

SPEAKER_01 [00:00:22]: Kyllä, meillä tosiaan markkinoidaan tätä meidän podcastia ihan että valtakunnallisille yleisöille, toki tämä aika paljon tehdään nyt Pohjois-Savon alueella, tämä liittyy monella tavalla Pohjois-Savon toimeliaisuuksiin juuri kokonaisturvallisuuden teemojen ympärillä. Mutta varmaan meitä tässä alkuun kiinnostaisi ihan noin yleisesti kuulla, että mikä se semmoinen ammattikorkeakoulu oikein on?

SPEAKER_00 [00:00:51]: No Savonia on tosiaankin nyt sitten, niin tietysti me ollaan maakunnallinen, mutta ollaan korkeakoulu, jossa vahvasti on se työelämäläheisyys mukana. Eli se on meille todella tärkeää, että puhutaan me siitä koulutustehtävästä tai puhutaan me meidän tutkimustehtävästä, niin me tehdään sitä vahvasti työelämän kanssa, yritysten kanssa, eri järjestöjen kanssa, eri toimijoiden kanssa. Ja se on varmaan se, miksi ammattikorkeakoulut jo silloin yli 30 vuotta sitten tehtiinkin, että meille tuli tällainen eurooppalainen vertailtava korkeakoulusektori. Ja nähtiin tosi tärkeänä se, että se, miten maailma siihen aikaan oli muutoksessa ja muuttui ja nähtiin se tulevaisuus, niin nähtiin, että toisaalta sen vahvan Tiedon lisäksi tarvitaan myös ymmärrystä työelämästä ja että viedään työelämän murrosta eteenpäin. Jos ajattelen tätä aikaa, missä me nyt eletään, niin kyllähän se ammattikorkeakoulujen rooli ja merkitys on tosi iso. aluekehittämisen näkökulmasta. Jos mietitään vaikka se, että meillä on täällä nyt tällä hetkellä 8500 opiskelijaa, tutkinto-opiskelijaa, ja kun heistä nyt sitten se 60 prosenttia valmistumisen jälkeen jää maakuntaan töihin tänne Pohjois-Savoon, niin minkälainen valtava voimavara he ovat meidän eri toimialojen eteenpäin viemiseen ja uudistamiseen. Mutta sitten myös se meidän tutkimus, mitä me tehdään meidän tutkimusaloilla. Se hyvin vahvasti tietysti linkittyy täällä maakunnassa oleviin kärkitoimialoihin, mutta eihän se riitä, että me vaan tässä toimitaan, vaan meillä pitää olla sitten sen tyyppistä profiilia ja huippua, jolla me erotutaan valtakunnallisesti ja ollaan myös sitten siinä eurooppalaissa vahvassa yhteistyössä mukana, mutta Mutta tällainen toimija me ollaan ja me nähdään itsemme tosi tosi tärkeänä. Me on sanottukin, että kyllähän Pohjois-Savon ihan toiselta näyttäisi, jos tosiaan ei Savonia täällä toiminnassa olisi.

SPEAKER_01 [00:03:02]: Joo, ja todella tärkeä tämä juuri, mitä mainitsit, että me tarvitaan se osaava työvoima, joka sitten jää myöskin tänne. Tuo 60 prosenttia on aika hieno ja tärkeä luku siinä mielessä. Ja sitten myöskin, tämähän ei ehkä kaikille ole ihan tuttua, että ammattikorkeakoulusta valmistuu tradenomeja ja AMK-tutkinnosta ja sitten valmistuu myös ylempää ammattikorkeakoulututkinnosta, jotka englanninkielisesti kutsutaankin masters. Eli maistereita, jotka ovat jo sellaisia ihmisiä, jotka ovat siellä työelämässä ja tulevat saamaan lisäpätevyyttä. Tämä on hyvin monipuolinen koulutusjärjestelmä.

SPEAKER_00 [00:03:56]: Kyllähän meidät varmaan kouluttajana aika hyvin tunnistetaan, mutta sitten juuri tämä, että kyllä me tehdään siinä soveltavassa tutkimuksessa siinä, jossa lähdetään hyvin nopeasti viemään niitä kehittämisasioita yrityksissä eteenpäin. Se on tärkeä rooli, mitä ammattikorkeakoulut sitten tekevät. Jos ajatellaan, puhutaanpa me sitten vihreästä siirtymästä, puhutaanpa me digitaalisuudesta, Nimenomaan millä tavalla me voimme nyt työelämää ja yrityskenttää meidän nopeavaikutteisella tutkimustoiminnalla viedä eteenpäin tässä murroksessa. Ja niin, että he sitten taas ovat ja pystyvät kasvamaan ja kehittymään. Kyllä tämä on tosi tärkeä rooli. Mutta juuri tuo, mitä sanoit, että meillä tosiaan on tämä meidän perustutkinto. Ja kaikkein suurimmat koulutusalathan meillä on sosiaali- ja terveysalaa. Ja siellä tämmöisiä valtakunnallisia tutkimusohjelmia. Tietysti kun ollaan yliopistosairaala-alueella, niin sen tähden vastuuammattikorkeakoulu Savonialla on niissä iso rooli, että me emme voi ajatella, että kätilöt, bioanalyytikot, radiografiasta… että he jäisivät vaan tänne alueelle, koska meillä on vastuu kouluttaa koko valtakuntaan. Mutta sitten juuri tuo meidän Master School, eli ne ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot, jotka joihin tullaan sitten sen perustutkintojen jälkeen, niin kyllähän ne on ollut timantti nyt sen vähän reilu 20 vuotta siinä mielessä, että ne on työelämää hyvin vahvasti uudistavia. Totta kai se on sille, joka tulee sen tutkinnon tekemään myös tämä henkilö sitten, ja yleensä se tehdään työssä ollessa. Ja kaikki ne kehittämistehtävät sitten, mitä siinä on, niin voidaan tehdä siihen omaan yritykseen, siihen omaan organisaatioon, missä on töissä. Ja siksi sanoin, että se on tämmöinen hyvin vahvasti uudistava tutkinto. Työelämää uudistava tutkinto myöskin. Aivan.

SPEAKER_01 [00:05:54]: Tämän aluekehittämisen mainitsit ja sillä tavallahan myöskin se on varmaan olennaista, että ammattikorkeakouluilla on se oma profiili juuri sille omalle alueelle, vaikka on juuri myös tätä valtakunnallista merkitystä. Miten sitä ajattelet? Yliopistosairaala ja tämä tuli mainittua.

SPEAKER_00 [00:06:18]: Kyllähän me vahva toimija ollaan, jos nyt ajatellaan sillä tavalla myös se alueen kehittämisen näkökulmasta. Ja nyt kun me ollaan juuri tehty tässä sitten seuraavan neljä vuoden strategiaa, niin ollaan me nostettu siellä, että mitä tämä tarkoittaa, missä me halutaan olla erittäin vahvasti mukana. Totta kai siinä osaajien tuottamisessa, eli että niitä osaajia on. Mutta myös yhä enemmän siihen, että jo siellä työelämässä olevat henkilöt, niin heidän lisä- ja täydennyskoulutus, kun nyt tiedetään, että kuinka iso tämä muutos koko ajan siellä on, että pysytään ajan tasalla ja siihen viedään hyvin erityyppisiä koulutuksia siihen lisä- ja täydennyskoulutukseen. Mutta kyllä sitten juuri toi, mitä sanoin, niin kyllä se Savonian profiili tulee meidän tutkimusalojen kautta. Sen tähden esimerkiksi sitten, kun me nähdään, että meillä on seutukunnat Ylä-Savossa, missä sitten tämmöinen kone, metalliteollisuus on vahvaa, varkaudessa, missä se energiateollisuus omalta osaltaan on, niin meillä on tutkimusalana tutkimusta. Kone ja energia. Eli siinä mielessä, että me olemme myös ei pelkästään Kuopion, vaan miten me myös näiden seutukuntien niitä vahvoja toimialoja voidaan omalta osaltamme viedä eteenpäin. Tietysti hyvinvointi on yksi niitä meidän tutkimusaloja, jos ajatellaan tämä healthcare. teema on hyvinvointiteema on vahvasti sitten tietysti tässä Kuopion kokonaisuudessa. Vesiturvallisuus, joka on yksi niistä meidän aloista, bio- ja kiertotalous ja nyt sitten kestävä yhteiskunta, joka me nostettiin nyt tässä strategiassa ikään kuin Meillä oli aiemmin vain semmoinen monialainen tutkimus, mutta nyt me nimettiin kestävä yhteiskunta. Ja jos miksi me sen nimettiin, niin kyllä me varmaankin kun tätä toimintaympäristöanalyysia tehtiin, että mihin aikaan me on tultu, miten me nähdään toi tulevaisuus, niin me nähdään siinä mielessä se, että toisaalta se kestävä yhteiskunta tuo vahvasti nyt sitä, myös sitä kokonaisturvallisuuden teemaa kytkee yhteen ja ja sillä tavalla rakentaa nyt sitten omalta osaltaan eteenpäin yhdessä nyt näiden meidän muiden tutkimusalojen kanssa. Mutta että sillä tavalla me olemme rakentaneet myös tätä meidän, että mistä meidät sitten myöskin tunnetaan, ja millä me ollaan vahvasti menossa niin kotimaisiin kuin sitten kansainvälisiin verkostoihin, niin kyllä ne on nuo meidän tutkimusalat.

SPEAKER_01 [00:08:51]: Aivan, ja tämä tosiaan kokonaisturvallisuuden teema, mikä on tässä meidän podcastinkin tämmöinen, läpileikkaava teema, niin se tulee sitten, ja sehän näkyy tässä maakunnan, juuri mainitsit nämä kärkitoimialat, ne on tavallaan niitä samoja mitä teidän tutkimusalat, ja sitten puhutaan, tai täällä on myös näitä EU-yritysklustereita ja ekosysteemejä. Kyllä, kyllä. Miten kuvailisit? Tämä ekosysteemi on myös vähän semmoinen jännä sana.

SPEAKER_00 [00:09:31]: Joo, näähän on vähän käsitteitä, että miten me niitä aukaistaan, mutta sanotaan, että mä jotenkin näen, että meillähän Savonialan on tosi tärkeää se, että me koitamme niinkin vaikeita asioita avata, että mikä meidän vaikuttavuutemme on. Mitä lyhyellä aikajänteellä, mitä me saadaan aikaiseksi? Tehdäänpä me sitten sillä koulutuksen puolella tai sitten tosiaan tuolla meidän tutkimuksen puolella ja sillä tavalla mun mielestä on tärkeää pohtia ja miettiä ihan, Ihan niin kuin siinä arjessa, mutta totta kai myös arvioin vähän pidemmälläkin aikajänteellä, että mitkä ne meidän vaikutukset on, koska kun rahat on tiukilla, niin meidän pitää pystyä sanomaan, että tällä rahalla me muuten tuotetaan nyt sitten vaikka se 1300 osaajaa. tähän uunista ulos tutkintoina tai että heitä tässä me ollaan nyt tukemassa, että vaikkapa tätä energiatoimialaa tällä tutkimuksella eli siinä mielessä meidän pitää pystyä tätä tekemään ja kun että miksi lähdin tätä vaikuttavuutta. Emmehän me saa sitä yksin toimien, vaan me tarvitaan niitä kumppaneita, partnereita. Ja sen tähden minä jotenkin ajattelen, että kun me puhutaan niistä ekosysteemeistä, niin se on ollut juuri se tapa, että sen tutkimusteeman ympärille, miten me rakennamme, rakennamme sitten semmoisen kumppanuusverkoston, jolla me viemme yhteisesti niitä sovittuja asioita eteenpäin. Ja kun me ollaan Savoniana tämä työelämä läheinen ja halutaan olla hyvin siinä yritysten työelämän kanssa pinnassa, niin se tarkoittaa, että kyllähän silloin näissä ekosysteemeissä tai klustereissa yritykset ja työelämä on aivan siellä ytimessä. Sitten me otetaan siihen kumppaneita aina, että ketä me tarvitaan. Me varmaan tarvitaan siihen tutkimuslaitoksia, me tarvitaan muita korkeakouluja, me tarvitaan kansainvälisiä kumppanuuksia ja sillä tavalla se on millä me myös saamme aikaiseksi sitä vaikuttavuutta. Yksin tehden me voidaan kyllä vähän aikaa monialaisena Savoniana toki tehdä työtä. Se on tavaton rikkaus, että me pystytään laittamaan erilaista osaamista täällä Savonian sisällä yhteen. Mutta kyllähän me kun haetaan sitä isompaa vaikuttavuutta, niin silloin me tarvitaan erilaisia kumppanuutta.

SPEAKER_01 [00:11:58]: Tässähän tulee sitten, että puhutaan paljon tästä TKI-toiminnasta, eli tutkimuskehittäminen ja innovaatiotoimintoja, että Suomen pitäisi siinä saada enemmän panostuksia ja kasvua aikaa. Sehän tavallaan idea on juuri se, että siinä tuodaan yhteen. Se on yrityslähtöistä tai se on olennaista, se hyödynnettävyys ja taas toisaalta tutkimus ja tämä osaamisen kehittäminen, mistä sitten innovaatioita syntyy, niin aika keskeinen toimija silloin näyttäytyy juuri ammattikorkeakoulun tämä malli tämän tuottamisessa.

SPEAKER_00 [00:12:37]: Kyllä, kyllä. Ja sitten jos nyt mietitään sitä, että me nähdään, nyt on hyvinvointialue ja tämä sote-uudistus tullut, Kuinka paljon me voimme olla myös siinä tukemassa niitä hyvinvointialueita siinä muutoksessa, että miten siellä niitä vanhoja toimintamalleja toisaalta pitää muuttaa, että saadaan sitä tuottavuutta paremmin ja pystyä hylkäämään aikaisempia hakemaan uusia toimintamalleja. Sillä on digitaalisuus tosi vahvasti olemassa. Ajattelen esimerkiksi meidän hyvinvointialan tutkimus on sillä tutkimuksella, kehittämisellä, innovaatiotoimilla siinä tosi vahvasti mukana. Ihan samalla tavalla, että mikä nousee, niin kyllä me aika hyvin tietysti ollaan näiden meidän meidän tutkimusalojen kanssa siinä kehittämis-innovaatiotoiminnassa, tuotekehityksessä mukana. Ja kun ne kuitenkin on hyvin yhdensuuntaiset meidän maakuntaohjelman valittujen kärkien kanssa, niin silloinhan me ollaan tekemässä, sillä me varmistetaan, että me ollaan tekemässä niitä oikeita asioita. Ehkä vielä se, että kyllähän… Meillä taitaa Pohjois-Savossa olla 17 000 yritystä, eli se on aika iso määrä. Sen tähden ajattelen sitä, että jotta me varmistetaan, että Pohjois-Savo myös tulevaisuudessa on elinvoimainen, niin ammattikorkeakoulujen pitää olla tukemassa nyt näiden pienten ja keskisuurten yritysten sitä kasvua ja kehittymistä, minkä edessä he ovat nyt digitalisaation, tekoälyn, robotiikan, automatisaation tai sitten vaikka vihreän siirtymän näkökulmasta. Kyllä se rooli meillä on juuri olla tukemassa myös sitä pientä keskisuurta yrityskenttää. että meillä valot palaa täällä myös tulevaisuudessa, ja on uskoa siihen, että hei, kannattaa yrittää, ja meillä on elinvoimainen alue.

SPEAKER_01 [00:14:47]: Ja tässä sitten tullaan taas tähän, niin kuin mainitsit, kestävä yhteiskuntatutkimusala, ja siellä sitä kautta tietyllä tavalla tullaan tähän kokonaisturvallisuuteen, tavallaan tähän yhteiskunnan resilienssiin, että sitähän kaikki, mitä kuvasit, niin siihen liittyviä ulottuvuuksia on. Miten ajattelet, tämähän on nyt Teillähän on kokonaisturvallisuus sitten ihan tässä uudessa strategiassa erikseen myöskin mainittu, miten se näyttäytyy.

SPEAKER_00 [00:15:16]: Kyllähän meille tuo opetus- ja kulttuuriministeriö taisi todeta jotakuinkin niin, että olemme varmaankin nyt ehkä ainoa korkeakoulu, jonka ytimessä on kokonaisturvallisuus, mutta se ei ollut mitenkään sellainen kevytheitto sinne tai että Nythän me vähän joka puolella puhutaan kokonaisturvallisuudesta. Se oli harkittu ja se oli sillä tavalla jatkumo, että nyt myös tulevaisuudessa kokonaisturvallisuus on, koska nyt tässä olemassa olevassa ja aiemmin Savonia on ollut tämmöisen inhimillisen turvallisuuden. Me ollaan aiemmin puhuttu inhimillisestä turvallisuudesta ja se on ollut meillä se, mitä me ollaan strategia ihan siinä ytimessä viety eteenpäin ja Onhan tämä jännä, että kun silloin noin neljä-viisi vuotta sitten, kun tehtiin tätä olemassa olevaa, joka nyt päättyy tämä strategiakausi, ja silloinhan me otettiin se inhimillinen turvallisuus. Meillä oli siihen liittyvää vahvaa osaamista ollut jo pitkään talossa, mutta se oli vähän sillä tavalla niin kuin, Sitä ei vaan oikein hoksattu. Kyllä se tuolla toimi, mutta sepä hoksattiin silloin edellisessä noin viisi vuotta sitten. Se kirjoitettiin siihen meidän strategiaan tosi vahvasti. Mutta kyllähän mä silloin itsekin mun pää jotenkin koko ajan puhui. Me ei tietty koronasta mitään. Me emme tienneet. Venäjän hyökkäysvasta Ukrainaan ja näin, niin silloinhan, niin kuin mä puhuin siitä, että tämä inhimillinen turvallisuus on globaalisti tosi tärkeää, että meidän pitää katsoa, että kuinka puhdas vesi on tärkeä sitten, kun me katsotaan tuonne tosiaan meidän siihen kansainväliseen tutkimuskenttään ja sinne toimijoihin tai meidän ruokajärjestelmä. Ei me silloin puhuttu niin kuin me nyt puhutaan, kun on kokonaisturvallisuus, niin me ruvetaankin puhumaan, että hei, milläs me varmistetaan nyt vaikkapa sitten, että Suomessa ei tapahdu tihutyötä tai vastaavia, että meillä itsellämmäkin on sitä puhdastavetta. Totta kai se on globaalisti tärkeä, mutta se on noussut hyvin tärkeäksi myös meille itsellemme. Tai että huoltovarmuuden näkökulmasta, mitä tarkoittaa, että meidän ruokajärjestelmä on toimiva ja Savonia vie vahvasti sitä tutkimuskenttää eteenpäin. Yhdessä nyt itäsuomalaisten toimijoiden kanssa, mutta yhä enemmän jo keskustellen siitä, että miten sen meidän ruokajärjestelmän, Agri-food-klusterin, voisikin olla vielä laajempana valtakunnallisena, että me varmistamme, että meillä on toisaalta Toisaalta ruokahuoltovarmuus täällä, mutta myös samaan aikaan, voiko se olla myös vientituote, ja miten me teemme myös sitten globaalisti sen tyyppistä tutkimusta, koska me tiedämme, että vaikkapa ilmastonmuutos tulee aiheuttamaan paljon muutoksia siihen, että missä ja miten me jatkossa vaikkapa sitten viljelemme.

SPEAKER_01 [00:18:20]: Kyllä, ja tosiaan tämä on aika… Minusta hieno polku tästä inhimillisestä turvallisuudesta, sanotaan varmaan englanniksi human security, ja se tuo keskiöön tässä tämän ihmisen ja yksilön toimijana. Ja kun olen itse paljon miettinyt sitä, että meidän kokonaisturvallisuuden malli, josta puhutaan, niin se kuitenkin näyttäytyy usein tämmöisenä hyvin viranomaisia, tavallaan hallintokeskeisenä, joka toki on yhteiskunnan tärkeä kehikko. Mutta se, että millä tavalla asioita tapahtuu ja kehittyy, kun ajatellaan, että meillähän täällä Valtaosa ihmisistä työllistyy mikroyrityksiin ja just ammattikorkeakoulu, miten se yritysyhteistyö edistää sitä pk-yritysten kasvua. Tässä minusta tuntuu tosi lupaavalta ja hyvältä lähtökohdalta teillä tähän kokonaisturvallisuuden kehittämiseen.

SPEAKER_00 [00:19:22]: Kyllähän tämän tyyppiset asiat, että siitä tietyllä tavalla eteenpäin mennään ja vahvasti, niin se ei ole sillä tavalla hetkessä tapahtuvaa, vaan se on pitkäjänteistä toimintaa. Sen tähden toinkin esille, että esimerkiksi juuri tämä human security, se inhimillinen turvallisuus, niin sillä on pitkät juuret jo 15 vuoden takaa, jossa sitä on lähdetty viemään, kehittämään ja rakentamaan niitä verkostoja. Ja sillä tavalla nyt, kun sitten tultiinkin tähän, että ruvettiin puhumaan eri puolille, ja nähtiin tärkeänä tämä kokonaisturvallisuus laajempana, niin se meidän oli aika helppo ikään kuin katsoa, että hei, tämä sopii kyllä meille, ja että tämähän, tätä me voimme lähteä viemään. Mutta tuo ihan totta, mitä sä sanoit, että se kokonaisturvallisuuskäsite, kun me teimme sitä jo täällä itsekin täällä Savoniassa, niin kyllähän me siinä strategiatyötä tehdessä koko ajan, että mitäs tämä käsitteenä nyt, mitäs kaikkea tämä tarkoittaa ja mitäs kaikkea tämä pitääkään sisällään toisaalta, kun ajatellaan niitä ulottuvuuksia, että mitä se voi olla. Totta kai siellä on sitä kovaa turvallisuutta ja siinä kohti Savonia on sanonut, että tuon hoitaa, se on joko viranomaistehtävää tai tuo hoituu jotakin muuta, että tuo Me olemme sitä tukemassa, mutta tuo ei ole sitä meidän ydintä nyt sitten, mitä Savoniassa tehdään. Mutta sitten kun tullaankin sen tyyppisiin asioihin kuin vaikkapa sitten tämä resilienssi, minkä sanot, että miten me tässä ajassa olemme myös tukemassa ihan yksittäisten ihmisten, meidän pohjoissavolaisten asukkaidenkin sitä, että he kokevat, että he ovat tässä meidän yhteiskunnassa mukana. Ja toisaalta tuemme sitä, että sitä resilienssiä syntyy, koska mä olin, mä nyt vähän poikkean, mutta mä olin viime lauantaina, mä olin tuossa vasta ikään tosiaan meidän opiskelijakunta Savotan 25-vuotisjuhlassa, vuosijuhlassa, ja Jotenkin mä yhtä äkkiä huomasinkin, kun muutamalla sanalla juhlapuhetta pidin siinä, että minähän puhuin turvallisuudesta, koska kun me mietitään meidän nuoria, kun me mietitään meidän opiskelijoitakin, hehän ovat siinä mielessä, Heillä on opiskelupaikka ja he rakentavat sillä tavalla sen opintojen kautta sitä urapolkua ja sitä polkua toki työelämään. Mutta siitä huolimatta me tunnistetaan meidän opiskelijoissa, että on paljon yksinäisyyttä, on paljon mielenterveyteen liittyviä haasteita. Ja sen tähden se, että miksi se turvallisuus tuli siihen, että Että sehän on mitä suuremmassa määrin turvallisuuden rakentamista, että me huolehditaan siitä, että on sellainen vahva yhteisöllisyys. Eli että opiskelija kokee, että hei mulla on täällä Savoniaan sisällä nyt, että mä kuulun johonkin yhteisöön. Opiskelijakunta tekee hurjan paljon siinä työtä. On ne meidän suomalaisia opiskelijoita, on ne meidän kansainvälisiä opiskelijoita. että mä kuulun johonkin ja mä en jää jonnekin ulkokehälle yksin. Ja tämä on mun mielestä tosi tärkeä myös jotenkin, kun miettii, että mitä se kokonaisturvallisuus ja se turvallisuus tämmöisessä Savonia-arjessakin jo tarkoittaa. Mun mielestä se tarkoittaa myös sitä, että me pidetään huolta, että meillä on vahvana arvona yhteisöllisyyden rakentaminen. Ihan samalla tavalla myös meidän henkilöstöön päin. Ja jotenkin se, että kyllä se yhteisö ja se inhimilliset kohtaamiset kantaa. Kun me ollaan yhä enemmän menossa digitaaliseen aikaan, me tehdään tosi paljon, puhutaan nyt tämän koronan jälkeen hybridityöstä ja missä ollaan ja mistä opiskellaan ja miten me työskennellään. Jotenkin mä näen tosi tärkeänä myös sitten sen tietyllä tavalla sen psykologisen turvallisuuden, joka tulee myös niistä inhimillisistä kohtaamisista. Ja mä toivon, että me käydään myös sen tyyppistä keskustelua sitten, kun viedään näitä asioita eteenpäin. Että meillä ei jäisi, että ihmisiä ei jäisi ulkokehälle, koska jos ajatellaan, että jos Suomi… hyvin vahvasti jakaantuisi, että on niitä, joilla menee hyvin, mutta yhä suurempi osa niillä, jotka voivat huonosti ja eivät meinaa pysyä tässä mukana, niin kyllähän tämä on myös sitten sen kannalta, että miten me sitten miten me viestimme asioita, miten voidaan disinformaatiota, millä tavalla voidaan vaikuttaa ja saada väestö jakaantumaan vahvasti, vaikka pakahteen osaan. Mun mielestä se olisi todella Suomenkin kannalta, ja mun mielestä me pitää tätäkin olla tukemassa, että ei syntyisi sillä tavalla, että on kovin vastakkaisia ryhmittymiä. Me nähdään, että tuo some on tuonut tämän tämän keskusteluun sillä tavalla, että vaikka sä hyvällä jotakin sinne kommentoit, niin kuinka hetkessä sieltä käännetään se sitten tietyllä tavalla vastakkaiseksi se keskustelu. Ja mun mielestä tämä on aika myöskin sillä tavalla, että meidän pitää huomioida se ja olla omalta osaltamme tietysti tukemassa, että tämän tyyppistä kehittymistä ei tapahdu. Kyllä.

SPEAKER_01 [00:24:57]: Ja tämähän tavallaan juuri sitten resilienssinytymässä on tietyllä tavalla juuri tämä yhteisöllisyys ja yhteisönä toimiminen, joka juuri se, että kun ihmiset kohtaavat toisiaan, hehän sitten muodostavat myös ne työyhteisöt jatkossa ja tulevat niihin jäseniksi. Ja tavallaan sitten ajattelen, että tässä yksi keskeinen iso teemahan on niin sanottu, puhutaan osaamisen huoltovarmuudesta tässä osana tätä kokonaisturvallisuutta. Ja sitähän on juuri se, että ihmiset kasvaa, ne saa niitä osaamisia taitoja, mutta sitten ne kasvaa myös siihen, miten niitä tavallaan erilaisissa yhteisöissä käytetään ja miten siellä kehitytään. Että siinä mielessä tosi tärkeä ja iso kokonaisuus.

SPEAKER_00 [00:25:44]: Kyllä ja tämä on mielenkiintoista, että siitä osaamisesta onkin ruvettu tosiaan puhumaan huoltovarmuutena, mutta onhan se totta, että miten meidän, me ollaan nyt myös Savoniassa nostettu tämä tämmöinen sivistys siinä sitten omalta osaltaan. Sitten se aina välillä tuntuu, että okei, että no mitä se sivistys tarkoittaa, mutta kyllä me sitten sen sivistyksen kohdalla myös juuri nähdään ja siinä osaamisessa se, että hei, että miten me annetaan myös sellaisia valmiuksia meidän opiskelijoillekin Että he ovat omalta osaltaan ratkaisemassa niitä viheliäisiä haasteita, kun he menevät ja siirtyvät sinne työelämään, niin heillä on valmius olla siellä mukana. Ja tämä on tosi tärkeää sitten jotenkin, mä ajattelen, myös kun samaan aikaan me Savoniassakin tehdään nyt vastuullisuusohjelmaa ja mietitään toki laajasti sitä vastuullisuutta monesta eri näkökulmasta, tietysti ympäristövastuu omalta osaltaan. Mutta jotenkin mä näen, että kun me ollaan näin ison opiskelijajoukon kanssa tekemisissä, niin miten tärkeää on se sellainen, että meidän se kädenjälki, eli että kun ne opiskelijat, jos niitä nyt joka vuosi se 1300 ja vielä jatkossa enemmän siirtyy sinne työelämään, niin minkälaisella osaamisella he sinne siirtyvät, minkälaisia valmiuksia me heille annetaan, Niin tähän kestävään kehitykseen kuin siis ympäristövastuuseen, mutta myös laajemminkin sitten niitä työelämävalmiuksia. Ja siinä mielessä tämä osaamisen huoltovarmuus ja se osaaminen, millä työelämään mennään, niin mä toivon, että me pystytään antamaan sellainen Hyvä kasvupohja. Me ei pystytä koulutuksen aikaa antamaan kaikkia niitä tietoja, mitä yksittäinen yritys tarvitsee, mutta jos me pystytään antamaan sellaiset hyvät geneeriset valmiudet opiskelijoille ja sitten vielä into siihen, että hei, Minä opiskelen ja mä kehityn mun työurani aikaan koko ajan, pidän se osaamiseni ajan tasalla, niin tämä on äärettömän tärkeää. Ja tämä mun mielestä linkittyy taas juuri siihen, minkä äskenkin tuossa sanoin, että silloin me osataan myös lukea erilaisia viestejä, että hei, onko tämä totta? Tartteeko tämä nyt lähteä reagoimaan? Yritetäänkö tällä vaikuttaa meihin? Ja näin, että sen tähden sillä on tosi laaja ja iso merkitys. Kyllä minä tietysti ajattelen myös nyt tässä, kun tuntuu, että me joka puolelta… joudutaan vähän säästämään, on muutosneuvotteluja menossa, niin että me emme säästä itseämme sillä tavalla siitä tulevaisuudesta, eli että me varmistamme, että meidän lapsilla ja nuorilla on perusvalmiudet niin lukea ja laskea, kun tehdään sitten niitä tulevaisuuden polkuja, koska tämä on mun mielestä yhteiskunnan kannalta äärettömän tärkeää.

SPEAKER_01 [00:28:46]: Kyllä, musta tässä on nyt tullut ihan melkeinpä, Hyvin ne keskeisimmät elementit juuri, mitä ajatellaan, että resilientti yhteiskunta, kokonaisturvallisuus, vastuullisuus. Se sisältää ympäristön ja se sisältää vastuun myös siitä meidän kaikkien hyvinvoinnista myös niissä työyhteisöissä, niin kuin teillä täällä koulussakin otetaan huomioon.

SPEAKER_00 [00:29:12]: Ja kyllähän me sitten, kun me mietitään nyt tätä kokonaisturvallisuutta, että me lähdetään viemään sitä vahvasti nyt eteenpäin, niin kuin tuo meidän strategiakin sanoo. Ja toisaalta sitten, kun alue siihen nyt tämmöistä Savonia-koordinaatiovastuuta on Savoniale antamassa, niin kyllähän me lähdemme sitä siinä mielessä hyvällä mielellä. Mutta samaan aikaan ymmärtää, että hei, tämä on nyt sitä verkoston rakentamista. Me tarvitaan tähän mukaan nyt hyvin paljon erilaisia toimijoita. Me tehdään tiettyä osaa siinä ja me nähdään, että tuo on nyt sitä meidän vahvintaosaamistamme, mutta sitten koko ajan, että miten me saamme tähän sitten erilaisia toimijoita, erilaisia osaajia mukaan. Kyllä tämä on myös siitä näkökulmasta tietysti, että kyllä mä näen, että me tarvitaan myös tämän kokonaisturvallisuuden tekemiseen niin hyviä resursseja. Ja silloin meidän pitää myös olla niin vahva, että me saamme vaikkapa sitä EU-rahoitustakin. Eli meillä syntyy sen tyyppisiä kokonaisuuksia ja tutkimusryhmiä tähän ympärille. että me pystymme sitten olemaan tuossa eurooppalaisessa keskustelussa mukana, eurooppalaisissa verkostoissa mukana, mutta tuomassa myös sitten sitä eurooppalaista rahaa myös tänne meidän Pohjois-Savon, Itäisen Suomen ja Suomen kehittämiseen, että sen tähden, että siinä on paljon tuota tekemistä, ja nämä elementit hyvin tuossa kuvasit, että mistä se koostuu, tämä kokonaisturvallisuus, niin niin kyllähän siinä vähän aikaa pureksimistä on, mutta sitä vartenhan meitä on monta tekijää. Itse kukin vie jotakin tähdenkohtaa eteenpäin.

SPEAKER_01 [00:30:58]: Ja nimenomaan, että tehdään yhdessä sitten sitä tulevaisuutta ja tulevaisuustyötä. Mä olen nyt, Mervi, että me ollaan tässä aika hyvin saatu paketoitua Aika isoja kysymyksiä ja myöskin kuulijoille sitten, että millä tavalla tämä osaamisen kehittäminen ja ammattikorkeakoulu tässä on keskeisessä roolissaan. Kiitän sinua tästä keskustelusta ja nyt taas todetaan, että ei ole hätiä mitiä. Kiitos Harri, että ei ole hätiä mitiä. Kiitos sinulle. Kiitos.