Mitä opimme?
Vaihto opetti valtavasti itsenäisyyttä. Tämä oli suuri oppi ja sen merkitystä ei voi tarpeeksi korostaa. Harjoittelupaikassa täytyi olla itsenäinen. Jos halusi oppia jonkun tietyn asian päivän aikana, tuli se itse ottaa esille ja pyrkiä tunkemaan itsensä uusiin oppimistilanteisiin. Itsenäisyyttä vahvisti myös pärjääminen uudessa ympäristössä, uudella kielellä ja uudessa arjessa. Vaihto antoi myös itsenäisyyden lisäksi paljon rohkeutta. Rohkeutta kysyä, rohkeutta puhua ja rohkeutta omiin päätöksiin. Elimme siis isäntäperheessä, joka oli hyvin hyvin ihana ja avulias. Heillä oli vastapainona myös paljon mielipiteitä siitä, mitä kannattaa ja mitä ei kannata tehdä. Pitäydyimme ajoittain omissa mieltymyksissämme siinä, mitä haluamme nähdä, vaikka he olisivat olleet eri mieltä. Kokemuksemme päätyi olemaan loistavia, vaikka teimmekin joitain asioita vastoin heidän toiveita. Perheessä eläminen opetti paljon irlantilaista kulttuuria, opimme myös jakamaan samaa tilaa heidän kanssaan. Se vaati molemmilta osapuolilta joustamista ja kompromisseja. Isäntäperheessä eläminen kuitenkin oli meille parhain mahdollinen asumismuoto. Se antoi todella paljon.
Englannin kielen taito karttui paljon vaihdon aikana. Nyt ei Suomessa työskennellessä taida tulla eteen tilannetta, etteikö pärjäisi englantia puhuvien asiakkaiden kanssa. Vieraassa ympäristössä työskenteleminen vahvisti myös omaa ammatti-identiteettiä. Tulee varmuutta itselle, kuinka haluaa tietyt asiat tehdä ja millainen hoitaja haluaa olla. Se on tärkeää ja sitä on tapatunut paljon Suomessa ennen tätä harjoittelua, mutta harjoittelu ulkomailla antoi jotain sellaista, mitä Suomesta ei ehkä kovin helposti saa. Ajattelemme tämän harjoittelukokemuksen tekevän meistä parempia hoitajia.
Vaihto opetti meitä arvostamaan monia asioita Suomesta. On ihanaa syödä tuttua ja hyvää ruokaa Suomessa. On ihanaa, että ympärillä on ihan erilainen tukiverkosto kuin vaihdossa. On ihanaa, että ympärillä puhutaan omaa äidinkieltä ja että voi aivan eri tavalla ilmaista itseään ja omia tunteitaan omalla äidinkielellä. Suomen terveydenhuolto on loistava verrattuna Irlantiin. Suomessa ei kävellä kengillä sisällä ja näin sisätilat ei mene niin helposti likaiseksi.
Mitä vaihto antoi?
Vaihto antoi todella hienoja kokemuksia Irlannin luonnosta kuin myös työelämästä. Työtunnit mahdollistivat meille hyvin aikaa matkustella ja nähdä Irlantia Corkin ulkopuolelta. Teimme paljon päiväreissuja lähikaupunkeihin ja kyliin. Ne teki koko vaihtokokemuksestamme rikkaamman. Vaihdossa pääsi tutustumaan uusiin ihmisiin ja joitakin niistä tulee jäämään tulevaisuuteenkin. Se on aika hienoa, että voi ystävystyä ihmisten kanssa, jotka tulevat eri kulttuurista ja puhuvat äidinkielenään eri kieltä.
Tekisimmekö jotain toisin?
Olisimme aloittaneet paperityöt hakuvaiheessa huomattavasti aikaisemmin, jos olisimme tienneet kuinka kauan siihen menee aikaa. Saimme tietää koko vaihdon toteutumisesta todella myöhään, mikä on hyvin tavallista. Irlanti vaati paljon terveysselvityksiä, kokeita ja rokotuksia. Vain rokotteet saa YTHS:ltä, muut joutuu hoitamaan itse omassa terveyskeskuksessa ja sielläkin oltiin vähän nyrpeinä kun nopealla aikavaroituksella joutuivat varaamaan meille aikaa. Näihin kannattaa toden teolla varata aikaa, jos vain mahdollista. Kohdemaassa olisimme voineet entistä rohkeammin lähestyä paikallisia nuoria, mutta meidän aloittaessa, nuoret olivat vielä kesälomalla kuukauden. Ehkä enemmän kontaktia olisi ottanut, jos emme olisi olleet kahdestaan vaihdossa. Palautteen kysymistä töissä emme ihan aluksi myöskään hoksanneet, mutta se oli todella hyödyllistä kun aloimme niin tekemään. Niin kannattaa siis tehdä heti alusta alkaen jo.