APOA – Avain parempaan oppimiseen ammattikorkeakouluissa – hankkeessa oli tavoitteena tuottaa suositukset oppimisanalytiikan tehokkaaseen käyttöön ammattikorkeakouluissa. Hanke on opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama. Siihen osallistui 10 ammattikorkeakoulua ja Turun yliopiston oppimisanalytiikkakeskus. Savonia-ammattikorkeakoulu osallistui hankkeessa kolmeen työpakettiin, joiden yhteisenä päätavoitteena oli kehittää ja pilotoida oppimisanalytiikkaratkaisuja opiskelijan, opettajan ja pedagogiikan näkökulmasta sekä laatia suosituksia kerätyn tiedon pohjalta.
Tässä blogissa esitellään, miten Savonia-ammattikorkeakoulu kantoi kortensa kekoon oppimisanalytiikan suosituksia rakennettaessa. Blogi koostuu Savonian hanketoimijoiden blogikirjoituksista, jotka julkaistaan myös hankkeen tuottamassa oppimisanalytiikan suositukset-sivustolla.
Oppimisanalytiikkaa opiskelijalähtöisestä ja laadullisesta näkökulmasta.
Laadullisella oppimisanalytiikalla Savonia-ammattikorkeakoulun piloteissa tarkoitetaan sitä opiskelijan tietoa, tunnetta ja kokemusta omasta oppimisestaan ja osaamisen edistymisestä, josta opiskelijalla ei jää digitaalista jalanjälkeä oppimisympäristöön. Millä keinoin opiskelija voisi tulla enemmän tietoiseksi omasta oppimisestaan ja osaamisen edistymisestään. Miten tietoa oppimisesta voidaan kerätä silloin, kun opiskelu ja oppiminen tapahtuvatkin oppilaitoksen tarjoaman oppimisympäristön ulkopuolella, työelämässä tai verkostoissa. Tai, kun oppimisympäristö ei tuota sellaista dataa, jonka avulla voidaan tehdä päätelmiä opiskelijan omista ”fiiliksistä” ja osaamisen edistymisestä.
Hankkeen pilottiryhmiksi valittiin päiväopiskelijaryhmä muotoilun koulutusohjelmasta ja monimuotoryhmä restonomin koulutusohjelmasta. Opiskelijalähtöisen näkökulman esille saamiseksi sovellettiin palvelumuotoilun menetelmiä. Hankkeen pilottiryhmille toteutettiin työpajat, joissa he toivat esille omaan oppimiseen ja opiskeluun liittyviä haasteita, toiveita, tavoitteita, onnistumisia ja kehittämiskohteita. Työpajojen toteutuksesta ja tuloksista kerrotaan Aija Hietasen kirjoituksessa Opiskelijakokemus oppimisanalytiikan lähtökohtana ja Petra Laakson kirjoituksessa Katse omiin oppimiskokemuksiin
Työpajojen tulokset toimivat pohjana kehitettävälle oppimisanalytiikkaratkaisulle ja niiden välittömänä seurauksena muotoilun koulutusohjelman opetussuunnitelmaan tehtiin muutoksia. Tätä muutostyötä valottaa Hannu Oksanen kirjoituksessaan Laaja-alaista analytiikkaa opetussuunnitelman kehittämiseksi.
Jotta opiskelijoiden fiilikset ja itsearvioinnit omasta oppimisen edistymisestä ja esteistä saataisiin näkyväksi, kehitettiin pilottikäyttöön selainpohjainen APOA-sovellus. Sovelluksen avulla opiskelijat tekivät itsearviointia säännöllisin väliajoin. Risto Nylund ja Sirpa Vauhkonen kuvaavat kirjoituksessaan Savonian amk–opiskelijat loivat oman fiilismittarin oppimisprosessin havainnointiin ja hallintaan , miten sovelluksen teemat ja arviointiväittämät laadittiin opiskelijoiden kanssa yhteistyössä. Tästä pääset tutustumaan lyhyeen fiilismittarin esittelyyn.
Pilotointijakson aikana molempien pilottiryhmien opiskelijat tekivät itsearviointia APOA-sovelluksen teemojen ja väittämien mukaisesti. Pilotoinnin päätyttyä opiskelijoille toteutettiin kysely, jonka avulla selvitettiin opiskelijoiden kokemuksia itsearvioinnin hyödyllisyydestä oman oppimisen tiedostamisessa ja sovelluksen käyttökelpoisuudesta. Lisäksi osalle opiskelijoista toteutettiin teemahaastattelut syvällisemmän näkemyksen saamiseksi. Sirpa Vauhkonen kuvaa kyselyn ja haastatteluiden tuloksia kirjoituksessaan Oppimista edistävät tekijät – tietoisuus hukassa?
Lopuksi opettajamme Aija Juutilainen ja Kaija Laitinen tarkastelivat Moodlen analytiikkatyökalujen antamaa dataa suhteessa opiskelijoiden opintomenestykseen kirjoituksessaan Kertooko Moodlen analytiikka opiskelijan opintomenestyksestä ja oppimista?