Aija Juutilainen, Savonia-ammattikorkeakoulu
Kaija Laitinen, Savonia-ammattikorkeakoulu
Aija Hietanen, Savonia-ammattikorkeakoulu
9.6.2021

Savonian Moodlessa (3.9) ovat käytössä seuraavat analytiikkatyökalut: Analytiikkakaaviot, Course dedication, Heatmap ja edistymisen seuranta. Moodlen analytiikkatyökalujen avulla on mahdollista seurata opiskelijan toimintaa opintojakson kurssipohjalla. Tarkastelimme analytiikkatyökalujen antamaa dataa jo päättyneillä sekä meneillään olevilla opintojaksoilla suhteessa opiskelijoiden opintomenestykseen.

Vertasimme päättyneillä opintojaksoilla opiskelijan saamaa arvosanaa siihen, miten aktiivisesti hän oli avannut kurssin Moodlessa olleita materiaaleja ja kuinka paljon hän oli viettänyt aikaa opintojaksolla. Joissain opintojaksoissa oli selvästi havaittavissa, että opiskelijat, jotka eivät olleet avanneet oppimateriaaleja lainkaan, eivät menestyneet tentissä. Tästä ei kuitenkaan voinut tehdä yleistäviä johtopäätöksiä, sillä kursseilla oli myös opiskelijoita, jotka kaikkia materiaaleja avaamattakin läpäisivät tentin. Nämä opiskelijat voivat olla opiskelijoita, jotka olivat aktiivisia luennoilla, hakivat tietoa muualta tai joilla oli jo aiempaa tietämystä aiheesta.

Tarkastelimme Moodlen analytiikkatyökalun avulla myös opiskelijoiden tenttimenestystä opintojaksossa, jossa opiskelijat perehtyvät aiheeseen etukäteen tekemällä ryhmätyön annetusta aiheesta. Opintojaksossa ei ole varsinaisia luentoja, vaan opiskelijat esittävät työnsä yhteisessä seminaarissa ja lopuksi opettaja kertaa tärkeimmät asiat. Tenttiarvosanoja ja materiaalien avaamiskertoja tarkasteltaessa emme havainneet suoraa yhteyttä materiaalien avaamisen ja tenttiarvosanan kanssa. Osa kiitettävän arvosanan saaneista opiskelijoista oli kyllä viettänyt runsaasti aikaa Moodlessa, mutta toisaalta saman ajan käyttänyt toinen opiskelija saattoi saada samasta tentistä hylätyn – ja päinvastoin – lyhyelläkin Moodlessa vietetyllä ajalla saattoi yltää kiitettävään arvosanaan tentissä.

Havaitsimme näillä samaisilla opintojaksoilla, että ryhmätöihin perustuvat opintojaksot ovat haastavia analytiikkatyökalujen käytön kannalta, sillä voi olla, että kurssimateriaalia katsotaan ryhmissä tai ryhmien työnjako tehdään niin, ettei kaikki opiskelijat perehdy kaikkiin materiaaleihin. Materiaalien avaustietoja pystyi kuitenkin hyödyntämään esimerkiksi niin, että mikäli opettaja havaitsi mielestään tärkeän materiaalin jääneen monelta avaamatta, pystyi hän nostamaan sen asian esiin seminaarissa.

Oppimisanalytiikan työkalut voisivat olla valmiiksi aktivoituna Moodle alustoilla niin, että opettajan ei tarvitsisi niitä erikseen aktivoida. Opettajien kannattaa ottaa ne käyttöön jokaiselle opintojaksolle. Niiden avulla on esimerkiksi helppo katsoa kerralla kaikki ne opiskelijat, joilta on joku tehtävä tekemättä ja lähettää heille kaikille Moodlesta viestin helposti. Viestitoimintoa voisi toki kehittää niin, että postilista olisi muokattavissa. Opiskelijan aktiivisuutta voi seurata myös lokitietojen kautta, mutta tietoa saa huomattavasti nopeammin ja laajemmin analytiikkatyökalujen avulla.

Moodle-alusta kannattaa suunnitella niin, että analytiikka työkalun käyttö on mahdollisimman tehokasta. Esimerkiksi Moodlen Kirja -työkalua käytettäessä ei analytiikkatyökalulla voi tarkastella erikseen kirjan sisällä olevan materiaalien avaamista. Materiaalien avausten seurantatyökalu voisi olla hyödyllinen paitsi opiskelijoiden aktiivisuuden seurannassa, myös opintojaksoa päivittäessä. Mikäli jotkut materiaalit eivät ole houkuttaneet opiskelijoita sitä avaamaan, voi opettajana pohtia syitä siihen. Mikäli materiaali on oleellinen, tulisiko se otsikoida uudelleen tai sijoittaa Moodle-pohjaan eritavoin? Oppimisanalytiikan työkalut tarjoavat paljon hyödyllistä tietoa ja ne olisikin hyvä saada kiinteäksi osaksi opettajan työkalupakkia.