Petra Laakso, Risto Nylund, Hannu Oksanen ja Sirpa Vauhkonen, Savonia-ammattikorkeakoulu
21.5.2021
Savonia-ammattikorkeakoulun Apoa-ryhmä lähti tarkastelemaan oppimisanalytiikkaa opiskelijalähtöisestä ja laadullisesta näkökulmasta. Savoniassa toteutettiin syksyllä 2019 ja keväällä 2020 kaksi pilottia, joissa ryhminä toimivat muotoilualan päivätoteutuksen opiskelijat ja matkailu- ja ravitsemusalan monimuoto-opiskelijat. Pilottien kautta pyrittiin selvittämään, miten tietoisia pilottiryhmien opiskelijat olivat omasta oppimisestaan ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Opiskelijat osallistettiin itse ideoimaan ja suunnittelemaan kysymyksiä, joiden avulla oppimiseen liittyviä tuntemuksia ja ajatuksia voitiin kerätä. Kysymykset koottiin kyselyksi, johon opiskelijat vastasivat pilottien tarpeisiin kehitetyllä Apoa-mobiilisovelluksella sekä Webropol -sovelluksella 6 – 9 viikon ajan. Aineistoa kerättiin pilottijaksojen jälkeen vielä päätöskyselyllä, johon kaikki pilotteihin osallistuneet opiskelijat vastasivat. Lisäksi tehtiin teemahaastattelut pareittain 8:lle opiskelijalle.
Pilotointien, päätöskyselyjen ja haastattelujen pohjalta löytyi selkeitä yhdenmukaisuuksia, vaikka pilotointiin osallistuneet ryhmät olivat koulutusalan, opiskelumuodon ja ikäjakauman puolesta erilaisia keskenään. Yllättävin huomio oli se, että opiskelijoiden oli vaikea tunnistaa oppimistaan edistäviä asioita. Oppimista estäviä seikkoja oli hieman helpompi tiedostaa, joskaan tämä ei yleensä johtanut toiminnan muuttamiseen. Tässä on huomioitava, että kyseessä oli lyhyt pilotointi. Pidemmällä aikavälillä tehtynä itsearviointi voisi paremmin saada aikaan muutoksia, myös haastateltujen opiskelijoiden mielestä.
Nykyisissä ammattikorkeakouluopinnoissa tarvitaan paljon itseohjautuvuutta. Ellei opiskelija tiedosta ja tunnista oppimiseen vaikuttavia tekijöitä, on haastavaa kehittyä oppijana. Haastatellut opiskelijat kokivat, että itsearviointi voisi auttaa tulemaan tietoisemmaksi näistä tekijöistä. Itsearviointi oli jo pilotoinnin aikana vahvistanut ymmärrystä siitä, että opiskelija on itse vastuussa oppimisestaan, ja että siihen voi monin tavoin vaikuttaa itse.
Merkittävää oli, että lähes kaikki pilotointiin osallistuneet opiskelijat olivat sitä mieltä, että vastaava itsearviointityökalu kannattaa ottaa jatkossa käyttöön oppimisen tueksi. Moni piti hyödyllisenä sitä, että joutui vastatessaan joka kerta pohtimaan oppimistaan ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Reaaliaikaisuus auttoi myös “pysymään hereillä opiskelussa”. Omien tulosten vertailu ryhmän tuloksin vahvisti ryhmätukea ja auttoi tunnistamaan ja ylläpitämään omaa motivaatiota.
KUVA 1. Päätöskyselyn tulokset (matkailu- ja ravitsemisala)
Itsearviointityökalun käyttö vahvisti opiskelijan tunnetta siitä, että hänestä välitetään ja että hänen oppimisestaan ollaan kiinnostuneita. Samalla viikoittainen vastaaminen antoi rytmiä opiskeluun, erityisesti työn ohessa opiskeleville. Säännöllinen muistuttaminen vastaamisesta koettiin tärkeäksi, ja jatkossa kyselyyn olisikin hyvä liittää automaattiset muistutukset. Kun vastaaminen ja sen myötä tapahtuva itsetutkiskelu muodostuisivat pitkällä aikajänteellä rutiiniksi, voisi sillä olla merkittävä vaikutus opiskelijan oppimisen kehittymiseen.
Miten olla tehokas ja iloinen opiskelija ja tuntea, että tänään on hyvä päivä opiskella? Että olisi se hyvä fiilis? Jos itsearvioinnin avulla opiskelija tunnistaa omat hidasteensa ja huomaa sudenkuopat opintopolun varrelta, on hän jo voittaja ja selviytyjä. Hän tunnistaa itsestään ominaisuudet, joita voi hyödyntää ja heikkoudet, jotka ovat käännettävissä vahvuuksiksi, mutta myös tarvittaessa löytää ohjeita ja apua ongelmien ratkaisemiseksi.
Elämä ja opiskelu ovat peliä ja toisinaan seikkailua. Oppimaan ohjaaminen tehostaa opintojen etenemistä ja miksei sitä tehtäisi opiskelijaa osallistavasti? Itsearviointipalvelulla, millainen sovellus se tuleekaan olemaan, voidaan opiskelijan roolihahmolle kerätä ominaisuuksia, joista opiskelija kokee tyytyväisyyttä ja joiden avulla onnistutaan ja menestytään elämässä.
Jatkuva oppiminen jatkuu, vaikka tutkinto onkin suoritettu. Se vaatii sopeutumista uusiin, erilaisiin tilanteisiin ja toimintaympäristöihin. Tietoisuutta omaan oppimiseen vaikuttavista tekijöistä tarvitaan läpi elämän.