Englantilaistutkimuksessa testattiin aikuissosiaalityön tukena kotiin asennettavaa monianturointitekniikkaa, josta syntyvästä datasta pyrittiin tekoälyn avulla tunnistamaan ongelmista ennakoivia poikkeamia asiakkaiden käyttäytymisessä. Kyseessä ei ollut kameroihin perustuva valvonta, vaan erilaisten antureiden keräämää havaintodataa ihmisten arjesta kotioloissa, johon voitiin lisäksi yhdistää muuta tietoa asiakkaan terveydestä ja hyvinvoinnista. Perienglantilaiseen tapaa yksi keskeinen seurattava mittari oli vedenkeittimen päälle laittaminen.
Millaisia sosiaalisia interventioita voimme perustaa siihen, että asiakas jättää väliin kello viiden teen? Tuskin pelkästään teen väliin jättäminen johtaa väliintuloihin, mutta yhdistämällä tieto elintoimintoihin liittyvään dataan, liikkeen havainnoimiseen ja ennalta tunnistettuihin riskeihin, saadaan jo huomattavasti enemmän arvokasta tietoa mahdollisesta hyvinvointia uhkaavasta tilanteesta. Tekoäly havaitseekin ihmistä paremmin laajoista, monipuolisista aineistoista säännönmukaisuuksia, jolloin työskentelytapaa on mahdollista muuttaa reaktiivisesta proaktiiviseen.
Tekoälyllä on potentiaalia muuttaa sosiaalityötä ja tehostaa asiakkaille, organisaatioille ja yhteisöille tarjottavia palveluita. Tekoäly mahdollistaa nopean datan analysoinnin tavalla, jota voidaan sosiaalityössä käyttää riskiarvioinnissa, interventioiden arvioinnin tukena sekä palvelujärjestelmän systemaattisten vinoumien tunnistamiseksi ja korjaamiseksi. Päätöksenteon ja palveluiden parantamisen lisäksi, tekoälyn avulla voidaan edistää sosiaalialan ammattilaisten työssä jaksamista ja tunnistaa loppuun palaamista ennakoivia riskitekijöitä. Lisäksi keskusteleva tekoäly sekä vuorovaikutteiset robotit voivat toimia asiakkaan kuntoutusprosessin tukena. Hyviä kokemuksia on saatu esimerkiksi vankeinhoidosta.
Sosiaalialan uudet vaateet
Tekoälypohjaiset järjestelmät tekevät vasta tuloaan sosiaalialalle, joten julkaistua tutkimusta on niukasti saatavilla. Ylipäätään teknologiaa ja virtuaalista työvoimaa hyödynnetään sosiaalialalla vasta vähän, joten alalle ei ole myöskään syntynyt kovin laajaa käyttökokemusta tekniikasta työn tukena. Uuden teknologian laajamittaisen käytön esteeksi onkin tunnistettu tiedon puute sekä tekniikkaan liittyvät ennakkoluulot. Terveydenhuollossa teknologia-avusteisella työllä on sen sijaan pitkä historia. Sosiaaliala voisikin ottaa oppia lähitoimialalta, jossa teknologia-avusteisesta työstä on saatu runsaasti käyttökokemusta ja tunnistettuja hyötyjä.
Tekoälyjärjestelmien kehityksessä on huomioitava, että saman teknologian käyttö eri tilanteissa voi tehdä siitä eettisesti kyseenalaista. Usein eettiset ongelmat erottuvat selvimmin järjestelmissä, joissa on mukana valvonnan ja kontrollin elementtejä. Kasvojen tunnistaminen on perusteltu toiminnallisuus esimerkiksi, kun kirjaudutaan omalle puhelimelle, mutta saman teknologian käyttö läsnäolon seurantaan työpaikalla on kontrollointia. Alun esimerkissä kuvattu kotiin asennettava teknologia voi olla jossain tilanteissa perusteltua ja hyväksyttävissä, mutta siinäkin on tarkkaan harkittava, missä menee asiakkaan yksityisyyden raja suhteessa tekniikasta saavutettaviin hyötyihin.
Tekoälyn käytön yleistymisellä on monenlaisia vaikutuksia sosiaalialan ammattilaisten ammattitaidon ylläpitämiseen ja uusien ammattilaisten kouluttamiseen. Ensinnäkin toimialan digitalisaatio asettaa uudelleenkoulutusvaatimuksia ammattilaisille, jotta he oppivat käyttämään ja tulkitsemaan uutta tekniikkaa eettisesti ja asianmukaisesti. Sosiaalialan ammattilaiset toimivat sekä tekoälyratkaisuiden käyttäjinä että asiantuntijoina asiakkaiden suuntaan. Toisaalta myös opetus on muuttunut yhä enemmän teknologiavälitteiseksi. Perinteisesti kasvokkain ja harjoitteluissa opetettu toisten ihmisten kunnioittava kohtelu, eettinen arviointi ja ihmisoikeuskysymykset voivatkin muuttua kustannuspaineiden alla yhä enemmän itsenäisiksi verkko-opinnoiksi.
Sosiaaliala on vahvasti sidoksissa yhteiskunnalliseen todellisuuteen. Tekoälyn käytön arkipäiväistyminen vaikuttaa monin tavoin ihmisiin, yhteiskunnan rakenteisiin ja palveluihin ja vaikuttaa siten väistämättä myös sosiaalialaan. Kokonaisuutena eettinen ja oikeudenmukaisuuteen tähtäävä tekoälykehitys vaatii yhteistyötä lainsäätäjien, sovelluskehittäjien, loppukäyttäjien ja sote-alan ammattilaisen välillä. Jopa hyvin suunnitellut toimet voivat aiheuttaa laajalle ulottuvia, ei-toivottuja ekologisia, sosiaalisia, poliittisia ja kulttuurisia vaikutuksia.
Lähteet
Formosa, Paul 2021. Robot Autonomy vs. Human Autonomy: Social Robots, Artificial Intelligence (AI), and the Nature of Autonomy
Hodgson, David, Goldingay, Sophie, Boddy, Jennifer, Nipperess, Sharlene & Watts, Lynelle 2022. Problematising Artificial Intelligence in Social Work Education: Challenges, Issues and Possibilities, The British Journal of Social Work, Volume 52, Issue 4, June 2022, Pages 1878–1895, https://doi.org/10.1093/bjsw/bcab168
Litchfield, Ian, Glasby, Jon, Parkinson, Sarah, Hocking, Lucy, Tanner, Denise, Roe, Bridget & r Bousfield, Jennife. 2023. ‘Trying to Find People to Fit the Tech…’: A Qualitative Exploration of the Lessons Learnt Introducing Artificial Intelligence-Based Technology into English Social Care. Health & Social Care in the Community 2023: 1–11. https://doi.org/10.1155/2023/9174873.
Reamer, Frederic G. 2023. Artificial Intelligence in Social Work: Emerging Ethical Issues. International Journal of Social Work Values and Ethics 20 (2): 52–71. https://doi.org/10.55521/10-020-205.
Blogin kuvitus: OpenArtAI
Kehotteet:
5 o’clock tea, elegant tea set on a vintage lace tablecloth, porcelain teapot and teacups, dainty floral teacups, delicate china saucers, vintage silver tea strainer, warm and inviting lighting, cozy atmosphere, high quality, vintage, elegant, delicate, warm lighting, dainty tea set, floral design
impact of AI to social work