Tämä on Suuntana Savonia -podcastin jakson tekstivastine. Kaikki jaksot löydät SoundCloudista klikkaamalla tästä.
Anu: Tervetuloa kuuntelemaan Suuntana Savonia -podcastia. Tätä podcast-sarjaa kuuntelemalla pääset tutustumaan tarkemmin Savonia ammattikorkeakoulun koulutusaloihin. Jaksoissa on luvassa opiskelijoiden ääntä eri aloilta. Podcastin hosteina toimii kolmannen vuoden liiketalouden opiskelijat Anu ja Jasmiina.
Jasmiina: Tällä kertaa tutustumme Savonia ammattikorkeakoulun muotoilijan tutkintoon. Tällä alalla oma kädenjälki näkyy varmasti ja alalla voit työllistyä monipuolisiin työtehtäviin oman kiinnostuksen mukaan. Tutkinnon kesto on neljä vuotta. Ja opintojen kotipesänä toimii tämä Kuopion Mikrokadun kampus. Muotoilijan opintoja on mahdollista suorittaa myös monimuotona. Mutta lisää meille on kertomassa alan opiskelija Roosa Kumpulainen. Lämpimästi tervetuloa, Roosa.
Roosa: Kiitos.
Anu: Kertoisitko tähän alkuun vähän omasta taustasta ja miten kiinnostus muotoilun alaa kohtaan on syntynyt?
Roosa: Mä olen siis käynyt tuolla Siilinjärven puolella ammattikoulun. ja siellä graafiseksi suunnittelijaks eli kuva-artesaaniksi valmistunu 2020 keväällä. Ja mä kävin sillon ammattikoulun opintojen aikana muun muassa Helsingissä ja Lahessa, sit täällä Kuopiossa tutustumassa muotoilun alaan, semmosella pienellä porukalla. Niin siellä oikeestaan se kiinnostus siihen synty. Mut ihan jo graafisen suunnittelun opintojen aikana, niin kyl mä siellä huomasin, että mua kiinnostaa enemmän muoti ja se käsillä tekeminen, kun sitten taas itessään se tietokoneella pelkästään työskentely.
Anu: Oliko sulle ihan selkeää, että juuri Savonia ammattikorkeakoulu vai miten se valikoitui?
Roosa: Oli se joo silleen, että mä opintojen ajat, kun mä opiskelin Siilinjärvellä, niin asuin koko ajan Kuopiossa. Mä muutin Varkaudesta, mistä oon kotosin, tänne Kuopioon sillon 2017. Tää oli tuttu kaupunki. Ja sitten, kun löysin tän muotoilun, et tähän mä haluan hakee, hain vaan tänne Savoniaan ihan vaan sillä, että asuin jo täällä. Ja olin käyny Savonian muotoilussa tutustumassa kaks kertaa, ni se tuntu aika tutulta. Tosin sillonhan ne opinnot oli siellä, olikse Opistotiellä, eri kampuksella. Mä kävin siellä tutustumassa. Et sithän mun opinnot alko suoraan täällä Mikrokadulla.
Jasmiina: Koetko, että sun edellinen koulutustausta helpotti tähän kouluun pääsyä tai oliko jotain pääsykokeita muotoilijoilla?
Roosa: Joo. Kyllä se helpotti. Täällähän muotoilun opinnoissa käytetään tosi paljon Adoben ohjelmistoja, et ihan perus kuvankäsittelyä, illustraattoria ja muista vastaavia, niin graafisen suunnittelun opinnoissa tuli kyllä tosi tutuksi. Sehän sitte valmisti siihen, että pystyt työskentelemään ammattilaisena, vaikka sitten suunnittelemaan graafisia juttuja. Niin kyllä se helpotti. Ja sitten kans tuolla graafisen opinnoissa oli ihan käsillä piirtämistä ja elävän mallin piirtämistä, maalaamista. Sehän sitten tuki tosi paljon, koska täällä muotoilussakin perusopintoihin kuuluu se maalaaminen ja piirtäminen ja kaikki mittasuhteitten käsittäminen. Että kyllä se tuki. Ja oli siis pääsykokeet sinne mun ammatilliseen tutkintoon ja sitte kans tänne muotoilun opintoihin.
Anu: Kuuluiko niihin tämmösiä selkeitä muotoilun osa-alueita vai oliko ne ihan perusammattikorkeakoulupääsykokeet?
Roosa: Joo, kuulu. Siinä oli siis ongelmanratkasu, joka oli tämmönen spagetti-vaahtokarkki -rakennustehtävä. Ja sitten siinä oli oma muotokuva ja joku tämmönen vastaava, siinä sai käyttää vesivärejä tai muita maalausvälineitä. Ja se pohjautu se omakuva sellaseen ennakkotehtävään, mikä oli piirtäen tai maalaten tai askarrellen, et se ennakkotehtävä oli tosi vapaa, tais olla A3:lle piti tehä joku tämmönen itsestään kertova työ ja sit siitä tehtiin sillon pääsykoepäivänä se omakuva. Siinä tais olla kolme osiota, mitkä oli ihan muotoiluun.
Jasmiina: Tosta pääsykoeprosessistaki jo kuulee vähän, että on tämmönen tosi luova ala kyseessä, niin kertositko konkreettisesti, että millasia aineita tai kursseja näihin opintoihin sisältyy?
Roosa: No ykkösvuosi tässä mun opetussuunnitelmassa on kaikilla ihan samanlainen. Siellä käydään johdantomuotoilu, muotoiluajattelua, muotoiluviestintää, materiaaliteknologiaa, johon kuuluu kaikkien muotoilun pajojen käyminen ja työturvallisuus. Sitten on muodon sommittelua ja digitaalista muotoilua eli käydään periaatteessa ihan kaikki heti ekana vuonna läpi, et mitä sä voit konkreettisesti tehdä niillä pajoilla, sit sitä digitaalista, niitä samoja Adoben ohjelmia ja 3D-mallintamista ja piirtämistä, maalaamista, et on elävä malli esim ja sitten näitä mittasuhdepiirtämistä, mikä tukee enemmän sisustusarkkitehtuuria ja sitä piirtämistä, ni sitte semmosta hyvin tarkkaa piirtämistä, niin sitä kans käydään sillon ykkösvuonna.
Anu: Onko teillä tässä jotaki suuntautumisvaihtoehtoja?
Roosa: Joo. Suuntauksina on se palvelumuotoilu, sisustusarkkitehtuuri ja teollinen eli tuotemuotoilu, mihin kuuluu muoti ja koru ja kaikki se teollinen muotoilu. Ne on ne kolme pääkategoriaa. Mutta itsehän suuntaudun teolliseen yläkategoriana, mut sitten eniten se muoti ja vaatetekstiili, mikä mua kiinnostaa eniten, niin mä suuntaudun sit siihen. Mut sitten tottakai mulla on opinnoissa myös seassa oon ottanu yhen palvelumuotoilun kurssin ja sitten on ollu sitä graafista esim.
Anu: Kyllä ne varmasti tukee myös toisiaan nuo eri alojen kurssit.
Roosa: Joo. Kyllä.
Jasmiina: Miten teillä yhistyy teoria ja käytännön harjottelu, kun toi on tosi tommonen käytännön tekemisen ala?
Roosa: Usein meillä saattaa olla joku teoriapohja siihen. Tutkitaan vaikka jotain metodia tai työskentelytapaa. Voi olla joskus kirjakin, mutta ei ihan hirveesti oo ollu mun kursseilla semmosta, että johonkin kirjaan pohjautuu. Mut on ollu myös esim informaatiomuotoilun kurssilla oli. Sitten yleensä, kun se projekti siinä etenee ja tiedetään, mitä lähetään tekemään, niin sitten mennään sinne pajalle rakentamaan vaikka prototyyppejä tai tehään jotain hahmomalleja tai hyvin silleen luovin tavoin suunnitellaan sitä projektia, että käytetään paperia, kyniä, piirtämistä, maalaamista. Tosi paljon sellasta, et vaikka se ei välttämättä olis niin sanotusti askartelua tai piirtämistä tai ompelua, niin se työskentelytapa on hyvin luova. Siihen käytetään erilaisia keinoja tutkia esim ihmisen käyttäytymistä. Kuitenki muotoilu on yleensä aina asiakkaalle tekemistä. Siinä on aina joku, jolle tehdään. Ei niinkään taiteilijana tehä yksin, vaikka itselle tai päätetä, mitä tehään. Vaan on aina jotkut speksit, mitä seurata.
Jasmiina: Monia varmaan kiinnostaa, ku sääki oot tosiaan muotiin enemmän suuntautunut, että millasia harjotustöitä sä oot päässy siinä muodin puolella tekemään?
Roosa: No sillon ihan ensimmäisenä vuotena, kun oli materiaaliteknologiaa, niin se oli ihan semmonen vapaa, sai tehä mitä vaan. Niin mä tein tämmösestä vanhasta verhokankaasta mekon, ihan vaan silleen mallinuken päälle ja sitte vähä harjottelin ompelemista. Mulla ei oo itellä ompelijan tai muuten vaatetuksen taustaa, että sitte täällä oon lähteny syventymään erityisesti siihen suunnittelupuoleen, mikä mua kiinnostaa. Sitten meillä oli kakkosvuonna muun muassa Dimexin kanssa yritysyhteistyöprojektia, missä tämmösiä digitaalisia muodin suunnittelukeinoja tutkittiin. Ja he oli siinä hyvin läsnä tää yritys kans. Ja sit meillä oli itse asiassa R-collection mukana palvelumuotoilun projektissa. Siinä ei niinkään päästy siihen vaatetukseen käsin, mut kumminkin hyvin huomaa siinäkin, että oli R-collection asiakkaana palvelumuotoilun projektiin. Se voi olla jollekin, vaikka vaatetusalan yritykselle jotain muutakin suunnittelua. Ja nyt kolmosvuonna tässä ekassa jaksossa, mulla on uniikin tuotteen muotoilua ja puettava muoti ja muotoilu -kurssit. Siinä tää uniikin tuotteen muotoilu on ihan erikseen yksilöllinen asiakas, joka haluaa mekon, jonka mä valmistan. Meillä on kolmen hengen ryhmä, jossa kaks tekee korua ja mä tätä vaatetta. Sitten mun toisella kurssilla on tämmönen hyvin luova tutkimusmatka, et se pohjautuu Antifestivaaliin ja tämmöseen [?? 00:09:11] ateljeetyöskentelyyn, jossa tutkitaan emotionaalisesti kestäviä muotoilun menetelmiä. Ja sieltä ollaan perustettu tätä kiinnostusta omaan työhön, jossa sitten mulla on kohteena alusvaatteet ja alusvaatteiden merkitys ja mitä uutta siihen vois keksiä. Tämmönen hyvin luova prosessi.
Roosa: Kuulostaa kyllä tosi mielenkiintosilta ja monipuolisilta nuo kaikki kurssit ja mitä pääsee tekemään ja miten paljon ite pystyy vaikuttaa just siihen. Tosi kiva.
Anu: Kyllä. Tapahtuuko nää Savonian tiloissa vai ootteko te yrityksien tiloissa tekemässä näitä projekteja?
Roosa: Tosi paljon tehään täällä koululla. Meillähän on erikseen ompelimo ja sitten vaatetuksen luokka, missä on tietokoneita, mistä löytyy esim [?? 00:10:02] jolla voi mallintaa vaatteita, asusteita. Ja sitten löytyy koru eli jalometallipaja. Sitten ihan metallipaja ja puupaja. Palvelumuotoilulle on erikseen tämmösiä palvelumuotoilun tiloja, joissa on paljon just paperia ja kaikkia post it -lappuja, kyniä ja siellä on semmonen seinä, minne voi kaikkee ripustella ja piirtää. Tehään tosi paljon niissä. Sithän meillä on tää iltapajamahollisuus, et me voidaan tehä opetuksen ulkopuolella. Siellä on valvoja, niin voidaan työskennellä ilta kaheksaan asti niissä. Mutta ollaan myös oltu yrityksen tiloissa tai käyty vaikka vierailemassa. Tietty korona-aika paljon vaikutti. Mutta nytten esim tossa Antifestivaali [?? 00:10:49] ateljeessa, niin me oltiin kokonainen viikko siellä ateljeella tutustumassa tähän. Siellä niinku luennoitiin ja sitten siellä tehtiin kaikenlaista ja sitten ku se Antifestivaali alko, niin siellä sai sillonkin olla tekemässä. Se oli vähä semmonen alkuturvapesäke, mistä me lähettiin keräämään sitä kaikkee infoo.
Anu: Kuulostaa kyllä tosi mielenkiintoselta.
Jasmiina: Jep. Ja hyvin pääsee just sitte verkostoitumaan yritysten kanssa ja tutustumaan monipuolisesti työelämäänki.
Anu: Teillä on tosi paljon käytännönläheistä työtä tossa opintojen aikana, mutta onko teillä vielä erikseen sitte harjottelu näissä opinnoissa?
Roosa: Joo on. Ja sitä harjottelua on se 30 opintopistettä. Ja yleensä siihen mennään kakkosvuoden jälkeen tai kolmosvuoden jälkeen. Tosi moni menee ensimmäisen kerran kolmosvuoden keväällä tai kesällä tai sitte nelosen vasta syksylläki. Että neljä vuotta ku opinnot kestää, niin moni tekee sitte, jos se venyy vähän pitkälle, niin sit sen kokonaan vaikka putkeen. Mutta esim palvelumuotoilussa tai sit jos se graafinen enemmän kiinnostaa, niin menee jo vaikka kakkosvuoden jälkeen. Mut ite ainaki koin, että tarvis vielä enemmän sellasta kokemusta ja opintoja. Että en ois vielä kakkosvuoden jälkeen kokenu olevani valmis menemään johonkin työpaikkaan, varsinkaan palkalliseen harjotteluun, että musta olis antaa niin paljon jotain. Et sitte mietin, että just kolmosvuoden jälkeinen kesä ennen nelosvuoden alkua ois se eka ideaalisin ja just pilkkoo se kahteen osaan, et menis vielä nelosvuonna toiseen paikkaan.
Jasmiina: Ootko yhtään ajatellu, että mikä vois olla semmonen hyvä harkkapaikka itelle?
Roosa: Oon ajatellu. Ja oon todennu, että on aika vaikee aihe. Kyllä mä haluisin johonkin vaatetus-, tekstiili-, muotialan sinne alkupään tuotantoon päästä mukaan. Että niinkään justiisa se ompelu tai tuotteen valmistaminen, sit sieltä loppupäästä ei oo niinkään se oma kiinnostuksen kohde, että enemmän haluis sinne kaikkein alkusuunnitteluun ja että mitä lähetään tekee ja miten. Mut ihan mitään tarkkaa yritystä mulla ei oo yhtään tällä hetkellä. Et pitää vielä keskustella muodin opettajien kanssa ja selvitellä niitä mahollisuuksia. Mut mä uskon, että se voi olla vähän silleen kiven alla ja varmasti onki ja se voi olla tosi yllättävä paikka, minne päätyykin. Mut että varmasti nyt näitten kurssien ja koko kolmosvuoden jälkeen on jo tosi paljon osaamista ja annettavaa.
Anu: Puhuit tuosta, että haluaisit ite sinne suunnitteluvaiheen työtehtäviin, niin mitä muita työmahollisuuksia muotoilijoilla on?
Roosa: Ihan tosi laajasti, että moni aina kysyy, että mitä ihmettä se muotoilu on ja mitä siinä tehään. Mutta siis muotoilijan kädenjälkihän näkyy ihan kaikkialla. Se voi olla vaikka pöydän suunnittelua tai tuolien tai jonkun rakennuksen sisätiloja tai niitä vaatteita tai sit se voi olla vaikka pakkausten suunnittelua. Ihan missä vaan ja miten vaan. Tai se voi olla palvelupolun kehittämistä tai hyvinvoinnin muotoilua jossain hyvinvointialan yrityksissä. Varmaan ne yleisimmät nimikkeet voi olla just palvelumuotoilija tai sisustusarkkitehti, jos on ottanu ne kaikki opinnot ja tuotemuotoilua, teollinen muotoilija. Mut ainaki palvelumuotoilua tosi paljon tällä hetkellä korostetaan ja heitä tarvitaan.
Jasmiina: Miten tuosta työllistymisestä, niin onko yrittäjyys suosittua muotoililjoitten keskuudessa vai haetaanko just yleensä yrityksiin töihin, onko siitä jonkinlaista ajatusta?
Roosa: Muoti- ja korumuotoilussa on paljonki tämmösiä pieniä tai isompia korualan yrityksiä, jotka on vaikka yksinyrittäjiä. Ja sit sinne voi mennä täältä harkkaan. Siellä on kyllä paljon yrittäjiä. Mut sitten palvelumuotoilussa ja sisustusarkkitehtuurissa menee kyllä usein isoihin yrityksiin tai ylipäätään yrityksiin, että siinä en niinkään oo kuullu sellasta yrityskasvutarinaa. Kun taas sitten tuosta korusta esim, et on sitten oman ateljeen ja pajan perustanu. Ja muodissa sitte, jos tietty tekee silleen oman brändin, teet yksin sitä puvustusta vaikka, niin sitte se on sulle se yrittäjyys. Mutta jonkin verran.
Anu: Mikä on yllättänyt tai ollu semmonen mieleenpainuva asia näissä opinnoissa?
Roosa: Mä kirjotin tänne mun muistiinpanoihin, että tunne siitä, että on oikealla polulla, niin se on ollu mulle semmonen tosi herättävä. Kun tänne pääsi, koki, että tää on niin semmonen vapaa ja monipuolinen koulutus, niin tuntu siltä justiisa, että nyt ollaan semmosen äärellä, että nyt on mahollisuus mihinkä vaan. Ja pääsi tosi hyvin alusta asti jo vähän käsittämään ja kokeilemaan, että mitä kaikkee on. Sehän on tosi hyvä ollu tässä Savonian muotoilussa, että sä voit eka kattoo kaiken, et sä et hae suoraan tarkkaan suuntaukseen. Mikä oli ennen tätä nykyistä opetussuunnitelmaa. Se on ollu kyllä semmonen herättävä tekijä. Ja sitten mieleenpainuvinta, niin varmaan sellaset tosi hyvät ohjaus- tai palautekeskustelut, että on saanu siihen omaan luovan projektin varrella tai sitte siinä [?? 00:16:30] vitsi tää on hyvä tai että tää on tosi hyvin suoriuduttu. Semmonen positiivinen palaute muutenki, se jää mieleen. Se on sinänsä ehkä vähän harvinaista, että usein saa tosi sitä rakentavaa ja kuinka jalostaa ja näin, mut sitte lopuks saattaa saada sit, et okei, tää on ihan hiton hyvä. Se on tosi palkitsevaa. Varsinkin kun siihen koko muotoiluprosessiin usein pistää silleen ihan ittesä kokonaan, et se tulee jostain sieltä jostain luovasta aivoreiästä, niin sitten se, että siihen saa tukee ja palautetta, niin se tuntuu tosi hyvältä.
Anu: Kuulostaa ihan siltä, että oot oikealla alalla. ja varsinkin kun sua on kiinnostanu niistä aiemmista opinnoista lähtien tämä, niin varmasti avaa paljon mahdollisuuksia.
Jasmiina: Tosi mielenkiintosta ollu kuulla just noista muotoilun opinnoista. Mutta oisko vielä jotain terveisiä alaa pohtiville tai hakeville opiskelijoille?
Roosa: Kannattaa ihan rohkeesti hakee, jos tää kiinnostaa. Täällä kyllä pääsee kokeilemaan kaikkia suuntauksia. Ja sitten rakentamaan uraa siitä omasta kiinnostuksen kohteesta. Ja ei kannata yhtään pelätä niitä pääsykokeita. Se on kans sellanen, mitä moni miettii. Ajattelee, että se on jotenkin merkityksellinen. Mutta mun pääsykokeet meni ihan hilkulla, että pääs sen minimirajan yli. Mutta mä ite koin, että siinä hetkessä, missä se tehään, se ei oo vaan välttämättä se luovin hetki tai se paras hetki. Et sitte täällä opinnoissa kyllä pääsee näyttämään ja todistamaan, että mitä osaa.
Anu: Kyllä. Kiitos sulle Roosa, että pääsit juttelemaan meidän kanssa tänne muotoilun opinnoista.
Roosa: Kiitos.
Jasmiina: Kiitos, että kuuntelit Suuntana Savonia -podcastia. Seuraavaan jaksoon! Moikka!
Anu: Moikkamoi!