Osaava Farmari: Tuotantoprosessien kehittäminen

Maarit: No hei!
Aija: Moikka!
Maarit: Mitäs kuuluu?
Aija: Kiitos, ihan hyvää. Kevättä rinnassa alkaa olla.
Maarit: No kyllä. Mites siellä linjoilla, onko teillä minkälainen fiilis tänään? Me ollaan täällä Aijan kanssa Lapin ammattikorkeakoulusta lehtorit. Kyllä. Maarit Timo-nen.
Aija: Ja Aija Hentilä.
Maarit: Ja tuota noin niin, tämän päivän podcastin aiheena on tuotannonjohtaminen ja henkilöstöjohtaminen, jota me kumpikin sitten koulutamme Lapin ammattikor-keakoulussa ja tarjoamme sitä myöskin osaava farmari osallistujille ja koulut-tautujille. Tervetuloa kursseille!
Maarit: Tuotantoprosessien koulutus tai kurssi pitää sisällään kolme osiota. Ja me kollegani Aijan kanssa olemme pohtineet sitä niin, että sen täytyy lähteä ihan sieltä ruohonjuuritasolta. Elikkä ensin täytyy tunnistaa ne prosessit mitä halu-taan niin ku kehittää. Jos ei ymmärrä niitä prosesseja, ei edes hahmota sitä, miten siellä prosessi kulkee tai miten ne tapahtuu, niin on vaikea lähteä myös-kään löytämään niitä kehitettäviä kohteita tai jotakin johtamistoimenpiteitä ru-veta miettimään, jos ei edes tiedä miten se johdettava kohde toimii.
Jotenka lähdetään siitä, että ensin tunnistetaan prosessit ja sen eri osat elikkä miten se joku tuotannon vaihe kehittyy, sieltä esimerkiksi asiakkaalta takaisin sinne asiakkaalle, joka on pisin prosessikuvaus ja lyhimmillään se voi olla esi-merkiksi yksi tietty työvaihe ja sen eri prosessit elikkä vaihe mitä siinä tapah-tuu eri työvaiheessa. Tää on niin ku se ensimmäinen vaihe. Tunnistetaan pro-sessit ja osataan kuvata ne, avata ne. Ja se, että miten ne kuvataan, ava-taan; siihen ei ole mitään yhtä yksittäistä sapluunaa, vaan se voi tapahtua monella tapaa. Se voi tapahtua ihan piirtämällä. Kynä käteen, paperia ja miet-timään että miten meillä tehdään tää homma. Tai se voi olla, jos joku on innos-tunut tietotekniikasta niin hän voi käyttää teknisiä apuvälineitä: Exceliä, Wor-dia, PowerPoint dioina, mitä vaan tahansa, vaikka valokuvaamalla, jos joku on visuaalisesti lahjakas niin voi vaikkapa kuvina esittää sen oman prosessinsa. Tai sitten vaikka suusanallisesti, äänittää tämmösen oman tarinan siitä, miten minä tämän homman teen. Elikkä tapoja on monia. Pääasia on, että se pro-sessi tulee tavallaan mietittyä ja sitte tavallaan vaiheistettua eri prosessin vai-heet, jotta ymmärretään se kokonaisuus.
Sen jälkeen, kun on ymmärretty se kokonaisuus, miten meillä toimitaan, miten se prosessi toimii, niin sen jälkeen voidaan lähteä miettimään mitä asioita siinä kyseisessä prosessissa on ne tärkeät asiat, että mitkä asiat vaikuttavat siihen lopputulokseen. Eli se voi vaikuttaa joko laatuun, se voi vaikuttaa palveluun, se voi vaikuttaa sen asiakkaan kokemaan tuotteen ominaisuuksiin, se voi vai-kuttaa meidän omaan tehokkuuteen, meidän omaan tuottavuuteen, kannatta-vuuteen. Elikkä se voi vaikuttaa moneen asiaan. Elikkä meidän täytyy itte miettiä, että mikä on se asia mitä me tarkkaillaan tässä meidän prosessissa. Mitä me halutaan jotenki niin ku ulosmitata tästä. Ja sen jälkeen me voidaan laittaa siihen prosessiin niitä mittareita, oikeisiin kohtiin, mittaamaan juurin sitä asiaa mitä me juuri halutaan tietää siitä prosessista. Se voi olla maataloudesta esimerkiksi, jos mennään kotieläinpuolelle niin poikimakertoja tai sitten satota-soja, paljonko tulee tonneja per hehtaari jne. Mutta ne täytyy miettiä, mikä on se toimiva mittari siinä meidän tavoitteessa mitä me haetaan siitä prosessista.
Ja sen jälkeen kun meillä on tiedossa mitä me mitataan, mistä me mitataan, niin sitten meillä täytyy myöskin olla mietittynä se, missä kohtaa ne mitatut tu-lokset arvioidaan. Elikkä vedetään ne niin kun yhteen, että okei nyt on kasvu-kausi paketissa, meillä on yksi tuotantoprosessi alkanut ja päättynyt, ja nyt me tehdään se arviointi siitä, että miten tää prosessi pyörähti. Menikö se hyvin, hyvin huonosti vai huonosti vai mikä oli se lopputulema. Ollaanko me itse tyy-tyväisiä esimerkiksi siihen vai onko siinä jotain mikä me havaittiin jo siinä pro-sessin aikana, että tää ei toimi tai tää ei menny niin kuin piti tai sit jopa, että siinä tapahtuu työtapaturma tai jotakin muuta tapahtuu semmosta mitä me ei oltu suunniteltu siihen prosessin osaksi. Ja nämä sitten otetaan sieltä ylös ja ruvetaan aktiivisesti ihan oikeasti miettimään, että ku me ollaan tunnistettu tässä prosessissa joko poikkeama tai tämmönen kriittinen piste, tai tämmönen asia, joka meitä jollakin lailla sanotaanko hidastaa tai vaikeuttaa tätä meidän kokonaisuutta. Niin me tarvitaan siihen, tarkastellaan sitä, joko niin että se poistetaan sieltä kokonaan, sitä muutetaan jollakin lailla tai sitten se hyväksy-tään sellaisena kuin se on, että okei tuohon ei voi tehdä mitään, näissä mei-dän olosuhteissa. Eli antaa sen olla, vaikka me tiedetään, että se on siellä.
Sen jälkeen kun meillä on tämä vaihe käyty, niin sanottu kakkosvaihe, jossa me katotaan sitä kehittämisen näkökulmaa, mittarointia, analysointia, toimen-piteitä. Niin me ollaan ikään kuin päästy siinä vaiheessa vasta tämän koko vaiheen jälkeen varsinaiseen johtamiseen eli tuotannon johtamisesta aletaan puhua vasta siinä vaiheessa. Ja sitten kun se vaihe on käsissä. niin sittenhän on olemassa erilaisia välineitä siihen varsinaisen johtamisen tekemiseen ja sii-nä vaiheessa alkaa Aijan osuus. Ole hyvä.
Aija: Kyllä, eli siirrytään tasolle kolme ja kolmostasolla keskitytään ihan puhtaasti LEANiin. LEAN on johtamismenetelmä, johtamisfilosofia, jota hyödynnetään sitten tosiaan tässä lopuksi. Lähetään metsästämään erilaisia hukkatyyppejä näistä prosesseista. Ja se tunnistaminen on kaikista tärkein kokonaisuus. Mutta tosiaan näiden kahdeksan eri hukkatyypin avulla tutkitaan niitä proses-seja tarkemmin, kirjoitetaan prosessit auki ja tuota kirjotetaan tavallaan uudes-taan se koko prosessi. Ja sen myötä kaikki Maaritin kuvailemat kokonaisuudet sieltä paljastuu mahdollisesti. Niitä eri hukkatyyppejä ja sitä kautta saadaan ku ollaan tunnistettu ne hukkatyypit niin saadaan erinäistä tehokkuutta, tuotta-vuutta ja tuota jämäkkyyttä siihen prosessin suorittamiseen. Mitä muuta LEANista..?
Maarit: LEANia voi soveltaa mihin tahansa.
Aija: Ihan kaikkeen. Kyllä ja tarkoituksena on se, että kun päästään pienesti kiinni siihen LEANin ajatukseen, niin siitä pitäisi saada kokonaisvaltainen työkalu ar-keen. Ja nimenomaan niin kuin Maarit tässä mainitsi, niin se ei rajoitu yhteen asiakokonaisuuteen tai osa-alueeseen vaan se on niin ku kokonaisvaltainen asia. Sitä pystyy käyttämään opiskelussa, arjessa, työssä. Ihan missä vaan. Sillä ei ole minkäänlaisia rajoitteita, koska LEAN sisältää erityyppisiä työkaluja, joita tosiaan voi sit soveltaa, miten ikinä keksiikään.
Maarit: Ainut reunaehto on siinä, että suostuu tarkastelemaan kriittisesti sitä omaa tuotantoprosessia tai toimintatapaansa. Ja sehän tarkoittaa silloin sitä, että pi-tää olla itselleen rehellinen, miten oikeasti minä tämän asian teen ja sitten sen, että myöskin pystyy myöntämään itselleen sen, miten haluaisin sen teh-tävän tai tapahtuvan. Elikkä myöntää sen, että siellä on kehittämisen mahdol-lisuuksia ja kehittämisen paikkoja, jopa sellaisia paikkoja mitkä voi aiheuttaa jopa kielteisiä tunteita, mutta hyväksyy ne ja lähtee katsomaan niitä uusin sil-min. Elikkä siis tuotannon johtaminen juuri nyt tässä hetkessä, tällä aikakau-della on mielestämme erittäin tärkeää. koska kaikki tietävät sen, että tuotan-tokustannukset ovat nousseet, tehokkuusvaatimukset ovat nousseet. Samaan aikaan puhutaan tukien pienentämisestä, joka tarkoittaa sitä, että samaan ai-kaan tavallaan se kääntää sitä palloa niin päin, että tuotteista pitäisi saada en-tistä enemmän irti, tavallaan sitä kannattavuutta pitäisi tulla sieltä. Se tuki ta-vallaan pienenee niin kompensaatio on käytännössä sitä, että kustannuksia pienennetään tai sitten tehokkuutta, sitä tuotannon potentiaalia, volyymia nos-tetaan tai sitten vielä se kolmas, että asiakas suostuisi maksamaan siitä enemmän hintaa. Ja tää viimeinen vaihtoehto tällä hetkellä näyttää olevan kaikista heikoin vaihtoehto. Jotenka oikeasti ne kaksi ensimmäistä: kustannus-ten pienentäminen ja tuotannon tehostaminen ja volyymin nostaminen, käy niin ku toimenpidepakkiin niin ku oleellisimmaksi tämmöisiksi työkaluiksi.
Aija: Sen tekemisen pitää olla tavoitteellista, täytyy asettaa sille omalle toiminnal-leen visio, sitä kautta pienempiä tavoitteita ja laatia niitä strategisia toimenpi-teitä, jotta tää kaikki on sitten mahdollista.
Maarit: Ja sitten jos lähetään keskustelemaan enemmän siitä tuotannon kasvattami-sesta, niin sehän käytännössä tarkoittaa sitä, että se aiheuttaa niin ku painet-ta siihen että tilojen, esimerkiksi jos nyt puhutaan niin ku maatiloista, niin tilo-jen tai minkä tahansa yrityksen on investoitava osaamiseen, työvoimaan ja myöskin sitten niihin lisääntyviin resursseihin, oli ne nyt sitte mitä tahansa. Ja tämä taas aiheuttaa sen paineen, että edelleenkin entistä tarkemmin täytyy sen koko työyhteisön, joka tekee sitä asiaa, sitä jotaki tuotetta tai palvelua, niin heillä kaikilla pitäisi olla yhteinen näkemys siitä, että mitä meillä tuotetaan, millä lailla se tuotetaan ja mikä se tavallaan se lopputulema on mikä pitää tulla sieltä toisesta päästä. Jollonka se tarkoittaa sitä myöskin, että tarkimmillaan tuotannon johtaminen on hyviä työohjeita, hyvää työturvallisuutta, hyvää työ-terveyttä, tehokasta koneiden käyttöä ja niin edelleen.
Aija: Hyvä itsensä johtaminen myöskin tähän saumaan on hyvä lisätä. Semmonen jokapäiväinen operatiivinen johtaminen korostuu hyvin vahvasti tässä kokonai-suudessa.
Maarit: Semmosen sanoisin vielä tähän, että tuotannonjohtaminen ja tuotannonkehit-täminen niin, se ei oo sellanen prosessi, joka alkaa ja loppuu, vaan jotta se toimii niin kuin pitäisi. Se alkaa kyllä, mutta se on loppumaton prosessi. Elikkä se jatkuu koko aika tavallaan tämmösenä pyörivänä liikkeenä, että kun joku osa tai yksi kierros on saavutettu, niin sen edellisen kierroksen tietotaito siirtyy seuraavalle kierrokselle pohjaksi. Siitä lähetään taas kehittämään uusi kierros, oli se sitten tuotantokausi tai joku tuotantoprosessin vaihe, niin siinä aina on sitä sisäistä kehittämistä. Aina pyritään parantamaan jo olemassa olevia. Elik-kä tää ei oo niin ku kerralla pyöräytetty valmiiksi, vaan niin kauan kuin se yri-tys toimii tai se tuotanto toimii, sillä on tavoitteita tehdä jotain, niin silloin niin kauan siinä pitäisi tapahtua tämmöistä jatkuvan kehittämisen ideologiaa ja semmosta prosessien tarkkailua. Ihan samalla lailla, kuin jossakin nykyaikai-sessa tehdaskompinaatiossa, niin siellä on tuotannon valvomoita joka tuotan-nonprosessin vaiheessa ja siellä ihmiset istuu monitorien ääressä ja kattoo tiettyjä tunnuslukuja, arvioi sitä miten prosessi kehittyy, ottaa kiinni jos siellä joku summeri alkaa soimaan tai vääriä lukemia alkaa tulemaan koneelta, niin otetaan heti välittömästi kiinni ja aletaan korjaamaan tai muuttamaan sääntö-jä. Ihan vastaavan lailla maataloudessa pitäisi toimia tämä prosessointi, että siellä koko aika tarkkaillaan sitä toimintaa ja pyritään tehostamaan ja toimi-maan paremmin joka mahdollisessa kohdassa mikä tunnistetaan.
Aija: Joo, se kehittäminen on jatkuvaa. Jatkuvan kehittämisen kehä. Ja itsessään LEAN pitää hyviä työkaluja ja elementtejä sisällään, jotka tukee tätä ajatusta. Eli valkotaulupalaverit, jonka äärellä tai jonka sisälle rakennetaan sellaisia elementtejä, jotka tukee tätä jatkuvaa kehittämistä. 5 S:ää löytyy, joka on ää-rettömän hyvä työkalu ja pitää paikat kondiksessa niin sanotusti. Sitten löytyy arvovirtakuvausta, joka on myös semmonen prosessin kehittämisen työkalu. Et LEANin sisältä löytyy niitä hyviä työkaluja tukemaan tätä kokonaisuutta.
Maarit: No, tuotannonjohtamisen koulutuksiin tällä hetkellä pääsee kaikista kivutto-mimmin käsiksi ilmoittautumalla Osaava Farmari- hankkeen sivuilta ilmaiskou-lutuksiin, jotka tämä hanke järjestää. Ja tota myöhemmin, myöhemmissä vai-heissa on mahdollista suorittaa tutkintoperusteisia koulutuspaketteja. Muun muassa täällä meidän Lapin ammattikorkeakoulussa tarjotaan avoimessa ammattikorkeakoulun tarjottimella samoja tuotannonjohtamisen ja henkilöstö-johtamisen kursseja, jotka sinne on opintopistemääräisesti kasattu ja ovat tar-jolla siellä. Silloin siellä on pieni tällainen osallistumismaksu, muistaakseni oliko kolmekymmentä euroa/opintopiste tai vastaava. Ja siellä on tarjolla kymme-nen opintopisteen paketti, joka käytännössä tarkoittaisi sitä, että tuolla mate-matiikalla se on kolmensadan euron omavastuu kurssin suorittamisesta. Mut-ta tosiaankin nyt sitä tarjotaan vastaavaa koulutusta Osaava Farmarin kautta tämmösinä mikrokursseina ja sitten myöhemmin se on siellä avoimessa am-mattikorkeakoulu tarjottimella, Lapin ammattikorkeakoulu tarjottimella kymme-nen opintopisteen kokonaisuudessa. Joo ja tuotannonjohtamisen kurssit taval-laan jatkuvat sinun omassa elämässäsi läpi sinun elämäsi, eli mikä tarkoittaa sitä, että käytyäsi tämän kurssin mitä me tarjoamme täältä, niin tuota myöskin se prosessi pitäisi jatkua sinunkin elämäsi aikana, teet sinä mitä tahansa. Eli kun sinä ymmärrät ne tietyt perusperiaatteet, sinä voit niin kuin Aijakin toi täs-sä aikaisemmin esille, että esimerkiksi LEANin oppeja voi käyttää oman elä-mänsä hallintaan tai oman yrityksen johtamisessa tai sitten vaikka olet töissä jonkun toisen yrityksessä, sinä voit siellä niitä samoja lain alaisuuksia soveltaa. Elikkä tämän kurssin anti ei lopu siihen, että tämä kurssi loppuu, vaan se on ikään kuin sisäinen prosessi myöskin kurssin käyneen opiskelijan omassa elämässä ja päässä siitä eteenpäin, elikkä miten hän lähtee siitä viemään sitä eteenpäin, niin on jokaisen itse rakennettava siitä se seuraava oppipolku ja steppi, että mitä minä haluan tämän jälkeen opiskella. Hyviä aiheita löytyy to-dellaki paljon ja tuotannonjohtamisen peruskurssit tämän kokonaisuuden jäl-keen voitaisiin ajatella, että siirtyisi esimerkiksi lähemmäksi sitä omaa kiinnos-tuksen aihetta, että tää on semmonen yleiskurssi. Perusteet kaikkeen ja sitten voisi siirtyä esimerkiksi enemmän itseä kiinnostavaan toimialaan tai tuotanto-muotoon. Esimerkiksi, että tätä voi soveltaa yhtä lailla porotalouteen, hevosta-louteen, erikoiskasviviljelyyn, mihin tahansa muuhunkin toimialaan, nyt sitten metsäteollisuuteen taikka laivanrakennukseen että maailma on sitten niin la-vea, kuin mielikuvituskin.
Aija: Meidän kans saadaan semmonen alkusysäys siihen tuotannonjohtamiseen, prosessien kehittämiseen, joskus on saanut ainakin itse semmosen kuvan, et-tä on hirveän haasteellista tarttua niihin prosessien kehittämiseen kiinni, ei oi-kein tiedetä mistä lähetään liikenteeseen. Eli meidän avulla saadaan semmo-nen alkusysäys ja me rakennetaan semmonen ymmärrys näiden kurssien kautta, että miten se asia etenee, mistä me lähdetään liikenteeseen ja samal-la sitten kurssille osallistujan ajatukset ehkä kytkeytyy tai laskeutuu semmoi-siin uomiin, että hän ymmärtää sen jatkuvan kehittämisen kehän ja jatkuvan parantamisen kehän ja sitä kautta sitten pääsee itsenäisestikin kiinni siihen kokonaisuuteen ja ymmärtää mistä on kyse.
Maarit: Kannustan ja kannustamme yhdessä kollegani kanssa osallistumaan Osaava Farmari koulutuksiin ja tuota mitä sieltä sitten saa, riippuu hyvin pitkälti sinusta itsestäsi, mutta jos ajatellaan että sinä saat ilmaiseksi maksimissaan neljän tunnin työpanoksella asiantuntijaopastusta, ohjausta oman tilasi kehittämiseksi niin mikä on tässä maailmassa halvempi ja tehokkaampi keino? Tervetuloa kursseille!
Aija: Tervetuloa!