Intro: ÄlyAgri verkostohankkeen älytärskyt nyt myös podcastina. ÄlyAgri podcastissa jutellaan teemaverkoston jäsenten, maatalousyrittäjien, sekä asiantuntijoiden kanssa erilaisista älymaatalouden haasteista ja ratkaisuista. Lisäksi pääset kuulemaan, mikä on ÄlyAgri verkostohanke, mitä hankkeessa tehdään ja miksi. ÄlyAgri hanketta rahoittaa TEM Pohjois-Savon liiton kautta.
Fiia: Tervetuloa ÄlyAgrin podcastiin. Meitä on tänään paikalla Fiia ÄlyAgrista ja Virpi Rautiainen Ylä- Savon ammattiopistolta. Meidän tämän päivän jaksossa keskustellaan oppimisympäristöjen kehittämisestä, kehittämisen tarpeesta ja sen tuomista hyödyistä alan yrittäjille. YSAOlla on Peltoniemen opetusmaatilalla tulossa suuriakin oppimisympäristöjen kehittämisen toimia tässä ihan lähitulevaisuudessa ja jutellaankin niistä kohta lisää. Esitteletkö Virpi sinä itsesi ensin?
Virpi: No niin moikka, kiva kun sain tulla tänne. Mä oon tosiaan Rautiaisen Virpi ja mä oon Ylä-Savon ammattiopistolla eli tuttavallisemmin YSAOlla töissä koulutusjohtajana ja työskentelen sitten meillä meidän tulosalueen henkilöstön kanssa meidän YSAOn oppimisympäristöihin ja opiskelijapalveluiden parhaaksi. Eli oppimisympäristöt on tietysti meillä nämä fyysiset tilat, laitteet ja ihan eläimetkin siellä osana ja sitten tärkeänä tukijalkana oppimisympäristöissä meillä on myös nämä meidän digitaaliset palvelut ja digitaalinen kampus. Mutta sitten lisäksi myös nämä opiskelijapalvelut eli ihan opintotoimisto ja hakijapalvelut ja koulutussuunnittelu, että semmoinen kokonaisuus on tässä työkenttänä.
Fiia: Mahtavaa kun pääsit mukaan tähän podcastiin. Ylä-Savon ammattiopistolla on oppilaitoksia Iisalmessa, Kiuruvedellä, Vieremällä, Toivalassa sekä Liperissä. Maatalousalan koulutusta YSAOlla on Kiuruvedellä ja Iisalmessa. Kiuruvedellä sijaitsee hevosalan oppimisympäristö Hingunniemi. Iisalmessa Peltoniemellä on maatalousalan opetusmaatila, jossa opiskellaan eläintenhoidon, maatalousalan ja yrittäjyyden sekä maatalousteknologian perus ja erikoisammattitutkintoja. Tässä jaksossa keskitytään Peltoniemen kampuksen maatalousalan oppimisympäristöihin.
Millaista teknologiaa teillä hyödynnetään opetuksessa ja millaisia hyötyjä siitä saadaan?
Virpi: No nyt tietysti teknologia on tosi olennainen osa monipuolista oppimisympäristöä ihan kaikilla koulutusaloilla. Ihan niinku kaikessa työelämässäkin on. Ja ylipäätään niinku nämä teknologia avusteiset ja digiratkaisut ne auttaa tietenkin opetuksen suunnittelussa toteutuksessa ja arvioinnissa ja osaltaan mahdollistavat myös niitä opetusmenetelmien kehittymistä ja sitä kautta sitten monipuolistavat tätä opiskelijan mahdollisuutta oppimiseen. Mutta että jos niinku lähtee tästä maatalousalan oppimisympäristön näkökulmista, että mitä, mitä kaikkea se teknologia sitten siellä opetuksessa ja oppimisympäristössä on. Niin yksi näkökulma on ihan tietenkin sitten se tekniikka mikä on siellä lähiopetuksen tukena. Puhun ihan siitä Audio visuaalisesta teknologiasta eli esittäminen, äänet ja niin edelleen eli kuva ja äänentoisto, joka on siellä tiloissa mukana ja sehän täällä auttaa niinku opiskelijan kannalta hyötyä siitä, että siellä opetustuokiossa voi olla opiskelija läsnä siellä kampuksella, mutta voi osallistua myös etänä sieltä, missä sitten hänelle siihen opintopolkuun se paikka on parempi, eli tavallaan joustava näkökulma hyötynä opiskelijan kannalta.
Ja sitten tietenkin ihan samalla lailla digitaalinen oppimisympäristö, niin on sekä lähi-, että etäopiskelun tukena. Yhtä lailla hyötynä taas sitten tämä mahdollistaa joustavaa opintopolkua. Mutta sitten jos lähdetään niinku ihan näihin tavallaan niinku käytettäviin teknologioihin osana sitä oppimista niin yksi semmoinen niinku näkökulma mitä ei välttämättä hirveästi sanota, mutta sekin tietysti ammatillisen koulutuksen järjestäjillä siellä opiskelijoiden työvälineissä on niin tämä, ihan nämä työelämän työvälineet niinku m365 palvelut. Eli ihan ne sähköpostit ja teamsit ja sähköiset tallennuspaikat ja muut. Eli nehän on niinku yhtenä osana siellä, että samalla opit ja harjoitat niitäkin taitoja. Mutta sitten jos mennään niin, kun tavallaan pedagogiseen teknologiaan niin yksi näkökulma on nämä simulaattorit. Ja nehän on meillä siellä kampuksilla ja niitä voi käyttää oppimisen tukena vaikkapa sitten koneiden ja laitteiden käsittely harjoittelussa ja nehän on tietenkin semmoinen turvallinen tapa, että lähtökohta on se, että se on nivottu siihen opetukseen. Sulla on ohjaaja, opettaja, joka auttaa neuvoo ja sä saat niinku semmoisen turvallisen tilan ja paikan harjoitella taitoa, että sun ei tarvitse jännittää, että mitä mulle tapahtuu tämän ison koneen kanssa esimerkiksi tai tuleeko joku vahinko. Ja sitten taas toisin päin, että nämä nykyiset simulaattorit niin nehän on oikeasti aika pieniäkin lopulta. Ne ei välttämättä ole enää niitä isoja simulaattorikoneita, jotka on niinku isompia kuin jääkaapit vaan tuota ne voi olla ihan niinku tietokoneen oheislaitteineen tehokkaampi tietokone vaan joka jaksaa pyörittää niitä ja niissä ohjelmistoissa on tosi laajat mahdollisuudet. Että sillä samalla simulaattorilla voi harjoitella vaikkapa sitä traktorin peruuttamista tai sitten vaikka dronen ohjaamista ja käsittelyä. Mutta että ennen kaikkea se hyöty siitä, että se on turvallinen, sillä opiskelijalle harjoitella ja sitten toisekseen sieltä saa opettajan ja ohjaajan lisäksi sitä palautetta, että miten asia meni.
Ja sitten vielä tämä näkökulma, että se teknologia itsessäänhän on integroitunut täysin sinne työvälineisiin ja laitteisiin, että jos maataloutta ajatellaan, niin traktorithan on ihan todella älykkäitä. Siellä on nämä ISOBUS viestintäjärjestelmät, jotka keskustelevat sen traktorin ja työkoneiden välillä ja vaikkapa joku lypsyrobotin ohjelmistoineen, jossa on niinku tekoäly avusteisia analyyseja siitä, että miten eläin voi ja minkälaista se maito oli ja niin edelleen. Että siellä on todella laaja kattaus sitä teknologiaa. Niin jos sen vielä sanon, niin yksi vielä näkökulman tähän, että kun puhutaan maatalouden oppimisympäristöstä, niin turvallisuus on tosi tärkeä niinku se on toki muillakin aloilla. Mutta se turvallisuus on tietysti ihan sitä, että miten sitä työtä tehdään ja miten suojavarusteita käytetään, mutta sitten tullaan myös näihin teknologian ratkaisuihin. Eli ihan tietoturvaan, joka on ihan tosi tärkeä kaikilla maatilayrittäjillä ja sitten tuota ihan vaikka siihen fyysiseen tilaturvallisuuteen, että jos mietitään niinku yksinkertaista asiaa kuin kameravalvontaratkaisu, vaikka niin nekin on tänä päivänä tekoälyä avusteisia että laaja kattaus.
Fiia: Kyllä tosi laaja kattaus ja varmasti niinku opetuksessa tosi monessa vaiheessa tulee tavallaan esille toi teknologia, jos aloitetaan tosiaan ihan sieltä niin kun audiovisuaalisuudesta ja sähköposteista ja erilaisista ohjelmistoista ja sitten siirrytään niinku noihin simulaattoreihin ja lypsyrobottiin ja traktoreihin.
Virpi: Näinpä se onkin. Se on meillä kaikilla työtä tekevillä vaan niin käsillä ja lähellä koko ajan meidän arkea.
Fiia: Kyllä ja on se tosi tärkeätä, että se tulee sitten niin kun opiskelijoillekin tutuksi ja opiskeluvaiheessa. Ja teillä on tulossa sinne Peltoniemelle iso oppimisympäristöjen kehittämisen toimi eli te rakennatte Peltoniemille uuden opetusnavetan. Mihin tarpeeseen tällä uudella navetalla vastataan?
Virpi: No meillä tietysti ammattiopistona niin kaikki investoinnit lähtee siitä, että on arvioitu tarve siihen, että siihen meidän oppimisympäristöön eli se opettamisen menetelmät ja oppimisen tuki tarvitsee. Tarvitsee meiltä jonkun olosuhteen, että millä missä me sitä teemme. Ja tietenkin nämä on ollut niinku ne ihan keskeisimmät asiat siinä, että minkä takia investoidaan opetusnavettaan. Toinen näkökulma on se, että maatalous on Pohjois-Savossa tosi tärkeä elinkeino, että jos nyt katsoo ihan viime vuoden tilastoja niin Pohjois-Pohjanmaan jälkeen Pohjois-Savo on se, jossa eniten tuotetaan maitoa ja Kuopio on niinku Suomen suurin maitopitäjä ja Kiuruvesi siellä hyvänä kolmantena eli ollaan niinku aivan tämä asian ytimessä. Eli ollaan tosi tärkeän elinkeinon äärellä ja kun puhutaan sitten tuota siitä, että meidän tehtävä on nimenomaan kouluttaa ammattilaisia meidän alueelle, niin tämä maatalous on meille siis tosi tärkeä ala ja se on meidän alueelle tosi tärkeä ala ja meillä pitää niinku olla olosuhteita, että me voidaan tarjota sitä. Sekä sitä ihan perusopetusta, mutta myös sitten sitä jatkuvaa oppimisen tarvetta. Ja meillähän on peltoniemessä ollut toki opetusnavetta hyvin pitkään. Ammattiopisto juhlii ensi vuonna 60 vuotis- juhlaansa ja maatalouden opetusta Peltoniemessä on ollut jo yli 100 vuotta, että puhutaan myös pitkistä juurista tietenkin sen asian kanssa. Ja meillä se nykyinen niinku opetusnavetta, että rakennus alkoi tulla elinkaarensa päähän nimenomaan, niinku maitokarjatuotannon näkökulmasta. Eli siellä oli saneeraustarpeita ja siinä tehtiin ihan tämmöinen ihan taloudellinen laskenta siitä, että lähdetäänkö saneeraamaan vai lähdetäänkö rakentamaan uutta ja sitten päädyttiin tähän uudisrakennuksen tekemiseen, että niinku meille tietysti tärkeintä on, että me pystytään sitten tarjoamaan siihen oppimiseen turvallinen ympäristö, joka vastaa mahdollisimman hyvin sitä työelämän tarvetta. Että niillä lähtökohdilla ollaan liikenteessä. Ja tullaan jatkossakin toimimaan, tietenkin meillä oppimisen alustana ja tukena sekä sinne jatkuva oppimiseen, olkoon se sitten maatilayrittäjien lisä- tai täydennys kouluttautumista tai sitten vaikkapa ihan aikuisille alan vaihtajillekin perustaitojen harjoittelussa ja sitten jotenkin oppivelvollisille yhtä lailla.
Fiia: ja varmasti toi tavallaan, kun teknologia koko ajan maataloudessa lisääntyy ja se kehittyy ihan hirveätä kyytiä, niin varmasti tosi tärkeätä, että niinku oppilaitoksena olette siellä niin kun antamassa sitä tukea ja oppia tuleville yrittäjille ja tämän hetken yrittäjille ja lomittajille.
Virpi: Kyllä, tämä niinku tuossa jo puhuttiinkin näistä teknologioista, että se on aika iso se kattaus, että mitä siellä työelämätaidoissa tarvitaan ja teknologia on semmoinen asia, että se uusiutuu tosi paljon nopeammin kuin esimerkiksi ne fyysiset rakennukset. Että kun fyysinen rakennus tehdään, niin se on monesti sen 40-50 vuotta pystyssä ja pienillä saneerauksilla, pienillä muutoksilla. Mutta teknologia on elinkaareltaan tosi paljon nopeampaa, että joku ohjelmisto elinkaari on yleensä sellainen, että siihen tulee isot versiot niin sanotusti ja uudet päivitykset jo niinku ihan muutamissa vuosissa ja joskus niiden elinkaarikin jää tosi lyhyeksi, että se 7 vuotta voi olla pitkä aika jollekin ohjelmistolle, että se on niinku niin ilmeinen asia, että siihen niinku tarvitaan niitä mahdollisuuksia harjoitella, tutustua ja sitten ehkä yrittäjien kannalta nimenomaan se tutustua, että voi sitten niinku miettiä, että miten sitten siellä omassa toiminnassa voisi hyödyntää.
Fiia: No mitäs teknologiaa uusi opetus navetta tulee sisältämään?
Virpi: No jos miettii tuota niinku ihan perus maatilan kannalta, niin sanoisin, että perusmaatilan teknologiat. Toki nyt niinku uusina tämän hetken versioina. Eli siellä on sitten tietenkin lypsyrobottia ja sitten tuota ruokinta- ja eläinten hyvinvointiin liittyvää teknologiaa. Ehkä niinku. Jos niinku yrittäisi miettiä siitä näkökulmasta, että mikä on niinku ero, niinku maatilayritykseen nähden opetus navetan teknologioilla, niin varmaan ne keskeiset erot tulee sitten sieltä, että siellä on enemmän siihen opetuksen ja oppimisen tukeen liittyvää teknologiaa. Eli olkoon se sitten just sitä audiovisuaalista äänen, kuvan välittämiseen liittyvää asiaa. Ja sitten meillä on tämä paino tuossa eläinten hyvinvoinnissa niin siihen liittyviä ratkaisuja johon osaltaan liittyy siis ihan tämmöistä perinteistä valvontakamera ratkaisua, mutta sitten myös siellä robotissa ollaan painotettu niitä ominaisuuksia, että pystytään sitten esimerkiksi tekoälyn avusteisesti niitä tiettyjä eläimiin liittyviä, olkoon se maitoon tai eläimeen itsensä liittyviä asioita analysoimaan ja hyödyntämään niitä näkökulmia.
Ja sitten tietysti meillä se, että meillä niinku lähtökohta on se, että me rakennetaan siitä maatalouden datasta silta Savonia ammattikorkeakoulun kanssa niin, että me jaetaan se data ja pystytään sitä kautta hyödyntämään sitä niinku siellä meidän tutkimus-, kehittämistekemisissä yhdessä ja no nämä on nyt siis navetan sisällä olevaa, että oma asiansa on sitten se, että mitä on tekniikka on kalustossa ja pelloilla ja niin edelleen. Mutta taisit kysyä navetan sisällä olevaa enemmänkin.
Fiia: Kyllä, mutta tämä esimerkiksi datasilta on kyllä niin hyödyllinen ja just se toi on niin kiva, että toi on niinku tavallaan yhteistyössä sitten Savonian kanssa. Pystyy agrologiopiskelijatkin siitä hyötymään.
Virpi: Kyllä. Tietenkin se mitä on Savonian kanssa tässä vaiheessa keskusteltu. Nyt siis tosiaan se ei ole vielä käynnissä se kehitystyö. Eli me on haettu siihen Pohjois-Savon liiton rahoitusta Tulevaisuuden Maatila -hankkeen nimellä, että päästään myös tätä toimintaa siihen kehittämään yhdessä ja toivon tietysti, että saataisiin se rahoitus ja niinku ne ajatukset siinä on nimenomaan se, että pystyttäisiin niinku se aito maatila ympäristön data tuomaan sinne korkeakouluopetuksen puolelle ja sitten toisaalta toisinpäin, että pystytään sitä sisältöä miten asioita on käsitelty korkeakoulun puolella opiskelijoiden toimesta, niin hyödyntämään myös siellä meidän arjessa soveltuvin osin, että saadaan myös niinku semmoinen sanotaan nyt integroitu oppimisympäristö. Toivottavasti aika myös niinku toiminnallisella tasolla.
Fiia: Ja hyvää yhteistyötä oppilaitosten välillä. No millaisia yhteistyömahdollisuuksia ja toivomuksia teillä on tämän uuden oppimisympäristön myötä?
Virpi: Meillä on niinku tietenkin YSAOna, niin kun ollaan koulu, niin meillä on se vahva pedagoginen opettamisen ja ohjauksen osaaminen. Ja tuota tietenkin tosi tärkeä on se, että me oltaisiin niinku mahdollisimman lähellä sitä viimeisintä näkökulmaa myös siihen alan yrittäjyyteen. Tässä tapauksessa sitten maatilan yrittäjyyteen ja minähän minä tietenkin toivon, että me pystyttäisiin niinku syventämään edelleen meidän niinku työelämäyhteistyötä tässä maatilayrittäjien kanssa ja yksi näkökulma on tietenkin sitten ihan myös maatalousteknologian yritysten kanssa siinä mielessä, että pystyttäisiin niin kun saamaan ehkä kun kokeiltavaksi tai niinku oppimisalustaksi myös sitä teknologiaa niinku jatkossakin. En tarkoita nyt vaan tämän investoinnin myötä, että jatkossakin meillä olisi niinku uusimpia teknologioita esimerkiksi koekäytettävänä tai vastaavana ja me pystyisimme sillä sitä kautta tarjoamaan myös niin sitä uuden teknologian oppimisen näkökulman mahdollisuutta oppia yrittäjille. Ja sitten niinku toinen näkökulma se, että mä haluaisin niinku vielä vahvemmin sinne meidän maatilan työhön integroida myös maatilan yrittäjän toimintaa, että me saataisi niinku sitä yrittäjyyden viimeisimpiä asioita ja näkökulmia meille sinne arkeen mukaan, että me tietysti tehdään se opettaminen ja ohjaaminen, mutta että meillä olisi niinku tosi tiivis vuoropuhelu, se on semmoinen minun haave ja toive.
Fiia: Kyllä sehän valmistaisi oppilaitakin sitten tavallaan paremmin sinne työelämään.
Virpi: No näin haluan uskoa.
Fiia: Millaisia valmiuksia oppilailla toivotaan olevan valmistumisen jälkeen tämän uuden navetan myötä?
Virpi: No nyt tietenkin tämä uusi navetta, niin se on uusi rakennus ja ne uudet teknologiat niinku äsken tuossa todettiin. Mutta että niin kun opetusnavetta on yksi osa oppimisympäristöä ja oppimisympäristö on tietysti paljon laajempi käsite kuin pelkkä se fyysinen ympäristö tiloineen, kalusteineen, teknologioineen. Eli siihenhän liittyy sitten tietenkin myös psyykkinen oppimisympäristö. Eli ihan se kokonaisuus ja sitten sosiaalinen oppimisympäristö. Eli kaikki se miten ne oppimistilanteet ja vastaavat siellä tilassa tapahtuu, se vuorovaikutus ja tähän haluan sanoa sen, että tämä oppimisympäristön fyysinen puoli niin tietenkin se mahdollistaa monipuolisten opiskelumenetelmien ja työtapojen käytön, mutta että ihan yhtä tärkeänä ja vielä tärkeämpänä kivijalkana on tietenkin se, että miten opetuksen menetelmät kehittyy. Miten ne opetus sisällöt kehittyy vastaamaan niitä vielä uudistuvia työelämäntarpeita ja toisaalta sitten niitä menetelmiä ja välineitä, joita on käytettävissä. Ja se on se niinku ihan tosi tärkeä painopiste meillä, että me tehdään tätä niinku rinnakkain, että me viedään niitä sisältöjä eteenpäin. Niitä opetuksen menetelmiä eteenpäin ja samalla varmistetaan, että se fyysinen oppimisympäristö vastaa niihin uudistuviin pedagogisiin lähestymistapoihin.
Ja sitä kautta sitten me niinku halutaan varmistaa se, että meillä se oppimisympäristö tukee niitä opiskelijan valmiuksia mahdollisimman niinku kokonaisvaltaisesti niin, että olisi sitten sen lisäksi, että on ne ajanmukaiset olosuhteet missä opiskella ja oppia ja harjoitella niin myös ne meidän sisällöt ja menetelmät vastaa niihin erityisesti.
Fiia: Eli se on tavallaan niin kun, se on kokonaisuus.
Virpi: Kyllä se on. Se on kokonaisuus. Oppimisympäristö on aina niin kuin sanoin, niin siellä on se fyysinen olosuhde, mutta siis tosi tärkeänä se sisältö, että mitä tapahtuu, että. Oon sanonut joskus niinkin aina, että se ei niinku auta mitään, että minkälainen navetta tai rakennus meillä on pystyssä vaan oleellista on se, että meillä on tosi kirkkaana mielessä, että mitä varten se on. Se on nimenomaan niitä työelämätaitojen harjoittelua ja varten ja sitten että meillä on ne menetelmät sellaisia, että ne on niinku vaikuttavia, tehokkaita ja luo sen turvallisen opiskelutunteen ja vastaa niihin sisällöllisesti niihin tarpeisiin mitä työelämä meiltä tarvitsee.
Fiia: Ja teillä on tämän uuden oppimisympäristön myötä uudenlaisia mahdollisuuksia toimia tutkimus-, kehitys- ja innovaatioympäristönä. Millaisia tutkimuksia uudessa navetassa voitaisiin tehdä, mihin sitä voitaisiin tutkimuspuolella hyödyntää?
Virpi: No jos ajatellaan niinku, että mikä se on se ammatillisen kouluttajan oppimisympäristö, niin se on tietysti hyvin lähellä sitä työelämän vastaavaa olosuhdetta. Eli meillä on ihan normaali maatila, maitotalouden tuotanto siellä ja ne eläimet ja se arki. Niinku se on maatilan yrityksissäkin, sillä twistillä, että meillä siellä on opiskelijoita ja siellä ollaan oppimassa niinku päivittäin ja mitä sitten tällaisessa olosuhteessa voi tutkia, niin siihen tietysti voi tutkijat jo paremmin vastata varmaan kun minä, mutta näin me ollaan sitä mietitty, että ne tutkimukset olisi enemmän niinku siihen käytännön tutkimusalustaan liittyviä asioita, että jos puhutaan vaikka niinku tieteellisestä tutkimuksesta jossakin Luonnonvara-alan keskuksen Maaningan navetassa niin sinnehän tehdään niinku pitkiä asetelmia vaikka ruokinnan suhteen ja niin edelleen, että mitä täältä saadaan, että se meidän näkökulma on, että se olisi enemmänkin sitä käytännön olosuhdetta. Ja sitä voisi siellä havainnoida ja tutkia.
Ja toinen näkökulma on sitten tietysti sen datan tarjoaminen ja tuottaminen, että me voidaan mitata, seurata ja tuottaa sitä tietoa sellaisessa muodossa, että sitä on helppo tutkijoiden käyttää ja hyödyntää. Että tämä on niinku siinä se yksi iso näkökulma, mutta yhtä lailla varmasti sitten jos puhutaan ammattikorkeakoulun näkökulmasta, niin toimintatutkimuksen eri näkökulmat niin siihenhän se tarjoaa oivan alustan tietenkin esimerkiksi opinnäytetöissä.
Fiia: Eli mahdollisuuksia on tosi paljon.
Virpi: Kyllä minä sanoisin, että niitä on paljon, että siinä on rajana vaan lähinnä se, että niinku mihin halutaan kohdentaa sitä tutkimuksen tekemistä. Mä mietin tässä sitä, että tuommoinen data silta ja datan keruu niin se voi kuulostaa vähän sellaiselta, että se voi olla vähän abstrakti, että mitä se tarkoittaa niin, että jos tähän nyt sitten jonkun käytännön esimerkin yrittäisi sanoa, että mitä meillä on esimerkiksi tehty. Että en puhu nyt maatalouden puolesta. Puhun hevostalouden puolesta niin esimerkiksi hevostaloudessa tuolla meidän Hingunniemen Kiuruveden kaupungin alueella sijaitsevalla kampuksella niin Helsingin yliopisto on tutkinut muun muassa hevosten uneen liittyvää näkökulmaa ja siinä käytännössä sitä tutkimusta tehtiin niin, että siellä meidän hevostalleilla oli kamerat ja sitä kautta välitettiin tieto taas sitten yliopiston tutkijoiden käytettäväksi ja he pystyi sitä kautta sitten seuraamaan ja analysoimaan erilaista siihen hevosen uneen liittyvää asiaa ja siihen liittyy sitten muutakin, että minkälaisella kuivikkeella ne hevoset nukkui ja minkälaista rytmiä heillä oli ollut, että tarkkaa kirjanpitoa. Mutta että niinku esimerkiksi tämän tyyppistä se tarkoittaa. Eli me me voidaan tarjota se niinku se tietopohja miltä se käytännössä siinä eläimen käytöksessä esimerkiksi joku toiminta näytti.
Fiia: Eli toimia ihan tämmöisenä niinku käytännön tutkimisen alustana. Ja tämä on kyllä varmasti tämä uusi navettakin niin tosi hyvä mahdollista tämmöiseen käytännön tutkimisen alustaksi, varsinkin kun sinne tämä datan seuranta tulee ja sitten mahdollisesti data siltaa. Se on ihan siis huikea mahdollisuus kyllä.
Virpi: Ja nimenomaan se data silta tässä tarkoittaa sitä, että meillä niinku se tieto mitä tuotetaan, olkoon se sitten sieltä lypsyrobotista, olkoon se sieltä pellolta kerättyä tietoa tai olkoon se sillä video kuvausvälineillä kerättyä tietoa niin on tehty tavallaan se tekniikka valmiiksi siihen, että se tieto saadaan kerättyä ja se on tarjolla. Eli se tieto on tarjolla myös sinne korkeakouluyhteistyöhön. Saatavilla myös niinku, tässä tapauksessa Savonian käyttöön ja sitten Savonian pitää tietenkin siihen sitten suunnitella se hyödyntämisnäkökulma, että miten sitä hyödynnetään opetuksessa tai sitten siellä tutkimuskehityspuolen tekemisissä.
Fiia: Eli se kerätty data, tieto on tavallaan laajemmin hyödynnettävissä. Ei pelkästään teidän YSAOn sisällä, vaan niinku muillekin. Sitten tuossa puhuttiin, kun puhuttiin tuosta Tulevaisuuden Maatila -hankkeesta, johon tämä datasilta liittyy, mutta ÄlyAgrissa meitä aina kiinnostaa myös maataloustekniikka, maatalousteknologian liittyvät nämä muut hankkeet. Mitä teillä on tai onko jotain kiinnostavaa mahdollisesti tulossa tulevaisuuden maatilahankkeen lisäksi?
Virpi: Tuota minä en ole suoranaisesti meillä tuota hanke hankepuolen hakemuksia tekemässä. Niin ja mutta niinku ideatasolla maatalouden ympärillä on aika paljonkin aihioita mitä eri kumppaneiden kanssa niin käydään ja keskustellaan ja Savonia tietysti siinä on meillä tosi tärkeänä osapuolena ja tällä hetkellä just on käynnissä niin myös niinku Voimaa luonnonvara alalle ja en edes muista kaikkia hankkeita, valitettavasti minä, että mitkä on käynnissä, joilla jo niinku tehdään todella paljon maatalouden niin kuin kehittämisnäkökulman eteen yhdessä laajan verkoston kanssa, kansallisen verkoston ja alueellisten verkostojen kanssa. Yhdessä tekemistä, että tämä on mun mielestä niinku mahtava juttu ja siis myös se näkökulma siinä, että tuota meillä ei ne ideat ole niin sanotusti loppuneet myöskään, että niitä kyllä löytyy. Sitten kysymys ehkä enemmän on siitä, että miten saadaan paketoitua ne aina näihin rahoitushakuihin ja niiden teemoihin sopiviksi. Ehkä nyt tämmöisellä vastauksella tähän lähtisin, koska en ole tosiaan itse suoraan meillä siinä hankeorganisaatiossa työssä, joka näitä valmistelee niin en pysty tehdä niinku mitään tähän tyhjentävää listaa antaa. Tässäpä näitä on.
Fiia: Kyllä, mutta tiedetään että tulossa on ja aihe on kiinnostava.
Virpi: Kyllä ja tietenkin minä näen niinku tärkeänä siinä myös sen, että nimenomaan, että meillä on näitä verkostoja, joiden kanssa tehdään yhdessä, olkoon sitten alueellisesti, mutta myös niinku kansallisesti. Esimerkiksi Luonnonvarakeskus, joka on niinku myös mukana monessa hankkeessa ja sitä kautta taas sitten niinku myös sitä kautta, mutta että muitakin reittejä kautta, niin myös kansainväliseen yhteistyöhön, että kyllä mä niinku ajattelen niin, että Suomessa on tosi hyvää maatalouden osaaminen. Me on pidetty luonnosta ja eläimistä hyvää huolta vuosikymmenet. Vuosisadatkin ja kyllä meillä on siinä varmasti eteenpäin annettavaa.
Fiia: Kyllä se on totta. Kyllä sitä omaa tai sitä osaamista kannattaa tuoda esille ja jakaa muille. Mutta kiitos Virpi, että tulit kertomaan meille teidän Peltoniemen oppimisympäristöjen kehittämisestä ja jäädään jännityksellä odottamaan, että jospa päästäisiin käymään itsekin siellä Peltoniemen uudella oppimisnavetalla sitten.
Virpi: Joo kiitos tosi paljon, kun sain olla tässä. Toivottavasti tässä oli jotain mukavaakin kuunneltavaa. Eikä vaan höpinöitä ja olette tietysti tosi tervetulleita meille. Keväällä, sitten tuolla toukokuussa -24, niin uusi opetusnavetta tulee meidän oppimisympäristöjen osaksi ja eläimet ja opiskelijat ja ihmiset siellä saa sen jälkeen uusissa tiloissa ja olosuhteissa työskennellä ja oppia.