SPEAKER_00 [00:00:01]: Hei Kimmo, tervetuloa tänne meidän podcastiin. Olet rakentamisen ammattilainen.

SPEAKER_01 [00:00:11]: Kiitos Harriet kutsusta. Hienoa liittyä tähän asiantuntijoita vileisevän podcastiin, tuomaan omaa näkemystänä rakennusalan asiantuntijan silmin.

SPEAKER_00 [00:00:22]: Hienoa. Tässä olisi mukava lähteä liikkeelle siitä, että Mitenkä rakentaminen liittyy turvallisuuteen?

SPEAKER_01 [00:00:35]: Rakentaminen on yhteiskunta ja yhteiskunta rakentuu. Kun me puhutaan tässä nimenomaan kokonaisturvallisuudesta, niin rakentaminen on todella tärkeä näkökulma siihen, koska koko se turvallisuushan on tavallaan rakennettu meidän yhteiskunnassa. Kaikki rakenteet… Ne rakentuu fyysisen, fyysisten rakenteiden päälle ja sisälle. Ja meidän turvallisuus, kokonaisturvallisuus on paljon meidän yhteiskunnan kuva. Ja meidän yhteiskunnan kuva on yllättävän paljon meidän rakennettu ympäristö kokonaisuutena. Ja minä voin ylpeänä sanoa, että meillä on maailman mittakaava, kun katsotaan, niin meillä on poikkeuksellisen turvalliset rakennukset. Ne turvaa meitä luonnonoloilta ja Ne on tasalämpöisiä, viihtyisiä ja ne luo sitä turvallisuutta, jota me tässä hyvinvointiyhteiskunnassa kansalaisina nautitaan ja jolle me niin helposti tullaan sokeiksi.

SPEAKER_00 [00:01:39]: Niin, jokaisella on kotita ja sitten työympäristöjä, monenlaisia muita ympäristöjä.

SPEAKER_01 [00:01:47]: Juuri näin. Ja nyt kun meillä on sitten tämä ilmastonekakulma myös, niin on otettava sekin huomioon ja sitten vielä tehostettava sitä olemista. Onhan meillä tässä iso murros koronan jälkeen käynnistynyt, että meillä tulee se työympäristö entistä enemmän sinne kotiin ja tilojen käyttö tehostuu. Mitä me tehdään tälle meidän rakenneteluympäristölle nyt tässä muutoksessa?

SPEAKER_00 [00:02:12]: Aika paljon puhutaan esimerkiksi ilmastonmuutokseen sopeutumisesta ja korjausvelasta. Infrastruktuuri, sehän on osa rakentamista kanssa.

SPEAKER_01 [00:02:24]: Se on todella tärkeä osa, se on se näkymätön osa. Miten automaatio se meillä onkaan, kun meille tulee lämmintä ja kylmää vettä, raikasti sellaista hanaasta. Meidän esimerkiksi vesijohtoverkosto on kovasti korjausijässä, kun yhteiskunta on tämmöisessä korjausijässä. Valtaosa meidän rakennuksista on menneenä vuosikymmenen rakennettuja. Niitä pitäisi pystyä korjaamaan. Siinä meillä on iso haaste. Kun meidän taloustilanne on tällä hetkellä mikä on, että se on se päällimmäinen huoli. Siitäkin huolimatta, että vaikka meillä on tällainen arveluttava turvallisuustilanne, niin kuitenkin se, että miten me saataisiin pidettyä tästä meidän turvallisesta ja hienosta yhteiskunnasta ja sen rakennuksista ja infrasta.

SPEAKER_00 [00:03:08]: Siinä mielessä rakentaminen ja sen mahdollistaminen myös silloin, kun on vähän vaikeampia aikoja, on tärkeää, koska me tarvitaan aina se koti ja tuttu ympäristö. Sehän luo sitä turvallisuuden tunnetta.

SPEAKER_01 [00:03:27]: Kyllä. Ja kun puhutaan kuitenkin resurssista, eli mennään tähän kokonaisturvallisuuden näkökulmaan, että se rakennetun ympäristön ylläpitoresurssi on yrityksissä. Yritykset tuottaa sitä resurssia tämän yhteiskunnan ylläpitoon. Ja se ei ole ollenkaan automaatio tässä markkinataloudessa. Eli nähdään näinä aikoina, että meidän markkinatalouspohjainen järjestelmä tarvitsee sopeuttavia toimia, että se työllisyys pysyisi. turvattuna ja sitä kautta se yrityksissä oleva resurssi, joka on tärkeää, myös sen turvallisuuden kannalta säilyisi ja ihmiset säilyisivät myös tällä alalla. Ja me mennään tässä podcastissa vielä syvälle sinne, että missä kaikkialla se näkyykään ja miten meidän kannattaisi sitä resurssia siellä yrityksissä ajatella laajemmin ja hyödyntääkin laajemmin.

SPEAKER_00 [00:04:19]: Mites kun sitten me toisaalta puhutaan paljon gründereistä ja niistä, jotka ikään kuin jotenkin käärii voittoja siitä, että kiinteistöjä jalostetaan. Miten tämä näyttäytyy?

SPEAKER_01 [00:04:35]: Meillä on maailman säädellyin rakennusteollisuus. Meillä on globaalissa mittakaavassa esimerkillinen järjestelmä, joka voisi olla Suomen vientituote. Eli miten? Miten yhteiskunta säätelee ja toisaalta myös tukee ja tasoittaa sitä rakentamista niin, että kaikille saadaan niitä asuntoja, niin kuin viime vuosina on onnistuttu rakentamaan riittävästi asuntoja kasvukeskuksiin niin tuettuna kuin vapaa-rahoitteisenakin. Siinä minä kuulen paljon sellaista supisuomalaista kateutta niistä suurista voitoista. Kylläkö tässä viime aikoina vaikka rakennusalan pörssiyhtiöiden taivalta on seurannut, niin kyllä se kovin kivinen ja karu on. Ihan talouslukujen valossa sillä ei ole pontta, että niitä suuria voittoja, pikemminkin vain isoja vastuita, Vaativalle asiakaskunnalle tehdään kuitenkin maailman toisiksi energiatehokkaimpia rakennuksia tässä maassa, että vain Viroossa on energiatehokkaimmat uudet rakennukset kuin meillä.

SPEAKER_00 [00:05:46]: Miten sitten tässä, olet itse ymmärsin näin, rakennuspooli on tämmöinen huoltovarmuusorganisaation osa ja olet siinä tämmöinen alueellinen avainhenkilö. Mikä tämä tämmöinen rakennuspooli on?

SPEAKER_01 [00:06:05]: Hyvin kuvasit. Rakennuspooli on huoltovarmuuskeskuksen alaisen huoltovarmuusorganisaation osa. Se on yhteistoimintaelin, joka toimii yhteistyössä puolustusvoimien, aluehallintaviranomaisen elyjen, kuntien, kaupunkien ja pelastusviranomaisten kanssa. Luo normaaliolojen poikkeustilanteisiin varautumista ja poikkeusolojen puolustukselliseen rakentamisen varautumiseen, sitä järjestelmää, johonka meidän maan puolustuskin nojaa. Niin kuin sanoin, niin rakennuspuoli on se auttaja, joka tukee sitä viranomaista, jolla se lakisääteinen varautumisvelvoite on, olisi sitten puolustusviranomainen tai aluehallintoviranomainen. Se auttaa luomaan sopimuksellista varautumista, jolla pystytään vastaamaan niihin mahdollisesti syntyviin poikkeusolojen resurssitarpeisiin. Se kuulostaa vähän monimutkaiselta, mutta toivottavasti saan selitettyä sen yksinkertaiseksi tässä podcastin kestäessä.

SPEAKER_00 [00:07:20]: Okei, kyllä tosiaan kuulostaa ja varmasti onkin aika paljon. Moniulotteinen haaste, tämä rakennuspuolin vastuut rakennusalalla, nehän koskettaa paitsi tätä seinien rakentamista, myös sähkö, LVI, Ja sitten infrastruktuuri. Sitten puhutaan tämmöisestä valmiusrakentamisesta, joka on oma kokonaisuutensa, joka ei liity pelkästään, mikäli on ymmärtänyt, niin ikään kuin sodan oloihin varautumiseen, vaan moneen muuhun, esimerkiksi isojen ympäristöonnettomuuksien vaatimiin rakenteisiin, niin Miten tätä kaikkea saadaan pidettyä tämmöistä varautumista yllä? Sehän on iso tehtävä.

SPEAKER_01 [00:08:09]: Se on iso ja yhä ilmeisemmäksi käyvä tehtävä. Olen kymmenen vuotta ollut tässä Itä-Suomen alueen toimikunnan sihteerinä ja nähnyt sen kehityksen, jos me silloin jonkin alkuaikana mietittiin, että mitä me saadaan yrityksiä mukaan. Kun se, että on puolitoiminnassa mukana, niin se ei oikein saa näkyä missään, koska tämä on kuitenkin tämmöistä… luottamuksellista varautumista. Mutta nythän se tilanne on kääntynyt toisinpäin, että nythän meille otetaan yhteyttä, että pääseekö mukaan rakennuspuoliin, pääseekö mukaan tähän meidän kuvioon, koska yritykset on heränneet, että he haluaa kantaa sitä omaa osaansa, ymmärtää, että heillä on tehtävä ja heillä on mahdollisuus auttaa. Niin se kehitys on, meillä oli ennen Ukrainan sotaa oli voimallisemmin hyvin voimakkaasti kaksi toimintalinjaa, eli oli tämä siviilipuolivarautuminen, esimerkiksi tulvat, öljyvahinkojen torjunnat, ja sitten toisilla puolikkailla rakennettiin tätä valmiusrakentamisen kuviota puolustusvoimien tarpeisiin. Mutta nyt sitten ymmärrettävästi, kun tämä maailmanpoliittinen tilanne on kovin muuttunut, niin se painopiste on siirtynyt sinne valmiusrakentamisen kuvioon, niin sitä ollaan voimallisesti kehitetty ja yhä voimallisemmin myös harjoiteltu. Eli meillä on järjestelmä, jota on käytännössä testattu, ja siitä löytyy hyvät videotkin ihan YouTubesta puolustusvoimilta siitä valmiusrakentamisesta, että mitä se on, miltä se Suomessa näyttää, ja siitä muut anatomat käy katsomassa, että miten tämmöinen pienipiskuinen maa tehokkaasti voi tämän valmiusrakentamisen kuvion rakentaa.

SPEAKER_00 [00:09:58]: Ja tämä rakennuspoolihan on näistä huoltovarmuuspooleista tämmöinen aika poikkeuksellinen, että sillä on nimenomaan tämmöinen aluetoiminta, oliko niitä 18? Viisi.

SPEAKER_01 [00:10:08]: Viisi aluetoimintaa.

SPEAKER_00 [00:10:13]: Joo, mutta on tämmöinen aluejakoisuus. jolloin se on sitten myös vahvasti mukana tässä alueellisessa alueen kehittämisessä tietyllä tavalla siitä näkökulmasta.

SPEAKER_01 [00:10:30]: Kyllä, ja volyymit on niin isoja, vaikka tässä Itä-Suomen alueella jokainen ymmärretään vaikka maanpuolustuksellisesti, että kun puhutaan tuolta Kaakon kulmalta tuonne Kainuun rajalle asti, että miten tärkeä alue tämä on, ja sitten kun mietitään tämän valmiusrakentamisen tarpeita, niin ne on valtavat, ja Ja tässä on hienoa, että meillä on tämä alueorganisaatio, joka on tunnistettu tämän valmiusrakentamisen tärkeys menneinäkin vuosikymmeninä, jolloin oli erilainen turvallisuuspoliittinen tilanne. Että tämä kannattaa näin organisoida. Kannattaa säilyttää se alueellinen osaaminen. Nyt sillä todellakin on tarvetta, koska työmäärähän lisääntyy koko ajan. Koko ajan tehdään enemmän ja nyt halutaan kasvattaa sitä. rakennuspuolen roolia myös muihin viranomaisiin päin. Eli ei riitä se, että meillä on hieno valmius rakentamisen kuvio puolustusvoimille. Tiedetään, miten se toimii. Testataan sitä ja laajennetaan sitä sopimuspohjaa. Tarvitaan myös muut viranomaiset testaamaan sitä omaa järjestelmää, ristiinvertailemaan niin, että kun se resurssi poikkeusolojen toimintaan on siellä yrityksissä, että kaikki viranomaiset saisi rehellisesti ja oikein ja todennetusti varattua ne resurssit sieltä yrityksistä, mitä ne omaan siellä lakisääteisessä ja varautumisvelvoitteisessa tarvitsee. Siinä on vielä paljon kehittämistä, mutta on hienoa huomata myös viranomaiskentässä tämän asian kehittymistä, että herätään siihen, että tätä pitää oikeasti testata yhteistyössä yritysten kanssa, mitä rakennuspuoli omissa harjoituksissaan tekee.

SPEAKER_00 [00:12:15]: Tämähän oli, muistelen joskus 2000-luvun alkuvuosia esimerkiksi, ei vielä puhuttu tämmöisestä ikään kuin sopimusvarautumisesta kovinkaan paljon, niin tuntui, että se ei ollut ihan hallussa se, että millä tavalla erilaiset vaikka kuljetustoiminnat tai logistiikka-asiat olisi varmistettu. Tässä on sitten menty ilmeisesti aika paljon eteenpäin.

SPEAKER_01 [00:12:46]: On menty eteenpäin, mutta paljon on vielä tekemistä siinä, että jos katsotaan nyt meidän ainoa todellisen uhkan, eli Venäjän tapaa vaikuttaa syvälle koko yhteiskuntaan, niin kyllä meidän täytyy miettiä se, että vaikka meidän vesihuoltoa, että miten me turvataan meidän vesihuollon toimivuus, koska todennäköisesti se on kuitenkin niitä ensimmäisiä kohteita. Se varautuminen on paljon sitä, että tehdään sitä mutta myös testataan ja varmistetaan, että meillä on aidosti oikeasti se resurssi ja mielellään vielä koulutettu resurssi sitten niihin lakisääteisiin velvoitteisiin. Ei riitä, että sitä tehdään vain viranomaisten kesken virtuaalipelinä. Vaan nimenomaan se, mitä rakennuspuoli tekee ja missä rakennuspuoli auttaa, on tuoda ne yritykset ja se resurssi mukaan siihen harjoituskuvioon. Meidän harjoituksissa on aina yritykset mukana yhdessä viranomaisten kanssa harjoittelemassa sitä käytännön tekemistä. Miten se tehdään, miten se resurssoidaan. mainitsemasi logistiset virrat, että se yksi kuorma-auto ei ole sitten kaikkien viranomaisten käytössä ja sitten vielä varattu puolustusvoimien valmiusrakentamiseen, vaan että se olisi oikeasti kohdennettu ja me tiedetään, että mistä me saadaan se resurssi, mikä me tarvitaan meidän lakisääteisen velvoitteen hoitoon.

SPEAKER_00 [00:14:04]: Ja tämähän vaatii sitten kaiken kaikkiaan tietynlaista tämmöistä vähän niin kuin asennemuutostakin sitä, että halutaan olla mukana ja ymmärretään se oma osa siinä kokonaisuudessa. Se ei varmaan ole ihan yksinkertaista. Me paljon puhutaan aina siitä, että yrityksen tärkein tehtävä on saada sinne viivan alle sitä voittoa, niin kuin tietysti jonkin, että pysytään hengissä, mutta se vaatii myös tämmöistä tietynlaista yhteiskuntavastuuta sitten.

SPEAKER_01 [00:14:37]: Juuri näin. Ja se hyöty yrityksille tulee nimenomaan sieltä sen yhteiskuntavastuun kautta ja niiden verkostojen kautta, joissa voi olla tätä yhteiskuntaa rakentamassa ja turvaamassa. Nostin todella tärkeän asian esille, koska eihän yrityksillä ole lakisääteistä varautumisvelvoitetta. Heillä ei ole velvoitetta siihen, että täytyy varautua poikkeusoloihin. Se velvoite on viranomaisella. Ja nimenomaan tähän nyt tarvitaan tämä meidän sopimuksellisen varautumisen kuvio ja se yritysten vapaaehtoinen sitoutuminen siihen, että he ovat mukana siinä organisaatiossa valmiina antamaan sitä omaa resurssiaan, ei ilmaiseksi, mutta ei missään nimessä bisnesmielessä. Sanoit ihan oikean asian, eli bisnestähän tämä ei ole, mutta… syntyvät kulut korvataan. Eli tässä ollaan mukana todella tärkeissä asioissa, ja on hienoa huomata, että yhä laajeneva yritysjoukko on valmiina tulemaan mukaan tähän näin ja harjoittelemaan ainakin meillä ympäri Itä-Suomen.

SPEAKER_00 [00:15:45]: Tässä meidän kokonaisturvallisuuden klusterikehittämisessä, niin tässä nimenomaan ajatellaan niin, että tämä kokonaisturvallisuus ajattelu mukanaan tuo myös sitä, että elinkeinotoiminta ja elinvoima sitä kautta lisääntyy. Tässä ehkä on puhuttu juuri tästä osallisuudesta myös varmaan yritysten omasta jatkuvuudenhallinnasta, mutta sitten pidän tärkeänä, että ajatellaan myös sitä, että tästä myös syntyy tietyllä tavalla myös uusia liiketoimintamahdollisuuksia sinne rakennusalalle.

SPEAKER_01 [00:16:29]: Juuri näin.

SPEAKER_00 [00:16:31]: Miten tämä näyttäytyy siellä?

SPEAKER_01 [00:16:34]: Se näyttäytyy juuri noin. Me ei halua uskoa, että se on juuri tuolla tavalla, että Jos katsoo, miten syvissä taloudellisissa haasteissa me täällä Itä-Suomessa rautaisiripun takana ollaan tällä hetkellä, niin me ei ole nähtävä niitä mahdollisuuksia. Me ei ole nähtävä tässä se mahdollisuus. Mistä me ollaan kansainvälisesti kuuluisia, on maanpuolustus. Ja juuri tämä alue Suomen kartasta on niiden mainittekojen taustalla. Meillä olisi paljon sellaista vetovoimatekijää. jonka päälle tällä kokonaisturvallisuuden klusterityöllä voitaisiin luoda uusia, mahtavia mahdollisuuksia. Kyllä meidän on pystyttävä puhumaan vaikka puolustusteollisuuden mahdollisuuksista. Tälläkin hetkellä Rissalan investoinnit tarjoavat rakentajille töitä, meidän upea uusi maailma. F-35 tulee ja tarvitsee oman infransa. Se tarjoaa meille rakenteille töitä. Muuttunut turvallisuuspoliittinen tilanne tarkoittaa sitä, että meidän on panostettava. Sieltä tulee automaattisesti Itä-Suomeen tänne painopistealueelle investointitarvetta. Mutta meidän on sen lisäksi ajateltava laajemmin just tuolla tavalla, että sun tyntyy uusia mahdollisuuksia. Meidän on se hyödynnettävä, meidän on laajennettava sitä vetovoimaa, luotava uusia avauksia. Meillä on täällä korkeata teknologiaa ja osaamista. Jos katsoo, mihin globaalisti valtavasti rahaa tulevina vuosina, mahdollisesti vuosikymmeninä käytetään, se on maanpuolustus, se on puolustusteollisuus. Meidän järjestelmä nojaa talouteen ja meidän on mietittävä myös tässä muuttuneessa tilanteessa niitä taloudellisia mahdollisuuksia ja nähtävä, että Itä-Suomen kannattaa olla tässä mukana. koska missä me ollaan, me ei siihen voi vaikuttaa, mutta nähdä se myös mahdollisuutena. Ja edelleenkin se ajatus siitä, että me itse turvataan itsemme, mihin tämä suomalainen maanpuolustushenki, kansallistunne on aina nojannut, niin sitä voitaisiin laajentaa vielä siihen, että mehän itse myös tuotetaan se, mitä me täällä tarvitaan, eikä vaan aina osteta sitä korkeaa teknologiaa kallilla muualta.

SPEAKER_00 [00:18:48]: Aivan. Tämähän tämä NATO-jäsenyys myös tuo uusia ulottuvuuksia. Ja tietysti sitten mainitsit tuon puolustusteollisuuden, sen rinnallahan NATOssa on tämmöinen niin sanottu resilienssitoiminta, eli tämmöiset, mitä sanotaan, seven baseline requirements, jotka pitäisi olla. olla jäsenmaissa huolehdittu niihinhän. Sisältyy juuri energiatuotannon kriittisen infran ja tämän jatkuvuudenhallinnan näkökulmia, että jotenkin sillä tavalla tämä myös avartuu tietyllä tavalla tämä kokonaisturvallisuuden näkymä varmaan myöskin just siellä rakennuspuolella.

SPEAKER_01 [00:19:36]: Kyllä, ja me kehitetään sitä. Korona näytti meille sen varautumisen merkityksen. Se avasi meidän silmiä siihen, että meillä todellakin on oltava varmuusvarastot. Ja nyt me mietitään sitä. Me jatkuvasti, ja yksi rakennuspuolin tehtävä on tuottaa sitä resurssitarvekuvaa, mikä on mahdollisesti se kriittinen tarvike, josta tulee pulaa. Meidän täytyy osata se sanoa ja siihen varautua. Ennakoiden täysinhän myö ei siihen pystytä, mutta me harjoitellaan sitä. Ympäristöministeriö on siinä aktiivinen. Tätä materiaalista varautumista harjoittelee meidän kanssa tänäkin vuonna Itä-Suomessa. Kehitetään sitä, että saadaan se ketju mahdollisimman toimivaksi ja sitä kautta ne varmuusvarastot toimiviksi ja realistisiksi, että meillä on riittävästi hinnojaata pahimman varaa.

SPEAKER_00 [00:20:36]: Kyllä. Miten tämä siinä teidän poolin ja harjoitustoiminnassa ja kaikessa, mitä kuvasit, niin kysymyshän on siinä varautumisesta tulevaisuuden erilaisiin epävarmuuksiin. Ja mehän ei loppujen lopuksi välttämättä tiedetä, minkälaisia on. epävarmuuksia siellä sitten on tulossa, että tämä tavallaan sodan uhka on yksi selkeä, mutta sitten siellä voi tulla monenlaista ympäristökatastrofia. Meillä on tämä ilmastonmuutoksen aiheuttamat ikään kuin omat turvallisuusuhkat. Miten nämä näyttäytyy sitten siinä teidän tavallaan tämmöisessä skenaariotyössä?

SPEAKER_01 [00:21:25]: Ne on osa sitä harjoittelua, eli otetaan mukaan Harjoitteluun. Minä tykkään tästä käytännön miehenä rakenteena, tästä käytännön harjoittelusta. Totta kai tämä abstrakti kuvio tässä varautumisessa on äärimmäisen tärkeä, mutta sitten se, että sitä käytännössä harjoitellaan, se on ihan case-esimerkkeinä siellä meidän harjoituksissa, että miten varaudutaan. Nyt minulla katkesi ajatus. Mikä se oli se kysymys?

SPEAKER_00 [00:21:55]: Eli erilaisiin uhkiin ilmastonmuutoksen ja tämmöisiin muihin epävarmuuksiin, että millä tavalla se näkyy siinä skenaariotyössä ja harjoittelussa.

SPEAKER_01 [00:22:08]: Ja sen varautumisen lisäksi mä haluan nostaa sen kehitysnäkökulman esille. Eli tuo, mitä puhuit, se on sitä kokonaiskehitystä, jossa meidän on oltava mukana. Ja mie näen, että se varautuminen luo sitä kehitystä, välttämätöntä kehitystä. Me samalla varaudutaan. Siihen, mitä ei voi tietää, mitä sieltä tulee, miten tämä muuttuva ilmasto-olosuhde, alati muuttuva yhteiskunta tarpeineen, miten se meitä haastaa. Mutta kun me mahdollisimman tehokkaasti, läpinäkyvästi yhteistoiminnassa laaja-alaisesti keskenämme harjoitellaan, me luodaan samalla sitä kehitystä, jolla me vastataan niihin tuleviin haasteisiin. Ei se harjoittelematta onnistu eikä varautumatta rakennu, vaan siinä laaja-alassa yhteistyössä. Me rakennetaan se puskuri ja meillä löytyy sitten sieltä se joku keino, jota me ollaan edes läheltä liipattu, että no hei, tämä tulviin varautuminen, jota tulvasuojausta ollaan paljon harjoiteltu, että Sitä voidaan vaikka isoissa myrskyissä hyödyntää. Meillä on semmoisia mekaanismeja. Meillä on testattuja tuotteita. Näillä voidaan soveltaa. Näillä voidaan rakentaa sitä suojaa. Myös sitä muuttuvaa ilmastolosuhdetta vastaan. Vähän niin kuin puolivahingossa. Meillä on uskoa. Kun tehdään paljon ja tehdään sitä yhteistyötä, niin löydetään ratkaisuja myös siihen tuntemattomaan tulevaisuuteen, joka on meitä kaikkia askarrut.

SPEAKER_00 [00:23:44]: Miten sitten, kun ajatellaan niin, että varautuminen poikkeusoloihinkin perustuu siihen, että normaaliolojen toiminnat on huolellisesti hoidettu, niin välillä sitä miettii, että tämä on kovan digitalisaatio- ja teknologiakehityksen siivittämää tämä uusi rakentamistoimintaan. Miten siitä huolehditaan, että kaikki nämä systeemit sitten olisi riittävän resilienttejä myöskin yllättävissä tilanteissa?

SPEAKER_01 [00:24:15]: Olin kuulevinaan kysymyksissä kyberturvallisuuden näkökulmaa, eli olet aivan oikeassa. Meidän järjestelmät ovat koko ajan enemmän datan varassa. Data ohjaa ja data liikkuu. Se tekee meidän elämästä helpompaa, läpinäkyvämpää, mutta valitettavasti se tekee myös meidän elämästä haavoittuvampaa. Kyllähän yksi suosituimpia tietomurtojen kohteita on ollut esimerkiksi kiinteistö- ja automaatiojärjestelmät. Ja sen takia niihin onkin varauduttu. Ollaan kehitetty kyberturvallisuuden malli ja meillä on projekti siihen, joka edelleen jatkuu. Ollaan herätty tähän merkittävän turvallisuusuhkaan. Meidän on suojattava meidän järjestelmät entistä tehokkaammin. Se tarkoittaa sitä, että ihan tavalliset kiinteistön osakeyhtiöt on suojattava järjestelmää. tietomurtoja vastaan. Se data, joka meidän rakennettu ympäristö ohjaa, on oltava suojaluokiteltua sillä tavalla, että siihen ei pääse kukaan haitallisesti käsiksi. On piettävä kuitenkin mielessä se entäs jos strategia, että sitten kuitenkin ne yksinkertaiset varmasti toimivat ratkaisut, niin kuin ne tulisivat siellä kodeissa, niin onhan ne tässä myös kriisiytyneen energian hinnan aikana olleet kultaakin arvokkaampia, kun niillä on niitä kilowatteja saatu tuotettua. Eli ei mennä täysin sähkön varaan, täysin automaation varaan, vaan mietitään aina myös sitä, että no entäs jos Meille tulee katkos, miten me voidaan ajaa näitä meidän rakennuksia, turvata sitä lämpöä ja vettä myös poikkeusolosuhteissa. Tämä on tosi tärkeintä.

SPEAKER_00 [00:26:08]: Tämä varmaan vaatii tai avaa myös mahdollisuuksia uusille osaamistarpeille, eli uusille liiketoimintamalleille ja kehittämiselle tässä alalla.

SPEAKER_01 [00:26:23]: Kyllä, kiinteistöhuoltajien osaamistarve kasvaa valtavaa vauhtia koko ajan. Meidän rakennukset on yhä teknisesti monimutkaisempia ja sitä kautta koulutustarvetta esiintyy joka tasolla. Tässä on myös viesti sinne rakentajille päin näinä aikoina, kun meillä on pikkusen vähemmän töitä. Nyt kannattaisi kovasti palata. opiskella ja kouluttautua. Yritysten pitää huoli siitä oman henkilökuntansa osaamisesta ja sitten myös jokaisen yksilön miettiä sitä, että kun tämä yhteiskunta muuttuu, niin meidän yksilöiden on pystyttävä muuttumaan siinä mukana. Joka päivä on hieno mahdollisuus oppia jotain uutta ja sitä kautta myös varautua siihen tulevaisuuden varaan.

SPEAKER_00 [00:27:10]: Miten tämä koulutusjärjestelmä ja osaamisen kehittäminen pysyy tässä matkassa?

SPEAKER_01 [00:27:17]: Yhteistyöllä, sillä vuoropuhelulla, elinkeinoelämän, työelämän, oppilaitosten, viranomaisten, kaikkien tämän yhteiskunnan vuorovaikutuksella, sillä että me ollaan valmiina palvelemaan toinen toisiamme. Tykkään siitä sloganista, että suurimmat meistä ovat palvelijoita. Meidän täytyy tunnistaa ne tarpeet ja vastata niihin mahdollisimman nopeasti. Annan oppilaitoksille kiitosta siitä, että oppilaitoksilla on tänä päivänä sitä reagointikykyä elinkeinoelämän tarpeisiin. On kykyä luoda uutta koulutusta, uusia koulutusmalleja, tarjota sitä monipuolisesti eri elämäntilanteisiin, eri tarpeisiin, eri pituista. On osa tutkintoa, koko tutkintoa, on iltaopiskelua, päiväopiskelua, on verkko-opetusta, on läsnäopetusta. Meillä on yhä monipuolistuvat tavat siihen koulutukseen ja ne on kaikki osa tätä palettia, jolla myös tätä varautumista kehitetään. Eli ei ole yhtä oikeata viisasten kiveä, vaan on paletti erilaisia työkaluja, joita monipuolisesti käyttämällä löytyy se oikea työkalu, vaikka nyt sitten siihen kouluttautumisen ja osaamisen kehittämiseen.

SPEAKER_00 [00:28:41]: Miten se rakennusala ei näyttäydy aina semmoisena kauhean moniarvoisena ja tämmöisenä avoimena uudelleen ja työympäristönä? Miten se kehittyy tässä?

SPEAKER_01 [00:28:56]: Onneksi sekin kehittyy koko ajan parempaan suuntaan. Meillä on iso sukupolvenvaihdos menossa. Meillä on entistä enemmän nuoria johtajia. Y-sykupolvi ottaa vastuuta. Se näkyy siinä, että tehdään avoimemmin yhteistyötä. Kysymällä johtaminen lisääntyy. Ei lähdetäkään siitä, että minun tarvitsisi tietää kaikki, vaan osataan kysyä, että kuka tietäisi tämän paremmin. Tehdään yhteistyötä, ollaan joukkuepelaajia tavallaan luonnostaan. Sillä tavalla se rakennusalakin kehittyy. Totta kai, olet aivan oikeassa. Meillä on sitä kehitysvastaisuutta ja me haluttaisiin tehdä asiat niin kuin on ennenkin tehty. Mutta onneksi meillä on kärkiyrityksiä, jotka näyttää suuntaa. Ne näyttää, miten siistejä ja turvallisia työmaat tänä päivänä voi olla. Niiden avulla, niiden tietoa esimerkkiä levittämällä. Ja muutkin tulee perässä, koska eihän se rakentaja voi olla huonompi kuin naapuri, vaan sen täytyy olla se kovin ja paras rakentaja. Se on hieno mentaliteetti ja Uskotaan sitä kautta, että meidän alakin kehittyy koko ajan läpinäkyvämpää, laadukkaampaa ja turvallisempaa suuntaa.

SPEAKER_00 [00:30:12]: Miten me rakennetaan tätä kokonaisturvallisuuden klusteria koko Itä-Suomen tarpeisiin? Tuossa hyvin kuvasit, että teidän poolitoiminta tosiaan ulottuu sieltä Kainuusta tuonne Kymenlaakson rannikolle asti. Meillä Suomessa ollaan aika tämmöisiä vähän niin kuin Nurkkakuntaisia yhteistyö ei ole aina sellainen, mikä on helppoa. Vähän kilpaillaan, että jos sinulla on jotakin, niin se on minulta pois. Miten sinä näet rakennusalan näkökulmasta tämän kehitysnäkymät tämän yhteistyön kannalta?

SPEAKER_01 [00:30:52]: Rakentajat on tottunut liikkumaan. Rakentajat on tässä suhteessa esimerkillisiä. Meitä ei ne maakuntarajat ole koskaan pidätelleet. Me ollaan totuttu menemään sinne, missä se työ on. Meillä on järjestelmä siihen. Me oikeastaan näytetään mallia muulle yhteiskunnalle. Kyllä me mietitään yhteiskunnan rakenteita ja yhteiskunnan haasteita. Vaikka nämä maakuntarajat tällä hetkellä näyttäytyy kovin pieninä ja kapeina. Meidän pitäisi ajatella isommin. Vaikka tämä Itä-Suomi Minä puhun Itä-Suomesta kuuden maakunnan, Kainuun, Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan, Etelä-Savon, Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan yhteenliittymänä. Meidän pitäisi nähdä nimenomaan asiat isommin ja tehdä enemmän yhteistyötä. Vaikka meidän maakunnat ovat autonomisia, niin siitä huolimatta se kestävä tulevaisuus on sitä yhteistyötä ja yhteistyötä. Pitäisi nähdä maakuntien kesken ihan samoin kuin meidän ihmisten kesken, että mitä me voidaan tehdä toinen toisillemme. Me kaikki voidaan opettaa, antaa jotain toisillemme ja sitä kautta me voitaisiin tulla toisemme puoleen väliin vastaan. Tämmöinen pariterapeutin kannustus samalla tässä näet, että yhteistyö on sitä, että tullaan puoleen väliin toisemme vastaan. Sieltä se löytyy sitten se nurkkakuntaisuuden purku. Sitähän meillä kaikilla on, että onhan meillä kaikilla ihmisillä sitä paljastumisen pelkoa. Ja haluttaisiin tehdä vaan samanlaisten ihmisten kanssa yhteistyötä, kun meidän pitäisi tehdä yhteistyötä niitä meitä eniten ärsyttävien ihmisten kanssa, koska niillä on kaikkein sitä eniten meille opetettavaa. Sama se on tässä kehityksessä, että mentäisiin toisiamme kohti ja opeteltaisiin ja ihmeteltaisiin yhdessä. Ja tämä pieni piskuinen kansakunta Suomi, joka on maailmankartalla mallikelpoinen, säilyisi semmoisena tulevaisuudessakin.

SPEAKER_00 [00:32:52]: Tuossa kuulosti olevan aika hyvä kysymys. ohjennoida siihen, että millä tavalla Itä-Suomen resilienssiä tässä kokonaisturvallisuuden klusteritoiminnassakin voidaan tulevaisuuteen rakentaa ja rakennusala yhtenä tärkeänä tekijänä siinä mukana. Mä luulen, että tässä oli meillä hyvä Antti tämänkertaiseen podcast-lähetykseen ja tosi paljon ja lämpimästi kiitoksia Kimmo Anttonen.

SPEAKER_01 [00:33:20]: Kiitos Harri, että sain olla mukana. Tämä oli todella inspiroiva keskustelu. Kiitos. Kiitos. Ja kaikkea hyvää rakkautta kuulijoille.

[äänite päättyy]

Ei hätiä mitiä! – Kokonaisturvallisuus ja rakentaminen

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *