TUOTEKEHITYKSEN ALKUPÄÄHÄN KANNATTAA PANOSTAA

Markkinoilla parhaiten menestyvät yritykset ovat linkittäneet uusien tuotteiden kehittämisen yrityksen liiketoimintamalliin siten että uusien tuotteiden kehittäminen nähdään keinona saavuttaa liiketoimintatavoitteet (Cooper, Edgett et al. 2004).

Yrityksen päivittäessään liiketoimintamallia ovat tarkastelun kohteena asiakassegmentit, segmenttien tarpeet, myyntikanavat, arvoketjut ja ansaintamallit (Sinfield, Calder et al. 2012). Tämän tarkastelun lopputuloksena yrityksen johto pystyy tunnistamaan potentiaalisia kohdesegmenttejä ja tuoteuudistutarpeita. Haasteena on rakentaa sellainen tuotekonsepti, jolla on samaan aikaan saavutettavissa sekä kilpailuetua markkinoilla, että kannattavaa liiketoimintaa yritykselle.

Kevein perustein ei varsinaista tuotekehitysprojektia kannata käynnistää, sillä uuden tuotteen kehittämiseen liittyy 35-70 % epäonnistuminen riski.

Kevein perustein ei varsinaista tuotekehitysprojektia kannata käynnistää, sillä uuden tuotteen kehittämiseen liittyy 35-70 % epäonnistumisen riski (Keeney, Ralph L., Lilien 1987). Riskiä voi, ja kannattaa pienentää. Martinsuon ja Poskelan mukaan uuden idean ja konseptin arviointi Front End of Innovation vaiheessa vaikuttaa positiivisesti lopputuotteen strategisten tavoitteiden toteutumiseen käsittäen sekä teknisten osa-alueiden, että liiketoimintapotentiaalin arvioinnin (Martinsuo, Poskela 2011). Tossavainen toteaa väitöskirjassaan (Tossavainen 2020), että merkittävin syy uusien tuotteiden puutteille ja viivästymisille on epäonnistuminen tuotekonseptin, kohdemarkkinan ja tuotevaatimusten asianmukaisessa määrittelyssä ennen varsinaisen tuotekehityksen aloittamista.

Liiketoimintamallin ja tuoteportfolion määrittely tehdään tuotekonseptin näkökulmasta varsin karkealla tasolla, joten ennen varsinaisen tuotekehityksen ja teknisen suunnittelun aloittamista, konseptin määrittely kannattaa viedä tarkemmalle tasolle.

Konsepti- ja tuotekehityksen menestystekijöitä on tutkittu paljon käyttäen tiedonkeruumenetelmänä kyselytutkimusta, jolloin dataa on voitu analysoida tilastollisesti mm. Martinsuo ja Poskela (Martinsuo, Poskela 2011) ja Cooper et al. (Cooper, Edgett et al. 2004). Näin on saatu selville mm. mitkä seikat vaikuttavat tuotekehityksen onnistumiseen.

BisTech-hankkeessa on pyrkimyksenä tunnistaa syvällisesti tuotekehityksen alkupään haasteet pohjoissavolaisessa koneenrakennuksessa ja kehittää ratkaisumallit käytännön ongelmiin. Tämän soveltavan tutkimuksen tuloksena saadaan siis käytännössä koeteltuja menetelmiä optimaalisen teknisen konseptin määrittelyyn.

Lähteet:

COOPER,.G., EDGETT, S.J. and KLEINSCHMIDT, E.J., 2004. Benchmarking Best NPD Practices-II. Research-Technology Management, 47(3), pp. 50-59.

KEENEY, R.L. and LILIEN, G.L., 1987. New industrial product design and evaluation using multiattribute value analysis. The Journal of Product Innovation Management, 4(3), pp. 185-198.

MARTINSUO, M. and POSKELA, J., 2011. Use of Evaluation Criteria and Innovation Performance in the Front End of Innovation. Journal of Product Innovation Management, 28(6), pp. 896-914.

SINFIELD, J.V., CALDER, E., MCCONNELL, B. and COLSON, S., 2012. How to identify new business models. MIT Sloan management review, 53(2), pp. 85. TOSSAVAINEN, A., 2020. Reduction of Market and Technology Uncertainty during the Front End of New Product Development. Tampere University.

Julkaisu kuuluu Bistech-hankkeeseen.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.