Pienen tekstiili- ja muotialan yrityksen askelia kohti digitaalisuutta

Kaavojen digitointi

Kaavojen digitointi voidaan tehdä kuvaamalla fyysiset kaavat, jotka tämän jälkeen jäljennetään digitaaliseen muotoon. Kuva Mikko Vidgren 2021.

Suomessa on paljon pieniä vaatetusalan yrityksiä, jotka eivät vielä hyödynnä digitalisaation tuomia mahdollisuuksia esimerkiksi tuotantoprosesseissaan. Digital&Circular Fashion House –hankkeen yhtenä tavoitteena on kehittää alueellisten tekstiili- ja muotialan yritysten toimintaa digitaalisemmaksi. Tässä blogipostauksessa asiaa tarkastellaan vaatteiden kaavojen digitoimisen näkökulmasta ja mitä hyötyjä ja mahdollisuuksia siitä voi olla pienyritykselle.

Kuvakaappaus kaavan digitoinnista Grafis -ohjelmalla. Kuluneiden pahvikaavojen digitoinnissa tulee olla tarkka, että oikea alkuperäiset kaavan muodot ja linjat onnistuvat millilleen. Kuva Taija Kokkonen 2021.

Savonia-amk:n muotoilun ja muodin opiskelija Taija Kokkonen toimi Digital&Circular Fashion House –hankkeessa työharjoittelijana kehittäen alueellisen, sairaalatekstiilejä valmistavan yrityksen tuotantoprosessia digitaalisemmaksi. Kehittämistyöhön kuului yrityksen käyttämien kaavojen digitoiminen ja digitaalisten kaavojen viimeistely käyttövalmiiksi kokonaisuuksiksi joko tulostettuina tai kokonaan digitaalisesti käytettäviksi. Työharjoittelussa Taija käytti PFP photo- ja Grafis-ohjelmia sekä teki esimerkkimallinnuksia Clo3D –ohjelmalla.

Miksi digitoida myös pienen tekstiili- ja muotialan yrityksen kaavat?

Kuten esimerkkitapauksessa, yrityksellä saattaa olla käytössä vain niin sanotut pahvikaavat, joista ei ole olemassa kuin yhdet kappaleet. Vaatteiden kaavat ovat usein tekstiili- ja vaatealan yrityksen arvokkaimman omaisuuden joukossa. Siksi onkin tärkeää, että niitä säilytetään myös digitaalisessa muodossa. Kopioita on hyvä säilyttää myös muualla kuin yrityksen tiloissa. Esimerkiksi tulipalon sattuessa fyysiset kaavat ovat äkkiä tuhoutuneet, mutta digitaalisessa muodossa kaavat ovat turvassa. Paperi- ja pahvikaavat myös kuluvat käytössä, ja niiden uusiminen aika ajoin on tästäkin syystä järkevää.

Kaavojen digitaalisuudessa on myös muita etuja. Kaavojen ollessa digitaalisessa muodossa on niihin esimerkiksi helppo tehdä muutoksia. Muutoksia ja niiden toimivuutta on mahdollista tarkastella 3D-mallinnusten avulla. Uusia malleja suunnitellessa vaatteen istuvuutta ja toimivuutta eri ko’oissa voidaan myös tutkia 3D-mallinnuksin. Tästä voi syntyä säästöjä, sillä oikein toteutettuna 3D-mallinnus voi parhaassa tapauksessa korvata osan etenkin suunnitteluvaiheen alkupuolen fyysisistä prototyypeistä. Digitaaliset kaavat saadaan nopeasti sarjottua käyttämällä asianmukaisia ohjelmistoja. 3D-mallinnuksiin voidaan viedä erilaisten kankaiden ominaisuuksia hyvinkin tarkasti käyttämällä hankkeen liisaamaa laitteistoa, kuten Browzwear Fab Analyzer -laitetta ja Vizoo-tekstiiliskanneria. Ajatuksella toteutettuja, laadukkaita 3D-mallinnuksia voidaankin hyvin käyttää myös markkinointimateriaalina.

Digitoituja kaavoja ei tarvitse välttämättä edes tulostaa tuotteiden leikkaamista varten. Nykypäivänä myös erilaiset projektorit ovat yleistyneet, ja niitä käyttämällä voidaan helpottaa leikkuuvaihetta. Projektori heijastaa digitaaliset kaavat ylhäältä päin suoraan kankaalle, jolloin kaavat on helppo leikata ilman kaavojen pyörittelyä. Projektorin käytössä toki on huomioitava kaavanosien asettelu. Tulostusta varten kaavanosat asetellaan tulostuspaperin levyiselle arkille, kun taas projektorin käytössä kaavanosat tulee asetella käytetyn kankaan levyisesti huomioiden mahdollisimman vähäinen leikkuujäte. Projektorin käyttäminen tulee myös edullisemmaksi kuin leveän kaavatulostimen hankkiminen tai kaavojen tulostuttaminen.

”Harjoittelu vahvisti ajatusta siitä, että digitaalinen vaatetusmuotoilu on sitä, mihin haluan tulevaisuudessa keskittyä. Tämä edellyttää kuitenkin myös perinteisen vaatetusmuotoilun opiskelua, sillä digitaalisuutta ei voi täysin hyödyntää, jos perusteet eivät ole hallussa.” Taija Kokkonen 2021

Esimerkki valmiista digitoituista kaavan osista. Kuvakaappaus Pdf-tiedostosta. Taija Kokkonen 2021

Digitoinnin hyödyt esimerkkiyritykselle

Yrityksen henkilöstö oli tyytyväinen työn lopputulokseen. Yrityksessä ymmärrettiin digitoinnin hyödyt, ja oltiin erityisesti kiinnostuneita 3D-mallinnuksesta. Yrityksen kanssa käydyssä loppukeskustelussa pohdittiin, että 3D-mallinnettuja esityskuvia voisi hyvin käyttää mainonnassa sekä esimerkiksi kuvastoissa. Keskusteluissa tuli esille myös kankaiden kuosit, niiden suunnittelu ja tekeminen, sekä projektorien hyödyntämisestä kaavojen leikkuuvaiheessa. Yrityksen pääompelija arvioi projektorin helpottavan leikkuuvaihetta, joten voikin olla, että digitaalisuuden hyödyntäminen yrityksessä jatkuu.

Digitoidun kaavan toimivuuden testaaminen Clo3D -ohjelmassa. Mallinnuskuva Taija Kokkonen 2021

Meille kaavojen digitointiprojekti oli erittäin tarpeellinen ja saimme projektilta paljon enemmän kuin alunperin osasimme pyytää. Digitaalisilla kaavoilla on monipuoliset mahdollisuudet yrityksen toiminnan kehittämisessä ja uutena asiana 3D-mallinnus kiinnostaa. Yrityksen toimitusjohtaja 2021

Oppeja jaettavaksi eteenpäin

Vaikka Taijan tekemä kaavojen digitointiprojekti oli case –tapaus, siitä saatu oppi on sovellettavissa muihin vastaaviin tapauksiin. Alueella toimii useampi digitaalisten vaatetuskaavojen ammattilainen, joihin tekstiili- ja muotialan pienyritykset voivat olla yhteydessä tai he voivat kehittää itse taitojaan. Myös alueelliset tekstiili- ja muotialan osaajia kouluttavat toisen asteen oppilaitokset ovat kiinnostuneita vastaavanlaisesta osaamisen kehittämisestä omassa koulutuksessaan. Digital&Circular Fashion House –hanke järjestää Digijamit – koulutusta, jossa osallistujat pääsevät itse testaamaan uusia digitaalisia teknologioita. Digijamit on yhteisöllinen tapahtuma, jossa tutkitaan ja kokeillaan konkreettisesti uusia teknologioita, teknologista murrosta ja sen mahdollisuuksia suunnittelussa ja tuotekehityksessä, valmistuksessa ja markkinoinnissa.

Kirjoittajat

Taija Kokkonen, muodin ja muotoilun opiskelija, Savonia-amk

Sirpa Ryynänen, muodin ja muotoilun lehtori. Savonia-amk

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *