Jatkuvan oppimisen Virtual Playground

Virtual playground

Kirjoittaja: Ville Berg, Tietotekniikan lehtori

Hankkeessa olemme kehittäneet jatkuvan oppimisen ketterän jakamisen ja oppimisen Virtual Playground -toimintamallia, jossa ketterät digitaaliset oppimisympäristöt toimivat keskustelualustana, jatkuvan oppimisen tukena ja tiedon sekä taitojen jakamisessa. Alustasta ajateltiin avoin yhteisöllinen toiminta- ja oppimisalusta, jossa kaikki hankkeeseen osallistujat voivan jakaa materiaalia ja osallistua keskusteluun.

Hankkeessa puhutulla jatkuvasta oppimisella tarkoitetaan pitkäjänteistä, yksilöä sitovaa elinikäistä oppimista ja taitojen kehittämistä. Jatkuva oppiminen ei rajoitu muodolliseen koulutukseen, vaan siihen kuuluu myös muissa eri muodoissa tapahtuvaa oppimista, kuten esimerkiksi eri some-alustoilla, harrastuksilla tai vapaa-ajalla tapahtuvaa oppimista. Toinen hieman eri näkökulmasta lähestyvä näkökulma jatkuvaan oppimiseen on ketterä oppiminen, joka puolestaan ​​on nopeampi ja joustavampi lähestymistapa oppimiseen, joka korostaa nopeaa sopeutumista muuttuviin tilanteisiin ja vaatimuksiin. Ketterä oppiminen edellyttää kykyä reagoida nopeasti uusiin tilanteisiin, jolloin yksilö pystyy nopeasti oppimaan uutta tietoa tai taitoja tarvittaessa. Ketterä oppiminen sopii erityisen hyvin nopeasti muuttuvien tai epävarmojen tilanteiden kohtaamiseen.

Alustan keskeisenä ideana on se, että alustalla voidaan jakaa tietoa, inspiroida, tukea, kannustaa ja kannustaa toinen toistaan ketterän oppimisen hengessä, jakaa itse tehtyjä oppi- ja presentaatiomateriaaleja, keskustella omista tarpeistaan ja hankkeen työpakettien 1 ja 2 sisällöistä. Tässä yhteydessä oppivat toimisivat aktiivisesti Virtual Playgroundin mahdollistaman yhteison jäseninä ja se mahdollistaa tehokkaasti ja joustavasti verkostoitumisen.

Tausta

Virtual Playgroundin taustalla on tunnistettu tekstiili- ja vaatetusalan toimintaympäristön painopisteen muutokset jatkuvasti digitaalisempaan suuntaan ja huomattavan eritasoiset digitaitojen ja toimintatavat, sekä tarve osaamisen kehittämiselle digitaalisten työkalujen kehittyessä ja globalisaation takia.

Tällä ajatuksella teimme hankkeessa kartoituksen erilaisten ympäristöjen osalta, jotta löytäisimme meille parhaan mahdollisen ympäristön hankkeen näkökulmasta, tekstiili- ja vaatetusalan näkökulmasta sekä alan toimijoiden näkökulmasta.

Toiminta

Tätä varten teimme kartoitusta seuraavista ympäristöistä:

  • Microsoft Teams
  • Foorumi
  • Intraan perustuvat järjestelmät kuten Sharepoint
  • Google Hangouts
  • Slack
  • Microsoft Yammer
  • Facebook
  • Discord

Microsoft Teams

Teams on viestintä ja yhteisöalusta, joka toimii parhaiten sillä, että se on integroitavissa Microsoftin muihin sovelluksiin. Yrityskäytössä Teams on osa Office 365 tilauspohjaista pakettia. Hintahaarukaltaan se on 0-10,50€/käyttäjä.

Hyvät puolet ovat laaja ominaisuuksien valikoima, helppo käyttöliittymä ja integrointi Microsoft-ekosysteemiin, sekä kohtuullisen helppo ylläpitää. Huonot puolet ovat joskus hidastunut suorituskyky suuremmissa tiimeissä, laajuus ja siitä muodostuu helposti tiedon hautausmaa.

Foorumi

Teimme kokeilun, missä lisäsimme hankkeen nettisivuille WordPress pohjaisen keskustelualustan. Tätä vaihtoehtoa tuki ajatus siitä, että meillä oli jo WordPress-pohjaiset nettisivut ja foorumin lisääminen tuntui suhteellisen suoraviivaiselta. Tämä ei kuitenkaan tullut käyttöön erittäin kuormittavan spämmibottien aiheuttaman ylläpitämisen takia.

Hyvänä puolena olisi ollut se, että se olisi kohtuullisella vaivalla lisättävissä, olisi vastannut meidän tarpeisiin ja spämmibotteja lukuun ottamatta ylläpito olisi ollut kohtuullisen helppoa ja suoraviivaista. Huonona puolena spämmibotit, joita emme saaneet eri suojausmenetelmiä käyttämällä häviämään tai estymään. Huonona puolena oli lisäksi se, että edes maksulliset suojausominaisuudet eivät toimineet.

Sharepoint

Yhteistyöalusta, joka periaatteessa olisi myös voinut olla toimiva alusta Virtual Playgroundiksi. Se mahdollistaa nettisivujen rakentamisen ja toimii Teamsin ja muiden Microsoftin tuotteiden kanssa hyvin yhteen. Tämä ei kuitenkaan ollut joustava ja vaatii organisaation tilin sosiaalisia ominaisuuksia varten.

Google Hangouts

Google Hangouts on videoneuvottelu- ja pikaviestintäsovellus, joka integroituu hyvin muihin Google-työkaluihin, kuten Gmailiin ja Google Kalenteriin. Hyvät puolet ovat helppo käyttöliittymä, integrointi Google-ekosysteemiin ja ilmaisuus. Huonot puolet ovat että se ei välttämättä sovi suuremmille tiimeille, koska sen ominaisuudet ovat melko rajalliset. Hinnat alkavat 6€/kk/käyttäjä.

Slack

Slack on pikaviestintäsovellus, joka on suunniteltu tiimityöskentelyyn. Slackissa voi jakaa tiedostoja, keskustella, jakaa tehtäviä ja paljon muuta. Hyvät puolet ovat helppo käyttöliittymä, monipuoliset ominaisuudet ja hyvä mobiilikäyttöliittymä. Se on lisäksi integroitavissa sekä Googlen, että Microsoftin järjestelmiin. Huonot puolet ovat korkea hinta suuremmille tiimeille. Perustiimi on ilmainen. Meidän käyttöömme tämä ei kuitenkaan sovellu, koska se ei toimi yhteisöalustana, jonne voi periaattessa kuka tahansa milloin tahansa liittyä.

Microsoft Yammer

Microsoft Yammer on sosiaalinen verkosto organisaation sisällä, joka mahdollistaa tiimien välisen viestinnän, tiedostojen jakamisen ja yhteistyön. Yammer on erityisen hyödyllinen organisaatioille, joilla on monia eri toimipisteitä tai jotka haluavat parantaa viestintää tiimien välillä. Hyvät puolet ovat helppo käyttöliittymä, laaja ominaisuuksien valikoima ja integrointi muihin Microsoftin sovelluksiin. Huonot puolet ovat joskus rajoitettu yhteistyö muiden organisaatioiden kanssa ja hidas suorituskyky suuremmissa organisaatioissa.

Facebook

Facebook on yleinen sosiaalisen median sovellus, jota monet organisaatiot käyttävät yhteydenpitoon työntekijöiden kanssa. Facebook tarjoaa useita ominaisuuksia, kuten ryhmät, keskustelut, tiedostojen jakamisen ja yhteistyön. Hyvät puolet ovat laaja käyttäjäkunta ja helppo käyttöliittymä. Huonot puolet ovat huolta yksityisyydestä ja tietoturvasta, sekä mahdolliset häiriöt henkilökohtaisen käytön ja työn välillä.

Discord

Alunperin pelaajien käytössä oleva VoIP ja pikaviestinsovellus​. Nykyään käytössä myös keskustelualustana ja someympäristönä tai vaikka yhteisöjen tai kaveriporukan alustana​. Discordilla on mahdollista luoda yksityisiä tai julkisia yhteisöjä​, sen vahvuutena on video/äänipuhelut, striimauspalvelut, yksityisviestit käyttäjien kesken ja jokaisen on mahdollista luoda oma palvelin ilmaiseksi. Näiden lisäksi hyvänä puolena on helppo käyttöliittymä ja monipuoliset ominaisuudet. Huonona puolena on se, että jos Discordiin lisää materiaalia, niin Discordille tulee automaattisesti käyttöoikeus sinne lisättyyn materiaaliin. Jos tämän huonon puolen pitää mielessä Discordia käytettäessä, niin se vastasi hankkeen tarpeisiin ja tavoitteisiin parhaiten.

Peruskäytössä Discord on ilmainen, mutta palvelinta voidaan parantaa maksullisilla ominaisuuksilla, joita kutsutaan buusteiksi. Lisäksi yksittäinen käyttäjä voi parantaa omaa käyttökokemustaan maksullisilla ominaisuuksilla, joita kutsutaan nitroiksi. 

Discord-palvelin on mahdollista integroida minkä järjestelmän kanssa tahansa WebHookien ja bottien avulla. Lisäksi bottien avulla on mahdollista saada lisättyä toiminnallisuuksia palvelimelle.

Tulos

Päädyimme rakentamaan Virtual Playgroundin Discordin päälle. Discordin saat itsellesi tämän linkin ohjeiden avulla LISÄÄ LINKKI. Discordiin on mahdollista lisätä erilaisia kanavia, esimerkiksi tekstikanavan(Text), äänikanavan(Voice), foorumin(Forum), julkaisut(Announcements) ja esiintymisalusta(Stage).

Olemme luoneet eri aihepiireihin omia kanaviaan, mm. digijameja, uusia teknologioita, ketterää kehittämisä ja kiertotaloutta varten. Lisäksi teimme playground foorumin, jonne olemme aloittaneet hankkeen aineistojen keräämisen. Lisäsimme bottien avulla tikettijärjestelmän, käyttäjien varmentamisen ja spämmibottien estämisen. Lisäksi tutkimme mahdollisuutta lisätä botti, joka ottaa tallenteen esiintymisalustasta. Palvelimen turvallisuutta olemme lisänneet asettamalla sääntöseulonnan varmennetuilla sähköposteilla ja puhelinnumeroilla, käyttäjärooleilla, mediasisällön suodattimilla ja automaattisella moderoinnilla.  

Toivomme tämän olevan ratkaisu, jolla saamme verkostoja kehitettyä ammattilaisten, opiskelijoiden ja harrastelijoiden kesken. Siinä on mahdollista jakaa tietoa avoimesti alaa koskevasta kehittymisestä ja menetelmistä. 

Haasteena meillä on tällä hetkellä ympäristön käyttöönotto hankeeseen osallistujien kesken, luoda parempia kanavia yhteisössä, korostaa jatkuvaa oppimista ja kehittää minifaktoriverkostoa Virtual Playground ympäristössä.

 Jos luit näin pitkälle, niin käy liittymässä Discordiin ja osallistu keskusteluun siellä.

Lähteet

Otala, Leenamaija 2018. Ketterä oppiminen. Keino menestyä jatkuvassa muutoksessa. Kauppakamari

Kettunen, Ilkka 2013. Mielekkyyden muotoilu. Aatepaja

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *