Savonia muotoilun ja Sastan tuotekehitysprojekti toi vaatteiden kierrätettävyyden haasteisiin konkretiaa

Kuvassa Jenni esittelemässä Digital & Circular Fashion House -hanketta syksyn 2022 ISPO-messuilla Sastan osastolla. Kuvassa mukana ja fyysinen monomateriaalianorakki. Kirjoittajat: Jenni Kemppainen ja Laura Pakarinen (toim. ja edit), Savonia-ammattikorkeakoulu

Savonia-ammattikorkeakoulun Puettavan muotoilun ja muodin -opintojakson opiskelijat saivat suomalaiselta vaatetusbrändiltä, Sastalta ja Digital Circular Fashion House –hankkeelta, koulutuksellisen tuotekehitystehtävän, jossa he pääsivät oppimaan monomateriaalituotteiden ja kierrätettävyyden suunnittelua.

Projektissa suunniteltu protomalli pääsi Digital & Circular Fashion House -hankkeen mukaan ISPO-messuille Müncheniin (2022), jossa tuotekehitysprojektia esiteltiin Sastan osastolla messukävijöille. Anorakki sai kiinnostusta osakseen, sillä monomateriaali-innovaatiot ovat useimmiten valmistettu 100% polyesterista.

Tulevaisuudessa monomateriaalituotteet voivat olla osa ratkaisua tekstiilimateriaalien kierrossa pysymistä ajatellen. Monomateriaalituoteet sisältävät vai yhtä raaka-ainetta, eikä erilaisten materiaalien kemiaa ole sekoitettu keskenään.

– Minulle Sastan tuotekehitys- ja monomateriaalianorakkiprojekti oli erityinen kokemus niin opiskelijan kuin myöhemmin myös TKI-asiantuntijan näkökulmasta. Pääsin todella pohtimaan tuotesuunnittelua laaja-alaisesti, huomioon ottaen tuotteen koko elinkaaren.” Kertoo Jenni Kempainen.

– Olen varma, että tulevaisuuden suunnittelijat hyötyvät yhä enemmän kyvystä hahmottaa laajasti muodin ekosysteemejä.

– Enää ei riitä, että tuotteita suunnitellaan vain yhdestä kiertotalousstrategian näkökulmasta, on osattava perustella tuotteiden tuotannon tarpeellisuus ja suunnattava toimenpiteet suljetun kierron mukaiseen suunnitteluun.

– Kierrätysmenetelmien kehittyminen ja digitaalinen muoti tuovat osaltaan lisää työkaluja kestävämpään muotiin, mutta muutos on hidasta ja tämä vaatii suurta arvojen ja kulttuurin muutosta suhteessa tekstiileihin ja vaatteisiin, niin meillä globaalin pohjoisen ihmisillä kuin brändeillä ja yrityksilläkin.

Vaatteiden kierrätettävyyden suunnittelu ja 3D-mallintaminen

– Vaatteiden kierrätettävyyden suunnittelu ja tuotteiden 3D-simulaatio tuovat alalle toivottuja suuntaviivoja. Mutta osaammeko hyödyntää tämän potentiaalin? -Kysyy Jenni Kemppainen, digitaalisen muodin asiantuntija.

Tekstiili- ja vaatetusalan ympäristövaikutuksiin on herätty viime vuosina rytinällä. Kiitos vastuullisuusvaikuttajien sekä järjestöjen korvaamattoman työn, puolueetonta ja ajankohtaista tietoa tekstiili- ja vaatetusalan eettisyydestä ja ekologisuudesta on paljon tarjolla. Olen seurannut vuosia muotialan vastuullisuuskeskustelua ja on selvää, että alaa ei muuteta kestävämmäksi kauniilla sanoilla. 

Vaatetusala tarvitsee enemmän direktiivejä ja lakimuutoksia toimiakseen aidosti kestävästi ja tässä monet suomalaiset vaatetusalan pk-yritykset ovat jo edellä aikaansa: heillä ei ole varaa valmistaa sekundaa. Kestävät ja ajattomat tuotteet ovat monen suomalaisen pienen yrityksen toiminnan kulmakivi.

Syksyllä 2021 Savonia Muotoilun opiskelijat saivat mahdollisuuden toteuttaa yhteistyöprojektin Sastan kanssa. Olin itsekin tuolloin opiskelijana kyseisellä Puettavan muotoilun ja muodin -opintojaksolla, jossa tiimiini kuului myös opiskelijakollegat Erika Nygrén, Oona Pappila, Juha-Matti Puljujärvi, Milla Savinainen ja Melina Turunen.

Projektissa neljä Sastan valikoimissa olevaa tuotetta 3D-mallinnettiin CLO3D -ohjelmistolla ja tutkittiin tuotteiden kierrätettävyyttä nykyisellään. Lisäksi jatkokehitettiin lähitulevaisuuden tuotteet, jotka olisivat kierrätettävissä mekaanisesti sekä radikaalit versiot, jotka menisivät kemiallisen kierrätysprosessin läpi. Projektin osalta olimme yhteydessä niin mekaanista kierrätystä toteuttaviin Lounais-Suomen Jätehuoltoon ja Resteriin, kuin myös kemiallista kierrätystä toteuttavaan Infinited Fiber Companyyn. Infinited Fiber Companyn kemialliseen kierrätykseen soveltuvien tuotteiden tulee tällä hetkellä olla lähes 100% puuvillaa. Ennen tekstiilimateriaalin kemiallista kierrätystä tuotteiden lisätarvikkeet poistetaan, mutta polyesterilangat ja pieni määrä elastaania eivät häiritse kierrätysprosessia.

Radikaalin tuotekehityksen toinen tuote oli Peski-takista toteutettu monomateriaalianorakki, joka on sittemmin kokenut muodonmuutoksen 3D-mallinnuksesta myös fyysiseksi tuotteeksi. Vaikka 3D-simulaatiolla päästiin jo lähelle tuotteen lopullista ulkonäköä, kaavoitus ja ompelun työvaiheet vaativat pohtimista ja työstöä ennen lopullisen tuotteen toteutusta. Monomateriaalianorakin materiaalit olivat polyesterlankoja lukuunottamatta 100% selluloosaa: kangas 100% Ventile®-luomupuuvillaa ja napit ja kiristimet puuta. Lisäksi labelit, jotka olivat alkuperäisissä tuotteissa polyesteria tai nahkaa, oli korvattu ventilekankaalla, johon logot ja tuotetiedot laseroitiin. Anorakki ommeltiin Korjausompelimo Tikissä, Kuopiossa.

CLO3D-mallinnettu monomateriaalianorakki, materiaali on 100% Ventile®-puuvillaa. Mallinnus: Jenni Kemppainen, Kuva: Mikko Vidgren 2022.

Sastan kanssa tehdystä tuotekehitysprojekstista on aiemmin kirjoitettu Digital & Circular Fashion House -hankkeen blogissa: 

Monomateriaalituotteiden ja kierrätettävyyden suunnittelu – työkaluja tulevaisuuteen muoti- ja tekstiilialla https://blogi.savonia.fi/digitalcircularfashionhouse/2022/02/01/monomateriaalituotteiden-ja-kierratettavyyden-suunnittelu-tyokaluja-tulevaisuuteen-muoti-ja-tekstiilialla/, Kirjoittajat: Laura Pakarinen (myös toim. & edit.), Jenni Kemppainen, Erika Nygrén, Oona Pappila, Juha-Matti Puljujärvi, Milla Savinainen ja Melina Turunen, Savonia-ammattikorkeakoulu

Iida Pitkänen (2022): Kuiduista ja tuotteista pikseleiksi – Muodin muutos fyysisestä virtuaaliseksi https://blogi.savonia.fi/digitalcircularfashionhouse/2022/02/01/kuiduista-ja-tuotteista-pikseleiksi-muodin-muutos-fyysisesta-virtuaaliseksi/

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *