Tervetuloa mukaan Kestävyyttä nurmesta -hankkeen podcast -sarjaan! Kestävyyttä nurmesta -hankkeessa selvitetään karjanlannan pitkäkestoisia vaikutuksia nautakarjantuotannossa, tulevaisuudessa hyödynnettäviä nurmi- ja valkuaiskasvi -lajikkeita sekä mob -laidunnuksen vaikutuksia maaperään.
Kestävyyttä nurmesta -hankkeen rahoittajana toimii Euroopan Maaseudun kehittämisen maatalousrahasto sekä yksityis- rahoittajina Yara Oy, Hankkija Oy, Boreal kasvinjalostus Oy sekä laidunyhdistys.
Voit kuunnella podcasteja Laari.infon SoundCloud tai Spotify tileiltä.
Tervetuloa Kestävyyttä nurmesta -hankkeen podcastiin. Minä olen Henna Hyttinen Savonia-ammattikorkeakoululta ja tänään jatketaan syysöljykasvien viljelyn haasteista ja mahdollisuuksista.
Keskustellaan asiasta tutkimuksen näkökulmasta. Paikalla meillä täällä keskustelussa tänään ovat Luonnonvarakeskus Maaningalta tutkijat Arja ja Sari.
Esittelisittekö itsenne tähän alkuun.
Hei. Olen Mustosen Arja Luonnonvarakeskuksen Maaningan toimipaikalla
työskentelen täällä nurmitutkijana
ja väitöskirjatutkijana. Painopiste on agronomisessa
tutkimuksissa nurmen puolella. Mutta sitten
myös peltokasveista
syysvehnää, syysrypsiä on tullut yhdeksi tutkimusalueeksi.
Ja minä olen Kajavan Sari toimin myöskin täällä Luke Maaningan toimipaikassa tutkijana
eläinravitsemus
ryhmässä.
Päätutkimuskohteena on lypsylehmien ruokinta
ja rehuntuotantoon liittyvät asiat.
Eläimen näkökulmasta täällä tänään erityisesti paikalla.
Tervetuloa vaan.
Lähdetään puhumaan
öljykasveista niin ihan ensimmäisenä kysymyksenä
ovatko öljykasvit yleistymässä?
Syysrapsin kylvöala
vuodesta 2016 eteenpäin on ollut keskimäärin noin 5100 hehtaaria ja kyllä tässä viime vuosina on ollut havaittavissa semmonen trendi että yleistymään päin olisi.
Kaiken kaikkiaan syys- ja kevätkylvöisten öljykasvien viljelyala on ollut noin 44 000 hehtaaria eli
reilu 10% on ollut syysrypsin
osuus siitä.
Vuosi 2021 oli
kun katsoo noita tilastoja niin aika poikkeuksellinen eli siellä innostuttiin ihan todenteolla
kylvämään syysrypsiä
se ala kaksinkertaistui,
mutta sitten valitettavasti sattui vielä vaikea talvi siihen
perään ja tuhosi valtavasti kasvustoja ja ainoastaan noin 20 prosenttia siitä syysrypsi alasta sitten loppujen viimeksi selvisi
Sen seurauksena seuraavan satovuoden kylvöalat olivat
pienemmät.
Syysrypsin osaltahan on paljon luomuviljelyä
ja
2016 alkaneet tilastoinnin jälkeen
luomuviljelyn osuus oli useita vuosia noin 20%.
3 vuoden jaksolla
päästy jopa niinkin korkeisiin lukemiin kuin
45 %.
Eli vaihtelua on ollut aloissa. No jos vaihtelua on noissa kylvömäärissä ja näin päin pois niin miten sitten alueittain? Missä viljellään enemmän ja missä vähemmän?
Luomun osalta innokkaimmat syysrypsin viljelijät ovat olleet tuolla Etelä-Savossa ja Kaakkois-Suomessa
Vuonna 2022 osuudet oli jo reilua neljännestä koko luomusyysrypsin
sadonkorjuualasta.
Sitten taas täällä meidän seutukunnilla Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa viljelyä on oikeastaan vasta aloiteltu. Ainakin jos verrataan näihin
Etelä-Savoon ja Kaakkois-Suomeen, että tilastoissa täällä taas syysrypsin sadonkorjuu alat oli vuonna 2020 10 prosenttia.
Mutta tämä siis luomunosalta,
tavanomaista rypsiä viljellään eniten tuolla Varsinais-Suomessa
ja
jopa
40% oli osuus sadonkorjuu alasta silloin
vuonna 2021.
Seuraavaksi eniten syysrypsiä korjattiin Uudellamaalla,
mutta valitettavasti viljely innostus sitten
lopahti hieman siinä suurien talvituhojen jälkeen.
Vuonna 2022 viljelyn painopiste oli Etelä-Pohjanmaalla ja siellä satoa korjattiin
reilu kolmannes Suomen syysrypsi alasta kaiken kaikkiaan.
Minkälaisia nämä keskisadot sitten keskimäärin ovat olleet?
Luomurypsin osalta niin tilastoidut keskisadot ovat olleet
noin 1000 kg/ha
sadoissa ja
heikommat sadot on ollut reilu 500 kg/ha, mutta paras keskisato Varsinais-Suomessa vuonna 2020 oli 1900 kg/ha.
Tavanomaisen syysrypsin osalta sitten sadot ovat vaihdelleet noin 1200 kg/ha:sta 2400 kg/ha.
Parhaat sadot sitten vuonna 2021
saatiin Varsinais-Suomessa ja siellä sato oli peräti
3300 kg/ha että ihan
isojakin määriä on onnistuttu korjaamaan.
Mielenkiintoista, no nyt on puhuttu siitä että
tuonne naudan ruokintaan pitäisi saada
enemmän kotimaista valkuaista lisää. Onko rypsi sellainen yksi lähde tai öljykasvit yleensä mitä sinne voisi lisätä
nautojen ruokintaan?
Valkuaisrehu ja ihan kaiken kaikkiaan ylipäätänsä
esimerkiksi lypsylehmien ruokinnassa käytetään sen maidontuotosvasteen takia ja tässä nyt
taustani takia aion nyt keskittyä lähinnä lypsylehmien maidontuotannosta puhumiseen.
Pakko tähän alkuun
puhua ylipäätänsä märehtijästä hieman, että osataan suhteuttaa nämä valkuaisrehut tähän märehtijän hienoon fysiologiaan, mutta
märehtijähän pystyy muodostamaan sen valkuaisen mitä ne tarvitsevat niin pelkästään sillä nurmirehulla. Mutta se lisävalkuainen on siellä ruokinnassa mukana, sen takia että kun se on taloudellisesti järkevää.
Valkuaisruokinta lisää
aina tiettyyn pisteeseen asti kuitenkin lehmiä syöntimäärä ja sitä kautta
sitten taas sitä maitotuotosta ja silloin kun maidon hinta ja rehun hintasuhteet näin sanoo niin
tiettyyn pisteeseen asti niitä valkuaisarehuja kannattaa ruokinnassa käyttää. Mutta valkuainen on aina tosi kallis rehukomponentti joten
aika tarkkaan saa sitten laskea se
kuinka paljon nyt esimerkiksi tarvitsee rypsirouhetta sinne ruokintaan kannattaa
laittaa mukaan ja valkuaisen yliruokinta ei missään nimessä ole järkevää ympäristön eikä talouden kannalta.
Aina se ylimääräinen ja sulamaton valkuainen eritetään sonnassa ja virtsassa pois.
Märehtijöillä kuitenkin on hyvinkin omalaatuinen ruuansulatus
kuin verrattuna sitten vaikka yksimahaisiin eläimiin.
Suoraan se rehujen valkuais sisältö ei kerro ihan hirveästi siitä että paljonko sille
lehmälle oikeasti tulee käyttöön sitä valkuaista ja minkä laatuista se on. Se kaikki siellä rehussa oleva valkuainen ei ole suoraan sille märehtijällä kuitenkaan käytettävissä vaan siitä aina osa ohittaa pötsin
hajoamatta
tai siis osa toki ohittaa pötsin hajoamatta ja imeytyy siellä ohutsuolessa, mutta
osa ei ja hajoaa pois.
Oleellista aina muistaa että tärkeä valkuaisen lähde pötsimikrobien tai siis on pötsimikrobien muodostama mikrobi valkuainen ja
näiden pohjalta kun lähtee miettimään sitä
lisä valkuaisruokintaa niin pääsee jo pitkälle.
Suomessahan käytetyimmät lypsylehmien valkuaisrehut on rypsi- ja rapsi.
Ja minkä takia niitä nyt käytetään niin se syy on yksinomaan siinä että niillä on hyvä biologinen arvo
eli tuotosvaste.
Aikaisemminkin jo sanoin
maidon ja
rehun hinta
on ollut siinä suhteessa että
on kannattanut käyttää
lisävalkuaista.
Jos ajatellaan ihan rypsin näitä
rehuarvoja
rypsissä on korkea raakavalkuaispitoisuus kuin esimerkiksi jos verrataan vaikka härkäpapuun.
Rypsin osalta myöskin oleellista muistaa se että siinä on hajoavan valkuaisen osuus
pienempi kuin esimerkiksi härkäpavussa ja säilörehussa.
Rypsissä se on noin 63 prosenttia ja härkäpavulla ja
säilörehulla on tuolla 80-85 prosentissa että siinä aika iso ero.
Ja kun se pötsi hajoavuus on suuri niin se heikentää sitä valkuaisen käyttökelpoisuutta. Ja taas se valkuainen hajoaa siellä pötsissä
ja pötsimikrobit ei kuitenkaan hyödynnä kaikkea ja ylimääräinen
eritetään pois.
Mutta tottakai aina kun sitten vertaillaan vaikka rypsiä ja
palkokasveja niin pitää toki muistaa että palkokasveissakin on omat ilonsa ihan viljelykierron ja luonnonmonimuotoisuuden ja typensidonnan ja tällaisten
aspektien kautta että ettei voi
ainoaa asiaa tässäkään vaan tuijottaa.
Suomessa sinänsä ihan noita tuotosvastekokeita mitä on tehty lypsylehmillekin kun verrataan
rapsia, härkäpapua, sinilupiinia niin on päästy hyvinkin niinku samankaltaisiin
tai lähes samaan maitotuotokseen
joissain tapauksissa jopa
samoihin tuotosvasteisiin että se ei aina ihan
helppoa ole se vertailu.
Nautojen valkuaislähteiden suhteen ollaan pitkään haluttu, että
omavaraisuutta lisättäisiin.
Ihan huoltovarmuuden ja ruokaturvan näkökulmasta erityisesti ja sitten on hyvä muistaa että
90% kuitenkin rypsistä tuodaan ulkomailta.
Eli se on hyvin
tuonti-intensiivinen
rehu.
Viime vuosina on puhuttanut
paljon se että valkuaisrehujen hinnat ovat nousseet kovasti.
Aikalailla on sitten maidontuottajat saanet sitten laskea sitä
missä se optimaalinen
taloudellinen tulos sitten on. Mutta toki pitää muistaa, että myös maidon hintakin on noussu että valkuaislisä vieläkin on sinänsä kannattanut käyttää. Että rypsinkin osalta ne ensimmäiset kilot
sieltä saa sen suurimman hyödyn ja kannattaa muistaa sen jälkeen ne
tuotosvastekäppyrät kuitenkin
pienenee.
Että suurista valkuais määristä ei ole kyllä hyötyä sinne rehukatteeseen.
No Arja,
mikä on öljykasvin otollinen viljelyalue?
Yleisesti ottaen viljelyvyöhykkeet 1 ja 2 ovat syysrypsi lajikkeille ja myös sitten syysrapsi lajikkeille suositeltua
viljelyaluetta.
Yleisenä periaatteena on että viereisen viljelyvyöhykkeen edullisimmat alueet tässä siis kolmos vyöhykkeen
kasvustot voisi tuottaa lähes
yhtä hyviä satoja kuin siinä kakkosvyöhykkeellä.
Toisaalta sitten tämä pitkä talvi voi olla haaste pohjoiseen mentäessä, että
mitä pohjoisemmaksi mennään sitä aikaisemmin syysrypsi on päästävä kylvämään.
Rypsin pitää ehtiä varttua riittävän suureksi, jotta sen energiavarat riittää sitten kairaistumiseen ja sen jälkeen pitkään talveen.
Syysrypsille haitallisinta on lumisuojan puuttuminen ja veden kertyminen ja jäätyminen pellon pintaan eli siellä tilan sisällä paikka pitää valita huolella.
Koska juuri nämä seikat aiheuttavat suurimmat talvituhojen riskit
Toisaalta sitten myös liian myöhäinen kylvö heikentää selviytymismahdollisuuksia sillä kasvit eivät ehdi karaistua riittävästi
pitkään talveen. Meillä tällä hetkellä on käytössä viisi syysrypsilajiketta
Legato ja Largo ovat lajikekokeiden mittarilajikkeita, mutta sitten siellä on
muutamia uudempia lajikkeita esimerkiksi
Arrive ja Retur.
Arja miten paljon öljykasvitutkimusta on Suomessa?
Suomi ei ole öljykasvien viljelyn mahtimaa ja
tutkimukset tehdään pitkälti projektiluonteisesti.
Viimeisimpänä esimerkkinä on RypsiRapsi 2025 -hanke.
Siinä näitä kokeita on keskitetty
öljykasvien päätuotanto alueelle eteläiseen Suomeen ja rannikkoseudulle.
Ruutukokeita siellä on tehty
muun muassa
Västankvarnissa Inkoossa.
Toisaalta sitten meillä on ollut jonkun verran tämmösiä paikallisia kehittämishankkeita
ja sieltä sitten ehkä hyvänä esimerkkinä on tuo 2016-2019
Luken ja ProAgria Etelä-Savon yhdessä toteuttama Peltohavaintoja -hanke Etelä-Savossa.
Mikä voi olla yhtenä tekijänä siinä että sitä luomurypsiä viljellään siellä Etelä-Savossa
aika paljon.
Toisaalta sitten näissä projekteissa painopiste on nykyisin enemmänkin täällä syysrapsissa.
Syysrapsissa siksi että se on syysrypsiä satoisampi laji.
Mutta toisaalta sitten siinä ainakin tänne meidän pohjoisemmalle alueelle tultaessa talvituho riskit kasvavat kyllä merkittävästi.
Sitten MTK:n öljy- ja valkuaiskasvit -verkosto avustaa yhdessä kylvösiemensäätiön kanssa
perustetussa kehittämistyöryhmässä öljykasvien lajike kirjon kasvattamista
erilaisissa hankkeissa.
Tässä sitten rahoitus tulee täältä
viljelijöiltä kerättävinä vapaaehtoisina TOS -maksuina eli tätä kautta viljelijät itsekin ovat rahoittamassa sitä
tutkimusta, jota
tällä öljykasvisektorilla tehdään.
Luonnonvarakeskus Maaningalla tehdään aika paljon kaikenlaisia nurmitutkimuksia, mutta mitä öljykasveihin liittyvää tutkimuksia teillä on käynnissä tai suunnitteilla
Öljykasvien osalta
meillä on aika rajoitetusti tutkimuksia, mutta nyt sitten ollaan täällä Maaningalla käynnistetty syysrypsin testausta osana karjatilan viljelykiertoa tässä Kestävyyttä nurmesta -hankkeessa.
Tässä hankkeessa meillä osatoteuttajina ovat Savonia-ammattikorkeakoulu ja ProAgria Itä-Suomi joiden kautta sitten tähän hankkeeseen tulee myös pilottitiloja.
Sitten täällä Luke Maaningalla toteutetaan
kenttäokeita ja myös pelto mittakaavan
havaintokokeita.
Kenttäkokeessa meillä on tällä hetkellä kaksi lajiketta
joita viljellään kahdella eri lannoitusstrategialla
sekä väkilannoituksella
että karjanlannalla syyslannoitettuja
syysrypsi
lajikkeita.
Tässä
kokeessa ne on osana viljelykiertoa eli nämä syysrypsit on siellä kokeessa kylvetty
nurmeen, joka kesällä päätettiin ja sitten kylvettiin
heinäkuun loppupuolella.
Tässä tutkimuksessa seurataan rypsin talvehtimista ja mitataan sen sadon määrää ja laatua.
Tosiaan meillä on kolmella eri lohkolla
peltomittakaavan kokeita Luke Maaningalla
ja lisäksi sitten
on näitä pilottitiloja tuolla maakunnissa
ja
näillä lohkomittakaavan kokeilla sekä Luke Maaningalla että tuolla pilottitiloilla testataan erilaisia esikasveja ja kylvörivivälejä,
lajikkeita ja erilaisia lannoituksia.
Lisäksi maatiloilla testataan erilaisia luomumenetelmiä, Luonnonvarakeskus Maaninka ei ole luomutila,
joten on todella hienoa että me ollaan saatu
luomutiloja tähän hankkeeseen mukaan.
Voisin lisätä vielä tähänä, että
Hiilimaito -hankkeessa on tehty tämmönen
karttapohjainen
sovellus tuolla Google Mapsilla, mistä
voi käydä katsomassa että
miten nämä maatilan mittakaavan lohkot
on perustettu ja miten on mennyt. Nyt sitten
keväällä raportoidaan siellä
että miltä näyttää.
Sellaisen nettisivun kautta www.luke.fi/maaninkakoetila
niin sieltä löytää sitten näitä
lohkotason havaintoja.
Sitten Lukella on muita toimipaikkoja ja siellä sitten rypsiin liittyviä hankkeita esimerkiksi
Flexigrobots -hanke
testaa automatisoitua rypsin tuholaisten tunnistusta ja torjuntaa ruiskutusdrooneilla.
Toisessa hankkeessa on tutkittu
pölyttäjähaittojen minimoimista
tuholaistorjunnan yhteydessä.
Toki tärkeä osa Luken tutkimusta ovat nämä viralliset lajikekokeet joita
toteutetaan useammalla paikkakunnalla.
Tutkimuksia tehdään
paljon
öljykasveille. No nyt kun teillä on
syysöljykasvikoe niin mitä haasteita te olette huomanneet viljelyssä tutkimuksen kannalta?
Eniten jännitetään tällä hetkellä että miten
syysrypsit talvehtii.
Talvenkestävien
lajikkeiden suppea valikoima on
se suurin
haaste johon on osattu ennakolta varautua.
Juuri sen takia meillä ei täällä Maaningalla ole tähän kokeeseen otettu syysrapsia vaikka se olisi
suurempi satopotentiaaliltaan,
koska sillä on heikompi talvenkestävyys.
Toinen haaste sitten liittyy tähän syysrypsin siemenen saatavuuteen
ja sitten tosiaan
että lajikkeita
on vain viisi
käytettävissä. Eli
syysrapsilajikkeiden tarjonta on huomattavasti suurempi että siinä
viljelijällekin sitten kun näitä päätöksiä kylvöoistä tekee
niin helpompaa on ikäänkuin
löytää niitä
lajike vaihtoehtoja tuolta rapsin puolelta kuin sitten rypsin puolelta jossa on sitten
niukkuutta lajikkeissa kuin siemenen saatavuudessa.
Toisaalta sitten viljelykokemukset syysrypsistä on näillä korkeuksilla
vähäisiä
ja
yksi haaste onkin sitten se oikean kylvöajankohdan löytäminen.
Lähinnä nyt sitten mietitytti
kokeen perustamisvaiheessa että uskaltaako kylvön jättää elokuuhun
mitä aika pitkälti tuolla eteläisimmässä Suomessa käytetään kylvö ajankohtana vai tehdäänkö kylvö jo heinäkuussa ja me päädyttiin sitten tekemään tämän kokeen kylvö heinäkuussa.
Tavoitteena tässä aikaisemmassa kylvössä oli että saadaan varmasti lämpösumma tavoite 455 astetta
täytettyä.
Ja tämähän me sitten kyllä ihan reilusti ylitettiin.
Siinä tietysti jännitettiin kun lämpösummatavoite meni yli, että
lähteeköhän kasvupiste nousemaan liian ylös.
Kun se nousee sieltä maanrajasta
useampia senttejä
ylöspäin niin altistuu talvituhoille.
Sitten näytti siltä että tuossa rypsillä se
pysyi
paremmin alhaalla kuin mitä rapsilla.
On todennäköisempää että
talvituhoja ei sitä kautta synny.
Tämä pitkä talvi joka on meillä nytkin
eli tämän huhtikuun
alkupuolta tosin vielä, mutta meillä on vielä paksut hanget tuolla kenttäkokeilla.
Tässä on ajateltu, että kun kasvusto on riittävän suurta, jota sitten mitataan tämmösellä 8x8x8 säännöllä niin silloin
siellä olisi paremmat mahdollisuudet tämän kasvuston selviytyä tästä talvesta
Tämä sääntöhän tarkoittaa sitä, että
siinä
talven tullessa siinä kasvissa on 8 lehteä, sen juurenniskan paksuus
maan pinnassa on 8 mm
ja juurella on pituutta vähintään 8 cm.
Kevät sitten oikeastaan vasta näyttää että oliko tämä
kylvöajankohdan valinta tuohon heinäkuuhun
oikea.
Oikeastaan siinä nyt on se keskeisin haaste, mitä osataan nyt odottaa tällä kolmos vyöhykkeellä.
Ja kuulijoille tiedoksi, että mehän olemme käyneet tässä Kestävyyttä nurmesta- hankkeessa
tekemässä videon tästä
kokeesta. Aiomme sitten keväällä käydä uudestaan ja koko kasvukauden nyt 2023 vuonna. Käymme kuvailemassa ja laittamassa teille tietoa tuonne meidän
Kestävyyttä nurmesta- hankkeen nettisivuille ja nämä videot löytyy tuolta Laari.infosta niin käykääpä kurkkaamassa.
Hyvää materiaalia tulossa. Siinä videolla jo näkyykin sitten
yksi kesäpuolen haaste eli mihinkä ei sillä tavalla ehkä osattu varautua.
Siellä kokeella
ja myös näillä peltomittakaavan
havainto lohkoilla
iski tällainen massiivinen
rapsipistiäisten toukkien invaasio
ja ne oli syödä koko kasvuston.
Onneks meillä silloin oli taimet jo aika isoja, niissä oli jo silloin 4-5 lehteä
eli ne toipuivat
tästä
hyökkäyksestä, kun oli tehty
kaksi kertaa ruiskutukset. Jouduimme tekemään tuholaistorjuntaan aika nopeasti
tässä kokeessa
Ilmeisesti tavanomaisen puolella näitä rapsi pistiäisiä pystytään torjumaan mutta luomussa ilmeisesti on hiukan hankalampi tilanne? Luomussa on rajallisesti niitä vaihtoehtoja mitä siellä
voi torjua. Yleisesti tuholaiset
taidetaan torjua siellä pyretriinillä jos tällainen
välitön uhka
on päällä.
Miksi öljykasvit kannattaa ottaa viljelykiertoon? Mitä hyötyä öljykasveista on?
Öljykasvit eroaa siinä mielessä näistä karjatilan normaalissa viljelykierrossa olevista kasveista niin että heinät ja viljat ovat yksisirkkaisia kasveja, mutta sitten öljykasvit ovat kaksisirkkaisia.
Ja sen takia niillä on sitten aikalailla erilaiset taudit ja tuholaiset.
Tästä sitten seuraa se että myös niiden kasvinsuojelu käytänteet poikkeaa toisistaan aika paljon.
No sitten myös tästä perustavaa laatua olevasta erosta seuraa myös se että esikasvi vaikutukset ovat yleensä parempia, koska siinä tulee sitten
maata puhdistavaa vaikutusta kun siinä täydellisesti katkaistaan
yksisirkkaisten kasvien viljelykierto kaksisirkkaisilla kasveilla.
Toisaalta myös kasvinsuojelu
puolelle voidaan saada
kasvinsuojeluaineitten valikoimaan
eroavaisuuksia eli tällä tavalla vähentää.
tämmöisten resistenttien
kasvi ja tuholais kantojen syntymistä siellä viljelyssä.
Se mikä on haasteellista täällä
öljykasvien tuotannossa on että sitä kasvinsuojelu tarvetta voi olla yllättävän paljonkin eli öljykasvien viljelijän kannattaa kyllä pitää kasvinsuojeluruisku kunnossa koko kasvukauden ajan.
Yllättäviä tarpeita voi kyllä syntyä
monessakin kohtaa sitä
rypsin kasvatusta ja
kehityksessä.
No nyt kun puhutaan että ollaan täällä karjantuotannon
alueella
miten jos on monivuotinen nurmi niin mitä siinä
öljykasvien kasvinsuojelussa otetaan huomioon? Mikä siellä on isompana riskinä,
jos perustetaan nurmeen?
Nurmikasvien jälkeen
siellä saattaa olla aika iso
paine etanoista.
Ja sen takia suositellaankin, että jos
syysrypsi kylvetään urmen jälkeen niin käytettäisiin kyntöä koska se vähentää etana
painetta.
Yleisesti ottaen suorakylvö alat on syysrypsillä aika alhaisia
juurikin näiden etana ongelmien takia. Toisaalta, jos siellä niitä etanoita tulee niin niitä voi torjua sitten tällä rautafosfaatti valmisteella.
Tämän valmisteen käyttö on myös luomuhyväksyttyä.
Etanat ovat yksi haaste siellä viljelyssä. Mutta tuli mieleen tässä että, öljykasvien rikkatorjunta milloin se kannattaa tehdä?
Rikkatorjunta öljykasveilla ja oikeastaan syysöljykasveilla kannattaa tehdä siinä ennen kylvöä.
tai sitten viimeistään siinä kylvön jälkeen että
rypsi pääsee sitten
vapaasti
nauttimaan
auringonvalosta. Ei tarvitse kilpailla ravinteista ja auringosta rikkojen kanssa.
Tämä on tärkeää, että saadaan energiavaroja sinne pitkään talveen ja karaistumiseen.
Erityisen tärkeää on huolehtia juohlavehnänen torjunnasta.
Toisaalta juolavehnä voidaan torjua toisin kuin monista viljakasvustoista
juolavehnä voidaan torjua rypsistä myös valikoiduilla torjunta-aineilla.
Tämä voi olla ehkä sitten joskus tulevaisuudessa, jos glyfosaatti esimerkiksi kielletään.
Yksi tällainen paikka nurmitilalle pitää kurissa
juolavehnää
viljelykierrossa.
Tuli mieleen että jos nyt
verrataan vaikka kevät- ja syysöljykasveja keskenään. Miten siellä, kun puhutaan rapsikuoriaisista ja kaalikoista, ne ovat erilaisia tuleeko syysöljykasveille enemmän kuin kevätöljykasveille? Onko näissä eroja?
No kyllä niillä on eli yleisesti syysöljykasveilla ei
ole kirppa ongelmaa
tai rapsikuoriaisongelmaa ole niin paljon kuin kevätöljykasveilla.
Rapsikuoriaiset lentävät syysöljykasveilla
vasta juuri ennen kukinnan alkua.
Myös mahdollinen kaalikoi ongelma voi olla syysöljykasveilla kevätöljykasveja vähäisempi.
Torjuntakynnys näissä
on että torjunta tehdään tuossa aikaisessa nuppuvaiheessa
niin että siellä on 2-3 kuoriaista/kasvi,
kun puhutaan rapsikuoriaisesta, tai sitten myöhäisessä nuppuvaiheessa
silloin jos siellä on 5-6 kuoriaista/kasvi.
Pidemmälle kehittynyt kasvusto kestää vähän paremmin
kuoriais
painetta eli siinä ehkä on
syy miksi syyskasvit vähän paremmin kestää
näitä
hyönteistuhoja.
Ne ehtii jo keväällä olemaan isompia jo siinä vaiheessa
kun
hyönteiset lentävät ja aiheuttavat tuhoja
kevätkasveille.
Aikaisemmin tuossa keskusteltiin näistä rapsipistiäisistä ja teillä oli ongelmia syyskasvikokeilla näissä öljykasveilla. Entäs ne?
Miten niitä tarkkaillaan?
Rapsipistiäisten toukkia
on käytävä säännöllisesti
katsomassa ihan muutaman päivän välein.
Tietysti on mahdollista myös liittyä Luonnonvarakeskuksen KasKas
tietokantaan jossa sitten viljelijät
antavat apin kautta tietoja näistä
erilaisista tuholaisista ja sitä kautta tiedetään etukäteen varautua
että ykkös ja kakkos -vyöhykkeillä alkaa rapsipistiäiset esiintyä niin
muutaman ajan päästä yleensä sitten tulee myös tänne pohjoisempaan Suomeen.
Rapsipistiäisten
torjunnan kannalta kynnys on yksi toukka/kasvi eli aika paljonhan ne siinä mielessä kestää. Mutta jos siellä toukat ovat jo isoja niin kyllä ne myös todella nopeasti
syö lehdistöä eli silloin tulee välittömästi lähteä
torjuntahommiin jos sitä
toukkaa sinne
runsaasti ilmestyy.
Aika viheliäinen tuholainen on ja pitää kyllä itsekin sanoa että Luke KasKas -sovellus on todella kätevä. Suosittelemme seuraan sitä itsekin. Sieltä saa kyllä hyvin tietoa ja sinne pystyy itsekin merkitsemään jos omalla alueella on tuholaisia.
Juurikin näin.
Vaikka tuholaisista on aina niin kiva puhua, mutta siirrytään kasvitautien puolelle öljykasveissa. Mitä sinulle tulee mieleen? Oliko tällainen kuivamätä yksi niistä?
Joo kyllä, eli syysrypsillä
kuivamätää voidaan torjua aika hyvin
kasvunsääteen
ruiskutuksen yhteydessä
metakonatsoli valmisteilla tai vastaavilla.
Tosiaan kuivamaädän torjunta-aine toimii silloin kasvunsääteenä samalla ja erityisesti tällä rapsilla olisi siitä hyötyä.
Ehkä sitten enemmänkin vielä meidän alueella
ja rypsillekin
koskettaa pahkahomeen torjunta.
Pahkahomeen riskiähän kasvattaa
kostea sää
noin 3 viikon jakso
ennen kukintaa, jos
sadetta tulee säännöllisesti yhteensä 30 mm ja maa pysyy siinä tasaisen kosteana ja kasvusto on rehevää.
Silloin yleisesti ottaen
pahkahomeen torjunta pitäisi tehdä.
Ruiskustus tehdään täyskukinnan aikaan.
Sitten vielä tietysti on möhöjuuri ja möhöjuuren torjunnan osalta niin taas viljelykierto on se tärkein torjuntakeino eli
syysöljykasveja
tai öljykasveja ylipäätään ei tulisi viljellä samalla lohkolla useammin kuin joka viides.
Tämä on kyllä hyvä muistaa,
että joka vuosi samalle lohkolle ei kannata öljykasveja laitta. Riski siellä kasvaa.
Mistä viljelijä voi saada näitä tietoja? Mistä kaikista parhaiten viljelijä voi saada tietoa erilaisista
taudeista tai tuholaisista?
Tai öljykasvien viljelystä yleensä?
Eli
viimeaikaisissa hankkeissa on tehty valtavan hyvää työtä. Esimerkiksi tuolla RypsiRapsi 2025 -hankkeen
rypsirapsi.fi -sivuilta löytyy paljon
sekä koetulos- tietoa että sitten hankkeessa pidettyjä esitelmä -materiaaleja.
Vilja-alan yhteistyöryhmän sivuilla eli VYR.fi
löytyy viljelyopas -osio ja siellä on myös tosi hyviä kasvinsuojelu -ohjelmia tarjolla.
Tuholais tilanteen osalta löytyy
tietoa Luken Maatalousinfo -sivulta.
Sieltä sitten tämän kasvinterveys osion ajankohtaistiedotteet ovat sellaisia, joista on apua ainakin siinä vaiheessa kun pitää sitten lähteä tunnistamaan niitä ötököitä. Sinne tulee aika nopeastikin sitten ihan kuvien kanssa tietoa siitä minkälaista ötökkää siellä
mihinkin aikaan on liikkeellä.
Eli sieltä kannattaa käydä katsomassa jos haluaa öljykasvien viljelystä lisää tietoa.
Voita sivuja kannattaa seurata ja käydä katsomassa niin löytyy varmasti tietoa.
On puhuttu paljon nyt tässä tämän keskustelun aikana miten voidaan
itse viljellä ja mitä kannattaa ottaa huomioon, siellä on negatiivisia ja positiivisia asioita.
Nyt jos tila päättääkin, että aloitan itse viljelemään öljykasveja niin milloin se rypsin tuotanto tilalla kannattaa?
Jaahas.
Tämä onkin vaikea kysymys siinä mielessä,
että ehkä yleissääntönä pitää aina ajatella
että pitää olla tietysti halvempi kuin sen tuotteen myyntihinta.
Siinä mielessä se
hinta kehitykset mitä meillä markkinoilla on, jos ajatellaan kuitenkin niin että karjatilatiloilla aika harvoin on itsellään mitään
öljyn puristuslaitteistoa. Rypsihän on
kuitenkin ensisijaisesti öljykasvi.
Naudoille siitä käytetään tätä sivutuotetta eli
puristetta tai rypsirouhetta.
Useimmille
nautakarjatiloille olisi sitten luonnollisinta että
rypsisato myytäisiin
hyvään hintaan
eteenpäin.
Tavallaan se myyntihinta kattaa ne tuotantokustannukset. Eli periaatteessa toimitaan ihan samoilla periaatteilla kuin kasvintuotantotilatkin. Toki sitten on tiloja joilla voi olla sitten
omaa
puristuslaitteistoa ja silloinhan siellä sitten myyntiin lähtee ehkä öljy
biodieseliksi tai sitten parhaassa tapauksessa erityisesti sen lisäarvo tuotteissa niinku luomu rypsin osalta
rypsiöljy on hyvin arvokas.
tuote
ihmisravinnon puolella.
Karjatilan näkökulmasta niin, jos on
sitä peltoalaa ihan
riittämiin
ja ylikin siitä perus rehuntuotannosta
peltokasvien
hyödyntäminen sitten lisätulojen saamiseksi tai
tilan rehuomavaraisuuden kasvattamiseksi voi
olla
kannattava vaihtoehto. Savoniahan
tässä Kestävyyttä nurmesta -hankkeessa näitä laskelmia juurikin tekeekin.
Niitäkin tuloksia
ja
jos sitten ajatellaan ihan tällaista
nautakarjatilna nurmikiertoa,
periaatteessa syyspeltokasvit voi aivan hyvin sopia esimerkiksi sellaisessa tilanteessa kun vaikka säilörehun toista satoa ei enää haluta
korjata ja
työvaiheet menevät
ihan hyvin
tilan toimintaan, että jos siellä ajatellaan
ihan vanhan nurmen päättämistä ja tarvittaessa
karjanlannan ajoa.
Hyvin saa sinne sopimaan
nurmen jälkisatojen korjuu.
Varmastikin haasteet on täällä lajike valinnassa, lannoituksessa,
talvituhoissa. Toki myös sitten
että saadaan puinti onnistumaan ja miten on
laitteita ja koneita käytössä ja kuivatus.
Mutta niitäpä tässä yritetään myös
näihin liittyen
hankkeessa tuottaa tietoa.
Juurikin näin eli
karjatilalla on niin
monia kohteita joissa sitten ikään kuin
sen oman tuotannon tehostamiseen, vaikka ravinnekierron tehostamisen kautta sitten
saada ikään kuin
säästöjä tietyllä tavalla ja monipuolistaa sitä viljelykiertoa.
Ja sen monipuolistamisen kautta saada
parempia satoja vastaavasti niistä
viljoista ja nurmista sitten myöhemmin.
Sitä kautta voi tulla sellaisia vähän vaikeammin arvioita hyötyjä jotka eivät ole ihan niin suoraviivaisesti
katsottavissa siitä, että mikä on myyntihinta ja mikä on tuotettu kustannus.
Ainakin kannattaa harkita sitä öljykasvin viljelyä omalla tilalla,
vaikka se nyt vaikuttaa
että on vähän sellainen ongelmallinen kasvi, mutta paljon hyvää siinä kuitenkin on.
Kuten Sari ja Arja sanoitte
tässä Kestävyyttä nurmesta -hankkeesta nyt sitten
koetetaan etsiä lisää tietoa ja
ratkaisuja näihin ongelmiin.
Tämä on hieno juttu.
Meillä aika alkaa olemaan kortilla, mutta tosiaan tänä keväänä on tulossa ja kasvukaudella tästä
syysöljykasvien tutkimuksesta video niin kannattaa
tämä meidän
hanke ottaa seurantaan ja sieltä löytyy lisää tietoa myös muistakin aiheista.
Tässä vaiheesta Arja ja Sari Oikein paljon kiitoksia, kun tulitte kertomaan tutkimuksen näkökulmasta että
miten syysöljykasveja tai öljykasveja yleensäkin tutkitaan ja mitä haasteita sieltä löytyy.
Oikein paljon kiitoksia teille.
Kiitoksia (Sari ja Arja)