Ei hätiä mitiä! – Kokonaisturvallisuus ja yrittäminen

SPEAKER_01 [00:00:00]: Täällä meillä tänään vieraana Ei hätiä mitiä podcastissa on Paula Aikio-Talgreen. Sinä olet yrityselämän tuntija. Kerro vähän tarkemmin.

SPEAKER_00 [00:00:17]: Kiitoksia kysymyksestä ja esittelymahdollisuuksista. Mä oon tällä hetkellä Savoyrittäjän toimitusjohtaja. Ja siinä mielessä työuraani kuitenkin tehnyt bisneksessä, myynnissä, perheyrityksessä, kansainvälisessä kaupassa. Että sitä kautta. Yrittäjyydessä kiinni kuitenkin koko ajan.

SPEAKER_01 [00:00:39]: Tunnet hyvin yrittäjän elämän ja laajemminkin yritystoiminnan lainalaisuudet ja haasteet.

SPEAKER_00 [00:00:47]: Kyllä täytyy sanoa, että ehkä siitä 90-luvun loppupuolelta tähän päivään asti, niin olen aika tiukasti ollut sitten kiinni yrittäjyydessä, paitsi oman työni kautta, mutta myös sitten Suomen yrittäjien luottamushenkilönä olen ollut oikeastaan koko 2000-luvun, ja tämähän on tietenkin ollut sellainen Kiva ja avartava näkökulma siihen, että mitä muutoksia suomalaisessa yrityselämässä ja yrittäjyydessä on tapahtunut 2000-luvulla ja missä me ollaan nyt.

SPEAKER_01 [00:01:19]: Missä me ollaan nyt.

SPEAKER_00 [00:01:21]: Me ollaan ihan selkeästi sellaisessa murrosvaiheessa, joka on aika luontevaa. Koska työelämä on muuttunut, on tullut pätkätöitä ja ihmisten suhtautuminen työhön on muuttunut. Mutta kyllä yrityselämää on kohdannut valtaisa toimialojen murros, asiakkaiden ostokäyttäytymisen murros, globaalit muutokset, arvoketjujen murros. muutokset myöskin, jos ajatellaan sitten kansainvälistä kauppaa. Ja semmoisena ehkä merkille pantavana on se, että työnantajayritysten määrä Suomessa on vähentynyt, että yksinyrittäjän määrä on kasvanut koko ajan tasaisesti viime vuosien aikana, ja sekin on merkki jostain.

SPEAKER_01 [00:02:11]: Joo, eli me tässä voidaan katsoa yrityselämää yrittäjien elämää tämmöisenä myöskin, joka tavallaan heijastelee maailmanmuutoksia ja joutuu sitten niihin reagoimaan?

SPEAKER_00 [00:02:27]: Se on juuri näin, että jos ajatellaan vaikka, että minkälaiset yritykset Suomessa oli, millaisia yrityksiä Suomessa oli sotien jälkeen, miten Suomi rakennettiin tällaiseen raskaaseen teollisuuteen. Tästähän sotakorvauksista me lähdettiin luomaan tätä maata tosiaankin uudelleen, ja sitten tuli ikään kuin semmoinen seisteisempi vaihe, missä oli yritys O, Y, A, B, jotka olivat hyvin samantyyppisiä vielä sanotaan 70-80-luvulla, mutta että nyt sitten nämä globaalit murrokset ovat tehneet sen, ja kansainvälistyminen tehnyt sen, että yrityskenttä on paljon heterogeenisempi, että siinä on omat hyvät ja huonot puolensa, mutta tämä korostaa ehkä sitä muutoksen rajuutta ja etenkin nyt tietysti tällä vuosituhannella.

SPEAKER_01 [00:03:20]: Mehän puhutaan nyt täälläkin tänään kokonaisturvallisuudesta ja olet myös mukana kokonaisturvallisuuden klusterityössä sen ohjausryhmän puheenjohtajana tällä hetkellä ja siinä mielessä katsellaan näitä maailman haasteita Ja jotenkin ajattelen niin, että tämä yrityskentän, esimerkiksi tämä yksin yrittämisen lisääntyminen ja muu, niin myöskin vaikuttaa siihen, miten pystytään tavallaan, tai pystytäänkö mukautumaan maailman eteen tuomiin uusiin epävarmuuksiin, haasteisiin, miltä se mahtaa näyttää.

SPEAKER_00 [00:04:05]: Jos ajatellaan yritystoimintaa toimintana, niin yritykset ja yrittäjät, pomot, ovat tietysti tottuneet siihen, että yritykselle turvallisuus on joka päivä riskien hallintaa. Yrityksissä varmaankin ollaan aidosti havaittu moninaiset muutokset ja nimenomaan riskit. Oikeastaan se on yritykselle ihan niin kuin arkipäivää. Ja jos sitä jotenkin pystyisi avaamaan, niin yritykselle se tarkoittaa mahdollisia henkilöriskejä, avainhenkilöiden sairastuminen, poistuminen, yllättävät muutokset. Se voi tarkoittaa omaisuusriskejä, jotka ovat ehkä tällaisia tyypillisempiä perinteisiä. turvallisuus- ja riskitekijöitä, mutta sitten on asiakasriskit ja on sopimusriskit ja ehkä tällaisena uutena asiana esimerkiksi kyberturvallisuuteen ja tämän tyyppiseen liittyvät jutut, että periaatteessa siis yrityksissä ollaan lähtökohtaisesti kokea varpaillaan, mutta tietysti se, että nämä suuret epävarmuudet on sitten tehnyt sen, että Niihin pitää suhtautua entistäkin vakavammin. Kyllähän me nähtiin nyt tietysti pandemia, mikä on monta kertaa jo käsitelty tässä nyt pari viimeisen vuoden aikana. Sehän oli suuruusluokalta ja lähtökohdiltaan sellainen, että siihen parautuminen ei oikeastaan ollut kondiksessa. Ei Suomessa, mutta ei ollut missään muualla maailmassa. Tämä vain osoituksena, että yhä uudemmat… Riskit tulevat yritysten arkipäivään. Kaikelta on mahdotonta suojautua, mutta tietysti näitä riskejä oppii myös hallitsemaan. Ja tietysti pystyy kyllä varautumaan. Siinä mielessä sanoisin, että yritykset ovat lähtökohtaisesti aika hyvin varautuneita esimerkiksi turvallisuushaasteisiin ja muihin, mitkä ovat tulleet Venäjän hyökkäyssodan myötä.

[00:06:21]: Joo.

SPEAKER_01 [00:06:23]: Mehän usein tavallaan tämmöinen ihminen, joka ei ole yritystoiminnassa, näkee tietyllä tavalla yrityksestä vain sen ikään kuin liiketoimintariskin. Ja sitä ei ehkä hahmota, että mitä kaikkea muuta tämä jatkuvuudenhallinta ja varautuminen sitten edellyttää.

SPEAKER_00 [00:06:43]: Se on juuri näin ja tosiaankin sellainen muutos ehkä sellaisista perinteisistä riskeistä, joihin yritykset ovat aiemmin varautuneet vakuutuksilla ja erilaisilla järjestelyillä. Ne toki ovat säilyneet semmoisenaan, mutta sitten nimenomaan tällaiset uudet riskit, että Pystyykö yrityksen toiminta jatkumaan häiriöttä, jos tapahtuu X-asia? Ja miten nopeasti me B pystymme fiksaamaan yritystoiminnan taas vaiteelle ja niin edelleen?

SPEAKER_01 [00:07:19]: Joo, kerran puhuin jonkun pitkän linjan vakuutusalan henkilönkin kanssa riskeistä ja turvallisuudesta, ja sitten hän vaan tokasi, että niin, että eihän ole… niin kuin liiketoimintaa tavallaan, ei voi olla yritystoimintaa ilman riskiä, että tietyllä tavalla siinä on myös se osa sitä tavallaan yritysten keskinäistä kilpailua myös se, että kuka osaa parhaiten sitten hallita niitä liiketoimintariskejä ja sillä tavalla vähän niin kuin pääsee voittajan puolelle.

SPEAKER_00 [00:07:58]: Suomen kielessä on sellainen kiva sana kuin riskibisnes, jos oikeastaan voi ajatella, että kaikki yritystoiminta, liiketoiminta on tietynlailla riskibisnestä ja tietysti tätä taustaa vasten, niin Aika usein tai entistä aikaa on ainakin etsitty sellaisia stereotypioita, että minkälaiset ihmiset ylipäätänsä lähtevät yrittäjiksi, että onko niillä totaalisesti kadonnut kaikki tämmöinen todellisuuden taju vai ovatko he poikkeuksellisen rohkeita tai mikä se on. Mikä se on se tyypillinen tämmöinen yrittäjän ajatusmaailma ja rohkeuden taso. Mutta sanotaanko näin, että yrityksiä on Suomessa valtava määrä ja sanotaan näin, että myös yrittäjiä.

SPEAKER_01 [00:08:47]: Kyllä, joo. Itse ajattelen, että… Ei välttämättä itse asiassa kestäisi hermottikään kuin sitä. Siinähän ollaan kuitenkin koko ajan myös epävarmuuden kanssa tekemisissä. Oliko tämä ratkaisu oikein? Ja tavallaan yrittämisessä tämä, että olet oma herrasi siinä mielessä, niin myös toisaalta vastaat niistä ratkaisuista.

SPEAKER_00 [00:09:11]: Kyllä. Mutta kyllä tietenkin, jos ajattelee sitä, vielä palataan siihen lyhyesti tähän pandemian ja sitten sitä seuranneisiin toimialojen murrokseen ja kaikenlaisiin epävarmuuksiin, niin hyvin moni yrittäjä sanoo minulle sitten Venäjän hyökkäyssodan alettua, että nyt ei enää. Nyt ei enää oikeastaan hämmästytä mitään. Toisaalta sitten taas myös yksilöt, kyllähän me ihmisinä ja suomalaisinakin olemme sillä lailla nyt karaistuneet, jos sitä termiä käytetään. Se vaan todentaa sen, että tiettyyn pisteeseen asti, Valtiot, kansakunnat, yritykset ja ihmiset pystyvät varautumaan, mutta sitten voi kuitenkin tapahtua jotain yllättävää. Silloin mitataan ehkä se, mikä on yksilön kantti ja mikä on myös yrityksen resilienssi. Mutta kyllä todella kovaa pressiä monet kymmenet tuhannet yritykset on nyt käyneet. Ja silti he menevät aamulla töihin ja yritystoiminta alkaa pyöriä. Ja ehkä sitten koko ajan sitten pinnalla on kuitenkin se usko, että kyllä tästä selvitään. Ja huominen päivä on parempi. Näin ajattelen.

SPEAKER_01 [00:10:30]: Ja tämähän on… Todella olennaista. Puhutaan tässä kokonaisturvallisuuden klusterista täällä Pohjois-Savossa, niin ajatus on juuri se, että tämä on elinvoimaa lisäävä. Kyllä. Kokonaisuus ja silloin tavallaan se juuri ajatus lähtee siitä, että se luo uusia mahdollisuuksia, uutta myöskin tavallaan uskoa siihen liiketoimintaan ja sen kehittämiseen. Ja tietysti me ajatellaan myös niin, että tämä kokonaisturvallisuus kaikkine puolineen myös loisi uusia liiketoimintamahdollisuuksia itsessään.

SPEAKER_00 [00:11:12]: Jos sitä ajattelee, niin sanoisin, että yritykset ovat siinä aika hyviä. Yritykset ovat ensinnäkin tottuneet verkostoitumaan. Ne ovat tottuneet katsomaan myös oman kuplansa ulkopuolelle. yritysten on pitänyt vuosikymmenten aikana tehdä yhteistyötä viranomaisten, lainkirjaimien, asiakkaiden toiveiden, oman henkilöstön toiveiden ja kehityskohteiden kanssa. Eli se skaala, millä yritykset katsovat tätä maailmaa, niin se on mun mielestä aika erinomainen lähtökohta. Ja siksi mä sanoisin näin, että yritykset ja Ja elinkeinoelämä on juuri kokonaisturvallisuudelle erittäin hyvä kumppani. Siinä on valmiiksi sellaisia totuuttia ja koeteltuja toimintamalleja. Että hei, emme pärjää täällä yksin, että me tarvitsemme tätä yhteistyötä. Sun kanssa me tehdään tätä juttua, sun kanssa me tehdään tota hommaa ja me otetaan tämä kokonaisuus huomioon. Ja tämä on mun mielestä se, miksi yritysten merkitys tässä kokonaisturvallisuusajattelussa on hirveän tärkeä.

SPEAKER_01 [00:12:29]: Ja siinä katsannossa silloin tavallaan yritykset ja yrittäjät olisi myös tämmöinen toimija, joka jotenkin myös välittää niitä tarpeita, joita esimerkiksi viranomaiset pystyy tunnistamaan, minkälainen tämä toimintaympäristön muutos on, ja myös sitten tavallaan kuluttajille ja asukkaille.

SPEAKER_00 [00:12:51]: Kyllä ja yritykset ovat mun mielestä ratkaisukeskeisiä. Aina koitetaan hakea polku A ja sitten jos ei se vedä, niin sitten pitää olla plan B. Ja sitten pitää olla plan C. Eli että tunnustellaan, haetaan maaperää, etsitään ratkaisuja, haetaan erilaisia kumppanuuksia. Ja osataan myös ehkä sanoittaa sitten sitä tahtotilaa tai sitä minne mennään niin sopivalla tavalla. Että siksi mä oikeastaan tässä kehun nyt yrityksiä, koska mä uskon, että nimenomaan tässä tilanteessa, kun ajatellaan, että on paljon niitä epävarmuuksia ja haetaan kumppanuuksia, että miten Suomi-valtiona esimerkiksi, miten me kansakuntana hoidetaan tätä meidän kokonaisturvallisuutta ja mikä rooli milläkin toimiala on, niin mä lähtisin mieluusti kyllä yrityksen kelkkaan, yrittäjän kelkkaan, koska sieltä löytyy sitten niitä ja myöskin nopeita ratkaisuja. Nopeita ratkaisuja vaaditaan silloin, kun tapahtuu suuria muutoksia, joita ei ole käsikirjassa.

SPEAKER_01 [00:13:57]: Tämä varmaan on sitten, jos ajatellaan näitä haasteita, niin se, että pieniä yrityksiä, yksinyrittämistä ja sitten se, että kun reagoidaan muutoksiin tässä toimintaympäristössä ja sitten, että saataisiin niitä uusia potentiaaleja käyttöön, niin sehän vaatii sitten kehityspanoksia.

SPEAKER_00 [00:14:18]: Kyllä, juuri näin.

SPEAKER_01 [00:14:20]: Puhutaan paljon tästä TKI eli tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnasta ja että siihen pitäisi panostaa, mutta miten se arjessa tapahtuu? Miten me saataisiin sitä esimerkiksi tälle kokonaisturvallisuuden haasteisiin vastaamiseen liikkeelle?

SPEAKER_00 [00:14:43]: Sitä täytyy miettiä. Varmaan siihen yhteistyöhön täytyy miettiä sellainen jonkinlainen tai suunnitella jonkinlainen toimintamalli. Mutta lähtökohtaisesti, jos ajatellaan, että miten yrityksissä innovaatiot ja tuotekehitys ja tällaiset lähtee etenemään, niin polkuja on tietenkin mahdollisuuksia monia. joko painetta tulee asiakkailta tai sitten kyseessä on yrityksen itse havainnoima puute tai ongelma, tai sitten ulkopuolelta tulee joku impulssi, että tätä kyseistä varmaan teknistä asiaa tai lainsäädännön vuoksi tätä yksittäistä asiaa täytyy nyt parantaa. Siinä on vähintäänkin kolme sellaista ihan selkeää driveria innovaatio- ja tuotekehitystoiminnalle. Ja nyt sitten jos ajatellaan, että mitä se tarkoittaa kokonaisturvallisuuden kannalta, niin sehän on aivan fantastinen pelikenttä, mikä meillä siitä avautuukaan. Ja ehkä nyt se ensimmäinen vaihe ja tärkeä pointti on se, että me aidosti kyllä verkotamme näitä eri toimijoita nyt tämän kokonaisturvallisuuden ympärille. Itse näen, että se liiketoimintamahdollisuus, mikä sieltä aukenee, niin sehän on lähtökohtaisesti globaalia toimintaa. Se ei ole yksinomaan Suomen sisällä tapahtuvaa toimintaa, vaan tämähän antaa meille aivan uudenlaisia mahdollisuuksia myös kansainväliseen liiketoimintaan. Koska suomalaiset kuitenkin on ketteriä, nopeita, pragmaattisia, maanläheisiä. Sitten kun me paremmin verkotetaan vielä yrityksiä ja TKI-puolta, niin me voidaan olla aivan world champions.

[00:16:25]: Kyllä.

SPEAKER_01 [00:16:28]: Tämähän siinä vaatii tämmöistä, mitä me ehkä juuri tässä klusteriajattelussa, tässä kokonaisturvallisuuden klusterissa ajatellaan, että me synnytetään tämmöistä pysyvää verkottumista, missä on jotenkin luontevasti mukana hallinto, myös nämä meidän turvallisuusviranomaiset, sitten tutkimus, sitten meidän oppilaitokset, erilaiset TKI-toimijat, jotka tavallaan pystyvät hahmottamaan sitä muuttuvaa tilannekuvaa. Tämähän on tietynlainen ajatuskumous, kun me ollaan puhuttu näissä podcasteissa paljon siitä, että meidän turvallisuusajatus on helposti sellainen aika kapea, että on joku viranomainen ja turvallisuusviranomainen, joka pitää huolen turvallisuudesta ja sitten muu on muuta, mutta tämä kokonaisturvallisuus tuo sen tämmöiseksi, että sitä pitää yhdessä tehdä ja yhdessä omistaa niitä erilaisia haavoittuvuuksia, kehittämistarpeita ja sellaisia asioita, mitkä nimenomaan vaatii yhteistä monialaista osaamista ja ratkaisuja.

SPEAKER_00 [00:17:43]: Se on juuri näin ja sehän tässä asiassa on innostavaa. Niin kuin juuri sanoit, että tämä turvallisuus käsitettää vaikka puolustus tai puolustusteollisuus tai sotilaallinen puolustus tai mitä tahansa. Sehän on ollut tämmöinen… pienten piirien asiantuntemusta ja emmehän me kansalaisina tai yrityksinä ole ajatelleet, että se olisi yhtäkkiä meidän kaikkien arkipäivää ja myös osa sitä liiketoimintaa. Me joudutaan vähän varmaan vielä juppaamaan sitä. ja nimenomaan siltä kantilta, että kokonaisturvallisuus tulee tarjoamaan monipuolisesti tosiaankin näitä liiketoimintamahdollisuuksia, mahdollisuuksia tuotekehitykseen, uusinlaisen tapaan viestiä, kommunikoida, tehdä asioita ja luoda turvallisuutta. Ja se on tässä tilanteessa se kiinnostava juttu. Ja väittäisin näin, että pienet notkeat kansakunnat, niin kuin esimerkiksi Suomi tai vaikka Ruotsi on, niin uskoisin, että me kykenemme siihen.

SPEAKER_01 [00:19:03]: Kyllä. Tässä on tämä, NATOhan on ollut tämmöinen meidän, sehän on yksi osa tätä meidän uutta toimintaympäristöä, ja siihenhän paljon tavallaan Vaikka sanoit, että Suomi on ketterä ja notkea ja kaikkea paljon on, mutta meillä on myös vähän semmoinen, että nyt joku tulisi ja kertoisi, että miten pitikään nyt tehdä. Ja missä olikaan se yksi ikään kuin ratkaisu, minkä perään sitten lähdetään. Ja nyt se todellisuus on tässä NATO-kontekstissa on se, että kyse on itse asiassa uudesta tavallaan laajasta kansainvälisten asiakkaiden, potentiaalisten asiakkaiden verkostosta. joka pitäisi pystyä ottamaan haltuun, ja silloinhan se haaste on sama kuin meidän muussakin yritystoiminnan kansainvälistymisessä, eli aktiivinen markkinointi, verkottuminen.

SPEAKER_00 [00:19:55]: Se on juuri näin, ja en nyt ihan päivittäin, mutta saan viikoittain kyselyjä nyt, että miten me päästään toimitaamaan Natolle palveluita tai tuotteita. Me halutaan NATO-asiakkaaksi. Näinhän se toki ei mene, koska NATO ei lähetä laskua. Se ei lähetä laskua. Mutta se, että mitä kaikkea se NATO-jäsenyys ja ylipäätänsä siihen verkostoon, Suomen NATO-jäsenyys ja siihen verkostoon pääseminen vaatii, niin se on kyllä hyvin raadollista bisnestä siis. Siinä täytyy todella tehdä erittäin napakasti, kristallisoida oma tuotteensa ja oma osaamisensa ja tiivistää. Me mennään aivan sellaisiin perusasioihin, miten myyt hyvän tuotteesi ulkomaiselle vaativalle ostealle. Näinhän se täytyy ajatella. Ja koska Nato kiinnostaa muitakin kuin suomalaisia yrityksiä elinkeinoelämään, niin siellä voi arvata, että siellä on tunkua. Eli sanoisin näin, että suhteessa Naton tuomiin liikemahdollisuuksiin meidän täytyy ihan heti alussa mennä levelille viisi. Eli todella miettiä se ammattimaisesti se meidän oma osaamisemme. Ja Todella tehdä sitten tiukasti töitä, mutta jahka sä sitten olet ikään kuin siellä shopping listillä, Naton tämä private sector dialogue esimerkiksi, niin siellähän on sitten maailmanluokan mahdollisuudet aukea myös suomalaisille yrityksille, ja nehän voivat olla erittäin kapeita nischejä.

SPEAKER_01 [00:21:35]: Kyllä, joo. Toisaalta sitten meillä on menossa hyvin aktiivinen EU-tason puolustusteollisuustrategian rakentaminen ja ikään kuin ohjelmatyö, ja sehän tähtää siihen erityisesti, että eri maat tekevät yhteistyötä. Ja siinä on myös juuri näitä, että sulla pitää myös olla ne toiset maat kumppanina, ja niistä löytää näitä, että ehkä tämä on juuri Juuri myös se yksi tärkeä haaste ja tavoite löytää niitä eri maiden kumppaneita myös suomalaisille yrityksille.

SPEAKER_00 [00:22:15]: Joo, olet aivan oikeassa. Aivan hiljattain oli A-studioissa tätä asiaa. Asiaa tuotiin ihan selkeästi esille. Kyllähän tässä Euroopassakin ja EUn sisällä tässä harjoitellaan. Sitten kysymys on tietysti myös tästä mahdollisesta tai tulevasta puolustusrahastosta ja ylipäätänsä juuri siitä strategiasta, että millä tässä mennään eteenpäin. Ja tietysti kysymys myös siitä rahoituksesta, kun ajatellaan sitten jo EU-tasoa. Ei Eurooppa, ei Suomi, emme oltu ihan varustautuneita eurooppalaiseen sotaan. Ja se näkyy nyt kyllä tämänhetkisessä keskustelussa. Vaikka todetaan yhdellä suulla se, että nyt siihen puolustukseen, yhtenäisen puolustukseen ja sitten sellaiseen yhteisvastuullisuuteen täytyy satsata, että se on vähintäänkin järkevää, niin siihen emme ole myöskään EU-ssa sillä lailla varautuneita. Nyt pohditaan, tuleeko puolustuskomissaari EU-hun. Varmasti tuleekin. Mutta se vaan osoituksena, että aika äkkiä nämä tilanteet ovat meille tulleet. Eikä siinä annettu armoa, eikä pitkää sopeutumisaikaa, kymmenen vuoden sopeutumisaikaa myöskään EUlle. Meillä on oven takana kuitenkin eurooppalainen sota.

SPEAKER_01 [00:23:43]: Kyllä. Ja toisaalta sitten, mitä mielellään kanssa… tai pidän tärkeänä tuoda tähän mukaan, niin on tämä ikään kuin muu ulottuvuus, mikä muun muassa tulee Naton toiminnassa selvästi näkyviin, eli tämä resilienssi, eli yhteiskunnan, ja mitä me Suomessa sanotaan, yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen tavoitteet, ja siihen liittyvä iso… tekemisen haaste. Nato on nämä seven baseline requirements, jotka asettaa vaatimuksia Natomaille, että pitäisi olla nämä tietyt osat ja kohdat, eli infra, vesi, ruoka, energia, näin edespäin, kunnossa. että ollaan sillä tasolla, kun ikään kuin jäsenmaan varautumisen kuuluu olla. Ja näähän on myös semmoisia, että näihin varsinkaan ei ikään kuin Taas rahoitusta ole, kun NATO ei ole rahoitusjärjestelmä. Ja nyt meidän pitäisi osata sitten myös esimerkiksi täällä alueella ottaa siitä itsellemme vastuuta, että me myös haetaan EU-rahoitusta. Hyödynnetään sitä rahoitusta. Tämä on ollut vahva viesti täältä meidän Suomen eurooppalaisista edustustoista ja muista, että tässä pitää olla aktiivinen.

SPEAKER_00 [00:25:21]: Kyllä. Jos tässä vertaa vaikka Suomea ja Ruotsia, niin monella aspektilla Suomihan on lähtökohtaisesti ollut paremmin varustautunut kaikenlaisiin häiriöihin. Puolustus on ollut aivan eri tasolla kuin Ruotsissa. Olen jonkin verran seurannut ruotsalaista kirjoittelua ja mediaa. Kyllä siellä on ollut jännä piirre havaittavissa, että ensimmäisen kertaan varmaan 200 vuoteen Ruotsissa on jonkinlainen hätä siinä mielessä, että heillä ei olekaan palikat kasassa. Kyllähän Suomessa on ollut hirveän hyvin tätä huoltovarmuusinfraa. Me nähtiin se jo pandemian aikana ja muutoinkin. Se on ehkä meidän DNAssa, että me ollaan oltu jotenkin valmiusasemissa. Mutta nyt sitten, kun Ruotsi on Naton jäsen, niin voisin vaikka veikata, että siellä ollaan ohitettu jo lähtökuopat. Esimerkiksi suhteessa tähän rahoituksen hankintaan, niin pelkään, että Svenssonit on jo siellä kolkuttelemassa niitä rahasäkkiä Euroopassa. He lähtivät takamatkalta ja kirivät rinnalle ihan fine, mutta kyllähän tietenkin… niin meidän pitää ottaa semmoinen vähän nyt ruotsalainen myynti ja kansainvälisen tyypin asenne, ja sillä asenteella lähteä sitten muun muassa näihin EU-rahoituslähteisiin. Siellä voi käyttää kyynärpää tekniikkaakin ihan hyvin suomalaisetkin.

SPEAKER_01 [00:26:53]: Niin, olen itse ajatellut tätä tällainen positiivisena, että on hienoa, että meillä on ruotsalaiset kirittäjänä.

SPEAKER_00 [00:26:59]: Kyllä se näin on. Se on jännä asia muista vuoden takaisestikin, koska toinen koti on Torniossa. Se oli aika hämmentävääkin seurata sitä asiaa. Ruotsissa sitä aitoa ikään kuin hätäännystä ja hermostuneisuutta, että se tuli heille ihan todella taivaalta, että heidän aiemmat turvallisuuspoliittiset kannanottonsa eivät olleetkaan enää valideja, että tässä tosiaankin pitää alkaa tekemään jotain. Kyllä sitten suomalaista lämmitti, että ne kuitenkin sanoivat, että kyllähän Suomi meijät ainakin vähän aikaa tässä turvaan ja niin edelleen. Mutta ajat ovat muuttuneet varmaan vuoden takaisin. Mutta hyvä, että olemme molemmat NATO-jäseniä.

SPEAKER_01 [00:27:49]: Ja toki sekin näkymä, että erittäin hyvä ja mukava sitten, että voidaan tehdä ruotsalaisten kanssa yhteistyötä, mikä nyt on muutenkin tässä jo lähtenyt puolustuspuolelle jo hyvinkin liikkeelle. Ja nyt kun tosiaan seuraa heidän, kun he kehittävät nyt myöskin tätä huoltovarmuusjärjestelmää ja muuta, niin voidaan sitten vaihtaa myös siinä tuota. Ja näin poispäin, että sikäli tämmöinen varmaan hyvä uusi tietynlainen juuri tämä pohjoismainen yhteistyörakenne, ei pelkästään linnake.

SPEAKER_00 [00:28:28]: Se on juuri näin. Tiedän useita pohjoissavonlaisia yrityksiä, jotka ovat puolustusvoimille kehittäneet tuotteita, laitteita tai muuta vastaavaa palvelua. Ruotsin vastinpari on tästä kiinnostunut. Tämähän on hieno tilanne, koska se avaa taas toisenlaista markkinaa. Täytyy vain toivoa, että suomalaiset osaavat myös hinnoitella. Hinnotella tuotteensa ja osaamisensa myös oikein ja sitten jos lähdetään yhteistyöprojekteihin, niin katsotaan, että molemmat voittaa.

SPEAKER_01 [00:29:05]: Ja tässä voin ajatella, että tämmöinen, mitä ollaan tässä kehittämässä, tämmöinen kokonaisturvallisuuden klusteriverkosto, missä vaihdetaan myös tietoa, osaamista, erilaisia näkökulmia, tavallaan tilannekuvaa myös tämän liiketoimintaympäristön kehittymisestä, niin mä ajattelen, että tämä on hyvin hyödyllinen väline tähän kaikkeen.

SPEAKER_00 [00:29:30]: Itse asiassa nyt tuli mieleen, että mehän voimme tehdä tästä aivan erinomaisen vientituotteen, kun ajattelee, että meillä on klusteritoiminta, Pohjois-Savon liiton rahoittama klusterihankkeen verkostomallinen toiminta, niin eihän se mitään muuta kuin me myymme tämän hyvällä hinnalla sitten Ruotsin puolelle. Uskon ihan vilpittömästi, että sieltä halutaan ehkä hakea tällaisia valmiita toimintamalleja. Kuten sanottu, niin vielä tällä hetkellä väittäisin, että me ollaan tällaisessa toiminnassa edellä Ruotsia ihan sen takia, että heillä oma puolustusajattelu ja toiminta sitä kautta on ollut meitä. Se on ollut erilaista kuin Suomessa. Me ollaan levittäytyneet kautta maan tasaisesti, mutta Ruotsilla tietysti se oma puolustus oli keskittynyt tuonne taivaalle ja sitten mereen.

SPEAKER_01 [00:30:24]: Kyllä. Ja toisaalta Ruotsi on tämmöinen virastojen luvattu maa, mikä on vähän jännä juttu, että heillä on vahva teollinen pohja, mutta se on aika suurteollisuus keskittynyttä. teollisuustoiminta ja ne verkostot ei ikään kuin ole nyt siinä heidän varsinaisesti. Se on heillä yksi haaste. Ja siinä tämä yrityslähtöinen toiminta-ajatus, mitä täällä on, niin voisi olla todellakin tervetullut.

SPEAKER_00 [00:30:50]: Hyvä vientituote.

SPEAKER_01 [00:30:52]: Kyllä. Keksittiin juuri nyt. Aivan, erinomaista. Hyvä me. Mutta tosiaan jotenkin semmoinen kaiken kaikkiaan, niin itse ajattelen niin, että tämä kokonaisturvallisuus olisi tulevaisuudessa tai ehkä jo lähitulevaisuudessa meidän yritystoiminnassa tietyllä tavalla myös yksi vastuullisuusajattelun, yritysvastuuajattelun yksi komponentti, koska jollain tavalla ajattelen itse, että yritystoiminnan pitäisi ottaa tästä myös semmoinen, missä ollaan mukana rakentamassa ja aktiivisesti toimimassa ja kehittämässä.

SPEAKER_00 [00:31:33]: Joo, olet oikeassa. Jos ajattelee yritysten vastuullisuusohjelmia ja ESG-ympäristöä, sosiaalista vastuuta ja hallinnollista, Tämähän toki kulkee hyvinkin käsikädessä kokonaisturvallisuuden vaatimusten kanssa. Nämähän on aivan mun mielestä käsikädessä. Molemmat tukevat toisiaan. Nämä vastuullisuusohjelmat ja tämä vastuullisuuden teema on tietysti tärkeä. tullut yrityksiin ja tulossa vielä vahvemmin nyt tietysti aivan lähiaikoina, lähivuosina ja on pakko tullakin, koska muun muassa yritysrahoituksen hinta riippuu siitä, miten hyvin yrityksissä on oivallettu nämä vastuullisuuden periaatteet ja miten ne todennetaan sitten jokaisessa yrityksessä. Ja nämähän on kaikki sitä välttämätöntä dokumentointia ja sellaista ryhtiliikettä, mikä myös liittyy tähän kokonaisturvallisuuden teemaan.

SPEAKER_01 [00:32:33]: Joo, ja haluaisin just ajatella niin, että se mitä tässä klusterityössäkin rakennetaan, niin tavallaan, että siitä tulisi semmoinen oivallus, että silloin tässä tehdään myös yhdessä tavallaan myös resilienttia toimintaympäristöä. Että siinä mielessä tämä hyödyttää sitten kaikkia osapuolia ja sillä tavalla myös sitä ikään kuin liiketoiminnan jatkuvuuden hallintaa ja turvaamista.

SPEAKER_00 [00:33:00]: Mun mielestä tässä verkostomallisessa klusteritoiminnassa on pelikenttää kaikille toimijoille. Ja siksi mä ajattelen, että se on hyvin innostava tilanne. Ja mahdollisuus kehittää jokaisen verkoston toimijan omaa toimintaa ja tuottaa niitä ideoita. Ja sitten kun ne tulevat koko verkoston käyttöön, niin sitten ne kumuloituvat vielä moninkertaisesti. Mä näen tässä pelkästään hyvää. Näen siinä todella paljon mahdollisuuksia.

SPEAKER_01 [00:33:28]: Tavallaan tämmöinen yhteiskunnallinen jatkuvan parantamisen kehä.

SPEAKER_00 [00:33:32]: Kyllä, nimenomaan näin.

SPEAKER_01 [00:33:35]: Mä luulen Paula, että me ollaan aika hyvin tässä nyt saatu käytyä läpi näkökulmia kokonaisturvallisuus ja yrittäminen, yrittäjyys ja mitä se tuokaan mahdollisuuksia myös tulevaisuuteen. Varmaan jatketaan keskusteluja ja kiitos tästä.

SPEAKER_00 [00:33:54]: Kiitos sinulle ja lähdetään sinne myyntimatkalle Ruotsiin. Hyvä, kiitos. Kiitos.

[äänite päättyy]