Kirjoittaja: Kai Kärkkäinen
BisTech-menetelmää kehitetään soveltuvaksi tiettyyn tapaukseen, case:en, jota määrittävät toimialan tuotteen piirteet, myyntikanava sekä kehitettävän tuotteen uutuusarvo.
Koneenrakennuksen tuotteet
BisTech-menetelmä kehitetään yhteistyössä koneenrakennusalan yritysten kanssa. Alan tuotteille ominaista on suuri kokoonpanonimikkeiden määrä vaihdellen 100 ja 2500 välillä. Tuotteen kokoonpano koostuu mekaanisen peruskonstruktion lisäksi mm. ohjausjärjestelmästä, hydrauliikasta ja sähköistä. Lopputuotteen tärkeä valintakriteeri on sen tekninen suorituskyky eli spesifikaatioiden arvoilla on suuri merkitys. BisTech-menetelmällä on siis kyettävä tunnistamaan suuresta määrästä tuoteominaisuuksia ja spesifikaatioita asiakkaan ostopäätöksen kannalta merkittävimmät. Eikä sekään riitä vaan spesifikaatioiden suorituskyky on osattava säätää asiakkaan ja yrityksen näkökulmasta optimaaliselle tasolle.
Myyntikanava
Case-tapauksessa kaupankäynti on globaalia ja tuotteiden myynnistä vastaa joko jälleenmyyjät tai maakohtaiset myyntitoimistot. Tästä johtuen yrityksen tuotekehitysorganisaatiolla ei ole suoraa kontaktia loppuasiakkaaseen, ainakaan jatkuvaa sellaista. Uuden konseptin kehittämisen pääasiallisena lähtöaineistona ovat asiakaspalaute, organisaation havaitsemat kehityskohteet ja muut ideat. Tästä lähtöaineistosta on kyettävä rikastamaan uusi asiakkaan tarpeet tyydyttävä konsepti.
Tuotekehityksen kohde
Tuotteen uutuutta voidaan arvioida useiden vertailuparien keinoin kuten inkrementaalinen/radikaali ja evolutionäärinen/revolutionäärinen (Danneels, Kleinschmidt 2001). Tämä jaottelu on vielä kovin karkea eikä riitä asemoimaan BisTech-menetelmällä konseptoitavaa tuotetta. Tuotteen uutuusarvon näkökulmasta tarkasteltuna saadaan tarkempi asemointi. Minimissään tuotekehityksellä tavoitellaan kustannusten laskemista, jolloin tuotteen uutuus sekä markkinoilla että yrityksen näkökulmasta on vähäinen. New-to-World –tuotteen tapauksessa sen uutuus sekä yritykselle että markkinoille on korkein mahdollinen (Kuva 1).
Kuva 1. Tuotteen uutuusarvo yritykselle ja markkinoille (Danneels, Kleinschmidt 2001).
BisTech-menetelmä on tässä case-tutkimuksessa kehitetty noiden kahden ääripään välimaastoon. BisTech-menetelmä ei skannaa asiakkaan pitkälle tulevaisuuteen ulottuvia tarpeita ja yrityksen pitkän tähtäimen strategisia tavoitteita vaan konseptikehityksen pääasiallisina lähtötietoina ovat asiakaspalaute, käyttötapauksen kautta generoitavat tuoteominaisuudet sekä yrityksen eri organisaatioiden havaitsemat kehityskohteet. BisTech-menetelmän tyyppitapaus on siis tuotepäivitys tai uuden variantin kehittäminen valitulle segmentille.
Kirjallisuus
DANNEELS, E. and KLEINSCHMIDT, E.J., 2001. Product innovativeness from the firm’s perspective: its dimensions and their relation with project selection and performance. The Journal of product innovation management, 18(6), pp. 357-373.
Artikkeli kuuluu BisTech-hankkeen julkaisuihin.
Kiitos tästä kattavasta kirjoituksesta BisTech -menetelmään liittyen. Olen yrittänyt tuotekehityspalveluista lukea ja aiheen ympäriltä eri menetelmistä tuotekehityksessä. Mielenkiintoista, että uuden konseptin kehittämisen pääasiallisena lähtöaineistona ovat asiakaspalaute, organisaation havaitsemat kehityskohteet sekä muut ideat. Asiakaspalaute ei välttämättä ole aina otettavissa huomioon etenkin uutta tuotetta kehittäessä? Toki tämä on tärkeää myöhemmin kun on jo tuote, mitä tuotetaan ja muutetaan palautteen perusteella. Kaverini yritys käyttää tuotekehityspalveluita yrityksen kautta, missä ideasta työstetään materiaaleja myöten lopullinen tuote. Luultavasti tuotteen mentyä tuotantoon yhteistyön on hyvä jatkua jos muutoksia valmiiseen tuotteeseen myös tehdään palautteiden johdosta.
Hyvä havainto. Tässä tutkimuksessa tapauksena oli tuotepäivitys, joten asiakaspalautetta oli hyvin saatavilla. Etenkin havaitut ongelmat olivat mainio lähtökohta uusien tuoteominaisuuksien määrittämiselle.