BISTECH-KOKONAISKUVA

Kirjoittajat: Esa Hietikko, Kai Kärkkäinen

Moni tuotekehitykseen liittyvä tieteellinen tutkimusraportti kertoo siihen liittyvistä menestysmahdollisuuksista, siis mitkä tekijät erottavat menestyjät muista. Toiset niistä palastelevat tuotekehitykseen vaikuttavat tekijät ja osittavat desimaalien tarkkuudella niiden kausaliteetin kyseiseen ilmiöön. Toisinaan tutkimukset käyvät läpi kymmeniä, jopa satoja artikkeleita tiivistäen ne yhdeksi paketiksi tai yhdistellen niiden päätelmiä, toisinaan myös kumoten. Yleisiä ovat myös erilaisista maailmanpyöristä, pallurakokoelmista tai häröpalloista muodostuvat prosessikehitelmät.

BisTech-hankkeessa esitetään selkeisiin vaiheisiin jaettu etenemispolku, jonka aikana voittajakonsepti kyetään saamaan selville

Yritysten näkökulmasta tutkimukset auttavat keskittämään huomion oikeisiin kohtiin, mutta kovin usein jättävät ilmoille kysymyksen – ”Mitä sitten”? BisTech-hankkeessa tehdään tieteelliset läksyt, mutta vastataan myös tuohon aika oleelliseen kysymykseen ja esitetään selkeisiin vaiheisiin jaettu etenemispolku, jonka aikana voittajakonsepti kyetään saamaan selville.

Tuotekehityksen lähtökohtana on yrityksen tuotestrategia. Siihen liittyy usein tuotesalkku, eli yrityksen tarjoamien tuotteiden kokoelma. Tuotesalkun hallinta on dynaaminen päätöksentekoprosessi, jossa yrityksen aktiivisten ja uusien tuotekehitysprojektien tilannetta päivitetään jatkuvasti. Tässä prosessissa uusia hankkeita arvioidaan, valitaan ja priorisoidaan; olemassa olevia hankkeita voidaan nopeuttaa ja resursseja allokoidaan ja kohdennetaan uudelleen sekä tehdään Go/Kill-päätöksiä yksittäisistä hankkeista. (Lahtinen et al 2019, Doorasamy 2017)

Ennen kuin tuotekehitysprojektin käynnistämisestä voidaan tehdä Go/Kill -päätös, on hyvä tarkastella yhtä tai useampaa, tuotteesta kehitettyä konseptia, jotka ottavat huomioon asiakassegmentin tarpeet, tuotteen keskeisimmät kehityskohdat ja arvion sen liiketoiminnallisista mahdollisuuksista. Konseptivaiheen ensimmäinen ja ehkä tärkein tehtävä on tunnistaa ne tuotteen ominaisuudet, jotka ovat asiakkaalle merkittäviä. Tärkeänä lähteenä tässä ovat itse asiakkaiden antaman palautteen lisäksi mm. myynti- ja huoltohenkilöstön havaitsemat ongelmat ja tarpeet. BisTech-hankkeessa on kehitetty Problem Structuring- ja prof. Keeneyn Value Focus Thinking -ajatusmalleihin pohjautuva menetelmä, jonka avulla asiakastarpeet kyetään havaitsemaan ja muuttamaan priorisoiduiksi tuoteominaisuuksiksi.

Asiakastarpeiden mukaan muodostetuista tuoteominaisuuksista vain osa on sellaisia, joihin tuotekehityksessä on syytä kiinnittää erityistä huomiota. Japanilainen professori Noriaki Kano on tutkinut asiakastarpeiden luokittelua ja hänen mukaansa onkin nimetty malli, jolla asiakkaiden odotuksia tuoteominaisuuksiin liittyen voidaan selvittää. Tämän KANO-mallin mukaan voidaan yksinkertaistaen tuoteominaisuudet jakaa kolmeen luokkaan: Must-be, Performance ja Attractive. Must-be -ominaisuudet tuotteessa on ehdottomasti oltava, mutta asiakas ei kiinnitä niihin juuri huomiota ostopäätöstä tehdessään. Tehokkuusominaisuuksien (Performance) perusteella asiakkaat vertailevat kilpailevia tuotteita ja tekevät niiden perusteella ostopäätöksen. Nämä ominaisuudet ovat tuotekehityksen näkökulmasta kaikkein tärkeimpiä. Attractive-luokkaan kuuluvia ominaisuuksia asiakas arvostaa, mutta ei välttämättä käytä niitä ostokriteerinä (Kano et Al, 1984). BisTech-hankkeessa on kehitetty KANO-mallia siten, että se soveltuu paremmin PK-yritysten käyttöön.

Jotta tuotteen keskeisiä ominaisuuksia voitaisiin hyödyntää tuotekehityksessä tehokkaasti, on ne muutettava tuotespesifikaatioiksi. Tuotespesifikaatioon liittyy mitattava suure, jolle voidaan asettaa tavoitearvo esimerkiksi kilpailijoiden vastaavaan arvoon verraten. Tässä voidaan hyödyntää ns. QFD-menetelmää. Quality Function Deployment (QFD) –menetelmä kehitettiin Japanissa 1970 -luvun puolivälissä. Sen keskeinen osa on relaatiomatriisi, joka havainnollistaa tuoteominaisuuksien ja spesifikaatioiden keskinäiset suhteet ja prioriteetit (Lager, 2019). BisTech-hankkeessa kehitetty QFD-sovellus helpottaa isommankin relaatiomatriisin hallintaa.

QFD-menetelmän avulla tunnistetuille tärkeimmille tuotespesifikaatioille voidaan asettaa tavoitearvot, joiden avulla voidaan edelleen muodostaa erilaisia konseptivaihtoehtoja. Konseptien vaikutusta liiketoimintaan voidaan edelleen arvioida simuloimalla ja optimoimalla. Simuloinnissa pyritään tutkimaan tavoitespesifikaatioiden vaikutusta valmistuskustannuksiin. Myyntihinnan vaikutus otetaan huomioon hintajouston avulla. Go/Kill-päätös voidaan sen jälkeen tehdä tukeutuen mm. simuloinnin avulla saatuihin katetuotto ja -prosenttiarvioihin. BisTech-hankkeen yhteydessä kehitetty Excel-simulaatio on yksikertainen, mutta tehokas. Tarvittaessa voidaan turvautua myös järeämpiin kaupallisiin simulointisovelluksiin, kuten esimerkiksi AnyLogic-sovellukseen.

Lähteet:

  • N. Lahtinen, E. Mustonen, and J. Harkonen, “Commercial and Technical Productization for Fact-Based Product Portfolio Management Over Lifecycle,” IEEE Trans. Eng. Manag., pp. 1–13, 2019, doi: 10.1109/TEM.2019.2932974.
  • M. Doorasamy, “Product Portfolio Management Best Practices For New Product Development: A Re-view Of Models,” Found. Manag., vol. 9, no. 1, pp. 139–148, Feb. 2017, doi: 10.1515/fman-2017-0011.
  • Kano, N., Seraku, K., Takahashi, F., & Tsuji, S. (1984). Attractive quality and must-be quality. The Journal of the Japanese Society for Quality Control, 14(2), 39–48.
  • Lager, Thomas. Contemporary Quality Function Deployment For Product And Process Innovation: Towards Digital Transformation Of Customer And Product Information In A New Knowledge-based Approach, World Scientific Publishing Company, 2019.

Artikkeli kuuluu BisTech-hankkeen julkaisuihin.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.