Future Trash Mining: Toisen roska on toisen aarre – Trash Design Hackathon ratkoo yritysten jäteongelmaa

Future Trash Mining. Uusien innovaatioiden kehittäminen vaatii luovaa ongelmanratkaisukykyä. Mitäs jos trashminataan digitaalista jätettä? Kuva: Jouni Silfver (2022)

Olit sitten keksijä, kokeilija, aarteenetsijä, koodaaja tai bisnesguru, tänä keväänä pääset kehittämään uusia ideoita roskasta ja jätteestä, kun Digital & Circular Fashion House ja AWARE -hankkeet järjestävät yhteisen monialaisen Trash Design Hackathon -ideointitapahtuman 1.-8.4.2022. Kehityshaasteet tulevat tapahtumassa mukana olevilta yrityksiltä. Pääset kenties trashminaamaan tai kipsivuoren kimppuun. Voit myös tuoda mukaan yrityksesi oman haasteen ja koota sen ratkaisemiseksi luovan tiimin. Mitä teollisuuden sivuvirtoja voisit hyödyntää omassa liiketoiminnassasi? Mitä sivuvirtoja yritykselläsi olisi tarjottavana toisten yritysten hyödynnettäväsi?

Kirjoittajat: Hanna Ahokas, Laura Pakarinen ja Sirpa Ryynänen / Savonia-ammattikorkeakoulu

Kehitetään yhdessä luovan ongelmanratkaisun menetelmin uusia ideoita kierrätettävistä materiaaleista

Trash Design Hackathon on intensiivinen ideoinnin ja ketterän kehittämisen tapahtuma, jossa on mahdollista työskennellä monialaisissa tiimeissä. Otetaan ylijäämämateriaalit uudelleen käyttöön! Tapahtumassa opit käytännössä mitä on Trash Design sekä hyödyntämään muotoilun menetelmiä kiertotalouden mukaisessa ketterässä kehittämisessä. Samalla tutustut muotoiluajatteluun keinona edistää vihreää siirtymää.

Mikä ihmeen Trash Design?

Arto A. Salosen (2015) mukaan Trash Design yhdistää vastuullisen tuotannon ja kuluttamisen sekä etsii niille moninkertaisia arvo- ja hyötynäkökulmia, siten että kaikki voivat olla voittajia.

Trash Designille tyypillisen ajattelun valtavirtaistumista tukee jo näköpiirissä olevia muutoksia yhteiskunnassa (Salonen 2015) (vert. kulttuurien kestävyys ja yhteiskunnallinen kestävyysmurros). Trash Design on muotoilun ajattelutapa, jonka tausta ja tarkoitus pohjautuvat kiertotalouteen ja luonnonvarojen kulutuksen vähentämiseen. Ennen kaikkea Trash Design on materiaaleiden ja tuotteiden ennakkoluulotonta uusiokäyttöä ja kykyä nähdä roska uutena materiaalina.

Miksi Trash Design on tärkeää? Se mahdollistaa asioiden näkemisen uudella tavalla ja raikkailla silmillä sekä opettaa ajattelemaan uudella tapaa, laatikoiden ulkopuolella. Keskeistä siinä on materiaalien uudelleenkäyttö ja uudistaminen eri merkityksessä kuin sen alkuperäinen tarkoitus on ollut. Sen asenne on rakentaa kestävästi, yhdessä ja arvostaen elämän kaikkia muotoja. (Trash Design)

Innostuitko? Rekisteröidy tapahtumaan tästä: https://events.savonia.fi/event/ZPP6J

Hukummeko jätteisiin? Vanhat jätevuoret ja niiden ongelmat ovat ratkaisematta

Me kaikki tuotamme jätettä. Suomesta otettiin vuonna 2020 käyttöön 184 miljoonaa tonnia luonnonvaroja (Suomen virallinen tilasto). Jokainen meistä tuottaa elämänsä aikana esimerkiksi 1000 kg tekstiilijätettä (Telaketju). Suomessa 96 prosenttia kaikesta jätteestä syntyy teollisuudesta ja yhdyskuntajätteen osuudeksi jää vain muutama prosentti (Suomen virallinen tilasto). Vuonna 2020 yhdyskuntajätettä kertyi noin 3,3 miljoonaa tonnia ja suurin osa jätteistä hyödynnettiin edelleen energiana (Tilastokeskus). EU-maihin verrattuna Suomessa syntyy selvästi eniten jätettä väkilukuun suhteutettuna: noin 22 400 kilogrammaa asukasta kohti (2016) EU:n keskiarvon ollessa vain 4 970 kilogrammaa (Lesonen & Pirtonen 2020). Mistä tämä kaikki johtuu? Mitä me voisimme tehdä haasteen ratkaisemiseksi?

Jäte, kiertotalous ja sivuvirtojen hyödyntäminen

Suomessa on käytössä Jätelaki 646/2011, jonka tarkoituksena on edistää kiertotaloutta ja luonnonvarojen käytön kestävyyttä, vähentää jätteen määrää ja haitallisuutta, ehkäistä jätteistä ja jätehuollosta aiheutuvaa vaaraa ja haittaa sekä terveydelle että ympäristölle, varmistaa toimiva jätehuolto sekä ehkäistä roskaantumista.

Jätelaki määrittelee mm. mikä on jätettä ja mikä sivutuotetta. Se määrittää myös milloin jäte ei ole enää jätettä. Jäte ei ole siis arvoltaan ja ominaisuuksiltaan pysyvää, vaan se on muuttuvaa suhteessa muihin asioihin. Entinen jäte voi siis muuttua yrityksille kuluerästä arvokkaaksi sivuvirraksi tai ainakin resursseja paremmin hyödyntäväksi toiminnaksi. Sivuvirtojen hyötykäyttöä määrittää pitkälti kuitenkin kolme asiaa: materiaalin kysyntä eli tarve, sen määrä ja toiminnan kannattavuus.

Kiertotalouden mukaisessa tuotesuunnittelussa 80% tuotteen elinkaaren aikaisista ympäristövaikutuksista päätetään jo suunnittelun aikana. Ellen Mac Arthur –säätiö on luonut kolme kiertotalouden periaatetta, jotka perustuvat suunnitteluun:
1. Eliminate waste and pollution: Jätteiden ja saasteiden eliminoiminen – tuotteet suunnitellaan niin, ettei jätettä ja saasteita synny niiden tuotannossa.
2. Circulate products and materials (at their highest value): Tuotteiden ja materiaalien kierrätettävyys – tuotteet ja niiden materiaalit suunnitellaan kierrätettäväksi, uudelleen käytettäväksi, korjattavaksi tai uudelleen valmistettavaksi.
3. Regenerate nature: Uudistava ja eheyttävä toiminta – luontoon ja luonnollisiin kiertoihin palauttaminen – luonnon oman uudistumisvoiman hyödyntäminen ja suosiminen.

Yritysten sivuvirrat ovat ajankohtainen kiertotaloushaaste

Yksi avoimien ekosysteemien haasteista on yritysten ylijäämätekstiilien uudelleenkäyttö, kerääminen ja kierrättäminen alueellisesti. Tuotannon ylijäämätekstiilillä tarkoitetaan yrityksen toiminnassa syntyvää tarpeetonta tekstiiliä. Se voisi olla hyödynnettävissä toisen yrityksen tai organisaation tuotteissa. (Levón 2021)

Kiertotalouden näkökulmasta olisi tärkeää saada ylijäämätekstiilit, kuten tekstiilileikkuujäte ja pakanpäät, uudelleenkäyttöön ennen kuin ne päätyvät elinkaarensa päähän; mekaaniseen tai kemialliseen kierrätykseen. Pahimmassa tapauksessa materiaalit joutuvat suoraan poltettaviksi. Haasteiden taustalla on myös lainsäädännön muutos, jonka myötä tekstiilijätteen erilliskeräys tulee käynnistää 1.1.2023 mennessä. Yritysten näkökulmasta tämä tarkoittaa velvollisuutta järjestää tuottamansa tekstiilimateriaalin erilliskeräys kunnallisen järjestelmän ulkopuolella.

Edellä esimerkiksi nostetun tekstiili- ja muotialan lisäksi teollisuuden sivuvirrat ovat kaikkien yritysten haasteena siirryttäessä kohti kiertotalouden mukaista liiketoimintaa.

Toinen esimerkki sivuvirtahaasteesta ja niiden uudelleen käytöstä on mm. Yaran kipsivuoret Siilinjärvellä. Fosforihappotuotannosta muodostuvaa sivuvirtaa eli kipsiä on hyödynnetty maanparannusaineena rannikkoalueilla. Haasteena ovat sekä kuljetuskustannukset että kipsin valtava määrä. Kipsiä muodostuu 1,6 tonnia (kg) vuodessa ja sille olisi hyvä keksiä myös muita uusia käyttötarpeita. Kasalle on kertynyt kipsiä noin 50 tonnia.

Mitä teollisuuden sivuvirtoja voisit hyödyntää omassa liiketoiminnassasi?

Voisiko yrityksesi suunnitella ja markkinoida uusia tuotteita toisen yrityksen ylijäämästä? Entä mitä tapahtuu oman yrityksesi ylijäämälle? Voisiko jollain digitaalisella ratkaisulla toteuttaa tämän? Trash Design Hackathon:ssa näet esimerkkejä siitä, miten teollisuuden sivuvirtoja voidaan hyödyntää ja millaisia mahdollisuuksia ne tarjoavat tuotekehityksessä ja liiketoiminnassa. Pääset kokemaan ja osallistumaan yrityksen ja oppilaitoksen yhteistyön toteuttamiseen. Saat uusia näkökulmia ja ideoita oman yrityksen vihreään siirtymään.

Kiertotalouden mukaisessa suunnitelusssa tuotteet ja materiaalit pysyvät käytössä ja niiden arvo säilyy. Uudistava, uutta luova ja eheyttävä toiminta, joka mukautuu ekosysteemien luonnollisiin kiertoihin, antaa enemmän kuin ottaa. Kuva: Jouni Silfver (2022)

Trash Design – pieni sanasto

TRASH DESIGN – ROMU- tai ROSKAMUOTOILU yhdistää vastuullisen tuotannon ja kuluttamisen sekä etsii toiminnan sivuvirroille uusia arvo- ja hyötynäkökulmia.

RE-USE – UUDELLEEN KÄYTTÖ Uudelleenkäyttöä on käytetyn tuotteen tai sen osan käyttäminen uudelleen sellaisenaan, eikä tuote ole vielä tässä vaiheessa jätettä (Telaketju a).

RE-MAKE – UUDESTAAN VALMISTAMINEN on uuden tuotteen valmistamista toisesta tuotteesta tai sen osasta.

RE-CYCLE – KIERRÄTTÄMINEN Kierrätyksessä hyödynnetään käytöstä poistuneiden tuotteiden materiaalit uusien tuotteiden raaka-aineiksi. (Telaketju b).

REGENERATE – UUDISTAVA JA EHEYTTÄVÄ TOIMINTA on käytetyn tuotteen palauttamista/muokkaamista uuden veroiseksi, siten että toiminta mukautuu ekosysteemien luonnollisiin kiertoihin ja antaa enemmän kuin ottaa.

SUSTAINABLE DESIGN – KESTÄVÄ MUOTOILU on esineiden, rakennetun ympäristön ja palveluiden suunnittelua ja muotoilua ekologisen, sosiaalisen, taloudellisen ja kulttuurisen kestävyyden mukaisesti.

TRASH MINING – JÄTTEIDEN KAIVAMISESTA JA ETSIMISTÄ eri paikoista kuten roskiksista, jätelavoilta, omista kaapeista ja vaikka autotalleista.

TRASHION – TRASH DESIGNIÄ joka keskittyy puettavaan muotiin.

Trash Design -tapahtuman yhteistyökumppanit
https://www.stjm.fi/toiminta-alueemme/vastuullisuus/kiertotalous/kiertotalouden-termit-tutuiksi/

Lue lisää kiertotalouden mukaisesta suunnittelusta ja tuotekehityksestä sekä taiteesta:

Meeri Koutaniemi, Irti kuvasta: Jakso 4: Robottimummoja ja romuttamon aarteita – Teija ja Pekka Isorättyä: https://areena.yle.fi/1-50701005

KISU – tuotesuunnittelulla pitkää ikää ja kierrätetävyyttä: https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/493752/LAB_2021_KISU.pdf?sequence=5&isAllowed=y

Lähteet:

Ellen Mac Arthur Foundation. https://ellenmacarthurfoundation.org/ [poimittu: 11.2.2022]

Lesonen, N & Pirtonen, H. 2020. Materiaalivirrat, jätteet ja bkt – mitä saamme irti ympäristöstämme? https://www.stat.fi/tietotrendit/artikkelit/2020/materiaalivirrat-jatteet-ja-bkt-mita-saamme-irti-ymparistostamme/ .[poimittu: 14.1.2022]

Lèvon, Satumaija 2021. Tekstiilijätteen erilliskeräys alkaa Suomessa 1.1.2023 – velvollisuudet koskevat myös yrityksiä. Lähteessä: https://www.stjm.fi/uutiset/tekstiilijatteen-erilliskerays-2023/ [poimittu: 7.2.2022]

Telaketju a. 2021. Mitä on poistotekstiili? https://telaketju.turkuamk.fi [poimittu: 14.1.2022]

Telaketju b. 2021. Tekstiilialan kiertotalouden systeemit. Lähteessä: https://telaketju.turkuamk.fi/blogi/tekstiilialan-kiertotalouden-systeemit/ [poimittu: 7.2.2022]

Tilastokeskus 2021. Jätetilasto 2020. Yhdyskuntajätteen määrä jatkoi kasvuaan vuonna 2020 – suurin osa jätteistä hyödynnettiin edelleen energiana. Saatavilla: https://www.stat.fi/til/jate/2020/13/jate_2020_13_2021-12-09_tie_001_fi.html  [poimittu: 14.1.2022] 

Trash Design. Enbom, Henrik & Kukkapuro-Enbom, Isa. Lähteessä: https://trashdesign.fi/about-trash/ [poimittu: 14.1.2022]

Salonen, O Arto (2015) Ettei kulttuurille piirrettäsi pistettä. Enbom, Henrik & Kukkapuro-Enbom, Isa (Toim.) Trash Design. Oppikirja optimisteille. Forssa Print.

Suomen virallinen tilasto (SVT). Kansantalouden materiaalivirrat. Tilastokeskus. Saatavilla: http://www.stat.fi/til/kanma/index.html [poimittu: 14.1.2022].

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.