Tämä on Savonian legendat -podcastsarjan jakson tekstivastine. Voit kuunnella jaksot SoundCloudista klikkaamalla tästä.

[musiikkia]

Klaudia Käkelä: Tervetuloa kuuntelemaan Savonian legendat podcastia. Tässä podcastissa savonialaiset saavat kertoa ammattikorkeakoulumme legendoja, jotka perustuvat pelkästään tositarinoihin, tutkimukseen ja tinkimättömyyteen. Minä olen Klaudia Käkelä ja tällä kertaa Savonian legandat podcastissa on aiheena science fiction -elokuvien maailma, joka on muuttunut todeksi. Eli siis kyseessä on esineiden internet, Internet of Things – kavereiden kesken IoT. Esineiden internetillä tarkoitetaan sellaisia järjestelmiä, jotka perustuvat teknisten laitteiden suorittamaan automaattiseen tiedonsiirtoon sekä kyseisten laitteiden etäseurantaan ja ohjaukseen internet-verkon kautta. Teollisen internetin lisäarvo perustuu sen avulla kerättyyn ja tuotettuun tietoon ja nyt minä katson hiukan kysyvästi studiossa kanssani olevaan tietotekniikan koulutuksen lehtoriin Markku Kellomäkeen. Kuulostiko tuo suunnilleen oikealta tuo luonnehdinta?

Markku Kellomäki: Kyllä se kuulosti. Voin esitellä tarkemminkin. Joo, tosiaan olen tässä aloittanut lehtorina Internet of the Things -ohjelmassa. Se on englanninkielinen ohjelma ja oli vielä tuossa viime syksynä sähkötekniikan alaisuudessa. Vaikka tää leikkaa nyt läpi sähkötekniikkaa, elektroniikkaa, tietotekniikkaa ja monenlaisia alueita, niin nyt se on hallinnollisesti tänä vuonna sitten näiden kansainvälisten ohjelmien alaisuudessa. Itse tulin tänne Savoniaan tuossa viime vuonna tämmöseen Experts in medical computing -ohjelmaan oltuani 16 vuotta tuolla teollisuusautomaation piirissä Honeywell Oy:ssä. Oon nyt sitten täällä Savoniassa tutustunut tämän teollisuusautomaation lisäksi tähän, sanoisko terveysteknologiaan. Eli tämmöstä sekä tätä IoT-ohjelmaa, tutkinto-opiskelijoita opetan, plus sitten oon tämmösessä hankkeessa puolet ajasta.

Klaudia: Oikein lämpimästi tervetuloa. Mukava, että saatiin sut vieraaksi. Tää on nyt sen verran uus ja laaja asia, että mä haluan tehdä vähän näitä termejä ihmisille tutuksi. Kerro omin sanoin, että mitä eroa on nyt sitten tavallisella internetillä, eli interwebsillä, kuten me kaikki tiedetään ja missä me surffaillaan, esineiden internetillä eli tällä IoT:llä ja sitten vielä on olemassa teollinen internet. Miten nää eroaa toisistaan?

Markku: No, on sitten vielä semmosia kuin kyberfysikaalisia systeemeitä ja ynnä muuta. Tässä on terminologiaa todella paljon näiden aiheiden ympärillä, mutta jos yksinkertaistetaan sitä, niin internethän on lähtenyt siitä, että on alettu yhdistämään helpolla tavalla eri maantieteellisiä paikkoja keskenään verkoilla. Kyllähän niitä järjestelmiä semmosia oli, joissa oli joku serveri tai palvelin johonka saatiin yhteys omalla tietokoneella ja modeemilla. Muistan, kuinka tuli niitä yliopiston alkuvuosina sillon modeemilla otettua yhteyksiä. Sieltä kuulu se semmonen hauska ääni, kun otettiin jonnekin yhteyttä.

Klaudia: Kyllä tuttu. [naurahtaa]

Markku: Joo. Verkkopankit tuli jossain vaiheessa, mutta sitten se homma vasta avautu, kun nämä eri serverit vielä keskenään alkoi keskustella kaupunkien välillä ja maista toiseen. Se oli sitä internetiä, jota me nyt tunnemme ja jossa me kulutamme kaikenlaista sisältöä ja teemme asioita jonkunlaisilla tietokoneilla tai kännyköillä. Mut sitten tää esineiden internet on uus vallankumous siinä mielessä, että siellä ei enää näpyttelijät, siis ihmiset pelkästään surffaile netissä, vaan laitteet myös. Eli on laitteita, jotka mittaavat ja lähettävät tietoa sinne pilvipalveluihin ja eteenpäin, mutta on myös laitteita jotka sitten kommunikoivat keskenään, että siinä ei oo enää ihmistä välissä sanomassa mitä tehdään, vaan laitteet keskenään sumplii että mitä seuraavaks tapahtuu, mitä mitataan, mitä tehdään. Tästä oikeastaan on kyse esineiden internetissä, että yhä useammat laitteet ovat itsenäisesti yhteydessä sinne nettiin ja ne myös keskustelevat keskenään.

Klaudia: Ja mikä se on vielä toi teollinen internet?

Markku: No, teollinen internet sinänsä tekniikkana ei eroa tästä muusta, eli sitten tietysti puhutaan tämmösestä IIoT:stä, joka on Industrial Internet of Things ja sitten nämä kyberfysikaaliset systeemit. Käytännössä tarkottaa sitä, että siellä ei ainoastaan mitata ja kerätä tietoa, vaan myös ohjataan laitteita ja prosesseja internetin yli. Siellä saattaa olla niin, että vaikka joku verkkokauppa on yhteydessä suoraan erilaisten järjestelmien kautta tehtaalle, joka alkaa automaattisesti tuottaa tilattuja tuotteita. Siellä ei sitten enää joku ota vastaan tilausta, printtaa paperille ja mene johonkin toiselle koneelle ja näpyttele tilausta eteenpäin, jossa sitten joku henkilö ottaa sen vastaan ja taas tekee jotakin, vaan sinä kun tilaat verkkokaupasta jotakin, niin hetken päästä tuotantolinjat pyörähtää. Se teollinen internet liittyy tähän automaatioon hyvin pitkälti, tämmösiin älykkäisiin tehtaisiin ja niin poispäin. Ja tietysti vastaavia asioita on myös terveyspuolella ja sanotaan, että teollisuus- ja terveyspuolella sitten tää kyberturvallisuus on tosi tärkee. Se ei ole mitään erilaista tekniikkaa sinänsä.

Klaudia: Niin, aivan, eli ehkä erona on enemmän se että ketkä, mitkä tahot siellä operoi siellä eri interneteissä, ikään kuin. Tässä on siis nyt erityisesti kyse siitä, että niinkun sä jo tossa sivusit sitä, että voidaan optimoida tavallaan sitä tietoa niin, että voidaan säästää resursseja esimerkiks tässä. Esimerkiks ihmisten resursseja ei tarvii käyttää siinä välissä, kun kenenkään ei tarvitse sitä nettikaupan tilausta tulostaa ja mennä johonkin näpyttelemään, vaan siitä on välistä turha välivaihe katkaistu tavallaan ja ne laitteet puhuu tavallaan keskenään siellä internetissä.

Markku: No, tää on tietysti yks asia. Voidaan ajatella, että se on vähän ikäväkin seuraus. Aina kun prosessit tehostuu, niin tietynlaisia ammatteja ehkä saattaa hävitä, mutta toisaalta sitten syntyy uudenlaisia. Tietyllä lailla, vaikka se on tietysti tämmönen yhteiskunnallinen kysymys, että miten meidän pitäis tehdä työpaikkojen kanssa, mutta toisaalta tähän astikin on toimittu niin, että aina jos on keksitty jotain joka hoituu automaattisesti turvallisemmin ja nopeammin ja paremmin, niin on siirrytty sen käyttämiseen. Tässä on kyse siitä samasta ja sitten tietysti ne ammatit muuttuu sitä mukaan. Toisaalta säästöä pitää ajatella myös niin, että koska saadaan paljon tarkempi tieto, kaikki on ajantasaisempaa, niin ei tule esimerkiks turhaa tuotantoa, että laitetaan varastoon tuotteita ihan arvauspelillä, että kai näitä 10 000 menee, vaan että se perustuu suoraan niihin tilauksiin, eikä tehdä yhtään ikään kuin turhaa ja sitten toisaalta materiaalivirtoja pystytään tarkkailemaan paremmin, eikä oteta happanemaan jotain huonontuvia, tai semmosia materiaaleja jotka ei kestä kauan ja sanotaan vaikka jotakin… No, Suomessa ei oo paljon golf-kenttiä, eikä hirveästi kasteltuja näitä tämmösiä peltoja, mutta esimerkiks on järjestelmiä jotka koko ajan reaaliaikaisesti mittaa vaikka golf-kentän kosteuksia eri puolilta, tai jonkun viljelysmaan kosteuksia. Ne sitten kastellaan vain juuri sieltä mistä tarvii kastella, elikkä ei käytetä esimerkiks vettä hukkaan.

Klaudia: Millasia sovelluksia tälle teknologialle on olemassa? Sä jo vähän sivusit tommosta tavallaan maatalouteen liittyvää. Golf-kenttähän on eräänlainen tämmönen ruohoa tuottava alue, vaikkei se sen pääpointti olekaan. Miten tämmöste scifi-elokuvista tutut erikoisuudet ja ihan ufoilta tuntuvat jutut, niin niistähän osa on jo olemassa. Osa niistä on jo maailmassa ja me eletään jo siinä todellisuudessa.

Markku: Se on sillä lailla, että me ihmiset totutaan hyvin nopeasti kaikkeen uuteen. Tavallaan sitä mukaan kun sitä uutta tulee, niin me vähän niinkun turrutaan siihen ja ei tajuta kuinka ihmeellisiä ne jutut nyt on. Mä muistelen, että kun lapsena tuli katsottua semmosta tieteissarjaa kuin Avaruusasema Alfa, tai se oli… Mikäs se nyt olikaan? Space 1999 – vuodesta 1999 kertova sarja, mikä nyt tuntuu tosi huvittavalta.

Klaudia: Siihen aikaan se oli kaukana tulevaisuudessa. [naurahtaa]

Markku: Joo, silloin ihan sujuvasti asuttiin kuussa ja tehtiin kaikenlaisia asioita. Mutta se mikä oli kiinnostavaa, että kukaan ei osannut niitä sarjoja tehdessä arvioida mihinkä tasoon tietokoneet kehittyy, että meillä voi olla ranteessamme näköpuhelin, jolla voidaan soittaa mihin tahansa maailmaan mihin aikaan vaan. Tietyllä lailla esimerkiks nämä tämmöset älykellothan on hyvä esimerkki semmosesta, vois sanoa jopa scifi-tuotteesta, että nykyään ne pystyvät jo totta kai mittaamaan painetta, lämpötilaa, tarkan paikan missä sinä olet. Pystyvät osa niistä mittaamaan sydänsähkökäyriä ja ilmoittamaan, jos sulla on joku tietynlainen ongelma sydämessä ja seuraamaan erilaisia urheilulajeja ja kertomaan paljonko siihen kului energiaa ja niin edelleen. Me ollaan nopeasti totuttu näihin, mutta jos tällaisesta laitteesta olis puhuttu silloin, sanotaan nyt viime vuosisadan loppupuolella, niin ne olis todella scifi-asioilta tuntunut. Nämäkin laitteet, rannelaitteetkin keskustelee jo nykyään internetissä suoraan itse. Osassa on SIM-kortit ja muut. Ne on hienoja esimerkkejä tämmösistä IoT-laitteista.

Klaudia: Mitä muita kaikkia sovelluksia tälle teknologialle on, paitsi nää tämmöset pienet tietokoneet, joita nykyään hyvin moni kantaa ranteessa?

Markku: Varmaan on paljon… On jo ja tulee olemaan semmosta, mitä ei huomata. Esimerkiks nyt vaikka täällä Savonialla kun on tulossa 5G-verkko, niin tuo vesilabra soveltaa tässä antureita, tämmösiä IoT-antureita, jotka tarkkailee veden laatua tässä tietyllä alueella Savonian ympäristössä, ihan tuolla vesiverkostossa. Siinä on semmonen esimerkki jota ei tavallinen kuluttaja huomaa, mutta siellä ne mittarit tuottaa reaaliaikaista tietoa koko ajan mikä se veden laatu on ihan eri tavalla kuin koskaan ennen. Niitä laitteita voidaan levittää tuonne tuhatmäärin ja pysytään paljon tarkemmin kartalla, että kenties semmosilta isoilta vedensaastumiskatastrofeilta, niinkun Suomessakin oli muutama vuosi sitten yks tapaus, voidaan sitten välttyä paremmin jatkossa. Sitten on tietysti liikenteenohjauksessa monenlaisia mittauslaitteita. Esimerkiksi semmoisia tuotteita olen nähnyt, että kaupunkiin… Kuopiossa ei ole vielä menty semmoseen, mutta joihinkin isompiin kaupunkeihin on laitettu antureita parkkipaikoille, jotka kertoo reaaliaikaisesti mitkä kadunvarsipaikat on vapaana. Sitten jollakin sovelluksella tai navigaattorilla käyttäjä, autoilija voi nähdä suoraan missä on vapaa parkkipaikka ja ajaa sinne. Siinähän säästyy polttoainetta, kun ei tartte kaarrella ympäriinsä. Sitten tietysti meillä on monenlaiset kaupankäynnissä… Totta kai sekin voi vähän mietityttää, että ihmisten käyttäytymistä seurataan, että missä hyllyillä viivytään eniten ja mitä ostetaan. Siellä on niitä IoT:n sovelluksia. Ja sitten totta kai monenlaiset, esimerkiks taloautomaatio… Nythän me ollaan totuttu siihen, että tietyllä lailla vaikka ilmanlaatuongelmista puhutaan, mut sillon jos on rakennettu hyvin… Nykyään on aika hyvä lämpötila. Lämpötilat pysyy tasaisena ja niin poispäin, mutta sinne tulee yhä enemmän antureita kenties tuonne rakennusten rakenteisiin, että voidaan seurata jos joku ongelma kehittyy ja ottaa yhteyttä niihin mittareihin, tai saada suoraan sieltä tietoa. Samoin kuin ihan tämmösiä arkipäivän juttuja. Varmaan ootte huomannut monet, jotka ootte ostanut uutta pakastinta tai jääkaappia, että niissäkin on jo mahdollisuus liittyä nettiin joko WLAN:n tai Bluetoothin kautta. Yleensä se on sitä varten, että kun huoltomies tarkastelee etänä että mitäköhän siellä mahdollisesti on mennyt rikki ja… Onpa tällaisiakin jääkaappeja jo olemassa, joilla saat sitten kännykkääsi kuvan, että mitäs siellä jääkaapissa olikaan, kun oot kaupassa miettimässä mitä pitää ostaa.

Klaudia: Millä tavalla sä näät tavallaan, että onko jossain näissä sovelluksissa menty… Vaan että tehty, koska tämä vaikuttaa tosi hienolta ja sitten joissain oikeesti käytetty järkeä, et se kannattaa?

Markku: No, varmasti tässä kun eletään tämmösten IoT-sovellusten räjähtämisen aikaa, niin rapatessa roiskuu. Eli kyllähän siinä oma aikansa menee ennenkö kehitetään hyviä standardeja ja huomioidaan kaikki esimerkiks kyberturvallisuusnäkökohdat, koska on esimerkkejä siitä että esimerkiks itkuhälyttimiä tai muita laitteita on osallistunut johonkin palvelunestohyökkäyksiin, elikkä ne on kaapattu ja käytetty sitten niitäkin tavallaan rikollisiin tarkoituksiin. Eli vielä on paljon tekemistä erityisesti siellä turvallisuuden alueella, mutta sitten myöskin tuo kokonaisajattelu mistä sanoit, että varmaan täytyis myös se päävesihanakin olla varmistettuna sitten jollakin kauko-ohjattavilla venttiileillä, joka sitten sulkeutuu. Mutta ainahan näissä on tekniikassa häiriöiden mahdollisuus, niinkun ollaan huomattu. Välillä on mennyt jonkun operaattorin verkko nurin Suomessakin, että tietyllä tavalla pitää pitää mielessä, että kaikkia infrastruktuureja pitää parantaa aika paljon että päästään täydelliseen semmoseen luotettavuuteen. Valitettavasti nää just nää kodinkoneet ja laitteet ja tämmöset, niin niillä on kirjava määrä valmistajia, niin mä pahoin pelkään että juuri tämmösessä, mitä ihmisille nyt kuluttajille myydään… Esimerkiks valvontakameroita on kaapattu ja sitten salakatseltu ja muuta tämmöstä. Siellä on paljon vielä tehtävää. Tietyllä lailla kuluttajat nyt innostuu tällä hetkellä kaikesta uudesta, mutta mä luulen että vaatimus esimerkiks sille kyberturvallisuudelle tulee nousemaan entistä enemmän. Ja tietysti se on täysin kriittinen, mitä enemmän esimerkiks ihmisten terveyteen vaikuttavia asioita aletaan tehdä esineiden internetissä.

Klaudia: Yks mielenkiintonen sovellus myös tälle IoT-teknologialle on tämmöset itsestään ajavat autot. Muun muassa Teslahan on firmana kovasti tätä tekniikkaa jo vienyt eteenpäin. Siinähän on yhtenä huolena kans esitetty juurikin tää, että mitä jos sulla on itsestäänajava auto jossa ei ole lainkaan kuskia ja joku hakkeroi vaikka ne kaikki autot, niin siinä voi syntyä hyvinkin vaarallisia tilanteita.

Markku: Näin juuri on. Se, että meillä tämmönen globaali säätö ja sanotaan globaalit korjaukset vaikka siihen ohjelmistoon mahdollistuu, niin samalla tietysti niitä voidaan käyttää rikollisiin tarkoituksiin ja kyllä nää firmat tekee… Esimerkiks Teslakin on nyt pyrkinyt järjestämään tämmösiä hakkerointibileitä, joissa saada palkintoja jos pystyy hakkeroitumaan siihen autoon. Muutama vuosi oli itse asiassa semmonen tilanne, että joku löysi sieltä ihan niinkun tavallaan tämmösen serveritason ongelman, että pystyi ottamaan haltuun autoja ympäri maailman. Onneksi oli semmoinen hakkeri, joka ilmoitti tiedoistaan ja sai sitten siitä tuntuvan palkkion. Mutta valitettavasti näin on, että hyvin vaikea on todistaa ihan täydellisesti joku järjestelmä ihan aukottomasti turvalliseksi ja siksi niitä yritetään testata tosi paljon.

Klaudia: Niin ja tämmösten bileiden ideanahan on juuri se, että yritys kannustaa ihmisiä palkkion toivossa hakkeroimaan, jotta he saavat sitten tosiaan sitä tietoa siitä haavoittuvuudesta ja voivat sitten korjata sen, jotta se ei olisi enää niin havoittuvainen.

Markku: Juuri näin.

Klaudia: Yks meidän Savonian tärkeistä arvoista on human security, eli inhimillinen turvallisuus näin suomeksi sanottuna. Uskotko, että tällä on vaikutusta – ennen kaikkea positiivista vaikutusta – inhimilliseen turvallisuuteen, kun me kyetään auttamaan ihmisiä esimerkiks terveydenhuollossa entistä luotettavammin tän IoT-teknologian kautta?

Markku: Kyllä mä nään, että Internet of Things – IoT-teknologialla on suuri mahdollistajan vaikutus, eli pystytään avaamaan semmosia diagnoosi- ja hoitomuotoja mitä ei koskaan aikaisemmin oo ollut ja pystytään helpottamaan sitä, että ihmisten ei tarvii ehkä joka kerta matkustaa satoja kilometrejä jostain kaukaa vaikka yliopistolliseen sairaalaan ja takaisin. Ja pystytään saamaan mittauksia ikään kuin 24/7, eikä pelkästään silloin kun käydään siellä paikan päällä. Esimerkiks jossain sydänongelmissahan se on jo tietysti ollut arkipäivää nää tämmöset sydänfilmiä tallentavat laitteet, joilla pidempiä jaksoja ollaan, mutta sama jos pystytään tekemään internetin välityksellä, niin päästään ehkä vielä paremmin ja vielä pidempiin seurantoihin. Näen että se terveyspuoli on yks, mutta ei ainoa. Esimerkiks maailmassahan on paljon vesiongelmia, mitkä suomalaisesta tuntuu tosi ihmeelliseltä, koska nytkin kun katsoo ulos, niin vettä on siinä kuivassa muodossa paljon ja siitä se taas sulaa, eli meillä ei veden saatavuudessa eikä keskimäärin missään veden laadussakaan oo isoja ongelmia, mutta noin maailmanlaajuisesti on. Se on yks tärkee, että minkälaista vettä ihmiset juovat ja miten siihen voidaan vaikuttaa, niin siinä just IoT:llä on iso vaikutus, että voidaan mitata, selvittää niitä juurisyitä johonkin vaikka vesiongelmiin. Sitten esimerkiks maataloutta tämmösissä kehittyvissä maissa voidaan auttaa, elikkä saadaan paljon täsmällisempiä säätietoja, tiedetään milloin sinne pellolle kannattaa mennä tai olla menemättä. Ja sitten esimerkiks koulutusta voidaan auttaa sillä esineiden internetillä, eli se avaa myös opetukseen kehittyvissä maissa ihan uudenlaisia mahdollisuuksia. Totta kai se avaa täällä kehittyneissäkin maissa, mutat jos puhutaan siitä missä sitä human securitya, jos näin sanois, jossa se on kehittynyt kaikkein huonoimmin, niin tässä on yks semmonen kustannustehokas vaihtoehto, jolla sitä… Ja mahdollistaja on mun mielestä IoT, jolla voidaan lähteä selvästi parantamaan asioita.

Klaudia: 5G mahdollistaa, jos olen oikein ymmärtänyt, niin siis sen että samalla alueella voi olla paljon enemmän laitteita siinä verkossa ja se mahdollistaa ainakin ehkä tulevaisuudessa sen verkossa olevien laitteiden kasvun. Jopa voidaan puhua räjähdysmäisestä kasvusta. Miten tää 5G näkyy tavalliselle kuluttajalle, millä tavalla?

Markku: No, tällä hetkellähän se näkyy lähinnä sillä tavalla, että siellä alueella missä verkkoa on rakennettu päästään sitten isompiin nettinopeuksiin. Päästään siihen gigabittiluokan nopeuksiin, elikkä 1000 megatavua, tai 1000 megabittiä sekunnissa, joka nyt esimerkiks mulla on kotona laajakaistayhteys, se on 200-megainen. Eli se on noin viisinkertainen nopeus tämmöseen kiinteeseen laajakaistaan verrattuna, mikä mulla kotona on. Tosin kyllähän nyt valokuituyhteyksillä voidaan saada sitten vieläkin nopeampia, mutta se on nyt se suora asia millä se näkyy ja tässä vaiheessa kuluttajat hyötyy ehkä siitä nopeuden kasvusta eniten. Mutta sitten myöhemmin kuluttajat tulee sitten tästä IoT:stäkin hyötymään, koska 5G mahdollistaa monia asioita näihin laitteisiin ja niiden internet-kytkentään, mitä ei aikaisemmin pystytty tekemään.

Klaudia: Ja siinähän on just myös tämän nopeuden lisäksi, niin muistan kun aiemmin aiheesta puhuttiin, niin mainitsit tämän matalan latenssin.

Markku: Joo. No, se on… Erityisesti teollisuus- ja terveyssovelluksissa voi olla todella tärkeää, elikkä siellä päästään johonkin yhden millisekunnin viiveisiin. Jos joku on pelannut jotakin tietokonepelejä, niin puhutaan siitä kuinka pitkä se ping on, että kuinka kauan menee että viesti kulkee päästä toiseen ja takaisin. Yks millisekunti on jo aika pieni – yks tuhannesosasekunti. Eli jos vaikka täällä mittari värähtää johonkin suuntaan, taikka käännän vaikka jotain vipua, niin sit siellä toisessa päässä se seuraa sen tuhannesosasekunnin kuluessa. Tosin se vaatii sitten siltä koko verkkoinfrastuktuurilta myöskin että siellä se latenssi on pieni, mutta sinänsä 5G-teknologia… Sanotaan vaikka yhden 5G-verkon, taikka yhden tukiaseman taikka tämmösen paikallisverkon alueella voidaan siihen päästä ainakin sitten jo helpommin. Eli kaikki tää tapahtuu ikään kuin samanaikaisesti. Ei oo semmosta… Niinkun monesti ootte nähnyt varmaan, että vaikka jossain nettilähetyksissä on pitkä viive. Esimerkiks televisiossa kun on haastateltu jotakin toisella puolella maailmaa, niin siellä kuunnellaan pitkä aika ennen kuin vastataan. Nää viiveet on saatu kutistettua tosi pieneksi ja sanotaan, että jossakin teollisessa prosessi on tärkeetä, että kaikki toimii synkronissa keskenään. Ja sitten tietysti näitä… Nyt mennään sinne scifin puolelle, elikkä esimerkiks etäleikkauksia, että vaikka Tampereella joku kirurgi leikkaa potilasta Kuopiossa, niin siinä pitää viiveiden olla todella pieniä, ettei oo niin että kun kirurgi tekee jotakin ja se vaikuttaa sekunnin päästä, niin silloin ollaan voitu sohia jo vääriin paikkoihin.

Klaudia: Me myös aikasemmin sun kanssa juteltiin tästä aiheesta, niin puheisiin nousi se, että tämähän ei ole päätepiste tämä 5G:kään. Täähän on osa kehitystä ja aikanaan tulee 6G ja 7G.

Markku: Juuri näin. 6G:tä ollaan jo kiireesti kehittelemässä, koska aina se menee niin että siellä yliopistoissa ja teollisuuden laboratorioissa ollaan paljon pidemmällä, kuin nykyiset tuotteet. 5G on nyt ihan tuotannossa, mutta totta kai kehitellään seuraavia, entistä nopeampia, entistä parempia verkkotekniikoita. Elikkä 5G ei oo mikään päätepiste, niinkun ei ole olleet aikasemmatkaan versiot. Eli uutta on tulossa, mutta 5G:n se käyttöönotto on sekin vielä kesken ja tiettyjä standardejakin on vielä kesken. Kyllä tässä vielä menee monta vuotta, että saadaan kaikki täysi hyöty 5G:stä irti.

Klaudia: Mennään tähän Savonian koulutuspuoleen, mistä sinä luonnollisesti tiedät paljon. Useinhan insinöörikoulutuksessa keskitytään johonkin tiettyyn osaamisen alueeseen, mutta tämä Savonian Internet of Things -insinöörikoulutus on sisällöltään hyvin semmonen laaja. Sä oot kertonut mulle, että melkein jokainen tän meidän koulutuksen osa-alue voisi olla tämmöinen oman erikoistumisensa paikka. Kerro vähän, että mitä kaikkea tässä Savonian Internet of Things -insinöörikoulutuksessa on.

Markku: Tietenkin normaalin insinöörikoulutuksen tapaan siinä on perusopintoja, jotka on kaikille yhteisiä ja pakollisia. Siellä on ihan matematiikkaa ja fysiikkaa ja perusohjelmointitaitoja ja niin edelleen. Sen lisäksi on tietysti ammattiaineita ja sitten vapaaehtoisia, tai tämmösiä vapaasti valittavia aineita. Tietenkin siellä koostuu se ohjelma sekä tietotekniikasta että elektroniikasta. Se on se, mikä laajentaa sitä kenttää aika paljon. Lähdetään ihan sensoreista, jopa sensoreiden fysiikasta. Sitten tämmösestä niin sanotuista sulautetuista, eli embedded-laitteista. Semmosista pikkuisista laitteista, jotka keräävät sen sensoritiedon ja lähettävät langattomasti eteenpäin. Siellä on sitten… Sitä verkko-osaamista tarvitaan. On erilaisia niitä verkkoja, niinkun tietysti Bluetooth ja WIFI on tuttuja meille, mutta on Zigbeetä ja LoRaWAN:ia ja kaikenlaisia verkkotekniikoita. 5G on tulossa myös. Sen lisäksi siellä on tämmöinen, sanotaan verkkotekniikkaa sitten siellä tukiasemapuolella ja niin sanotussa… No, onkohan sitä suomennettu? Jos puhutaan pilvestä, joka on se lopullinen minnekä data menee, on vielä semmonen kuin sumu. [naurahtaa] Elikkä puhutaan siitä, että siellä paikallisesti missä se tieto kerätään, niin sitä jo esiprosessoidaan. Puhutaan tämmösestä edge computing tai fog computing, eli siellä jo tehdään paljon laskentaa lähetyspäässä. Eli esimerkiks jos vaikka Savonialla olisi tämmöinen IoT-verkko, niin täältä meidän mittareiden dataa jo jalostettais ennen kuin se lähetetään sitten jonnekin pilvipalveluun, jossa sitten kerätään kenties monesta paikasta tietoja ja jalostetaan niitä sitten lopulliseen muotoon. Siitä jo huomaa, että siellä on sekä sitä laitteistopuolta, elektroniikkaa, tietokonetekniikkaa, mikroprosessoreita, sitten tätä verkkotekniikkaa, ohjelmistoja… Monenlaisia ohjelmointikieliä, sitten ihan tätä pilvilaskentaa, tekoälyä, data-analytiikkaa. Eli siinä on todella montaa eri sektoria käsitelty ja kieltämättä on niin, että ei meidän opiskelijat pysty erikoistumaan samalla syvyydellä jokaiseen asiaan, kuin joku joka erikoistuu vaan yhteen. Siinä mielessä heilläkin on onneksi mahdollisuus näiden valinnaisten opintojen kautta sitten syventyä johonkin tiettyyn vähän tarkemmin. Mutta tää koulutus kuitenkin antaa ihan ainutlaatuisen kuvan tästä kokonaisuudesta ja siitä me ollaan ylpeitä.

Klaudia: Millaisiin hommiin te sitten ootte nähnyt ja näätte, että tästä ohjelmasta valmistuvat insinöörit menee?

Markku: Totta kai, tietysti ihan sellaset laitefirmat jotka lähtee sieltä datankeruupäästä, eli kehittävät jotain pientä laitetta, vaikka jotenkin… Sanotaan vaikka tämmösen digitaalisen terveyden tai wellnessin alueelle, että tulee jotakin uusia mittalaitteita. Tai sitten vaikka johonkin vanhustenhoitoon tai kotihoitoon tulee jotakin, tai sitten teollisuuden anturointiin. Tai esimerkiks siihen että työntekijän mukana kulkee jotain laitteita, joiden avulla hän pystyy pysymään paremmin vaikka turvallisuustilanteesta selvillä, että onko jossakin tehdasalueella vaikka jotakin vaarallisia kaasuja, sähköhäiriöitä tai jotain muita. Eli täntyyppisiä. Mutta sitten on se toinen pää, elikkä sinne ihan lopulta sinne datan analyysipuoleen, big data, tekoälyasiat. Osa varmasti suuntautuu… Ja osa on sanonutkin mulle ihan kun on ohjannut heitä, että osalla on toiveena enempi se laitteistopuoli ja sanotaan se pienet laitteet ja osalla taas sitten tehdä työtä sitten sen kertyneen datan kanssa.

Klaudia: Meillähän on myös tässä Internet of Things -koulutusohjelmassa… Opiskelijat pääsee tosi paljon tekemään tämmöstä yritysyhteistyötä eri firmojen kanssa, niin kertoisits sä tästä jotain semmosia kiinnostavia esimerkkejä.

Markku: Joo. Meillä tietysti ihan tää virallinen Internet of Things -ohjelma on nyt siinä vaiheessa, että ensimmäiset opiskelijat siitä ohjelmasta on nyt kolmannella vuosikurssilla, eli tän kevään jälkeen on vielä vuosi opintoja. Ens kesä tulee olemaan mielenkiintoista aikaa ja ens syksy koska näitä opinnäytetöitä aletaan tehdä, mutta jotain esimerkkejä on jo. Esimerkiks tämmönen hoivarobotti, niin siihen ihan minun projektikurssillani yks opiskelijaporukka tai tiimi kehitti puheentunnistusta, elikkä miten voidaan niitä puhuttuja komentoja sitten tunnistaa, että se robotti osais tehdä tiettyjä asioita. Se oli ihan yritysyhteistyötä. Sitten meille itelle on tulossa tänne Savonialle tämmönen Industry 4.0 -simulaattori, elikkä tämmönen digitaalinen tehdas. Siihen me tehtiin kahden tiimin voimin sitten tämmösiä konenäkösovelluksia, että tunnistettiin että onko semmoset tuotannossa valmistuvat kappaleet oikean kokoisia, onko niissä jotain vikoja ja niin poispäin. Siinä on yks esimerkki. Mutta sitten meillä on muitakin. Meillä on ollut ihan tämän ohjelman edeltäjä, joka oli tieto… Muistaakseni tietotekniikan, vai oliko sähkötekniikan puolella – nyt en ihan muista. Tämmönen laiteläheinen ohjelmointi, vai mikä se nyt oli sen koulutusohjelman nimi, joka on vielä menossa, niinkun viimeiset koulutuskurssit. Siellä on tehty myös konenäkösovelluksia, että miten lääkkeiden näitä ohjeista, taikka… Ei oikeestaan ohjeita, vaan näitä nimilappuja ja niissä olevia koodeja voidaan hyvin tunnistaa, onko niissä jotain virheitä ja mitä niissä lukee. Sen lisäksi jotain urheilusovelluksia on ollut myös, että miten voidaan tutkia urheilijoiden suorituksia jossakin kentällä ja sinne levittää mittalaitteita vapaasti pitkin kenttää ja saada selville sitten erilaisia asioita. Urheilua, farmasiaa, hoivarobottia ja tämmösiä teollisuussovelluksia. Tuollaisia tulee mieleen.

Klaudia: Aika monipuolisesti kyllä kaikkea. Lopuks mä haluaisin vielä viedä meidät sinne tieteiselokuvien ja myös vähän ehkä salaliittoteorioiden maailmaan. Internetin syövereissä on virinnyt tässä viime vuoden, tämän 2020 koronavuoden aikana salaliittoteorioita siitä, että tässä koronarokotteessa, jota nyt on päästy antamaan ihmisille, niin olis jonkunnäkönen tämmönen mikrosiru, joku nanorobotti, jonka avulla sitten tän rokotteen saaneita vois kontrolloida ja seurata. Kerro nyt, että onko tällanen nanoteknologia todellisuutta. Mahtaako koronarokotteessa piillä jotain mikrosiruja.

Markku: No, kyllähän se menee nyt kuitenkin mielikuvituksen puolelle. Jos tällaisia siruja olisi olemassa, niin luulisin että suurimmat markkinat löytyisivät välittömästi koiran omistajista, jotka voisivat käydä piikittämässä koiransa ja sen jälkeen olisi tottelevaisia koiria. Mutta kuten huomaamme, niin tämmöiselle tuottelle jolle kysyntää on, niin ei kuitenkaan ole löytynyt tarjontaa. On siinä monia ihan teknisiä syitä tämmösen pienen vitsin lisäksikin, eli jotta me pystytään kommunikoimaan internetin kanssa, niin me tarvitaan suht tehokkaat antennit ja myöskin sitä lähetys- ja vastaanottotehoa, elikkä sähköä vaaditaan kohtuullisen paljon. Ja niinkun tiedätte kännyköistä, niin eivät ne ole kuitenkaan olemattomiin pienentyneet, varsinkaan nyt kun meillä on nämä internetit käsissämme. Se vaatii suht ison akun ja paljon prosessointitehoa. Tietysti, jos koronarokotteen laittais niin isolla neulalla että tuo iPhone menis ihon alle niin ehkä sitten, mutta sekään ei vielä kommunikois meidän hermoston eikä aivojen kanssa. Että ihan huoletta voi olla rokotteiden suhteen. Ei oo olemassa semmosta teknologiaa, jota jotkut pelkää. Eikä myöskään fysikaalisia edellytyksiä. Eli jos ajatellaan vaikka… Meidän lemmikeillehän on laitettu… Meidänkin kissalla on korvassa sellanen RFID tag, joka itsessään ei sisällä mitään virtalähdettä, mutta kun laitetaan semmonen lukulaite siihen lähelle, niin se siitä sähkömagneettisesta kentästä saa sen verran virtaa, että se pystyy kertomaan oman koodinsa. Se pitää laittaa hyvin lähelle se lukulaite. Niinkuin ootte nähnyt, niin se on semmonen riisinjyvän kokoinen, suurin piirtein tämmönen siru. Se ei kykene muuta kuin lähietäisyydeltä antamaan sen oman koodinsa. Siinä niinkun menee se teknologian taso. Totta kai jos haluatte scifiä kuulla lisää, niin Elon Muskilla on tämmönen firma kuin Neuralink. Siellä ollaan ehkä lähimpänä sitä, että jotenkin pystyttäis ajatuksia lukemaan, taikka sinnekin päin saamaan tietoa, mutta sekin on hyvin alkutekijöissä. Se vaatii edelleenkin, että semmonen kolikon kokoinen reikä porataan kalloon ja asennetaan siihen implantti, johonka neulotaan, ommellaan semmosia ohuita metallilankoja kiinni suoraan sinne aivoihin. Kuulostaa siltä, että se ei onnistu ihan, niinkun… [naurahtaa]

Klaudia: Kuulostaa tosi miellyttävältä. [naurahtaa]

Markku: Niin, ei kuulosta kovin kivalta. Nyt sikoihin ja simpansseihin niitä on kai laitettu ja kokeiltu, mutta kuka ihminen suostuu ottamaan sellaisen. Se ei kyllä mene paikalleen ihan rokotusneulalla.

Klaudia: [naurua] Se on siis nyt… Meidän oma, lyhyt Myth Busters -osio oli tässä. Ihonalaisia antenneja ei siis ihan vielä tarvitse pelätä, mutta puhutaan vielä hetki ihan vakavasti siitä, että millaisia haasteita tää IoT eli Internet  of Things tulevaisuudessa voi tuoda. Me jo vähän tätä sivuttiin tuolla aikaisemmin, et millaisia turvallisuus haasteita tää teknologia voi tuoda tullessaan.

Markku: Kyllä yks varmaan polttavimpia kysymyksiä on tietysti se kyberturvallisuus. Mitä enemmän me pyritään luottamaan dataan, tai luottamaan vaikka siihen että joku laite toimii sieltä internetistä tulevien komentojen pohjalta, niin meidän pitäis pystyä luottamaan siihen, että se… Sinne ei kukaan rikollisesti pääse väliin. Tai voihan se olla tahatontakin häiriötä, mutta joka tapauksessa ne häiriöt ja hyökkäykset, niiden torjuminen on iso tehtävä. Ajatellaan vaikka niin, että jos meillä olis semmonen diabeteksen hoitoon tarkoitettu laite, joka ei ainoastaan mittaa veren sokeripitoisuutta, vaan myös annostelee sitä ja on jollain tavalla internetiin yhteydessä ja tekee sieltä päätelmiä, niin on hyvin tuhoisaa jos siihen väliin päästään syöttämään jotain väärää informaatiota. Ja sitten, tuota… Ongelmana on tietyllä lailla se, että näistä IoT-laitteista monista pyritään tekemään hyvin pieniä ja vähän virtaa kuluttavia, joka aiheuttaa sen että ne eivät voi olla hirveän älykkäitä tavallaan tekemään laskelmia siitä tai kryptaamaan sitä tietoa niin, että siihen väliin ei päästäis. Se on tietysti yks asia, että jompaan kumpaan suuntaan väärennetään tietoa. Nyt on kuitenkin hyvin paljon yrityksiä… Tälläkin Mikrokadun kampuksella on eräs yritys, joka tekee paljon työtä just tämän kyberturvallisuuden eteen IoT-laitteissa ja muutenkin teollisuudessa ja terveydenhuollossa. Erityisesti nää terveyssovellukset on sellaisia, joissa tämä puoli kehittyy. Se on se uhka, johonka meidän pitää kiinnittää huomiota. Ja sitten tietysti yleisestikin, meidän pitää olla koko ajan valppaana että mihinkä kaikkeen näitä käytetään. Siinä mielessä yhteiskunnan täytyy kehittää omaa lainsäädäntöään, että ollaan ajan tasalla sitten, että mahdollistetaan ne tärkeet jutut. Voihan olla niinkin että meidän lainsäädäntö estää jotakin tärkeetä ja hyödyllistä ja turvallista, mutta myös toisin päin että puututaan myös niihin ilmiöihin jotka ei oo hyviä meidän kannalta.

[musiikkia]

Savonian legendat, jakso 3: Elämme scifi-elokuvassa, onko se uhka vai mahdollisuus?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.