Kirjoittaja: Kai Kärkkäinen
Tuotesalkun arvioinnin tuloksena yritys on huomannut mahdollisuuden tuottaa lisäarvoa nykyiselle tai uudelle segmentille nykyisen tuotteen tuoteuudistuksella. Niinpä yritys päättää aloittaa BisTech-prosessin uuden konseptin kehittämiseksi ja sen arvioimiseksi. BisTech-prosessin ensimmäinen vaihe tuoteominaisuuksien tunnistaminen.
Tuoteominaisuuksien tunnistaminen aloitetaan ns. pitkän listan koostamisella, millä tarkoitetaan nykyiseen tuotteeseen liittyvien ongelmien, vaatimusten ja ideoiden pitkän listaamista rikastettuna alustavilla syy-seuraus-kirjauksilla. Hyviä ongelmanratkaisperiaatteita noudattaen tarkoituksena on, ennen kuin ”sännätään” ratkaisujen pariin, ymmärtää nykyiseen tuotteeseen liittyvät ongelmat, ideat ja vaatimukset sekä näiden takana olevat asiakastarpeet. BisTechin ensimmäisessä vaiheessa hyödynnetään kahta eri ongelmanratkaisumenetelmää: Cognitive/Causal Mapping (CM) sekä Value-Focused Thinking (VFT). Ongelmaratkaisun näkökulmasta menetelmillä tarkoitus on varmistaa, ettei saada oikeaa ratkaisua väärään ongelmaan – konseptointiprosessin näkökulmasta, ettei saada oikeaa tuotetta väärään tarpeeseen.
Edenin mukaan ongelmien ratkaiseminen on sosiaalinen prosessi, jossa ratkaisun hakeminen edellyttää eri osapuolien osallisuutta (Eden 1994). Rosenheadin mukaan ongelmanratkaisun kanssakäyntiin ja iteratiivisuuteen liittyy epälineaarinen eteneminen, jolloin ryhmän keskustelu ohjautuu aiheista toisiin tilanteen mukaan (Rosenhead 1996). Tuoteominaisuuksien tunnistaminen konseptointiprosessin alkupäässä sopii hyvin edellä esitettyihin kuvauksiin. Tähän ratkaisun, tai ainakin helpotusta tuo CM, joka on paljon käytetty ongelmakokonaisuuden kuvaamistekniikka, joka sallii ideoiden ja monimutkaisten argumenttiketjujen esittämisen (Montibeller, Belton 2006).
VFT:n avulla ongelmasta luodaan mahdollisimman hyvä kokonaiskuva selventäen ensin, mitä ongelmaa ollaankaan ratkaisemassa ja mitkä ovat ongelman ratkaisun tavoitteet. Tavoitehierarkian työstämistä ohjaavat arvot (values), joiden pohjalta johdetaan fundamentit tavoitteet ja sen jälkeen keinot niiden saavuttamiseksi. Päättelyketjua voidaan kulkea myös alhaalta ylöspäin – parhaassa tapauksessa generoituu aivan uusia mahdollisuuksia koko ongelman ratkaisun kannalta. Tavoitehierarkian työstämisen edetessä hahmottuu koko päätöksenteon kehys (Keeney 2008, Parnell, Hughes et al. 2013, Françozo, Paucar-Caceres et al. 2021). Uuden konseptin kehitykseen VFT-menetelmä tuo systemaattisen tavan johtaa monitasoinen tuotehierarkia, jossa on tunnistettu konseptoinnin näkökulmasta asiakkaan fundamentit tarpeet, tuoteominaisuudet sekä keinot tuoteominaisuuksien toteuttamiseksi ts. alustavat spesifikaatiot. Lisäksi, kun asiakkaan fundamentit tarpeet on tunnistettu, on niiden pohjalta mahdollista generoida lisää uusia mahdollisia tuoteominaisuuksia
BisTech-prosessissa CM- ja VFT-menetelmiä hyödynnetään sekä erikseen että yhdessä. Ongelmien, ideoiden ja kehitystarpeiden pitkän listan tuottaminen aloitetaan CM-menetelmällä yhdessä myynnin, asiakaspalvelun ja huollon henkilöstön kanssa. Työpajan aktivaattorin tehtävänä on täydentää MindMap-tekniikkaa hyödyntäen listaa, joka näkyy osallistujille online esim. Teamsin näytöllä. Tällöin työpajan osallistujat näkevät koko ajan, mitä on jo sanottu ja kirjattu, mikä edelleen aktivoi keksimään täydennyksiä jo syntyneeseen listaan. Työskentelyn edetessä aktivaattori aloittaa ongelmien, ideoiden ja tarpeiden ryhmittelyn ylätason kokonaisuuksiin. Jatkotyöstö tehdään tilaisuuteen sopivalla työryhmällä. Jos asiakaspalauteet, ongelmat sekä niiden seuraukset koostetaan asiakasrajapinnassa työskentelevien kanssa, jatkuu syiden pohdinta suunnitteluinsinöörien työpajoissa. BisTech-hankkeessa havaittiin, että uusien ominaisuuksien generointi ”tuosta vaan” ei välttämättä johda kovinkaan täydelliseen ominaisuuksien listaukseen. Niinpä työpajatyöskentelyn tueksi, uusien ideoiden generoimiseksi laadittiin MindMap-template (Kuva 1.), jossa ideoiden lähteinä käytetään tuotteeseen liittyviä käyttötapauksia, eri tilanteissa kerätty asiakaspalaute sekä sisäisäisiä että ulkoisia ideoita.
Pitkän listan valmistuttua jatketaan siihen kirjattujen ongelmien, tarpeiden ja ideoiden työstämistä käsittäen niiden ryhmittelyn ja syy-seurausketjujen analysoinnin tuoteominaisuushierarkian muodostamiseksi. Työstämistä jatketaan Mindmap-tekniikalla, kunnes kuvaus on siirrettävissä Excel-taulukko-muotoon – MindMap mahdollistaa ryhmittelyt ja syy-seuraus-ketjujen siirtelyt Exceliä kätevämmin. VFT:n periaatteiden mukaan ryhmitelty miellekartta on hyvä pohja jatkaa tuoteominaisuushierarkia laadintaa.
Asiakaspalautteen, siis tuotteisiin kohdistuneiden ongelmien käyttö osoittautui kaikkein tehokkaimmaksi tavaksi johtaa uusia tuoteominaisuuksia. Ongelmat on tyypillisesti hyvin dokumentoitu ja niitä vaan on helpompi listata kuin uusia ideoita. Lisäksi, ongelman analysointi johtaa kuin itsestään tuoteominaisuuksiin ja alustaviin spesifikaatioihin (keinospesifikaatiot) kuvan (Kuva 2) mukaan.
Ongelman syystä johdetaan tuoteominaisuuden ylätason asiakastarve l. fundamentti ominaisuus, ongelman syystä on johdettavissa keinospesifikaatio, josta myöhemmin johdetaan tekninen spesifikaatio. Varsinainen tuotteeseen liittyvä ongelma kääntyy helposti uuden konseptin tuoteominaisuudeksi. Esimerkki: asiakaspalautteen mukaan tuotteen ajettavuus on huono. Tästä kääntyy tuoteominaisuudeksi ”Hyvä ajettavuus”. Näin helppoa, M.O.T.
Esimerkit
Seuraavaksi avataan BisTech-menetelmää parilla esimerkkikuvalla. Konseptoitavana case-tuotteena käytetään sähkömoottoripyörää, jonka malliuudistuksen segmenttinä on kaupunkiympäristössä tehtävät työmatkat. Kuvassa Kuva 3 on aloitettu pitkän listan hahmottelu MindMap-pohjalle. Kuvassa Kuva 4 tuoteominaisuudet on jo ryhmitelty fundamentti-ominaisuuksien alle ja keinospesifikaatiot löydetty. Taulukossa Taulukko 1 esittää ominaisuushierarkiaa siirrettynä Excel-pohjaan, jossa työstämistä jatketaan.
Tarvittaessa voit tarkastella alla olevaa kuvaa tästä linkistä: https://blogi.savonia.fi/savoniaonkone/wp-content/uploads/sites/9552/2021/03/Kuva-4-tuoteominaisuus.jpg
Taulukko 1. Excel:iin siirretty tuoteominaisuushierakia
| Fundamentti ominaisuus | Tuoteominaisuus | Keinospesifikaatio |
|---|---|---|
| Ajofiilis | Ekologiseen työmatkaliikkumiseen soveltuva ajofiilis | Tyyliin sopivat äänet |
| Ajofiilis | Mahdollistaa ripeän kiihdytyksen tarvittaessa | Kondensaattoriturbo |
| Ajofiilis | Personoitavissa käyttäjän mukaan | Päivitettävät osat |
| Ekologisuus | Kineettisen energian talteenotto | Lataa akkuja jarrutusenergialla |
| Ekologisuus | Opastaa ekologiseen ajamiseen | Mobiilisovellus analysoi ajotapahtumat |
| Ekologisuus | Päivitettävyys (ent. kiertotaloudellinen…) | Päivitettävät moduulit ja ohjelmistot |
| Käytettävyys | Ajaja sateelta suojassa | Asennettava sadesuoja |
| Käytettävyys | Helppo huollettavuus | Huoltosovellus, joka kertoo motskarin tilan |
| Käytettävyys | Helppo huollettavuus | Vaihdettavat moduulit |
| Käytettävyys | Helppo käsiteltävyys | Keveys |
| Käytettävyys | Helppo käsiteltävyys | Alhainen painopiste |
| Käytettävyys | Latauksen hallinta | Älykäs (oppiva, reitti, kuljettaja) latauksenhallintajärjestelmä |
| Käytettävyys | Lyhyt latausaika | Akkuteknologia |
| Käytettävyys | Muunnettavissa kaikille A-ajokorttiluokille sopivaksi | Tehonsäätömahdollisuus |
| Käytettävyys | Päivitettävyys | Sovellus osoittaa komponentit ja moduulit, jotka päivitettävissä |
| Käytettävyys | Riittävä toimintasäde | Akkuteknologia |
| Käytettävyys | Riittävä toimintasäde | Ottaa jarrutusenergian talteen |
| Käytettävyys | Riittävät kuljetus- ja säilytystilat | Ulkoiset tavarankuljetusvarusteet |
| Käytettävyys | Riittävät kuljetus- ja säilytystilat | Lukituspisteet kypärälle |
| Käytettävyys | Soveltuu normaaliin tieliikenteeseen | Riittävä huippunopeus myös moottoritiekäyttöön |
| Käytettävyys | Soveltuu normaaliin tieliikenteeseen | Hyvä kiihtyvyys |
| Käytettävyys | Urbaaniin työmatkailuun sopiva ajettavuus | Säädettävä istuinkorkeus |
| Käytettävyys | Urbaaniin työmatkailuun sopiva ajettavuus | Pysty ajoasento |
| Käytettävyys | Urbaaniin työmatkailuun sopiva ajettavuus | Helppo ajoasentoon pääsy |
| Käytettävyys | Urbaaniin työmatkailuun sopiva ajettavuus | Riittävä maavara |
| Käytettävyys | Urbaaniin työmatkailuun sopiva ajettavuus | Riittävät joustot |
| Käytettävyys | Varkaudenesto | Ajoesto sovelluksella toteutettu |
| Käytettävyys | Varkaudenesto | Sijaintitieto |
| Turvallisuus | Hyvä erottuvuus, motoristi huomataan liikenteessä | Erottuvat äänet |
| Turvallisuus | Hyvä erottuvuus, motoristi huomataan liikenteessä | Huomiovalot tangossa |
| Turvallisuus | Hyvä näkyvyys, kuljettaja näkee ympäristön | Taustapeilikamerat ja näyttö |
| Turvallisuus | Kaatumattomuus | Ajonvakautus |
| Turvallisuus | Kaatumattomuus | Kaksi etupyörää |
| Turvallisuus | Olosuhteiden mukaisesti säätyvät ajo-ominaisuudet | Muuttuva kaasunvaste |
| Turvallisuus | Olosuhteiden mukaisesti säätyvät ajo-ominaisuudet | Ohjelmoitava moottorijarrutus |
| Turvallisuus | Olosuhteiden mukaisesti säätyvät ajo-ominaisuudet | Renkaanvaihdon helppous |
| Turvallisuus | Olosuhteiden mukaisesti säätyvät ajo-ominaisuudet | Yhteys sääennusteisiin |
Kirjallisuutta
EDEN, C., 1994. Cognitive mapping and problem structuring for system dynamics model building. System dynamics review, 10(2-3), pp. 257-276.
FRANÇOZO, R., PAUCAR-CACERES, A. and BELDERRAIN, M.C.N., 2021. Combining Value-Focused thinking and soft systems methodology: A systemic framework to structure the planning process at a special educational needs school in Brazil. The Journal of the Operational Research Society, ahead-of-print(-), pp. 1-20.
KEENEY, R.L., 2008. Applying value-focused thinking. Military Operations Research, 13(2), pp. 7-17.
MONTIBELLER, G. and BELTON, V., 2006. Causal maps and the evaluation of decision options: a review.
PARNELL, G.S., HUGHES, D.W., BURK, R.C., DRISCOLL, P.J., KUCIK, P.D., MORALES, B.L. and NUNN, L.R., 2013. Invited Review-Survey of Value-Focused Thinking: Applications, Research Developments and Areas for Future Research: SURVEY OF VALUE-FOCUSED THINKING. Journal of Multi-Criteria Decision Analysis, 20(1-2), pp. 49-60.
ROSENHEAD, J., 1996. What’s the Problem? An Introduction to Problem Structuring Methods. Interfaces (Providence), 26(6), pp. 117-131.
Artikkeli kuuluu BisTech-hankkeen julkaisuihin.
