Quality Function Deployment (QFD)

Kirjoittaja: Esa Hietikko

Quality Function Deployment (QFD) –menetelmä kehitettiin Japanissa 1970 -luvun puolivälissä. QFD:n keskeinen tarkoitus on muuttaa asiakastarpeet mitattaviksi tavoitteiksi, jotka on asetettu tärkeysjärjestykseen ja joita kohden konseptisuunnitteluvaiheessa on helpompi kurottaa. Samalla voidaan verrata oman tuotteen ominaisuuksia kilpailijoiden tuotteisiin nimenomaan asiakkaiden tarpeista lähtevillä mitattavilla ominaisuuksilla. Tärkeimmäksi QFD:n tavoitteista on todettu myös laadun suunnitteleminen tuotteeseen sen sijasta, että laatu tarkastetaan tuotteesta. (Lager, 2019)

Keskeinen elementti QFD-ajattelussa on matriisi, jonka avulla voidaan kytkeä yhteen asiakastarpeet ja niiden toteuttamiseen tarkoitetut spesifikaatiot. Perinteisessä QFD-tarkastelussa matriisin vaakariveillä ovat asiakastarpeet ja pystyriveillä tuotteen spesifikaatiot. QFD-matriisin suurin etu piilee siinä, että sen avulla voidaan saada yksinkertaistettu kokonaiskuva tuotteen kehityksen lähtökohdista ja voidaan tehdä mm. go/nogo –päätös. (Lager, 2019)

BisTech-hankkeessa on käytetty kehitettyä matriisimuotoa, jossa asiakastarpeiden sijasta on käytetty prosessin aiemmissa vaiheissa asiakastarpeista muodostettuja tuotteen ominaisuuksia ja tuotespesifikaatioiden sijasta ns. keinospesifikaatioita. Keinospesifikaatioiden tarkoituksena on kuvata ratkaisumalleja, joilla tuoteominaisuudet saadaan toteutettua. Matriisimuodon avulla voidaan myös priorisoida keinospesifikaatiot, jolloin kyetään näkemään sellaiset keinot, joihin on syytä panostaa ja vastaavasti keinot, jotka voidaan jättää vähemmälle huomiolle. Matriisissa on myös luokiteltu tuoteominaisuudet Kano-mallin mukaan. Tätä mallia kutsumme nimellä BQFD (BisTechQFD).

Kuvassa 1 on esitetty esimerkki BQFD-matriisista. Sarakkeessa 1 ovat Kano-luokat, sarakkeessa 2 tuoteominaisuudet ja sarakkeessa 3 tuoteominaisuuksien prioriteet. Keinospesifikaatiot ovat kohdassa 4. Keinospesifikaatioiden ja tuoteominaisuuksien relaatiot on arvioitu matriisin keskiosassa käyttäen arvoja 1 (heikko relaatio), 3 (kohtalainen relaatio) sekä 9 (vahva relaatio). Sarakkeessa 5 on esitetty ns. kattavuusluku, joka kertoo, kuinka kattavasti kullekin tuoteominaisuudelle on löydetty keinoja sen toteutumiselle. Kullekin Kano-luokalle voidaan edelleen laskea keinospesifikaatioiden prioriteettiarvot ja näistä edelleen koko tuotekonseptin keinospesifikaatioiden prioriteetit (rivit kohdassa 6).

Kuva 1: BQFD-laatutalo

Jos QFD-matriisi kyetään pitämään riittävän pienenä, se antaa hyvän kokonaiskuvan tuotekonseptin kehittämisen tärkeistä painopisteistä. Matriisilla on taipumusta kuitenkin paisua, jos kyseessä on hiemankin monimutkaisempi tuote. Suuren matriisin relaatioiden täyttäminen vie aikaa ja on virhealtista. Silloin myös menetetään pienen matriisin tarjoama etu kokonaisvaltaisesta näkymästä. QFD-menetelmää on kritisoitu myös mm. siitä, että se ei takaa asiakastarpeiden täydellisyyttä eikä niiden priorisointien oikeellisuutta (Zhangab et al 2014). Tuotespesifikaatioiden sekä niiden ja asiakastarpeiden relaatioiden määrittäminen pohjautuu määrittäjän vahvaan subjektiiviseen näkemykseen eikä siten anna aina oikeaa kuvaa tilanteesta. Tietyssä tilanteessa voi käydä myös niin, että korkea prioriteetin saanut tuoteominaisuus ei tulekaan huomioiduksi keinospesifikaatioiden prioriteeteissa. Sen vuoksi on tärkeää ajatella, että sinänsä tehokas BQFD-menetelmä on nähtävä vain yhtenä osana kokonaisvaltaista harkintaa ja sen antamien tulosten lisäksi on tarkasteltava vielä kriittisesti myös korkeaprioriteettisia tuoteominaisuuksia ja niiden keinospesifikaatioita.

Kun edellä mainitulla tavalla on löydetty tärkeimmät (tavallisesti Performance-luokan) keinospesifikaatiot, voidaan niiden avulla johtaa tuotespesifikaatiot. Tuotespesifikaatioille on löydettävä suure, jonka avulla sen tehokkuutta voidaan mitata. Edelleen niille voidaan asettaa esimerkiksi kilpailutilanteen avulla minimi- ja maksimiarvot sekä tavoitearvot, joihin prosessin jatkovaiheissa pyritään.

Lähteet

  • Lager, Thomas. Contemporary Quality Function Deployment For Product And Process Innovation: Towards Digital Transformation Of Customer And Product Information In A New Knowledge-based Approach, World Scientific Publishing Company, 2019
  • Fanglan Zhangab, Minglang Yanga, Weidong Liua: Using integrated quality function deployment and theory of innovation problem solving approach for ergonomic product design, Computers & Industrial Engineering, Volume 76, October 2014, Pages 60-74

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.