Design Sprint menetelmällä muotialan yritysten haasteiden kimppuun

Kuva: Kolmannen vaiheen Design Sprint -testailua ja kehittämistä työpajassa (Silfver 2021).

Design Sprint ja muut muotoilun menetelmät haastavat vaatetusalan yrityksiä yhteistoiminnallisuuteen ja asiakasymmärrykseen Itä-Suomessa.

Kirjoittaja: Jouni Silfver / Savonia-ammattikorkeakoulu

Digital&Circular Fashion House -hankkeen osallistaviin työpajoihin valittiin pitkällisen pohdinnan jälkeen Design Sprint -menetelmä, jota soveltamalla pyrittiin pääsemään haaste ja kartoitustyössä alkuun sekä ennen kaikkea osallistamaan yrityksiä erilaisten muotoilun menetelmien käyttöön.

Mikä on Design Sprint -menetelmä?

Työpajojen yleisenä suuntaviivana toimi teos Sprint – How to solve big problems and test new ideas in just five days -Jake Knapp (with John Zeratsky & Braden Kowitz, from Google Ventures), joka käsittelee design sprint -prosessia mielenkiintoisesti ja käytännön esimerkkien avulla. Kyseinen kirja on tarkoitettu kaikille design sprint -metodista kiinnostuneille lukijoille, joilla on halu ymmärtää, kuinka erilaisia yrityksien haasteita on mahdollista lähestyä ulkopuolisin silmin ja kuinka yritysten henkilökuntaa ja ulkopuolisia asiantuntijoita voidaan hyödyntää haasteiden ratkaisuissa. 

Design Sprint on alun perin Google Venturesin suunnittelema viisipäiväinen prosessi, missä vastataan liiketoiminnan kysymyksiin suunnittelun, prototypoinnin ja ideoiden testaamiseen asiakaslähtöisesti. Prosessiin on poimittu parhaat palat muun muassa liiketoimintastrategiasta, innovaatiosta, käyttäjätutkimuksesta ja muotoiluajattelusta. (Knapp, Zeratsky & Kowitz 2016, 9.) 

Design Sprintin -vaiheet ja etenemä Jake Knapin mukaan (https://jakek.medium.com/stop-brainstorming-and-start-sprinting-16180839b43d).

Alkuperäinen sprint kestää viisi päivää, jonka aikana työryhmä keskittyy vain ja ainoastaan ongelman määrittämiseen ja ratkaisuehdotusten löytämiseen. Päivät on jaoteltu kategorioihin. Maanantaina kartoitetaan ongelma, kuinka voisimme -kysymykset ja kohderyhmä, joiden pohjalle koko prosessi rakentuu. Tiistaina keskitytään piirtämiseen ja ratkaisujen löytymiseen. Keskiviikkona tehdään todellisuutta vastaavat kuvakäsikirjoitukset, joiden pohjalta torstaina rakennetaan toimiva prototyyppi. Perjantaina testataan prototyyppejä asiakkailla ja tarkkaillaan asiakkaan reaktioita niihin. Havaintojen pohjalta saadaan ratkaisu alussa asetettuun haasteeseen tai huomataan tarve jatkokehitykselle ja mahdolliselle toiselle sprintille. (Knapp 2016.) 

Alkuperäinen design sprint on suunniteltu kehittämään yri­tysten haasteita, jolloin työryhmä täytyy valita huolella ennen sprintin alkua. Työryhmä koostuu seitsemästä eri toimialueen asiantuntijasta. Sprint toteutetaan yleensä yhdelle toimek­siantajalle, joten asiantuntijat koostuvat tämän yrityksen henkilöstöstä. Sprint tarvitsee toimiakseen päättäjän, joka on johtavassa asemassa yrityksessä, kuten yrityksen perustaja, toimitusjohtaja, tuotepäällikkö tai pääsuunnittelija. Muita tärkeitä rooleja sprintissä ovat esimerkiksi talousasiantuntija, markkinointiasiantuntija, asiakasasiantuntija, teknologian tai logistiikan asiantuntija ja suunnittelun asiantuntija. Tämän lisäksi sprint tarvitsee sujuakseen fasilitaattorin, joka ohjaa toimintaa. Fasilitaattori voi olla yrityksen ulkopuolinen henkilö, joka hallitsee ja tuntee koko prosessin. (Knapp 2016, 34–36.)

Digital&Circular Design Sprint -prosessi

Digital&Circular Fashion House –hankkeen näkökulmasta katsottuna kirjassa kuvailtu viisipäiväinen Design Sprint työpajaa on mahdoton toteuttaa alkuperäisen kaltaisena, koska osallistuvien yritysten suuri lukumäärä, kokoontumisrajoitukset, aikataulu- ja resurssihaasteet rajoittivat tehokkaan ja yhtäjaksoisen sprinttiviikon toteuttamista. Edellä mainituista syistä johtuen prosessia on pyritty soveltamaan ja testaamaan hankkeessa olevien yritysten tilanne huomioon ottaen. Hankkeessa ei ollut tarkoitus ratkaista yksittäisten yritysten omia haasteita vaan hankkeen koulutusnäkökulmasta katsottuna koko toimialan yhteisiä haasteita ketteriä menetelmiä hyödyntäen. Suuren osallistujamäärän vuoksi Digital&Circular Design Sprinteissä käytettiin useita fasilitaattoreita, jotka ohjasivat ryhmiin jaettujen osallistujien etätyöskentelyä.

Oheisessa kuvassa on kuvailtu Digital&Circular Design Sprintin etenemä yleisellä tasolla. Suunnitellut Design Sprintit on kokonaisuudessaan jaettu kolmeen neljän tunnin mittaiseen etätyöskentelytyöpajaan, joista on pidetty toukokuuhun mennessä kaavion kahta ensimmäistä ympyrää mukailevaa työpajaa hankkeeseen osallistuville yrityksille. Kaksi ensimmäistä työpajaa vastaavat Knappin mallin kolmea ensimmäistä päivää (maanantaista keskiviikkoon) ja viimeinen työpaja kahta viimeistä päivää (torstaista perjantaihin). Viimeisen prototypointi ja implementointi ympyrän vaiheita kehitettiin toukokuun lopussa hanketyöryhmän kanssa. Viimeisen vaiheen koulutustyöpajoja on tarkoitus jatkaa syksyllä 2021 – keväällä 2022 ensimmäisistä toteutuksista viisastuneena.

Digital&Circular Fashion House Design Sprint -koulutusmalli (Silfver&Pakarinen 2021).

Työpajat pohjautuvat erilaisten muotoilun menetelmien hyödyntämiseen. Muotoiluajattelun periaatteita, empatiakarttaa, aivoriihityöskentelyä, storyboardeja sovellettiin yhteisen ymmärryksen luomiseksi ja ideoinnin apuna. Menetelmät ovat tuttuja muotoilun opiskelijoille, mutta yrittäjille ne voivat olla uusia tai unohduksiin jääneitä työkaluja ja lähestymistapoja käytännön tai tulevaisuuden ongelmien ratkaisemiseksi. Asiakasymmärryksellä on keskeinen rooli uuden osaamisen kehittämisessä.

Työpajatyöskentelyä (Mikko Vidren 2021)

Lähteet:

Sprint – How to solve big problems and test new ideas in just five days -Jake Knapp (with John Zeratsky & Braden Kowitz. 2016

TrioDesign: Yrityskonseptin luominen Digital & Circular Fashion House -hankkeen prosessityöskentelystä. Toropainen, Hilma; Kukkonen, Rosa; Vidgren, Mikko (2021)

@digitalcircularfashion

@savoniamuotoilu

@savonia_fashion

@savoniaamk

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.