Monomateriaalituotekehitys muodin digitaalisia menetelmiä hyödyntäen: kuvassa tuotetut Clo3D-mallinnukset alkuperäisistä Sastan tuotteista ja uusista monomateriaalitakeista. “Ideoimme Sastan Pointer- ja Aarni-takeista mallit pienillä sekä radikaaleilla muutoksilla Ventile-kankaalla. Tavoitteena on luoda mahdollisimman paljon aikaa ja kulutusta kestävä takki, joka on helposti toteutettava, korjattava, kierrätettävä sekä esteettisesti ajaton tuote. Prosessi: Tutkimus, suunnittelu, mallinnus, tasokuvat, prototyyppi.” Kuva: Kirjoittajat (2021)
Muovista selluloosaan ja ananaksen lehtiin – mitäs jos kaikki osat vaatteessa olisivatkin selluloosaa? Digital & Circular Fashion House -hankkeen opintojaksoyhteistyönä toteutettiin oppimisprojekti kiertotalouden mukaisesta suunnittelusta ja tuotekehityksestä. Projektissa opiskelijat kehittivät ja demosivat monomateriaaliversioita suomalaisen kansainvälisesti tunnetun ulkoiluvaatebrändin, Sastan, klassikkotakeista.
Toim.& edit. Laura Pakarinen
Kirjoittajat: Savonia-ammattikorkeakoulun opiskelijat Iida Pitkänen, Taija Kokkonen, Katariina Weeman, Aurora Myyryläinen, Pinja Lievonen, Laura Kurikka ja Katriina Sormunen. Toim. & edit. Laura Pakarinen
Keskeisiä teemoja projektissa olivat kiertotalouden mukainen suunnittelu ja funktionaaliset ulkoiluvaatteet, sekä näitä tukeva monomateriaalitutkimus, tuotteiden kovien osien vaihtoehtoisten materiaalien tutkiminen ja korvaaminen helpommin kierrätettävillä, sekä tekstiilikierrätykseen perehtyminen tuotteen elinkaaren näkökulmasta. Suunnitelluista uusista takkimalleista toteutettiin 3D-mallinnetut tuotevisualisoinnit ja kaavat Clo3D-ohjelmistoa käyttäen.
Käyttäjälähtöinen muotoilu on osa toiminnallisen vaatteen muotoilua – käyttäjätutkimuksemme tulokset
Funktionaalisen vaatemuotoilun ja monomateriaalikehityksen kannalta oleellista oli aluksi kartoittaa ulkoilua ja eräilyä harrastavien toiveita ja tarpeita ulkovaatteisiin liittyen. Haastattelimme käyttäjiä, sekä loimme anonyymin verkkokyselyn, jota jaoimme sosiaalisen median kanavissa.
Verkkokyselyssä käyttäjä sai kertoa kuinka paljon ostopäätökseen vaikuttaa mainonta ja brändi tai ekologisuus ja vastuullisuus. Lopuksi vastaajat saivat kertoa omin sanoin, mitä ominaisuuksia he pitävät ulkovaatteissa tärkeinä ja millaisia parannuksia he niihin toivoivat.
Verkkokyselyn tavoitti vuorokaudessa 199 vastaajaa. Haastattelujen ja kyselyn vastausten pohjalta saimme kuvan siitä, että tärkeimpiä ulkovaatteiden ominaisuuksia pidettiin vedenpitävyyttä, hengittävyyttä, mukavuutta ja kestävyyttä. Parannusehdotuksissa useimmiten esille nousi vaatteiden yleinen kestävyys, sekä erityisesti naisten osalta koot ja istuvuus.
Suunnittelussa olisi tärkeää huomioida ensisijaisesti vaatteen pitkäikäisyys ja korjattavuus, jolloin vaate olisi mahdollisimman pitkään käytössä.
Monomateriaaliprojektissamme pääasiallisena materiaalina toimii Ventile. Mitä Ventile sitten on?
Monomateriaalituotteessa käytetään vain yhtä materiaalia, esimerkiksi puuvillaa. Monomateriaaliprojektissamme pääasiallisena materiaalina toimii Ventile. Se on erittäin tiheästi kudottu 100 % puuvillakangas, jonka valmistuksessa on käytetty hienoa pitkäkuituista luomupuuvillaa. Ventilen toiminta perustuu kuitujen turpoamiseen niiden kastuessa, jolloin kangas ei päästä enää vettä läpi. Oman osansa toiminnallisuudesta takaa myös kankaan vettähylkivyysviimiestely. Ventile-kangasta käytetäänkin usein esimerkiksi ulkoiluvaatteissa.
Tutustuimme Ventileen ja sen ominaisuuksiin testaamalla sitä eri tavoin. Materiaali pääsi muun muassa pyörimään Martindale-laitteessa. Testasimme myös, kuinka veden imeytyminen vaikuttaa materiaalin ominaisuuksiin ja painoon.
Voisivatko biopohjaiset materiaalit olla lähitulevaisuuden vaihtoehto?
Muovista selluloosaan ja ananaksen lehtiin – mitäs jos kaikki osat vaatteessa olisivatkin selluloosaa?
Tutkimme eri materiaaleja käytettäväksi takkien koviin osiin, kuten neppareihin, nappeihin ja vetoketjuihin. Varsinkin sellupohjaiset materiaalit olivat kiinnostavia. Miten voisimme tehdä kovista osista ekologisempia?
Pohdimme vetoketjun valmistamista 3D-tulostamalla, mutta malleissa ja materiaaleissa olisi vielä paljon kehitettävää. Jo olemassa olevat 3D-mallinnetut vetoketjut vaikuttivat hieman epäkäytännöllisiltä. Vetoketjun valmistamiseen ei tuntunut olevan monia eri tapoja, joten oli vaikeaa löytää vetoketjuja muista materiaaleista kuin muovi ja metalli. Metallivetoketju puuvillanauhalla vaikutti tällä hetkellä parhaalta vaihtoehdolta.
Löysimme myös nahalle korvaavia materiaaleja, mutta suurin osa niistä oli vielä aikaisessa kehitysvaiheessa. Ananaksen lehdistä valmistetusta Piñatexista saimme näytteet, mutta saimme selville, että “nahka” onkin kuitukangas, jonka päälle on lisätty polyuretaanimuovipinnoite. Piñatexista itsessään ilman PU-pinnoitetta voisi saada vaatteisiin täytettä ja tukimateriaalia, esimerkiksi rannekkeisiin ja lippoihin. Kaktuksesta valmistettu Desserto vaikutti mielenkiintoiselta, mutta emme löytäneet tietoa sen viimeistyksistä.
Tutkittuamme materiaalien ominaisuuksia ja käyttökohteita lähetimme tarkentavia kysymyksiä yrityksille, kuten UPM, Stora Enso ja Plasthill. Saimme hyviä vastauksia, mutta materiaalin sopivuus käyttötarkoitukseemme oli epävarmaa. Plasthilliltä saadut Kareline-näytteet vaikuttivat lupaavilta. Osasta niistä voisi jo nyt olla mahdollista valmistaa joitain sopivia kovia osia takkeihin, esimerkiksi napit ja nepparit. Biohajoava Kareline-malli ei kuitenkaan vielä optimaalisesti sovellu ulkoiluvaatteiden koviksi osiksi.
Lopulta päädyimme käyttämään kovissa osissa metallia, sillä se on jo kierrätettävissä. Voisivatko biopohjaiset materiaalit olla kuitenkin lähitulevaisuuden vaihtoehto?
Tekstiilin kierrätys ja kiertotalouden mukainen suunnittelu
Suunnittelussa on tärkeää huomioida ensisijaisesti vaatteen pitkäikäisyys ja korjattavuus, jolloin vaate on mahdollisimman pitkään käytössä ennen kierrätykseen päätymistä. Projektin aikana perehdyimme kiertotalouden mukaiseen suunnitteluun sekä erilaisiin tekstiilikierrätysmenetelmiin. Haastattelimme LSJH (Lounais-Suomen Jätehuolto), Resteria, sekä Infinited Fiberia tekstiilikierrätykseen liittyen. Haastattelujen kautta saimme kattavasti tietoa tekstiilikierrätysprosesseista. Tämän pohjalta oivalsimme, millaisia asioita suunnittelussa tulisi huomioida, jotta vaatteen kierrättäminen olisi tehokasta ja sivuvirtoja syntyisi mahdollisimman vähän.
Funktionaaliset ulkoiluvaatteet ovat osa-alueena olleet projektiryhmälle vieraita, eivätkä monomateriaalit tai vaatteen purettavuus olleet aikaisemmin tulleet mieleenkään.
3D-mallinnus monomateriaalituotekehityksen prototypointina
Suunnittelemamme monomateriaalituotteet mallinnettiin Clo3D-ohjelmistolla meille toimitettuja kaavoja hyödyntäen. Tämä mahdollisti sen, että kaavoja piirtäessä nähtiin reaaliaikaisesti muutosten vaikutus vaatteen istuvuuteen ja ulkonäköön. Ventile-kangas digitoitiin käyttämällä Vizoon xTex A4 materiaaliskanneria. Digitoinnin jälkeen kangas vietiin mallinnuksiin, mikä lisäsi vaatteen realistisuutta. Tuotteiden mallinnus oli erittäin tärkeä osa prosessia, koska sen avulla pystyttiin tekemään muutokset toimiviksi ilman monen prototyypin ompelemista. Lisäksi sen avulla pystyttiin helposti visualisoimaan asiakkaalle, millainen valmis tuote voisi olla.
Tutkittuamme eri sellupohjaisia materiaaleja mallinsimme nepparit, jotka voisi mahdollisesti tulostaa haluamaan materiaaliin. Olisi tulevaisuudessa mielenkiintoista päästä tulostamaan nepparit esimerkiksi selluloosakomposiitista ja testaamaan niitä käytössä. Teimme kuitenkin mallit muovista, jotta voisimme kokeilla neppareiden toimivuutta.
Mitä olemme oppineet?
Opimme paljon hyödyllistä tietoa vaatteiden toimivuudesta ja suunnittelusta. Funktionaaliset ulkoiluvaatteet ovat osa-alueena olleet projektiryhmälle vieraita, eivätkä monomateriaalit tai vaatteen purettavuus olleet aikaisemmin tulleet mieleenkään.
Mikä oli haastavaa?
Tuotteiden mallinnuksessa oli paljon haasteita kaavan monimutkaisuuden takia; osia oli paljon ja niiden yhdisteleminen vei paljon aikaa. Ryhmänä meillä ei ollut ennestään paljoa kokemusta ulkovaatteiden valmistuksesta. Ohjelmistokaan ei ollut kaikille kovin tuttu, joten sen käyttöä on saanut opetella.
Mikä oli palkitsevaa?
Palkitsevaa oli tuotteiden mallintaminen ja onnistunut lopputulos. Oli mielenkiintoista päästä tutustumaan kiertotalouden mukaiseen suunnitteluun ja monomateriaalisuunnitteluun.
Lähteet
upmformi.com/biocomposite-products/upm-formi-ecoace
plasthill.fi/fi/kareline/luonnonkuitukomposiitit
storaenso.com/fi-fi/products/granules
rester.fi
@savonia_fashion
@savonia_muotoilu
@savonia_ammattikorkeakoulu
@digital_circular_fashion