Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, ts. HYTE, on laaja-alainen käsite ja monimutkainen kokonaisuus. ”Kaikki vaikuttaa kaikkeen” -periaatteen mukaisesti hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen vaatii yksilön, yhteisöjen ja yhteiskuntarakenteiden sekä ympäristön huomioonottamista kaikessa päätöksenteossa ollakseen vaikuttavaa ja tehokasta. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on jatkuvaa, ajassa elävää ja alueen asukkaiden muuttuvien tarpeiden mukaista kehittämistyötä. Aluepolitiikalla on ratkaiseva rooli alueiden kehityksen ja asukkaiden hyvinvoinnin vahvistamisessa.
Helsinki on muuttovoittoisena ja monikulttuurisena pääkaupunkinamme omaleimainen alue aluepolitiikoiden päätösvallan kohteena. Kaupunki hoitaa sekä hyvinvointialueen että kunnan tehtävät eli se vastaa hyvin laajasta valikoimasta erilaisia julkisia palveluita. Helsingissä ylintä päätösvaltaa käyttää 85- jäseninen kaupunginvaltuusto. Hallintorakenne vaatii kaupunginvaltuutetulta laajaa perehtyneisyyttä ja hyvää ymmärrystä hallinnonalojen sekä eri toimialojen muodostavasta kokonaisuudesta sekä niiden vaikutusmahdollisuuksista helsinkiläisten hyvinvointiin ja terveyteen.
Opinnäytetyössäni ”Helsinkiläisten kaupunginvaltuutettujen käsityksiä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä” selvitin kyselytutkimuksen avulla mm. sitä, miten kaupunginvaltuutetut määrittelevät HYTEn ja miten he näkevät kaupunginvaltuuston roolin HYTE-työssä.
Kuvateksti: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen käsite on laaja-alainen. Kuva: Pixabay.
Kaksitoista kaupunginvaltuutettua antoi vastauksensa avoimiin kysymyksiin. Vastausaineistosta hahmottui hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen olevan vastaajien mielestä pääasiallisesti toimivia sosiaali- ja terveyspalveluita sekä liikuntaa. Kaupunginvaltuuston keinoksi vaikuttaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen tunnistettiin mm. päätöksenteko, budjetointi ja aloitteet, jotka ovatkin valtuuston perustehtävä. Lähes puolet vastaajista kertoi kokevansa kaupungin eri toimialoilla ja lautakunnilla olevan kuitenkin enemmän vaikutusvaltaa Helsingin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Kolmeksi tärkeimmäksi hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen keinoiksi Helsingissä nähtiin liikunnan edistäminen, toimiva kaupunkisuunnittelu ja kulttuuripalvelujen tarjoaminen. HYTE-työn vaikuttavuutta valtuutetut kertoivat eniten arvioivansa erilaisista raporteista.
Mielenkiintoista on, ettei vastauksista noussut lainkaan koulutukseen ja varhaiskasvatukseen liittyviä teemoja vaikka se on yksi tärkeimmistä tehtävistä kunnissa. Myöskään monia muita kunnan tehtäviä kuten vesi- ja jätehuoltoa, varautumista tai ympäristöpalveluja ei vastauksissa mainittu hyvinvointia ja terveyttä edistävinä tekijöinä. Helsingin ilmastotavoitteet mainittiin vain yhdessä vastauksessa. Osallisuus, mielenterveyden edistäminen ja hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen ilmaistiin vain muutamissa vastauksissa koko vastausaineistosta. Vastaukset olivat osin hyvin niukkasanaisia ja voi toki olla, että vastaajat ajattelivat mm. kaupunkisuunnittelun sisältävän osan em. teemoista. Ja mainittiinhan vastauksissa myös joitain kertoja esim. ”sote-palvelujen ulkopuoliset palvelut”, joiden voi ajatella sisältävän universaalisti kaiken, mutta harmillisesti näissä vastauksissa ei juurikaan selitetty mitä näihin palveluihin vastaajien mielestä sisältyi.
Kaupunginvaltuusto hyväksyy valtuustokausittain Helsingin hyvinvointisuunnitelman, ja osassa vastauksista olikin havaittavissa yhtymäkohtia vuoden 2022 hyvinvointisuunnitelman painopistealueisiin. Puolet kyselyyni vastanneista valtuutetuista määritteli HYTEn sekä hyvinvointialueen että kunnan kontekstista katsottuna, vaikkakin jonkin verran kapeasti ajatellen. Mielenkiintoista on, että toinen puoli vastaajista ajatteli vain jompaakumpaa kontekstia ilmaisuissaan tai ilmaisi ainoastaan yksilön valintoihin ja velvollisuuksiin liittyviä asioita hyvinvoinnin ja terveyden edistämisenä.
Tuntevatko kaupunginvaltuutetut siis hyväksymänsä hyvinvointisuunnitelman sisältöä? Ainakaan vastauksissa hyvinvointisuunnitelmaa nimenä ei mainittu kuin kerran. Tulisiko kaupungin keskittyäkin painottamaan valtuustokausittain vain muutamaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen painopistettä? Siten ne olisivat mahdollisesti helpommin käsitettävissä ja hallittavissa kaupunginvaltuuston jäsenillä, johtajilla ja toimialoilla. Vastausaineiston perusteella suositeltavaa ainakin olisi, että Helsinki organisaationa vahvistaisi jokaisena valtuustokautena kaupunginvaltuutettujen ymmärrystä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä, jotta se nähdään muunakin kuin yksittäisinä toimenpiteinä. Onhan alueen asukkaiden hyvinvoinnista ja terveydestä sekä alueen elinvoimaisuudesta huolehtiminen kaupungin tärkein tehtävä. Ja kaupunginvaltuusto, sen ylimpänä päättävänä elimenä, siten paljon vartijana.
Opinnäyte luettavissa Theseuksessa nimellä: Helsingin kaupunginvaltuutettujen käsityksiä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä kesäkuussa 2024.
Kirjoittaja: Helena Lamberg, hyvinvointikoordinaattori YAMK-opiskelija, Savonia-ammattikorkeakoulu
Lähteet:
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen
Asiasanat: Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, aluepolitiikka, kaupunginvaltuusto, kaupunginvaltuutettu, Helsinki