Digitaalisuus ja hyvinvointi – digihyvinvointi?

Digitalisuus ja median käyttö ovat tulleet osaksi ihmisten arkea. Erilaisia älylaitteita käytetään arjessa ja ne houkuttelevat viettämään aikaa äärellään enemmän ja enemmän. Älylaitteet saattavatkin viedä huomaamatta suuremman osan ajasta, kun olisi ajatellut. Digitalisuus on tullut viime vuosikymmenen aikana arkipäiväseksi, se haastaa nykyihmisten arkea ja sillä on väistämättä vaikutuksia hyvinvointiin.  Onko tämä digihyvinvointia? Mitä digihyvinvointi pitää sisällään?  

Ennen digitaidot ovat olleet lähinnä teknisiä taitoja, miten tietokoneita käytetään. Nykyisin kuitenkin laajentuneiden mobiiliyhteyksien seurauksena digitaidot sisältävät päivittäin laajan informaation ja erilaisia ihmissuhteiden verkostoitumisen mahdollisuuksia. Ihmiset tarvitsevat uusia kykyjä selviytyä digitaalisista ärsykkeistä suunnaten huomionsa tarkoituksenmukaiseen käyttöön ja hyvinvoinnin kokemukseen. Digitaidoissa tulisi välttää liiallista median käyttöä, asioiden hajanaisuutta ja multitaskausta. (Gui, Fasolia & Carradore 2017, 156-157.)

Digihyvinvoinnissa käytetty ruutuaika edistää sosiaalista, psyykkistä ja tiedollista hyvinvointia. Haitalliseksi ruutuaika muuttuu hyvinvoinnin kannalta, jos sitä on liikaa tai se syrjäyttää liikunnan tai kasvotusten olevia ihmissuhteita. Ihmisillä on erilaisia valmiuksia edistää hyvinvointia ruutuajan avulla, joita ovat esimerkiksi ikä, koulutus, tulotaso ja henkilön persoonallisuus. Sosiaaliset henkilöt voivat höytyä yhteydenpidon mahdollisuuksista, kun taas riippuvuuksille alttiille henkilöille voi syntyä digiriippuvuus. (Tammisalo 2019.) Erilaiset mediankäyttö tottumukset vaikuttavat eri ihmisiin eritavoilla, jolloin yhtä oikeaa käyttö tapaa ei ole (Honkanen 2020).

Kuva 1: Nettisivustoa. Henni Tissari.

MLL (2020) mukaan monipuolisten digitaitojen hallinta hyvinvoinnin tukemiseksi ovat elintärkeitä ajankäytön hallinnan, ylipursuavan tietotulvan ja sosiaalisten suhteiden vuoksi. On tärkeää ymmärtää, että mediaympäristöt kannustavat useamman asian samanaikaisesti tekemisen. Sovellusten ilmoitukset häiritsevät keskittymistä ja tarkkaavaisuutta. Aivot saavat yllätyksiä, tunnekuohuja ja mielihyvää, jotka vetävät unohtumaan digisisällön ääreen pidemmiksikin ajoiksi. Opas tasapainoiseen digiarkeen (2020) ohjaa järkevään digilaitteiden käyttöön. Vaikka mediasisällöt kannustavat multitaskaukseen, se on aivojen kannalta väsyttävää ja tehotonta. Multitaskaus ei ole oikeastaan edes mahdollista, vaan siinä vain pompitaan asioiden välillä eikä saada aikaiseksi mitään. Tunne useamman asian tekemisestä samanaikaisesti on harhainen. Multitaskaaminen myös heikentää lopputulosta ja keskittymiskykyä.

Väestöliitto (2020) kirjoittaa ihmisläheisen median vaativan uudenlaisia normeja, taitoja ja säätelyä yksilön, yhteisön, mutta myös yhteiskunnan puolelta. Digitaalinen hyvinvointi on tiedostavaa ja tasapainoista median käyttämistä arjessa. Median käyttäminen ja hyödyntäminen pitäisi tukea ihmisen hyvinvointia, jolloin se voi olla perheen whatsup ryhmä, videopuhelu tai keskustelupalstalle anonyymisti osallistuminen.  (Honkanen 2020.) Rotkirch (2020) pohtii myös digihyvinvoinnin merkitystä aikaan eli millaista on hyvin käytetty aika ja sen merkitys. Ruutuajan säätely ja sitä kautta digihyvinvointi on yhteiskunnan ja yhteisöjenkin asia eikä vain yksilön. Digihyvinvointi on sidoksissa kulttuurin normeihin ja arvoihin, joten yhteiset säännöt ja tavat vaikuttavat digihyvinvointiin (MLL 2020).

Digitaalinen hyvinvointi perheissä – hanke tavoittelee Suomesta digihyvinvoinnin mallimaata.  Valtakunnallisen mallin toivotaan edistävän digitaalista hyvinvointia, jossa ihmissuhteet ja digitalisaatio olisi yhdistetty toimivasti. (Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta 2019.) Digitaalinen hyvinvointi perheissä – hanke on tutkinut digitaalisuuden vaikutuksia hyvinvointiin ja ihmissuhteisiin. Hankkeen tiimoilta on luotu opas, josta löytyy materiaaleja avuksi tietoiseen ja tasapainoiseen digiarkeen. Opas ohjaa myös pohtimaan median käytön vaikutuksia omaan, mutta myös läheisten hyvinvointiin. Tässä ajassa digitaitojen hallinta ja sitä kautta digihyvinvoinnin edistäminen ovat oleellisessa osassa, joten kannattaa käydä tutustumassa oppaaseen.

Lukemasi blogiteksti liittyy hyvinvointikoordinaattoriryhmän opintojaksoon Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen menetelmät (10 op). Opintojaksolla analysoidaan mm. digitaalisaation hyötyjä ja haittoja hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyössä. Opiskelijat kirjoittavat ammatillisen blogitekstin ja Hennin kirjoitus on hyvä esimerkki. Lisätietoja saat Savonian nettisivustolta www.savonia.fi.

Kirjoittaja:

Henni Tissari, Hyvinvointikoordinaattori YAMK – opiskelija, Savonia- ammattikorkeakoulu

Lähteet:

DIGITAALINEN HYVINVOINTI PERHEISSÄ – HANKE. Opas tasapainoiseen digiarkeen. [Viitattu 2020-05-19] Saatavissa: https://mediakasvatus.fi/materiaali/opas-tasapainoiseen-digiarkeen/

GUI Marco, FASOLI Marco & CARRADORE Roberto 2017. 155-173. “Digital Well-Being”. Developing a new theoretical toll for media literacy research. [Viitattu 2020-05-19] Saatavissa: http://ijse.padovauniversitypress.it/system/files/papers/2017_1_8.pdf

HONKANEN Jenni 2020. Digihyvinvointi – video tallenne. [Viitattu 2020-05-19] Saatavissa: https://drive.google.com/drive/folders/1dVAxW22MoILUpBC98GpVk9C-yC3T_Tb8

MLL 2020. https://www.mll.fi/vanhemmille/tietoa-lapsiperheen-elamasta/hyvinvointia-digiajassa/

OPAS TASAPAINOISEEN DIGIARKEEN 2020. [Viitattu 2020-05-19] Saatavissa: https://mediakasvatus.fi/digiperhe/2020/04/multitaskausta-ei-ole-olemassa/

TAMMISALO Kristiina. Digitaalinen eriarvoisuus 2.0. [Viitattu 2020-05-19] Saatavissa: https://tietokayttoon.fi/ajankohtaista/blogi/-/blogs/digitaalinen-eriarvoisuus-2-0

VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMIKUNTA 2019. Digihyvinvointi perheissä – Suomi hyvin käytetyn ajan mallimaaksi. [Viitattu 2020-05-19] Saatavissa: https://tietokayttoon.fi/hankkeet/hanke-esittely/-/asset_publisher/digihyvinvointi-perheissa-suomi-hyvin-kaytetyn-ajan-mallimaaksi

VÄESTÖLIITTO 2020. Digitaalinen hyvinvointi perheissä. [Viitattu 2020-05-19] Saatavissa: https://www.vaestoliitto.fi/tieto_ja_tutkimus/vaestontutkimuslaitos/perhetutkimus/digitaalinen-hyvinvointi-perheis/

ROTKIRCH Anna 2020. Digihyvinvointi – video tallenne. [Viitattu 2020-05-19] Saatavissa: https://drive.google.com/drive/folders/1dVAxW22MoILUpBC98GpVk9C-yC3T_Tb8

 

Digitalisaatio työhyvinvoinnin edistäjänä

Työhyvinvoinnin kehittämisen merkitys kasvaa entisestään tällä vuosikymmenellä korona-pandemian myötä. Aiemmin jo amerikkalainen Global Wellness Institute arvioi trendin huipun osuvan vuosille 2021-2026 (Johnston&Yeung 2016,11). Pandemian lisäämä haaste laittaa jo ennestään talouden ja tuottavuuden kanssa painivan julkisen sektorimme lujille, jolloin työhyvinvoinnista saatavan tuottavuuden merkityksen ymmärtäminen kasvaa. Työhyvinvoinnin laiminlyönnin kustannuksiksi on arvioitu vuosittain noin 24 miljardia euroa (Manka & Manka 2016, 7,14). Summaan ei ole laskettu kaikkia tuottavuuden ja vaikuttavuuden menetyksiä. EU:n ja STM:n työsuojelustrategiassa korostuu työolosuhteiden parantaminen sekä työntekijöiden terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen, koska näillä keinoin voidaan todistetusti parantaa kilpailukykyä ja tuottavuutta lisäten samalla yhteiskunnan taloudellista kestävyyttä (Hakala 2019). Työturvallisuuden ja työhyvinvoinnin parantuminen kohentaa työntekijän elämänlaatua heijastaen samalla hyvinvointia perheeseen ja lähiympäristöön (Kavouras & Chalbot 2014, 7).

Digitalisaation kehittyminen tuo monia uusia elementtejä myös työhyvinvoinnin kehittämiseen. Digitalisaatio ei kuitenkaan tuo työhyvinvointiin pelkästään positiivista muutosta, vaan haasteitakin tulee työn muuttumisen ja uuden oppimisen myötä ( Pekkarinen 2018 20,58). Työmarkkinajärjestöt liputtavat vahvasti digitalisaation puolesta työhyvinvoinnin edistämisessä. Yhteisessä suosituksissaan työmarkkinajärjestöt painottavat digitalisaation ja tekoälyn mahdollisuuksia henkilöstön hyvinvoinnin ja tuottavuuden parantamisessa erityisesti julkisella sektorilla vaatien päättäjiltä yhä enemmän toimenpiteitä ja rahoitusta toimien nopeuttamiseksi (STTK 2019).

Digitalisaatio oppimisen tukena

Digitalisaatio mahdollistaa uusia tapoja oppia ja opiskella aikuisiälläkin. Uuden oppiminen ja yksilöllinen oppiminen helpottuu opetuksen siirtyessä yhä enemmän verkkoon. Työssäkäyvän aikuisopiskelijan opiskelu ei enää ole niin sidottu paikkaan ja aikaan (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2018, 24-25). Sähköinen oppimisympäristö antaa paljon mahdollisuuksia koulutusten järjestämiseksi organisaatiotasolla joustavammin (Mäkitalo & Wallinheimo 2012, 10-11). Sähköinen perehdytys taas tukee työyhteisöön tulevan uuden työntekijän perehdyttämistä säästäen esimiehen työaikaa (Pellinen 2019). Hyvän osaamisen luoma ammattitaito luo pohjan työntekijän psyykkiselle hyvinvoinnille (Kauhanen 2012, 200).

Kuva 1.  Muista erityisesti huolehtia tietoturvasta kotona työskennellessäsi. Antti Rimpineva.

Digitalisaatio muuttaa työntekoa ja viestintää

Digitalisaation edistyminen on mahdollistanut yhä useamman asiantuntijatyön tekemisen etätyönä paikasta ja ajasta riippumattomana. Etätyö tuo paljon mahdollisuuksia ja vapauksia työn tekoon. Sopivan työskentelytilan valitseminen auttaa parantamaan keskittymistä ja stressinsäätelyä (Järvinen 2008, 43-44). Vapauden ja vastuunkasvamisen riskinä on yksilön oman edun asettaminen yhteisen edun edelle (Järvinen 2008, 92-93). Etätyön onnistumisen kannalta onkin merkittävää sopia työyhteisöissä yhteisistä kirjatuista pelisäännöistä (Vilkman 2016, luku 5; Närvänen 2020). Etätyön laaja hyödyntäminen mahdollistaa säästön tilaratkaisuissa ja työmatkaan kuuluvan ajan sekä polttoaineen säästönä, toimien näin ollen ekotekona (Devlin 2010,223).

Organisaation sisäiseen viestintään digitalisaatio on luonut uusia monipuolisia ja tehokkaita kanavia. Tulevaisuuden työelämässä tarvitaan erilaisia osallistavia ja vuorovaikutteisia keinoja esimerkiksi tiimityön tekemiseen (Korhonen & Bergman 2019, 113-115). Parhaimmillaan  sosiaalisen median käyttö kehittää organisaation viestintää ja johtamista (Vilkman 2016, luku 7). Onkin tärkeää, että sosiaalinen media palvelee itse päämäärää eli työntekoa eikä häiritse sitä (Samuel 2015, 189). Virtuaalista viestintää käyttäessä täytyy muistaa ettei se vastaa kasvokkain tapahtuvan kohtaamista. Virtuaalisessa viestinnässä sanaton viestintä jää pois, mikä vaikeuttaa sekä yksipuolistaa viestintää (Kuusela 2015, luku 3).

Mittareilla tietoa työhyvinvoinnin johtamisen tueksi

Jokaisen työntekijän perusoikeus on terveellinen ja turvallinen työympäristö myös psyykkisesti ja sosiaalisesti (Kauhanen 2012,196). Teknologian kehittyminen mahdollistaa erilaisten mittareiden kehittämisen, jolla pystytään tuottamaan nopeasti ja luotettavasti tietoa työyhteisön hyvinvoinnin tilanteesta ja turvallisuuteen vaikuttavista tekijöistä (Mannermaa 2018, 126; Aro 2018, 132-133). Näin saadaan ylemmälle johdolle luotua arvokasta tietoa, joka mahdollistaa tiedolla johtamisen (Otala & Mäki 2017, luku 11). Pelkästään mittareista saatu tieto ei riitä hyvinvoinnin edistämiseksi, mikäli selkeä visio ja toimiva strateginen suunnitelma puuttuvat organisaatiosta (Manka&Manka 2016,81-82).

Terveysteknologialla apua terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen

Suomalaisten kiinnostus oman terveyden edistämiseen on lisääntynyt ikääntymisen ja tietoisuuden lisääntyessä hyvinvoinnin vaikutuksista. Sitran eli Suomen itsenäisyysrahaston mukaan hyvinvointi on tämän hetken trendi, joka näkyy yksilö tasolla aktiivisuusrannekkeiden ja älykellojen lisääntyvänä määränä (Sitra 2015). Solita julkaisi 2018 tulevaisuuden terveys- ja hyvinvointipalveluista Think Tank-raportin. Raportissa tuodaan esille vauhdilla kehittyvän digitalisoituvat hyvinvointi- ja terveyspalveluihin kohdistuu valtavat odotukset yhteiskunnan puolelta. Tekoäly, pilvipalvelut, analytiikka ja avoimet rajapinnan luovat valtavia mahdollisuuksia kehittää ja rakentaa uudenlaisia palveluita. Haasteena ja tavoitteena on luoda tulevaisuudessa palveluita varsinkin alemmassa sosioekonomisessa asemassa oleville yhteiskunnan jäsenille vaikuttaen terveyserojen kaventumiseen (Solita 2018). Tulevaisuuden työelämässä korostuukin terveyden- ja hyvinvoinnin erojen kaventaminen eri ammattien välillä (Karvonen & Kestilä & Mäki-Opas 2017).  Terveysteknologian kehittyminen tuo apuvälineitä työhyvinvoinninkin kehittämiseen.

Lukemasi blogiteksti liittyy hyvinvointikoordinaattoriryhmän opintojaksoon Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen menetelmät (10 op). Opintojaksolla analysoidaan mm. digitaalisaation hyötyjä ja haittoja hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyössä. Opiskelijat kirjoittavat ammatillisen blogitekstin ja Antin kirjoitus on hyvä esimerkki. Lisätietoja saat Savonian nettisivustolta www.savonia.fi.

Kirjoittaja:

Antti Rimpineva, Hyvinvointikoordinaattori YAMK – opiskelija, Savonia- ammattikorkeakoulu

Lähteet:

ARO, Antti. 2018. Työilmapiiri kuntoon. E-pub-versio. Helsinki: Alma Talent.

DEVLIN, Ann Sloan. 2010. What Americans build and why: Psychological Pespectives. E-pub-versio. Cambridge: Cambidge university press.

HAKALA, Liisa. 2019. Työsuojelun tulevaisuus. Moniste. Sosiaali- ja terveysministeriön johtajan luento 6.2.2019 Tampereen TalviTyhyt tapahtumassa.

JOHNSTON, Katarine & YEUNG Ophelia. 2016. Research report: the future of wellness at work. Global wellness institute. [verkkojulkaisu]. [viitattu 2.4.2020]. Saatavissa: https://globalwellnessinstitute.org/industry-research/the-future-of-wellness-at-work/

JÄRVINEN, Pekka. 2008. Menestyvän työyhteisön pelisäännöt. 3.painos. Helsinki: Alma Talent Oy.

KAUHANEN, Juhani. 2012. Henkilöstövoimavarojen johtaminen. 10-11 painos. E-pub-versio. Helsinki: Talentum.

KARVONEN, Sakari, KESTILÄ, Laura ja MÄKI-OPAS, Tomi (toim.) 2017. Terveyssosiologian linjoja. E-pub-versio. Helsinki: Gaudeamus.

KAVOURAS, Ilias G & CHALBOT, Marie-Cecile G. 2014. Occupational safety and health. E-pub-versio. New York: Nova Publisher.

KORHONEN, Hille & BERGMAN Tytti. 2019. Johtaja muutoksen ytimessä. E-pub-versio. Helsinki: Alma Talent.

KUUSELA, Sari. 2015. Organisaatioelämää: kulttuurin voima ja vaikutus. E-pub-versio. Helsinki: Talentum.

MANKA, Marja-Liisa & MANKA, Marjut 2016. Työhyvinvointi. 1.painos. Helsinki: Talentum pro.

MANNERMAA, Katri. 2018. Työsuojelupäällikön käsikirja: turvallisuus ja hyvinvointi työkyvyn edistäjinä. E-pub-versio. Helsinki: Alma Talent.

MÄKITALO, Eino & WALLINHEIMO, Kirsi. 2012. Virtuaaliset ympäristöt: innostava oppiminen, tehokas koulutus. Helsinki: Talentum.

NÄRVÄNEN, Karoliina. 2/2020. Näin työnteko onnistuu missä vain.TELMA -työelämän   kehittämisen erikoislehti, s. 61.

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ. 2018. Työn murros ja elinikäinen oppiminen. Työryhmän raportti. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2018:8. [verkkojulkaisu]. [viitattu 17.5.2020]. Saatavissa:   http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/160556/okm08.pdf

OTALA, Leenamaija & MÄKI, Tiina. 2017. Itseohjautuvuus: Miten organisoitua tulevaisuudessa?. Kpl 11: Palvelut uudistuvat ja johtaminen muuttuu Sote-alalla. E-pub-versio. Helsinki: Alma Talent.

PEKKARINEN, Laura. 2018. Kevan tutkimuksia 1/2018: Julkisen alan työhyvinvointi vuonna 2018. [verkkojulkaisu]. [viitattu 13.5.2020]. Saatavissa: https://www.keva.fi/globalassets/2-tiedostot/ta-tiedostot/esitteet-ja-julkaisut/tutkimusraportti-julkisen-alan-tyohyvinvointi-vuonna-2018.pdf

PELLINEN, Laura. 2019. Digiperehdytys: ohjeita sähköisen perehdytyksen toteuttamiseen. [blogikirjoitus]. [viitattu 15.5.2020]. Saatavissa:https://www.vuolearning.com/fi/blog/sahkoinen-perehdytys

SAMUEL, Alexandra. 2015. Work smarter with social media collection. E-pub-versio. Boston, Massachusetts: Harvard business review.

SUOMEN ITSENÄISYYSRAHASTO. 2015. Sitran trendit: Hyvinvointi korostuu. [verkkojulkaisu]. [viitattu 14.5.2020]. Saatavissa: https://www.sitra.fi/uutiset/sitran-trendit-hyvinvointi-korostuu/

SOLITA. 2019. Think Tank raportti – tulevaisuuden terveys – ja hyvinvoinninpalvelut. [verkkojulkaisu]. [viitattu 13.5.2020]. Saatavissa: https://hub.solita.fi/think-tank-tulevaisuuden-terveys-ja-hyvinvointipalvelut

STTK. 2019. Työmarkkinakeskusjärjestöiltä yhteiset digisuositukset: Digitalisaatio parantamaan työhyvinvointia ja tuottavuutta. [verkkojulkaisu]. [viitattu 14.5.2020]. Saatavissa: https://www.sttk.fi/2019/01/04/tyomarkkinakeskusjarjestoilta-yhteiset-digisuositukset-digitalisaatio-parantamaan-tyohyvinvointia-ja-tuottavuutta/

VILKMAN, Ulla. 2016. Etäjohtaminen: tulosta joustavalla työllä. Helsinki: Talentum Pro

 

Digikehitystä terveydenhuollossa – hyötyä, laatua ja turvallisuutta työhön ja potilaille

Suomalainen yhteiskunta on elänyt digitalisaation murrosvaihetta koko 2000-luvun, ja kuten kaikessa tämä muutos on koskettanut myös terveydenhuollon toimintaa. Palveluita on uudistettu, perinteisiä asioimistapoja on korvattu sähköisillä viestintäkanavilla ja teknologia on tullut avuksi joka päiväiseen työhön. Sama kehityssuunta jatkaa etenemistään ja digitalisaation varaan lasketaan paljon tulevina vuosina. Väestön ikääntyessä, hoito- ja hoivakulujen kasvaessa ja taloudellisen huoltosuhteen muuttuessa terveydenhuoltoalalle tarvitaan yhä uusia toimintatapoja sekä lisää tuottavuutta, vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta unohtamatta potilasturvallisuutta ja väestön hyvinvointia. 

Digitalisaatio nähdään tärkeänä välineenä esimerkiksi kauan kaivatussa soteuudistuksessa, jossa yksi tavoite on tehostaa ja parantaa terveydenhuollon prosesseja ja tiedonsaantia sähköisillä järjestelmillä. Sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisen tiedonhallinnan kehittämislinjaukset ovat kuvattuna Sosiaali- ja terveysministeriön yhteistyökumppaneineen vuonna 2014 laatimassa Sote-tieto hyötykäyttöön 2020 -strategiassa. Tämän strategian tarkoituksena on ollut tukea sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi, yhdenvertaisten palvelujen turvaamiseksi ja kustannustehokkaan ja vaikuttavan palvelurakenteen toteuttamiseksi. Sähköisten palvelujen käyttö osana elämänhallintaa, itsenäistä selviytymistä ja asuinpaikasta riippumatonta asiointia on ollut yksi strategian keskeinen tavoite. (STM ja Kuntaliitto 2014.)

Suomalaisen terveydenhuollon potilas- ja asiakastietojen tiedonhallintaan on rakennettu valtakunnalliset sosiaali- ja terveydenhuollon Kanta-palvelut. Kanta tuottaa digitaalisia palveluja, jotka hyödyttävät kansalaisia sekä sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoita. Koko Suomen terveydenhuolto niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla käyttää sähköisiä potilas- ja reseptitietoja Kanta-palvelujen avulla. Kanta-palveluihin liittyneet terveydenhuollon organisaatiot voivat käyttää ja arkistoida Potilastiedon arkistoon tallennettuja tietoja sekä hallinnoida Reseptikeskuksessa olevia lääkemääräyksiä. Kansalaisille on tarjolla Omakanta-palvelu omien tietojen tarkasteluun. Suomi on kansainvälisesti kärkimaita terveyden ja hyvinvoinnin sähköisessä tiedonhallinnassa Kanta-palveluiden ansiosta. (Kanta 2019.)

Maamme sairaaloita on peruskorjattu ja uudisrakennettu ahkerasti viimeisen vuosikymmenyksen aikana ja samalla on luotu uusia toimintatapoja ja otettu käyttöön lisää automaatiota potilasturvallisuuden parantamiseen ja prosessien tehostamiseen. Näistä ovat esimerkkejä leikkausrobotit, logistiikan kuljetusjärjestelmät, varastoautomaatit, työasuautomaatit, ruuanjakoautomaatit, kuntoutusrobotit ja hoivarobotit. Terveydenhuollon palvelurakennetta on uudistettu ja kotona asumisen tukemiseksi ja turvaksi on tullut digitaalisia palveluita ja apuvälineitä. Kehittyvien palveluiden ja hoitoketjujen rinnalla tietojärjestelmien kehittäminen ja hoitotyön digitalisointi ovat olleet keskeisiä osa-alueita.

Terveydenhuollon sähköiset asiointipalvelut ovat lisääntyneet viimeisten vuosien aikana. Esimerkiksi vastaanottoajan voi varata sähköisellä ajanvarausjärjestelmällä, terveystarkastuksia hoidetaan sähköisen kyselylomakkeen avulla, omia oireita voi arvioida sähköisessä oirearviopalvelussa ja etävastaanottopalvelut ja chat-kanavat ovat lisääntyneet. Sähköinen lääkeresepti on ollut käytössä jo vuosia. Meistä jokainen voi tarkastella omia terveystietojaan, lääkereseptejään ja laboratoriotuloksiaan Omakannasta. Myös reseptin uusintapyynnön voi hoitaa Omakannan kautta.

Lääkehuolto on kiinteä osa suomalaista terveydenhuoltojärjestelmää, ja digitalisaatio on muuttanut myös lääkehuollon toimintaa kaikilla sektoreilla ja tämä kehityssuunta jatkaa edelleen kasvamistaan. Lääkehuollon kehittämisen ja digitalisoinnin linjauksista ohjataan mm. Lääkepolitiikka 2020 – asiakirjassa (STM 2011) sekä Rationaalisen lääkehuollon toimeenpano-ohjelmassa (STM 2018). Kuten muillakin terveydenhuollon ratkaisuilla, myös lääkehuollon digikehityksellä halutaan tehostaa prosesseja, parantaa palveluita, lisätä potilasturvallisuutta, tukea kotona pärjäämistä ja tehostaa tiedonkulkua ja yhteistyötä eri ammattilaisten välillä. Digitalisaatio lisää lääke- ja lääkitysturvallisuutta sekä lääkehoidon tavoitteiden toteumista, kun lääkitystiedot on aiempaa helpompi pitää ajantasaisena.

Avosektorin apteekit ovat jo pitkällä digitalisaation hyödyntämisessä, ja tulevaisuudessa apteekkien digitaaliset palvelut kasvavat entisestään. Uudistusten tueksi Suomen Apteekkariliitto laati vuonna 2016 apteekkialan digitalisaatiostrategian. Sen tavoitteita ovat digitaalisin keinoin parantaa apteekkien ja muun terveydenhuollon välistä yhteistyötä sekä lääkehoitojen onnistumista. Digitaaliset ratkaisut tukevat lääkehoitojen tuloksellisuutta, lääkitysturvallisuutta ja lääkkeiden hyvää saatavuutta. (Kalsta ja Salonen 2017.)

Sähköinen resepti on ollut käytössä vuodesta 2010, alkuun osassa apteekkeja ja vuodesta 2012 lähtien kaikkien apteekkien käytössä. Vuoden 2017 alusta lähtien sähköinen resepti on ollut pakollinen, lääkäri voi laatia paperireseptin vain poikkeustapauksissa, ja myöhemmin sekin muutetaan apteekissa sähköiseksi ja tallennetaan Reseptikeskukseen. Sähköinen resepti on lisännyt potilasturvallisuutta merkittävästi. Potilas välttyy päällekkäisiltä lääkemääräyksiltä ja kokonaislääkityksen hallinta paranee, kun kaikki reseptit löytyvät keskitetysti samasta paikasta. Lääkkeen toimitusvaiheessa mahdolliset haitalliset yhteisvaikutukset voidaan tarkistaa. Asiakkaan ostotiedot ja lääkkeiden korvattavuuteen liittyvät tiedot apteekkien ja Kelan väillä kulkevat sähköisesti. Apteekki näkee reaaliajassa asiakkaan omavastuukertymän ja oikeudet lääkekorvauksiin.

Kuva 1. Asiakas ja tabletti. Satu Kuukkanen

Apteekit ovat tarjonneet koneellista annosjakelupalvelua lääkehoidon turvaksi etenkin iäkkäille ja monilääkityille, mutta palvelu sopii kenelle tahansa lääkkeen käyttäjälle, joka tarvitsee tukea turvallisen lääkehoidon toteutuksessa. Lääkkeiden potilaskohtainen annosjakelu on palvelu, jossa apteekki toimittaa potilaan säännöllisesti käyttämät tabletit ja kapselit jaeltuina annoskohtaisiin pusseihin tai annostelijoihin yleensä kahden viikon erissä. Pussien mukana toimitetaan ajantasainen lääkityskortti, josta selviää kaikki käytössä olevat lääkkeet ja niiden annostukset. Jakelun yhteydessä lääkitys tarkistetaan ja näin yhteisvaikutukset ja mahdolliset päällekkäisyydet karsiutuvat pois. Palvelu parantaa lääkehoidon turvallisuutta, edistää lääkehoidon onnistumista ja säästää lääkekuluissa. Lääkkeiden koneellinen annosjakelu on yleistynyt kotihoidossa ja palvelutaloissa vapauttaen hoitajien aikaa lääkejakelusta muuhun hoitotyöhön. Koneellinen annosjakelu on kuulunut myös sairaala-apteekkien palveluihin julkisiin sairaaloihin ja hoitolaitoksiin.

Digitaaliset tilaus- ja viestintäkanavat kotisairaanhoidon, palvelutalojen ja tehostetun palveluasumisen yksiköiden lääketilauksissa ovat yleistyneet viimeisten vuosien aikana. Nämä järjestelmät tehostavat toimintaa, vähentävät virheitä ja helpottavat niin hoitajien kuin apteekkilaisten työtä lääketilauksien käsittelyssä. Apteekkien digitalisaation kehityksestä kertovat myös varastoautomaatit ja virtuaalihyllyt. Reseptilääkkeiden varastoinnissa ja toimittamisessa varastoautomaatteja on hyödynnetty jo toistakymmentä vuotta, sen sijaan virtuaalihyllyt ovat tuoreita kehitysaskelia itsehoitopuolella.
Suomalainen lainsäädäntö mahdollista verkkoapteekkitoiminnan ja yhä useampi apteekki tarjoaa myös verkkoapteekkipalveluita. Verkkoapteekeista ostetaan itsehoitolääkeitä, kosmetiikkaa, hoitotarvikkeita ja muita apteekkituotteita, mutta myös reseptilääkkeiden tilaaminen on mahdollista. Reseptilääkkeiden tilaaminen vaatii sähköisen lääkemääräyksen ja vahvan tunnistautumisen palveluun.

Verkkoapteekkia koskevat samat lääkeneuvontavelvoitteet kuin apteekkia ylipäätään. Fimean määräyksen (2011) mukaan asiakas valitsee itsehoitolääkkeitä sisältävää tilausta tehdessään, haluaako hän apteekin ottavan yhteyttä lääkeneuvonnan saamiseksi vai ei. Farmaseuttinen henkilökunta kuitenkin käsittelee kaikki tilaukset, ja jos apteekissa epäillään lääkkeiden väärinkäyttöä, apteekin on varmistuttava lääkkeen asianmukaisesta käytöstä ennen tilauksen lähettämistä. Reseptilääkkeiden toimittaminen edellyttää aina apteekin antamaa lääke- ja hintaneuvonta. Neuvonta annetaan henkilökohtaisesti, esimerkiksi puhelimitse tai chat-palvelussa. Apteekit voivat kuljettaa verkkoapteekkiostokset asiakkaalle tai lähetys kulkee pakettitoimituksena, osalla apteekeista on myös noutolokeroita, joista asiakas voi hakea toimituksen myös apteekin aukioloaikojen ulkopuolella. Apteekin verkkopalvelut tarjoavat asiakkaille myös neuvontaa, lääke- ja tuotetietoa sekä tukea lääkehoitoon.

Meneillään olevan koronavirusepidemian aikana apteekkien verkkopalvelut ovat kasvattaneet suosiotaan, kuten kaikki muutkin verkkopalvelut ja etäasiointi. Lääkkeitä on ollut mahdollista tilata myös puhelimitse ja lääkkeiden kotiinkuljetuspalvelut ovat lisääntyneet huomattavasti. Myös toisen puolesta asiointi on lisääntynyt ja epidemia on lisännyt sähköisten valtuutuksien määrää. Suomi.fi-palvelussa on ollut vajaan vuoden ajan mahdollista tehdä valtuutus toiselle henkilölle reseptilääkkeiden hakemiseksi, nyt koronaepidemian aikana valtuutusten määrä on kasvanut huimasti lyhyessä ajassa. (Vanhala 2020.)

Sairaaloissa lääkehuolto on usean toiminnon ja eri toimijan muodostama kokonaisuus, jossa jokaisen osa-alueen, kuten lääkkeiden tilaamisen, säilyttämisen, osastoille toimittamisen, omavalmistuksen, käyttökuntoon saattamisen ja lääkkeen antamisen potilaalle on toimittava asianmukaisesti. Toimiva lääkehuolto on lähtökohta turvallisen ja tehokkaan lääkehoidon toteutumiselle. Lääkehuollon ja lääkehoidon prosessit ovat monimutkaisia ja alttiita inhimillisille virheille, jotka voivat pahimmillaan johtaa vakaviin potilashaittoihin. (Metsämuuronen, Kurttila ja Naaranlahti 2018, 106.) Digitalisaation keinoin näitä prosesseja voidaan kehittää turvallisemmiksi ja vapauttaa ammattilaisten työtä enemmän kliiniseen työhön korvaamalla rutiinityötä laitteilla.

Sairaala-apteekeissa sähköiset tilausjärjestelmät ovat olleet käytössä jo ennen 2000-lukua ja tällä vuosituhannella lääkehuollon toimintoja on uudistettu ja kehitetty automaation ja teknologian avulla. Näillä digitalisaation keinoilla pyritään parantamaan lääkehuollon toimivuutta, prosessien tehokkuutta ja potilasturvallisuutta. Koneellinen annosjakelu ja erilaiset parenteraalisten ravitsemusliuosten valmistamiseen tarkoitetut pumput ovat toimineet tienraivaajina automaatiolle. Viime vuosina sairaala-apteekkien lääkevarastoissa on otettu käyttöön keräilyvarastorobotteja, osastoilla lääkkeiden säilytystä ja varastonhallintaa on automatisoitu älylääkekaapeilla ja lääkkeenvalmistuksen tueksi on tullut solunsalpaajien tai antibioottien käyttökuntoon saattamisessa käytettyjä robottisovellutuksia. (Metsämuuronen ym. 2018, 106.) Kehityssuunta jatkaa kasvuaan uusien potilastietojärjestelmien ja toiminnanohjausjärjestelmien myötä, käyttöön saadaan mm. kliinisen päätöksentuen ja katkeamattoman, dokumentoidun lääkehoidon prosessi sekä lääkkeiden koneellinen Unit dose- annosjakelu (Kauppinen ym. 2018). Automaation yksi merkittävin tavoite ja samalla yksi suurin haaste on saada eri tietojärjestelmät keskustelemaan keskenään ja luoda lääkehoitoketju, jossa tietojärjestelmät voidaan integroida toisiinsa (Metsämuuronen ym. 2018, 105).

Kuva 2. Tabletit. Satu Kuukkanen

Lääkehoito on yksi keskeisistä hoitokeinoista. Lääkehoidon onnistuessa sillä voidaan lievittää oireita, parantaa sairauksia, hidastaa sairauksien etenemistä sekä ehkäistä sairauksia. Hyvin toteutettu lääkehoito ylläpitää työ- ja toimintakykyä, lisää elämän laatua ja pidentää elämää. Monilla on useampia sairauksia ja vaivoja yhtä aikaa ja näin ollen useita lääkkeitä käytössä. Etenkin iän myötä pitkäaikaissairaudet yleistyvät ja tarve lääkehoidolle kasvaa, jolloin myös yhtä aikaa käytettävien lääkkeiden määrä usein lisääntyy. Tämä voi tuoda haasteita turvallisen lääkehoidon toteuttamiseen ja vaikuttaa elämänlaatuun. Hoitotavoitteen saavuttaminen edellyttää lääkkeiden vaikutusten tuntemista, lääkehoidon tarpeen arviointia, jatkuvaa ohjausta sekä lääkärin ja/tai hoitajan ja lääkkeen käyttäjän kiinteää yhteistyötä. Lääkkeen käyttäjän kannalta turvallinen lääkehoito tarkoittaa sitä, että hän saa oikeaa lääkettä oikealla annoksella, oikeaan aikaan ja oikealla tavalla annosteltuna. Lääkehoidon vaikuttavuus riippuu suuresti lääkkeen käyttäjän sitoutumisesta hoitoonsa. Lääkkeen käyttäjällä on iso vastuu lääkehoidon onnistumisesta, sillä lääkkeet ovat tehokkaita ja turvallisia vain oikein käytettyinä.

Tänä päivänä puhutaan paljon lääkehoitoon sitoutumisesta ja hoidon vaikuttavuudesta ja erilaisia teknologiaratkaisuja on kehitetty avuksi turvallisen ja vaikuttavan lääkehoidon toteutukseen. Digitalisaatio mahdollistaa potilaan aiempaa aktiivisemman roolin tiedon tuottamisessa sairaudesta ja hoidon vaikuttavuudesta. Digikehitys tuo turvaa ja esimerkiksi mahdollistaa iäkkään kotona asumisen ja pärjäämisen yhä pitempään. Perinteisen dosetin ja annosjakelun rinnalle on tullut sairauksien hoitoa ja lääkehoitoja tukevia palveluita ja sovelluksia ja näitä kehitetään jatkuvasti lisää. Käytössä on esimerkiksi erilaisia muistutuspalveluita lääkkeen ottamiseksi oikeaan aikaan, kuten lääkepakkaukseen kiinnitettävät muistuttajat, älydosetit ja lääkekellot sekä lääkejakeluautomaatti. Kehittyneemmissä malleissa laite rekisteröi lääkkeen ottamisen pakkauksesta ja osassa myös lähettää tiedon hoitajalle tai omaiselle, jos lääke jää ottamatta. Teknologia tukee myös lääkehoidon seurantaa. Muistutuslaitteisiin ja älylaitteisiin voidaan rakentaa lääkkeen käyttäjälle mahdollisuus viestiä hoitajalle voinnistaan ja lääkehoidon vaikutuksista. Lääkkeen käyttäjän aktiivisuutta ja elintoimintoja seuraavat älylaitteet ja -rannekkeet ovat yleistyneet ja tuottavat tärkeää tietoa lääkäreille ja hoitajille hoidon seurantaan. (Leikola, Rantanen ja Airaksinen 2018; Rytsy 2016, 42-45.)

Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan digitalisaatiolinjaukset 2025 mukaisesti digitalisaatio on mahdollistaja, väline parempaan palveluun, kustannustehokkaampaan ja tuottavampaan toimintaan sekä ennen kaikkea ihmisten parempaan hyvinvointiin ja terveyteen. Kaiken keskiössä on suunnitella palvelut asiakaslähtöisesti, jossa asiakas on tärkein prosessin jokaisessa vaiheessa. (STM 2016.) Näiden linjausten mukaisesti terveydenhuollossa, hoivatyössä, lääkehuollossa on otettu isoja digitalisoinnin kehitysaskeleita, mutta edelleen on perinteisiä toiminta- ja palvelumalleja, joita on tarve muuttaa toimivammiksi ja tehokkaammiksi hyödyntämällä digitalisaatiota. Tarvitaan esimerkiksi tietojärjestelmien kehittämistä ja tiedon sujuvampaa kulkemista eri prosessien välillä. Digitaalisuus tarjoaa monia mahdollisuuksia ja muutoksilla voidaan tukea ja auttaa niin ammattilaisia kuin potilaita ja saada parempaa laatua ja turvallisuutta. Digitalisaation ja automaation avulla voidaan tehostaa resurssien käyttöä ja vapauttaa työaikaa enemmän varsinaiseen hoito-, asiakas- ja asiantuntijatyöhön. Samalla tuetaan potilaan osallisuutta ja vastuuta hoitoprosessissa ja luodaan parempaa potilasturvallisuutta.

Digikehitys on tarjonnut jo paljon hyvää, uusia tapoja toimia ja saada apua ja viimeistään nyt poikkeusolojen aikana uusia palveluita on opittu käyttämään ja arvostamaan. On voitu konkreettisesti nähdä digin mahdollisuudet. Digitalisaatio on tulleet jäädäkseen terveydenhuollon maailmaan niin ammattilaisten kuin potilaiden parhaaksi.

Lukemasi blogiteksti liittyy hyvinvointikoordinaattoriryhmän opintojaksoon Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen menetelmät (10 op). Opintojaksolla analysoidaan mm. digitaalisaation hyötyjä ja haittoja hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyössä. Opiskelijat kirjoittavat ammatillisen blogitekstin ja Sadun kirjoitus on hyvä esimerkki. Lisätietoja saat Savonian nettisivustolta www.savonia.fi.

Kirjoittaja:
Satu Kuukkanen, hyvinvointikoordinaattori YAMK-opiskelija, Savonia Ammattikorkeakoulu.

Lähteet:

APTEEKIN VERKKOPALVELU. MÄÄRÄYS 2/2011. Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus [verkkoaineisto]. [Viitattu 2020-16-04.] Saatavissa: https://www.fimea.fi/documents/160140/743657/18533_Apteekin_verkkopalvelu_-maarays_2011-05-10.pdf
KALSTA, Katariina ja SALONEN, Iiro 2017. Apteekkien digitalisaatiosta hyöty irti. Sic! Lääketietoa Fimeasta [verkkolehti]. [Viitattu 2020-16-04.] Saatavissa: https://sic.fimea.fi/arkisto/2016/4_2016/vain-verkossa/apteekkien-digitalisaatiosta-hyoty-irti
KANTA 2019. Mitä kantapalvelut ovat? [verkkojulkaisu]. [Viitattu 2020-15-04.] Saatavissa: https://www.kanta.fi/mita-kanta-palvelut-ovat
KAUPPINEN, Sari, SAAVALAINEN, Anu, HÄNNINEN, Kaisa, VILANTI, Anna, KATAJA, Vesa ja JUURINEN, Kirsi 2018. Tulevaisuuden sairaalahoito on jo täällä. Sic! Lääketietoa Fimeasta 3/2018 [verkkolehti]. [Viitattu 2020-16-04.] Saatavissa: https://sic.fimea.fi/verkkolehdet/2018/3_2018/laakkeet-ja-digitalisaatio-2.0/tulevaisuuden-sairaalahoito-on-jo-taalla
LEIKOLA, Saija, RANTANEN, Pekka ja AIRAKSINEN, Marja 2018. Lääkemuistuttajista älykkäiksi lääkehoidon koordinaattoreiksi. Sic! Lääketietoa Fimeasta 3/2018 [verkkolehti]. [Viitattu 2020-16-04.] Saatavissa: https://sic.fimea.fi/verkkolehdet/2018/3_2018/laakkeet-ja-digitalisaatio-2.0/laakemuistuttajista-alykkaiksi-laakehoidon-koordinaattoreiksi
METSÄMUURONEN, Riikka, KURTTILA, Minna ja NAARANLAHTI, Toivo 2018. Automaation hyödyntäminen sairaaloiden lääkehuollossa nyt ja tulevaisuudessa. DOSIS [digilehti] 2/2018, 104-118. [Viitattu 2020-15-04.] Saatavissa: https://dosis.fi/wp-content/uploads/2018/06/104-119_Dosis_2-2018_METS%C3%84MUURONEN_YM.pdf
RYTSY, Ari 2016. Dosetti digiaikaan. Farmasia 4/2016, 42-45.
SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ 2011. Lääkepolitiikka 2020 Kohti tehokasta, turvallista, tarkoituksenmukaista ja taloudellista lääkkeiden käyttöä [verkkoaineisto]. Sosiaali- ja terveysministeriö. [Viitattu 2020-16-04.] Saatavissa: http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/71829/URN:NBN:fi-fe201504226219.pdf
SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ JA KUNTALIITTO 2014. Tieto hyvinvoinnin ja uudistuvien palvelujen tukena. Sotetieto hyötykäyttöön -strategia 2020 [verkkoaineisto]. Sosiaali- ja terveysministeriö. [Viitattu 2020-15-04.] Saatavissa: http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/70321/URN_ISBN_978-952-00-3548-8.pdf?sequence=1&isAllowed=y
SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ 2016. Digitalisaatio terveyden ja hyvinvoinnin tukena. Sosiaali- ja terveysministeriön digitalisaatiolinjaukset 2025 [verkkoaineisto]. Sosiaali- ja terveysministeriö. [Viitattu 2020-16-04.] Saatavissa: http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/75526/JUL2016-5-hallinnonalan-ditalisaation-linjaukset-2025.pdf?sequence=1&isAllowed=y
SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ 2018. Rationaalisen lääkehoidon toimeenpano-ohjelma, Loppuraportti [verkkoaineisto]. Sosiaali- ja terveysministeriö. [Viitattu 2020-16-04.] Saatavissa: http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/160659/15_RATI_toimeenpano_ohjelma_loppuraportti.pdf?sequence=4&isAllowed=y
VANHALA, Taru 2020. Suomalaiset löysivät sähköisen valtuutuksen. Apteekkari [verkkolehti]. [Viitattu 2020-16-04.] Saatavissa: https://www.apteekkari.fi/uutiset/suomalaiset-loysivat-sahkoisen-valtuutuksen.html

Hyvä työergonomia digiaikana – taukoliikuntasovelluksista voimaa ja vireyttä etätyöläisille

Etätyöläinen kuulostaako tutulta? Niskat ja hartiat jumissa, päätä särkee, väsyttää…
Tämänhetkisen Suomea ja koko maailmaa koskevan koronavirusepidemian aikana suositellaan etätyön tekemistä. Etätyön tekeminen ei välttämättä ole kaikille tuttua. Ja se tuo erilaisia haasteita mukanaan. Täytyy opetella erilaiset päivärutiinit. Kotoa ei varmastikaan kaikilta löydy paikkaa, jossa voi ergonomisesti työskennellä. Kun et voi työskennellä ergonomisesti voit saada helposti niskasi ja hartiasi jumiin ja päätä alkaa särkeä ja alkaa työnteko käydä haastavammaksi. Onneksi näin digiaikana löytyy paljon erilaisia taukoliikuntasovelluksia, joita on helppo käyttää sekä puhelimella, että tietokoneella. Taukoliikunta tutkitusti lisää keskittymiskykyä, vireyttä ja tehokkuutta.

Tieto- ja viestintäteknologia on kehittynyt valtaisasti viime vuosina. Voisi sanoa, että joka työpaikalla tietokoneet, mobiililaitteet ja internet ovat jokapäiväisessä käytössä. Tämä paljolti mahdollistaa etätyön tekemisen. (Työturvallisuuskeskus 2017).

Työergonomia?

Kotona töitä tehdessä saattaa oikeanlainen työergonomia helposti unohtua. Helposti jäämme sängylle tai sohvalle jopa lattialle, koska se saattaa siinä hetkessä tuntua hyvältä. Pidemmän päälle kuitenkin aika rasittavaa kropalle.

Kuva 1. Työskentelyasentoja. Kuva: Satu Kinnunen.

Kotona voit parantaa ergonomiaa kiinnittämällä huomiota työpisteeseen, missä teet töitä. Jos teet töitä istuen. Työpisteessä tulisi olla oikean korkuinen työtaso sekä tuoli, jotta saat myös jalat tukevasti lattialle tai jalkatuelle. Hartioiden tulisi olla rentoina ja niska suorassa, joten näyttö sopivalla etäisyydellä suoraan katseen vaakatason alapuolella. Apuvälineistä voi olla myös hyötyä, jos tuntuu ettei hyvää asentoa meinaa löytyä. Esimerkiksi kirjoja tietokoneen alle saat hartiat rentoutumaan tai lisä tyyny selän taakse tukemaan lanneselkää. Jos teet töitä seisten työtason korkeus tulisi olla siten, että voi työskennellä hartiat rentoina ja selkä suorana ja kyynärvarret pöytää vasten. Painon tulisi jakautua tasaisesti molemmille jaloille, välillä on hyvä kuitenkin siirtää painoa jalalta toiselle. Muista myös hyvät kengät tai matto vaimentamaan selkärangan ja alaraajojen nivelille tulevaa painetta. (Työturvallisuuskeskus 2017).

Pitkään jatkuva keskeytymätön istuminen tuo mukanaan tutkitusti terveyshaittoja, vaikka muuten omaat terveelliset elämäntavat. Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi suositukset 2015 jokaiselle ikäryhmälle erikseen. Suositusten avulla etsitään erilaisia käytännön tapoja vähentää istumista kaikissa ikäryhmissä. (STM 2015). Etätyö ei ole fyysisesti kuormittavaa. Yhdeksän tunnin päivittäisellä istumisella on yhteys lihavuuteen ja huonoon unenlaatuun. Tauota suunnitellusti päiväsi. Työasentoa tulisi vaihdella noin puolen tunnin välein. (UKK-instituutti 2019).

Taukoliikunta

On paljon erilaisia taukoliikuntasovelluksia, joiden avulla on helppo tauottaa työpäivää. On sekä maksullisia ja ilmaisia, suomenkielisiä, että englanninkielisiä. Voit ladata sovelluksia puhelimeen tai sitten katsoa videoita tietokoneelta. Youtube on myös erinomaisen hyvä kanava löytää eri pituisia taukoliikuntaohjeita.

Työterveyslaitos on tehnyt tutkimuksen, jossa taukoliikuntasovelluksen avulla pyrittiin vähentämään toimistotyöntekijöiden istumista ja tehostamaan työstä palautumista. Tarkasteltiin myös sovelluksen käytön seurauksia fyysisen toiminnallisuuden, yhteisöllisyyden ja työn tuottavuuden kannalta. Vanhemman tutkijan Anne Punakallion mukaan työntekijöiden työstä palautuminen on ollut nopeampaa, työnteko on ollut energisempää, nyt kun on tauotettu istumista. Myös tuki- ja liikuntaelinten rasitukset ja kipuoireet vähentyneet sekä väsymystä ja muistamattomuutta on vähemmän.
Tutkimuksessa mukana olijat kokeilivat kuuden kuukauden ajan Cuckoo-taukoliikuntasovellusta. Sovellus ilmoitti pidettävistä tauoista. Sovellusta tuli käyttää ainakin kolme kertaa päivässä. Taukoliikuntaohjeistukset oli videoitu, joten niitä oli helppo seurata, videot kestivät 2-3 minuuttia kerrallaan. Vastauksia haettiin kyselyillä, fysiologisilla mittauksilla sekä haastatteluilla. Tutkimustuloksissa selvisi, että taukoliikuntasovellusta käytettäessä mahdollistuu istumisen vähentäminen ja tauottaminen tehokkaasti. He jotka käyttivät sovellusta ahkerimmin, toivat myös organisaatiolla taloudellista hyötyä, kun hyötyä mitattiin koetulla tuottavuudella. Heidän mielestään myös työilmapiiri parani. (Työterveyslaitos 2019.)

Kuva 2. Cuckoo Workout Taukoliikuntasovellus. Kuva: Satu Kinnunen.

On hyvä muistaa, että pitkään istuminen paikallaan on terveydelle haitallista. Ja, että taukoliikunta on hyvästä mutta se ei kuitenkaan yksin riitä. Aikuisen tulisi liikkua 2 tuntia 30 minuuttia viikossa esimerkiksi reipasta kävelyä, jossa tulee hengästyä tai tunti 15 minuuttia raskasta liikuntaa esimerkiksi juoksua. Lisäksi vielä ainakin kahtena päivänä viikossa liikuntaa, mikä ylläpitää tai jopa lisää lihasvoimaa ja -kestävyyttä. (Käypä hoito 2016.)

Liikkumalla pysytään terveinä!

Lukemasi blogiteksti liittyy hyvinvointikoordinaattoriryhmän opintojaksoon Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen menetelmät (10 op). Opintojaksolla analysoidaan mm. digitaalisaation hyötyjä ja haittoja hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyössä. Opiskelijat kirjoittavat ammatillisen blogitekstin ja Sadun kirjoitus on hyvä esimerkki. Lisätietoja saat Savonian nettisivustolta www.savonia.fi.

Kirjoittaja:
Satu Kinnunen, hyvinvointikoordinaattori YAMK-opiskelija, Savonia Ammattikorkeakoulu.

Lähteet:

LIIKUNTA: KÄYPÄ HOITO -suositus 2016. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Käypä hoito -johtoryhmän asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim [Viitattu 2020-04-17.] Saatavissa: https://www.kaypahoito.fi/hoi50075

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ 2015. Istu vähemmän – voi paremmin! Kansalliset suositukset istumisen vähentämiseen. [verkkodokumentti]. Sosiaali- ja terveysministeriö. [Viitattu 2020-04-10.] Saatavissa: http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/74517

TYÖTERVEYSLAITOS 2019. Taukoliikuntasovelluksen käyttö vähensi istumista ja tehosti työstä palautumista. [verkkojulkaisu]. Työterveyslaitos. [Viitattu 2020-04-15.] Saatavissa: https://www.ttl.fi/taukoliikuntasovelluksen-kaytto-vahensi-istumista-ja-tehosti-tyosta-palautumista/

TYÖTURVALLISUUSKESKUS 2017. Digijulkaisut: Etätyössä turvallisesti. [verkkojulkaisu]. Työturvallisuuskeskus. [Viitattu 2020-04-09]. Saatavissa: https://ttk.fi/koulutus_ja_kehittaminen/julkaisut/digijulkaisut/etatyossa_turvallisesti

UKK-INSTITUUTTI 2019. Istumisen vähentämisen suositukset. [Verkkojulkaisu]. UKK-Instituutti. [Viitattu 2020-04-10.] Saatavissa: https://www.ukkinstituutti.fi/liikkumisensuositus/istumisen-vahentamisen-suositukset

Podcastit digitalisaation välineenä

Tänä päivänä ajankohtainen digitalisaatio vaikuttaa koko yhteiskuntaan. Digitaalitek-niikan käyttöönottoa jokaisella yhteiskunnan osa-alueella tarkoittava digitalisaatio kos-kettaa meitä kaikkia. (Talentree 2018). Tällä hetkellä koko maailmaa koettelee Covid-19 viruksen aiheuttama poikkeustila, joten digitalisaatio on tänä aikana noussut yhä tärkeämmäksi. Yksi digitalisaatiota hyödyntävä työväline ovat podcastit. Mutta mitä nämä Podcastit oikein ovat?

IPod ja broadcasting sanojen yhdistelmästä tuleva sana podcast tarkoittaa digitaalisesti jatkettavaa sarjaa, minkä voi tilata ja ladata esimerkiksi kännykkään tai tietokoneelle. Podcast ei ole kuitenkaan radio-ohjelma, mikä tulee tiettyyn kellonaikaan, vaan podcasteja voit kuunnella silloin, kun sinulle parhaiten sopii, vaikkapa lenkkipolulla tai ruokaa laittaessa. Podcasteja voit kuunnella esimerkiksi Spotifyssa tai SoundCloudissa ja podcasteja voit helposti tilata samasta paikasta kuin mistä niitä kuuntelet. (Ahola 2017).

KUVA 1. Podcastia kuuntelemassa. Sanna Hukkanen.

Ensimmäisiä podcasteja käynnistettiin Suomessa 2000-luvun puolessa välissä. (Verke 2017). Tasaisesti suosiotaan kasvattavat podcastit olivat alkuun yksityisten ihmisten tekemiä, mutta vuoden 2010 räjähdysmäisen suosion kasvun jälkeen myös mediatalot kiinnostuivat podcasteista. (Kervinen 2019, 5). Tällä hetkellä niin julkiset kuin yksityiset tahot julkaisevat podcasteja, missä aiheina ovat muun muassa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen eri osa-alueet. Yhtenä hyvänä esimerkkinä on Helsingin kaupungin osaamiskeskus Verke, joka toimi vuosina 2018-2019 opetus- ja kulttuuriministeriön yhtenä nuorisoalan osaamiskeskuksena visionaan digitaalisuuden ymmärtämisen lisääminen nuorten parissa työtä tekevien keskuudessa. Verken yhtenä tavoitteena oli digitaalista mediaa ja teknologiaa hyödyntävien innovaatioiden syntyminen sekä ajankohtaisen tiedon tuotta-minen ja jakaminen esimerkiksi podcastien muodossa. Digitaalinen nuorisotyö onkin hyvä keino edistää nuorten osallisuutta, hyvinvointia ja yhdenvertaisuutta. (Verke s.a.).

Digitalisaatio on mahdollistanut myös podcastien kautta tiedon välittämisen ihmisille. Valtiova-rainministeriön julkaisemassa Digi ekaksi podcast-sarjassa käsitellään esimerkiksi digitaalisten pal-veluiden kehittämisen haasteita. Podcastit käsittelevät eri asiantuntijoiden haastatteluiden kautta, kuinka julkishallinnon digipalveluista saadaan yhtenäiset ja laadukkaat niin asiakkaan kuin viran-omaisen kannalta. (Suomidigi 2018). Sosiaali- ja terveysministeriön Muutoksen tekijät -podcastit puolestaan tukevat toiminnan muutosta sosiaali- ja terveysalan muutosten ja uudistusten kentällä. ”Podcastin tavoitteena on, että kuulija saa käyttöönsä kuntalaisten hyvinvointiin ja terveyteen liit-tyvät parhaat käytännöt ja tutkitut toimintamallit” (STM 2018). Sote-muutosjohtaja Sinikka Salon mukaan podcast on ajasta ja paikasta riippumaton moderni viestintäväline ja podcastien avulla voidaan myös levittää maakunnissa tehdyn kehittämistyön tuntemusta. (STM 2018).

Terveydenhuollon kansallisia laaturekistereitä käsittelevä Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen Laatua hoitoon -podcastin ensimmäisessä podcast-jaksossa pohditaan sen sijaan, mitä terveydenhuollon laadulla tarkoitetaan sekä miten laatua voidaan mitata. (THL 2019). Työterveyslaitoksen ja Strategisen tutkimuksen kahden ohjelman, Osaavat työntekijät – Menestyvät työmarkkinat sekä Terveys, hyvinvointi ja elämäntavat, yhteinen podcast-sarja Workcast käy taasen läpi sote-uudistusta hoiva-alan ammattilaisen näkökulmasta ja käsittelee muun muassa sitä, mitä osaamista hoiva-alan ammattilainen tarvitsee uudistuvissa sosiaali- ja terveyspalveluissa. (TTL s.a.).

KUVA 2. Podcastia tekemässä. Pixabay.

Podcast on yksi sosiaalisen median työväline (KUVA 3). RadioMedian (2018) tekemän tutkimuksen mukaan noin miljoona suomalaista kuuntelee podcasteja. Heistä 36 % kuuntelee podcasteja kotitöiden lomassa, 32 % liikenteessä ja merkittävä osa eli 31 % keskittyy vain podcastin kuuntelemiseen. Älypuhelin on yleisin (72 %) podcastien kuunteluväline. Ihmisiä motivoi podcastien kuunteluun rentoutuminen, uuden oppiminen sekä itsensä kehittäminen. (RadioMedia 2019). Podcastien avulla voit harjoittaa hengitysrentoutusta, kuunnella viimeisimpiä uudistuksia hyvinvoinnin edistämisessä ja lisätä tietouttasi vaikka koronaviruksen anatomiasta tietokirjailija ja tekoälyasiantuntija Antti Merilehdon (2020) juontaman podcastin kautta. Tämä Merilehdon luotsaama podcast-sarja sai yli 35 000 kuuntelua neljässä päivässä. (Palokangas 2020). Tämä kertoo siitä, miten podcasteilla on kysyntää ja tarvettakin, kun aiheena on koko kansakuntaa koskettava pandemia. Merilehto (2020) toteaakin, että tällaisena poikkeuksellisena aikana on hyvä olla tietoa mahdollisimman mo-nissa kanavissa, sillä ihmisinä me olemme hyvin erilaisia oppijoita.

KUVA 3. Sosiaalinen media. Pixabay.

Evikoski, Kemppainen ja Laakso (2019) käsittelivät opinnäytetyössään unen merkitystä oppimiseen, koulunkäyntiin sekä hyvinvointiin ja lopputuloksena syntyi podcast-jakso ja opas yhdeksäsluokkalaisille. ”Tavoitteena oli toteuttaa mielenkiintoinen ja informatiivinen podcast -jakso, jota voi hyödyntää ajankohtaisena opetusmenetelmänä ja terveyskasvatuksen työvälineenä” (Evikoski ym. 2019). Podcastit olisivatkin oiva väline myös opetuksen tueksi ja Evikosken ym. (2019) podcast sekä opas tulevatkin Kuitinmäen koulun opettajien käyttöön terveyskasvatuksen opetuksen tueksi. Podcastit voisivat olla myös ratkaisu uuden ja ajantasaisen koulutustiedon välittämiseen esimerkik-si sairaanhoitajille heidän kiireisen työnkuvan vuoksi. Podcast nopeana ja tehokkaana välineenä olisi hyvä ja tehokas keino lisäkouluttaa ja/tai jatkokouluttaa henkilöstöä ja välittää uutta tietoa. (Healio 2007).

Kultuuri muuttuu koko ajan yhä enemmän teknologiakeskeisemmäksi. Samalla digitalisaation yleistyessä, on podcasteista tullut yleinen tiedon välittämisen työväline alasta riippumatta. Ehkäpä hy-vinvointikoordinaattoreillakin on joku päivä oma podcast -sarja, minkä kautta tietoisuus moniam-matillisesta ja laajasta hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyöstä leviää yhteiskunnassa. Podcastit olisivat oiva keino opettajillekin opetuksen tueksi, kuten Evikoski ym. (2019) opinnäytetyössään totesivat. Jokos muuten sinä olet tutustunut podcastien laaja-alaiseen ja monipuoliseen valikoimaan?

Lukemasi blogiteksti liittyy hyvinvointikoordinaattoriryhmän opintojaksoon Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen menetelmät (10 op). Opintojaksolla analysoidaan mm. digitaalisaation hyötyjä ja haittoja hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyössä. Opiskelijat kirjoittavat ammatillisen blogitekstin ja Sannan kirjoitus on hyvä esimerkki. Lisätietoja saat Savonian nettisivustolta www.savonia.fi.

Kirjoittaja:
Sanna Hukkanen, hyvinvointikoordinaattori YAMK-opiskelija, Savonia Ammattikorkeakoulu.

Lähteet:

AHOLA, Jukka 2017. Mikä on podcast? Kertojan ääni podcast kirjallisuudesta ja kirjoittamisesta. AudioTheme. [Viitattu 2020-4-1.] Saatavissa: https://kertojanaani.fi/mika-on-podcast/

EVIKOSKI, Reeta, KEMPPAINEN, Johanna ja LAAKSO, Heidi 2019. Unen merkitys oppimiseen, kou-lunkäyntiin ja hyvinvointiin – Podcast -jakso ja opas yhdeksäsluokkalaisille. Laurea-ammattikorkeakoulu.Terveydenhoitotyön koulutusohjelma. Opinnäytetyö. [Viitattu 2020-4-10.] Saatavissa: https://www.theseus.fi/handle/10024/265083

HEALIO 2007. Using Podcasts for Nursing Education. The Journal of Continuing Education of Nurs-ing. [Viitattu 2020-4-13.] Saatavissa: https://www.healio.com/nursing/journals/jcen/2007-3-38-2/%7B9b54daa9-c459-4c37-abe5-a3167038ae45%7D/using-podcasts-for-nursing-education

KERVINEN, Sini 2019. Podcastien kaupallistaminen Suomessa. Case: RadioPlay. Haaga-Helia am-mattikorkeakoulu Oy. Tietojärjestelmäosaamisen koulutusohjelma. Opinnäytetyö. [Viitattu 2020-4-13.] Saatavissa: https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/166995/FINAL_ONT_Kervinen_PodcastienKaupallistaminenSuomessa.pdf?sequence=2&isAllowed=y

MERILEHTO, Antti 2020. Koronan anatomia. Supla. [Viitattu 2020-4-10.]. Saatavissa: https://www.supla.fi/ohjelmat/koronan-anatomia

PALOKANGAS, Piritta 2020. Koronan anatomia -podcast pomppasi Suplan kuunnelluimmaksi – yli 35 000 kuuntelua neljässä päivässä. Markkinointi&mainonta. [Viitattu 2020-4-10.] Saatavissa: https://www.marmai.fi/uutiset/koronan-anatomia-podcast-pomppasi-suplan-kuunnelluimmaksi-yli-35-000-kuuntelua-neljassa-paivassa/739069ec-bbbb-4ed5-be15-09636f445512

RADIOMEDIA 2019. Podcast-tutkimus. RadioMedia. [Viitattu 2020-4-10.] Saatavissa: https://www.radiomedia.fi/radiomainonta/tutkimustietoa-radiosta/podcast-tutkimus

STM 2018. Muutoksen tekijät -podcast tukee toiminnan muutosta. Sosiaali- ja terveysministeriö. [Viitattu 2020-4-14.] Saatavissa: https://stm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/muutoksen-tekijat-podcast-tukee-toiminnan-muutosta

SUOMIDIGI 2018. Podcast: Digi ekaksi – julkishallinnon digipalveluista yhtenäiset ja laadukkaat. Digi- ja väestötietovirasto. [Viitattu 2020-4-1.] Saatavissa: https://www.suomidigi.fi/kehittamisesimerkit/podcast-digi-ekaksi-julkishallinnon-digipalveluista-yhtenaiset-ja-laadukkaat

TALENTREE 2018. Digitalisaation pikakurssi: hyödyt ja haasteet yrityksille. Talentree. [Viitattu 2020-4-15.] Saatavissa: https://talentree.fi/blogi/digitalisaation-pikakurssi/

THL 2019. Ensimmäinen Laatua hoitoon -podcast julkaistu! Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. [Vii-tattu 2020-4-14.] Saatavissa: https://thl.fi/fi/-/ensimmainen-laatua-hoitoon-podcast-julkaistu-

TTL s.a. Workcast: kohti uutta sotea. Työterveyslaitos. [Viitattu 2020-4-14.]. Saatavissa: https://www.ttl.fi/workcast-kohti-uutta-sotea/

VERKE 2017. SC 39: Ajatus – Podcastien historia Suomessa. Somecast. [Viitattu 2020-4-13.] Saata-vissa: https://www.verke.org/blog/sc-39-ajatus-podcastien-historia-suomessa/

VERKE s.a. Verke. [Viitattu 2020-4-13.] Saatavissa: https://www.verke.org/verke/

Etätyö osana digitalisaatiota – nyt se on ajankohtaisempaa kuin koskaan

Tällä hetkellä ( kevät 2020) suositellaan etätöitä tehtäväksi niiden osalta, joille se vain suinkin töiden puolesta on mahdollista. Elämme poikkeuksellisessa tilanteessa, jossa yhteiskuntamme ei ole koskaan ennen ollut. Koronaviruspandemia on vaikuttanut vahvasti arkeemme. ”Etätöitä tulee suosia, jos työtehtävät sen mahdollistavat.” (Yle 2020.) Työterveyslaitos määrittelee etätyön kiinteästä työpaikasta ja työajasta riippumattomaksi työksi. Etätyötä on nyt tehtävä koronaviruksen leviämisen ehkäisemiseksi. (TTL 2020a).

Suomi lukeutuu yhdeksi maailman kärkimaista julkisissa sähköisissä palveluissa ja suomalaisilla on myös tutkitusti EU-maiden paras digiosaaminen. Suomella on siis erittäin hyvät edellytykset digiloikkaan. Digitalisaatio vaatii uudistumista erityisesti kuitenkin organisaatioilta ja henkilöstöltä jokaisella toiminnan tasolla. (STM 2016, 73.) Tällä hetkellä ratkaisuna käytetään etätyötä, jos työtehtävät sen sallivat.

Joustava sanaa kuvaavat ominaisuuksista taipuisa, kimmoisa ja elastinen. Joustavuuden katsotaan olevan entistä tärkeämpi ominaisuus selviytyäksemme työelämän jatkuvassa muutoksessa niin työntekijöinä, organisaatioina kuin kansakuntana. Varovainen arvio tutkimuksien mukaan on se, että vuosikymmenessä etätöiden määrä on arvioilta kaksinkertaistunut. (Kandolin, Ropponen Tuomivaara 2016, 62–63.) Tämänhetkinen maailman laajuinen kriisitilanne on pakottanut meidät hyppäämään digitalisaation maailmaan entistä vahvemmin luoden uusia ratkaisuja hyödyntämällä digitaalisia välineitä tietokoneita, puhelimia ja älylaitteita työntekemisessä. Nyt on siis aika olla joustava ja sopeutua tilanteeseen ja katsoa asioita luovuuden silmin.

Etätyöllä on todettu olevan potentiaalia edistää työntekijöiden hyvinvointia ja tuottavuutta. Etätyö lisää mahdollisuuksia autonomisiin työjärjestelyihin, jossa työntekijä voi itse määrittää oman työrytmin, työjärjestyksen ja aikataulun mukaan. Näin työn ja muun elämän rytmittäminen helpottuu. (Kandolin, Ropponen Tuomivaara 2016, 64.) Haasteellinen tilanne on saanut meidät kaikki pohtimaan omia töitämme uudella tavalla, pakottaen meidät osaksi myös epämukavuusalueelle hyödyntämään digitalisia välineitä työn tekemisessä. Tilanne on antanut meille mahdollisuuksia toteuttaa työtämme digitalisaation avulla myös niissä työtehtävissä, joissa sitä ei ole aikaisemmin hyödynnetty tai se ei ole aiemmin ollut mahdollista. Pakko luo uusia mahdollisuuksia.

Vaikutusmahdollisuudet oman työntekemiseen nähdäänkin olevan tutkimusten mukaan keskeistä työhyvinvoinnille. Lisäksi etätyössä työskentelyssä on vähemmän keskeytyksiä. Kun etätyöskentelyyn liittyvät järjestelyt ovat onnistuneita työntekijöiden työtyytyväisyys kasvaa ja sitoutuminen organisaatioon lisääntyy. Parhaimmillaan koetaan vähemmän stressiä kuin työpaikalla ja samalla työntuottavuuden nähdään lisääntyvän. Kodin ja työpaikan väliset matka ajat ja kulut vähentyvät. Etätyömahdollisuus nähdään myös työnantajan näkökulmasta positiivisena rekrytointialueen laajentumisena. Etätyö vähentää toimistokustannuksia ja liikennepäästöjä ja tukee aluekehitystä myönteisesti. (Kandolin, Ropponen Tuomivaara 2016, 64.) Etätyöllä nähdään siis olevan paljon myönteisiä vaikutuksia työhyvinvointiin ja tuottavuuteen sekä ilmastoon ja digitalisaation edistämiseen.

Miten etätyö vaikuttaa digitalisaatioon ja työhyvinvointiin korona pandemian aikana?

Etätyön tekeminen tässä uudessa tilanteessa voi olla erilaista kuin aikaisemmin ja se voi vaikuttaa niin myönteisesti kuin tuoda haasteita perhetilanteeseen ja liikkumisrajoitusten suhteen. Uusi tilanne vaatii työrutiinien uudelleen organisoimista ja muotoilua ja voi näin ollen kuormittaa. (TTL 2020a).
Herään aamulla klo 7.00 ja nousen ylös vuoteesta. 5-vuotias on herännyt jo minua aikaisemmin ja laittanut tablet tietokoneen päälle ja katsoo lasten ohjelmia youtubesta. 9-vuotias nukkuu vielä ja samalla kun kuljen huoneen ohi, nostan verhot, jotta kevään auringon valo pääsee huoneeseen. Mieheni on myös noussut ylös ja napsauttanut kahvinkeittimen päälle. Olemme etänä, kotona koko perhe. Aamu on kiireetön, mutta hetken kuluttua talon täyttää lasten nahistelu, joka jatkuu aina klo 7.45 aamupalapöydässä. Kun olen saanut aamun askareet valmiiksi, livahdan hiljaa kuopuksen huoneeseen, jossa oma etätyöpisteeni odottaa minua. Aikaisemmat etätyökokemukseni ovat yksittäisistä päivistä, joita on aikaisemmin ollut muutaman kerran kuukaudessa. Nyt olemme olleet etänä koko perhe jo kokonaisen kuukauden.

Työterveyslaitoksen mukaan koronatilanteessa etätyöhön perinteisesti liitetyt edut, kuten häiriöttömyys, työrauha ja keskittyminen sekä työssä kuormittumisen väheneminen, eivät välttämättä täysin toteudu. Koronavirus tilanteessa etätyön tekeminen perustuu työntekijän, esimiehen ja työnantajan väliseen luottamukseen, yhteiseen suunnitteluun ja sopimiseen sekä itseohjautuvuuteen. Tärkeää on myös se, että etätyöntekijöitä ohjataan ja tuetaan työskentelyn aloittamisessa tarpeen mukaan, erityisesti tulisi varmistaa tietotekninen tuki pulmatilanteissa. (TTL 2020a.)

Kuva: Etätyö Miksi-miksi ei? Jenna Härkönen.

Klo 9.30 autan 9-vuotiasta aloittamaan Teams kokouksen, jossa 2-luokkalaiset kokoontuvat. Huoneen täyttää iloinen puheensorina. Etätyötä harjoittelevat jo nämä pienet alakoulunalkajat sekä heidän opettajansa, jotka ovat joutuneet tilanteessa opettelemaan uusia ratkaisuja hyödyntämällä digitaalisia välineitä opetuksessaan. Tutut lapset luurit päässä katsovat tietokoneen kuvaruudusta. Millaista työtä tämä sukupolvi tekee tulevaisuudessa digiloikkaan hypätessään jo näin varhain, mietin mielessäni. Palaan takaisin oman työni ääreen suunnittelemaan ja markkinoimaan webinaaria Etätyö yrityksissä ja sen parhaat käytännöt.

Aika kuluu kuin siivillä ja nousen ylös katsomaan kelloa, keittiössä tuoksuu ruoka, mieheni on laittanut meille lounasta. 5-vuotias vaatii huomiota, ruokailun jälkeen hänellä on selvästi päiväunien aika. Asetumme kaikki lounaalle ja kun istahdan pöytään työpuhelimeni soi. Kiiruhdan vastaamaan ja pääsen palaamaan lounaan äären vasta hieman myöhemmin. Syötyäni on aika laittaa kuopus päiväunille niin kuin hoitopäiviin kuuluukin ja kannustaa 9-vuotista tekemään koulutehtäviä. Hän ei nyt millään malttaisi. Äidin rooliin kuuluvien ohjeistuksieni jälkeen jatkan taas työroolissani Teams-palaverin muodossa ja laitan huoneen oven kiinni merkiksi, ettei minua nyt saa häiritä.

Tutkimuksien mukaan suurimpia etätöihin liitettyjä huolenaiheita ovat työajan, paikan ja työn ja muun elämän piirin rajojen hämärtyminen sekä vähäiset mahdollisuudet päästä vaikuttamaan työpaikan asioihin sekä sosiaalisten vuorovaikutusten niukkuus. Vaikeudet irrottautua työstä ja liiallinen kuormittuminen vaativat myös perheeltä paljon joustavuutta ja sopeutumista. Sopimattomat työtilat ja kustannusten kasvu ovat huolenaiheita etätyössä ja yksinäisyyden ja eristyneisyyden tunteet voivat vahvistua. (TTL 2020b.) Näihin on kiinnitettävä erityisesti huomiota syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Suurimmalle osalle meistä tilanne on uusi, ja mainittakoon että useimmat työikäisistä eivät voi tehdä töitään etänä. Etätöihin totuttelu on sujahtanut arkeemme kuitenkin yllättävän hyvin. Olemme ottaneet digiloikan koko perhe. Haasteitakin on ollut, mutta olemme selvinneet tänä poikkeuksellisena aikana. Tulevaisuudessa tämä poikkeuksellinen tilanne vaikuttaa etätyökulttuuriimme yhteiskunnassa.

Lukemasi blogiteksti liittyy hyvinvointikoordinaattoriryhmän opintojaksoon Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen menetelmät (10 op). Opintojaksolla analysoidaan mm. digitaalisaation hyötyjä ja haittoja hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyössä. Opiskelijat kirjoittavat ammatillisen blogitekstin ja Jennan kirjoitus on hyvä esimerkki. Lisätietoja saat Savonian nettisivustolta www.savonia.fi.

Kirjoittaja:
Jenna Härkönen, hyvinvointikoordinaattori YAMK-opiskelija, Savonia Ammattikorkeakoulu.

Lähteet:

TTL 2020a. ETÄTYÖ KORONAVIRUSTILANTEESSA [verkkojulkaisu]. Työterveyslaitos. [viitattu 2020-04-13] saatavissa: https://hyvatyo.ttl.fi/koronavirus/ohje-etatyohon

TTL 2020b. JOUSTAVA TYÖAIKA [verkkojulkaisu]. Työterveyslaitos. [viitattu 2020-04-13] saatavissa: https://www.ttl.fi/tyontekija/tyoaika/joustava-tyoaika/

KAJANDER, Riikka 2020. Lue lista hallituksen suosituksista koronaviruksen leviämisen hillitsemiseksi [verkkojulkaisu] Yle uutiset. [viitattu 2020-04-13] saatavissa: https://yle.fi/uutiset/3-11253784

KANDOLIN, Irja, ROPPONEN, Annina ja TUOMIVAARA, Seppo 2016. JOUSTO-OPAS – Sujuvuutta työhön yksilöllisillä ja yhteisöllisillä ratkaisuilla [verkkodokumentti]. Työterveyslaitos. [viitattu 2020-04-13] saatavissa: http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/131548/Jousto_opas.pdf?sequence=1&isAllowed=y

STM 2016. Digitalisaatio terveyden ja hyvinvoinnin tukena. Sosiaali- ja terveysministeriön digitalisaatiolinjaukset 2025 [verkkodokumentti]. Sosiaali- ja terveysministeriö. [viitattu 2020-04-15] saatavissa: https://verkkojulkaisut.valtioneuvosto.fi/stm/zine/2/cover

 

Hyvinvointikoordinaattoriopiskelijoiden kaksi ensimmäistä vuotta

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on monialaista ja monitieteistä työtä. Erilaiset yhteiskunnalliset haasteet kuten väestöryhmien terveys- ja hyvinvointierojen kaventaminen, mahdollisten sosiaalisten ongelmien ja syrjäytymisen ehkäisy, ongelmien ja haasteiden varhainen tunnistaminen ja kuntalaisten osallisuuden vahvistaminen ovat keskeinen osa hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen parissa työskentelevät asiantuntijat tarvitsevat oman osaamisensa vahvistamiseen uudenlaista koulutusta ja tätä on Savonian Hyvinvointikoordinaattori YAMK-tutkinto-ohjelma tarjonnut syksystä 2018 alkaen.

Millainen matka on ollut opiskelijan näkökulmasta?
Matka on ollut mielenkiintoinen ja innostava ja se on tuntunut omalta jutulta. Opiskelijaryhmä ollut hyvä ja sopiva, yhteishenkeä on löytynyt ja se on jatkunut koko koulutuksen ajan. Opiskeluaika on mennyt nopeasti. Opettajat olleet viisaita, lempeitä ja helposti lähestyttäviä. Matka vaatinut myös itsenäisyyttä, verkostoitumista ja yhteistyön merkityksen ymmärtämistä. Opintoja voinut linkittää omaan työhön ja lopputulema on ollut hyvin opettavaista. Kehittävä työote on jäänyt elämään tulevaankin työelämään. Monialainen opiskelijaryhmä on avartanut omaa osaamista ja tietämystä. On saanut rohkeutta lähteä kehittämään asioita työelämässä ja luottamus omaan asiantuntijuuteen on kasvanut.

Mitä on opittu hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä?
On huomattu, kuinka laaja-alaisesta asiasta hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä on kyse. On oppinut katsomaan asioita eri näkökulmista ja kyseenalaistamaankin niitä, etsimään tietoa ja perustelemaan näkökantojaan syvällisemmin ja faktoihin perustuen. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä voi tehdä eri sektoreilla. Oman ammatillisuuden ja asiantuntijuuden vahvistuminen, näyttöön perustuvan tiedon haun osaaminen, mittareiden käyttö, strategiatyön merkitys hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työssä, menetelmien käyttö ja niiden arviointi ovat hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen keskeisiä teemoja.

Esimiestyöskentelyn ja tiedolla johtamisen näkökulma on vahvistunut koulutuksen myötä ja sen merkitys hyvinvointityössä on ilmeinen. Kansainvälisille kentille toteutetut opintomatkat ovat avanneet silmiä ja antaneet perspektiiviä omaan työhön.

Mitä on vielä oppimatta?
Paljon jäi vielä oppimatta; allekirjoitamme elinikäisen oppimisen tärkeyden. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen muuttuu ajassa. Jatkossa ehkä kaipaamme vahvistusta hanketyöskentelyssä, kuntatalousosaamisessa ja oman osaamisen brändäyksessä ja moderneissa työnhakutaidoissa. Työllistymismahdollisuudet hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyössä ovat laajat.

Miten tulevaisuus? Mitä on edessä?
Meillä on toiveena päästä hyödyntämään oppeja käytännössä ja oppimaan lisää. Toivomme, että eri toimialoille/sektoreille palkattaisiin meitä uusia ammattilaisia rohkeasti ja hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen otettaisiin tosissaan ja ymmärrettäisiin satsaamisen tärkeys ennaltaehkäisyyn entistä paremmin. Järjestötoimijoiden rooli tulee tulevaisuudessa vahvistumaan, työmahdollisuudet lisääntyvät, tulevaisuuden sote –keskukset voisivat olla uusi ”aluevaltaus” hyvinvointikoordinaattoritutkinnon suorittaneille.

Meillä on huoli pitkäjänteisen hyvinvointi ja terveyden edistämistyön onnistumisesta, siihen panostamisesta sekä asiantuntijoiden hyödyntämisestä kevään 2020 poikkeustilanteen jälkeen. Muutosjohtajuuden näkökulma ja selkeä tiedottaminen vaativat panostusta. Miten hyvin nämä asiat huomioidaan jatkossa? Poikkeustilanteen jälkeen useat asiakasryhmät vaativat erityistä huomiota, esimerkkeinä nuoret, mielenterveys- ja päihdetyötä tarvitsevat kuntalaiset sekä ikääntyvät. Miten hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyö turvataan heidän kohdallaan?

Mitä suunnitelmia opintojen jälkeen?
Toiveena on löytää ja saada koulutusta vastaava työpaikka tai jatkaa opiskelua edelleen. Kannustamme ja rohkaisemme muita hakemaan YAMK -tutkintoihin Savonia-ammattikorkeakouluun. Toivomme saavamme sellaisia työtehtäviä, jossa pääsisimme hyödyntämään koulutuksessa saatua ammattitaitoa ja osaamista, koska meillä on ”palo” kehittää hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä jatkossakin. Uskomme pääsevämme uralla eteenpäin!

Kirjoittajat:

Hyvinvointikoordinaattoriopiskelijat, TYKO18SY ryhmä, Savonia-ammattikorkeakoulu

Riitta Turjamaa, lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu

Pirjo Turunen, lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu

 

 

Kuva 1: Tässä me olemme :). Kuva: Savonia-ammattikorkeakoulu Oy

 

Ikäihmisten sähköinen asiointi

Verkkopalvelut ovat tulleet useille yhä enemmän tutummiksi viimevuosien kuluessa. Olemme tottuneet käyttämään niitä niin palveluasioinnissa kuin myös päivittäisessä asioinnissakin. Tekstiviestit muistuttavat meitä varatusta hammaslääkäriajasta, potilas- ja asiakastietoja voimme helpota selata sähköisestä järjestelmästä. Erilaisten sovellukset helpottavat arkirutiineitamme niin töissä kuin vapaa-ajalla. Myös useat päivittäiseen asiointiin liittyvät palvelut ovat helposti saatavilla verkkoasioinnin välityksellä. Näin korona viruspandemian aikana take away- ruoka-annokset tuovat ravintoloitsijoille kaivattua lisätuloa, mutta myös ruuan kotiin kuljetus on yleistynyt. Lähikaupat ja kuljetusyrittäjät ovat kehittäneet nopeasti helppoja ruuan keräily- ja kuljetuspalveluja, sekä myös useat seurakunnat ja kunnat ovat ottaneet palveluihinsa avustus- ja kotiinkuljetuspalveluita.

Kaikki ikäryhmät eivät kuitenkaan kulje sähköisten palvelujen valtavirrassa. Nuoremmista ikäryhmistä jopa 90 % käyttää verkkoasiointia, mutta vanhimmissa ikäryhmissä jopa 2/3 eivät käytä ollenkaan sähköistä asiointia, tai kaipaavat apua digitaalisessa asioinnissa (Hyppönen ja Ilmarinen 2018, 288).

Varsinkin ikääntyneet tarvitsevat useita eri palveluja arjen toimintojen tueksi, näitä palveluja ovat mm. sosiaali – ja terveyshuollon palvelut, pankki-, kauppa-, vero-, liikenne-, ja kiinteistöhuollon palvelut. Sähköiset palvelut ovat tärkeä osa iäkkään tarvitsemista palveluista ja näinollen ovatkin osa iäkkään elämänhallintataitoja sekä tukevat kotona asumista. Kuten voimme päätellä oheisesta kuviosta ikäihmiset käyttävät sähköisistä palveluista eniten pankki- ja terveydenhuollon palveluita.

Kuva 1. Ikäihmisten käyttämät sähköiset palvelut (Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto Valli ry, Ikäteknologiakeskus 2019)

Sähköiset palvelut päätöksenteossa

Sähköisten palvelujen kehittäminen ja digitalisaatio on nostettu myös valtakunnan tasolla tärkeäksi hallitusohjelman teemaksi. Rinteen hallitusohjelmaan kuuluu digitalisaation edistämisen ohjelma: digitalisoidaan julkiset palvelut – kärkihanke. Hankkeen tarkoituksena on saada vuoteen 2023 mennessä digitaaliset palvelut kaikkien yrityksien ja kansalaisten saataville (Valtionvarainministeriö 21.10.2019). Digitaalisten palveluiden saavutettavuutta määrittelee myös laki digitaalisten palvelujen saavutettavuudesta (saavutettavuusdirektiivi). Saavutettavuusdirektiivi velvoittaa, että julkinen viranomaistoiminta ja osittain myös yksityinen sektori noudattavat vaatimuksia. Kansalaiselle tämä näkyy helppokäyttöisempinä ja ymmärrettävimpinä verkkosivuina. (Etelä-Suomen aluehallintovirasto 2020.) Käytännössä tämä tarkoittaa mm. julkisyhteisön verkkosivujen uudistamista uuden lain mukaisesti syyskuun 2020 loppuun mennessä. Hallinnon digitalisaatio on yhteinen tavoite myös koko Euroopassa (Kauppila, Kiiski ja Lehtonen 2018, 10–11, ks. myös Eurooppa-neuvosto, Euroopan unionin neuvosto)

Sähköiset palvelut ammattilaisen arjessa

Suomessa sosiaalihuollon palveluissa on jo pitkään ollut pääpaino tiedonhallinnon perusteiden kehittämisessä, ei niinkään sähköisten palvelujen edistämisessä (Kauppila ym. 2018, 10–11). Käytännössä tämä on näkynyt ammattilaisten arjessa kirjaamiskoulutuksina sekä tietosuojaan liittyvien asioiden kehittämisenä. Ammattilaisten osaamisen edistämiseksi digitalisoituvan sosiaalityön edistämiseksi on Lapin Yliopistossa toteutettu kolme sosiaalityön eosaamisen maisterikoulutushanketta vuosien 2015-2017 aikana (Kairala 2017,7). Digitalisaation vaikutukset on otettu huomioon myös tulevassa sote-uudistuksen Toivo- hankkeessa (tiedolla johtaminen- ohjaus-valvonta). Digitalisaatio on  työväline, jonka avulla tehdään mahdolliseksi tiedolla johtaminen, palvelujen järjestäminen ja sujuva tiedonkulku. (Valtioneuvosto, Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos.)

Meneillään olevat sähköisten palvelujen tutkimushankkeet ja projektit

Ikääntyvien teknologian käyttöä on tutkittu useissa tutkimuksissa. Vanhustyön keskusliiton ja vanhus- ja lähimmäispalveluliiton KÄKÄTE-projekti (käyttäjälle kätevä teknologia) selvitti vuosien 2012–2013 aikana miten ikääntyvät itse kokevat teknologian käytön ja millä teknisillä ratkaisuilla voitaisiin palveluja saada paremmiksi (Norlund, Stenberg, Nykänen, Ranta ja Virkkunen 2014). Vanhus- ja lähimmäispalveluliiton ikäteknologiakeskus on selvittänyt ikäihmisten asiointia internetissä sekä sitä millaisia haasteita ikäihmiset ovat kokeneet verkkoasioinnissa (2017 Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto Valli ry ja Ikäteknologiakeskus).

Maakunnissa on meneillään useita kehittämishankkeita. Parhaillaan meneillään olevia digitalisaation kehittämishankkeita on mm. digitalisaation optimointi Kainuussa- Hyvinvointi ja Terveys (DIHYTE)- hanke. Hankkeen tavoitteena on edistää Kainuun sosiaali-, terveys-, ja hyvinvointipalveluiden kehittämistä ja uusien toimintatapojen omaksumista julkisten ja yksityisten toimijoiden välillä. (Kainuun etu Oy.) Uusia sähköisiä palveluita iäkkäille on ideoitu mm. Hyvinvointi-hackatlonissa (Sosiaali- ja terveysministeriö 2017). Uusista digitaalisista palveluista esimerkkinä CGI:n KODA eli kotona asumisen digitaaliset palvelut- hanke, jonka tavoitteena on yhdistää erityyppisiä teknologisia ratkaisuja ja tukea ikääntyvän väestön kotona asumista.

Pirkanmaalla on käynnissä Pirkanmaan Liiton koordinoima alueellisen digituen koordinaation kehittämishanke (PiDiKe) ajalla 1.11.2019 – 31.10.2020. Digituella tarkoitetaan sähköisen asioinnin, palveluiden ja käytön tukea. Digituen muotoja voivat olla erilaiset etä- ja lähituen palvelumuodot ja koulutukset. Taustatukena hankkeessa on digi- ja väestötietovirasto (DVV) digitukitiimi. Digituen kohderyhmänä ovat ikäihmisten lisäksi apua tarvitsevat erityisryhmät. Hankeen tavoitteena on luoda digituen verkosto oheisen kuvion mukaisesti. (Lappi, 2020)

Kuva 2. Pirkanmaan digituen verkosto (Lappi, 2020)

Muita Pirkanmaalla käynnissä olevia samansuuntaisia hankkeita ovat Tampereen kesäyliopiston Geronet-hanke, Digiosaamista kaikille- hanke (Tampereen Ahjola 2019-2020) ja Perustaidot paremmaksi-hankkeet 2019-2020. (Lappi,  2020)

Tulevaisuuden haasteet ikäihmisten sähköisten palvelujen kehittämisessä ja käyttöönotossa

Haasteena ikäihmisten digitaalisten palvelujen kehittämisessä sosiaalityön näkökannalta voidaan pitää palvelujen kokonaisuuden koordinoimista ja vaikuttavuuden arviointia. Mukana toiminnan suunnittelussa tulisi olla sosiaalialan ammattilaisia. Digitaaliset palvelut eivät saa toimia syrjäyttävinä palveluina (Kairila 2017, 7)

Sosiaalihuollon sähköisten palvelujen nykytila ja kehittämistarpeet- raportin mukaan (Kauppila ym. 2018, 28)  ikäihmisille suunnattuja sähköisiä palveluja on kuitenkin melko vähän, yleisin yhteydenottotapa on ollut puhelin. Edellä kerrottujen hankkeiden ja projektien määrän ja laajuuden perusteella voidaan päätellä että parhaillaan on menossa useita tärkeitä digitalisuuden kehittämiseen ja edistämiseen liittyviä hankkeita. Samalla myös tutkitaan ja selvitetään kansalaisten digitaitoja. Pirkanmaan PiDiKe- hankeen tavoitteena on koota yhteen eri toimijoita ja samalla saada aikaan keskustelua digitukea tarjoavia toimijoiden kesken. Toisaalta edelleen tarjottavien digitaalisten palveluiden pirstaleisuus on tulevaisuudessa suuri uhka. Olisi keskeistä keskittyä ikäihmisten kohdalla varsinkin vain muutamiin keskeisiin palveluihin (Kauppila ym. 2018, 36). Digitaalisten palvelujen kehittämiseen liittyy myös paljon eettistä ja tietosuojaan liittyvää pohdintaa. Älykännyköihin ladattavat sovellukset tai julkisella sektorilla käytössä olevat ohjelmat ovat kaupallisia sovelluksia. Uuden ohjelman käyttöönotto vaatii käyttäjältään uudelleen kouluttautumista ja useimmiten myös uusia toimintatapoja. Siksi olisi tärkeää että uudet sähköiset palvelut olisivat toimintavarmoja ja helppokäyttöisiä.

Tärkeää ikäihmisten digitaalisten palvelujen kehittämisessä olisi kehittää ja suunnitella palveluita yhdessä ikäihmisten kanssa. Ikäihmisiä on eri- ikäisiä, toimintakyvyltään erilaisia sekä eri elämäntilanteessa olevia henkilöitä. Osa ikäihmisistä on joutunut jo työelämässä käyttämään digitaalisia palveluita kun taas vanhemmat ikäihmiset ovat vähitellen joutuneet ikääntyessään oppimaan digitaalisten palvelujen käyttöä.  PiDiKe hankkeessa on huomattu, miten tärkeää saada samaan verkostoon digitukea tarjoavia toimijoita. On olemassa hyviä sähköisiä palveluita, mutta palvelujen käytön opastukseen tulisi saada ikäihmisille kohdennettua neuvontaa. Pankkien ja Kelan työntekijät, yksityisen sektorin palvelutuottajat sekä kuntien vapaa-aikapalvelujen ja vanhuspalveluiden palveluohjaajat, kotihoidon ja kirjastojen työntekijät ovat avainhenkilöitä ikäihmisten digitaitojen kasvokkain tapahtuvassa opastuksessa. Yhdistyksien vertaisohjaajat ovat myös hyvä ja toivottava apu palveluiden opastuksessa. Lisäksi olisi varmistettava, että palvelut ovat maksuttomia tai ainakin kohtuuhintaisia. Ikäihmiset tarvitsevat sähköisten palvelujen käyttöön tukea ja apua.

Lukemasi blogiteksti liittyy hyvinvointikoordinaattoriryhmän opintojaksoon Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen menetelmät (10 op). Opintojaksolla analysoidaan mm. digitaalisaation hyötyjä ja haittoja hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyössä. Opiskelijat kirjoittavat ammatillisen blogitekstin ja  Soilen kirjoitus on hyvä esimerkki. Lisätietoja saat Savonian nettisivustolta www.savonia.fi.

Kirjoittaja

Soile Hanski, hyvinvointikoordinaattori YAMK-opiskelija, Savonia Ammattikorkeakoulu.

Lähteet

CGI 2020. KODA-hanke luo uudenlaista mallia sote-palveluiden kehittämiseen [artikkeli verkkosivulla].[Viitattu 2020-14-4.] Saatavissa:https://www.cgi.fi/fi/artikkelit/koda-hanke-luo-uudenlaista-mallia-sote-palveluiden-kehittamiseen

ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO 2020. Digi kuuluu kaikille! [Verkkosivu]. [Viitattu 2020-14-4.] Saatavissa:https://www.saavutettavuusvaatimukset.fi/

EUROOPPA-NEUVOSTO, EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO 2020. Euroopan digitaaliset sisämarkkinat [Verkkosivu].  [Viitattu 2020-14-4.] Saatavissa:https://www.consilium.europa.eu/fi/policies/digital-single-market/

HYPPÖNEN, Hannele ja ILMARINEN, Katja 2018. Sähköisten sosiaali- ja terveyspalvelujen tarjonta, palvelujen käyttö ja esteet. Julkaisussa: KESTILÄ, Laura & KARVONEN, Sakari (toim.) Suomalaisten hyvinvointi 2018. Helsinki 2019: PunaMusta Oy.

LAPPI, Markus 2020. Digituen alueellisen koordinaation kehittämishanke [sähköpostiviesti ja liite 7.4.2020.) Vastaanottaja Soile Hanski. [Tulostettu 2020-9-4]

KAINUUN ETU OY 2020. DIHYTE [Verkkosivu]. [Viitattu 2020-14-4.] Saatavilla: https://kainuunetu.fi/dihyte

KAIRALA, Maarit 2017.[Verkkojulkaisu]. Julkaisussa Mari Kivistö ja Kirsi Päykkönen (toim.) Sosiaalityö digitalisaatiossa. [Viitattu 2020-14-4]. Lapin yliopiston yhteiskuntatieteellisiä julkaisuja c. Työpapereita 58. Saatavissa: https://lauda.ulapland.fi/bitstream/handle/10024/63035/Sosiaalityo_digitalisaatiossa_pdfA.pdf?sequence=1&isAllowed=y.

KAUPPILA, Tarja., KIISKI, Kati ja LEHTONEN, Mari. Sähköhelmenkalastus. Sosiaalihuollon sähköisten palvelujen nykytila ja kehittämistarpeet 2019 [Verkkojulkaisu]. [Viitattu 2020-14-4. ] Sosiaali- ja Terveysministeriön raportteja ja muistioita 14/2018. Saatavilla:http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/160653/STM_rap_14_2018.pdf?sequence=1&isAllowed=y.

NORLUND, Marika., STENGERG, Lea., NYKÄNEN, Jaana., RANTA, Paula ja VIRKKUNEN, Anne 2014. Ikäteknologian monimuotoinen maailma. KÄKÄTE-projektin loppuraportti [verkkojulkaisu]. KÄKÄTE-raportteja 4/2014. [Viitattu 2020-12-4.] Vanhus- ja lähimmäispalvelujen liitto Valli ry ja Vanhustyönkeskusliitto Saatavissa:https://www.ymparisto.fi/download/noname/%7B870CD952-D21B-431F-8DB5-E9E1D71872B4%7D/105625.

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ 2017.  Etäpalvelut helpottamaan ikääntyneiden yksinäisyyttä [Tiedote verkkosivuilla 30.10.2017].  [Viitattu 2020-12-4] Saatavissa: https://stm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/etapalvelut-helpottamaan-ikaantyneiden-yksinaisyytta

VANHUS- JA LÄHIMMÄISPALVELUN LIITTO Valli ry JA IKÄTEKNOLOGIAKESKUS 2019. Ikäihmiset ja sähköinen asiointi. Miten saadaan kaikki mukaan?[Verkkojulkaisu]. [Viitattu 2020 12-4]. Vanhus- ja lähimmäispalveluliitto Valli ry. Saatavissa: https://www.valli.fi/wp-content/uploads/2019/12/ikaihmiset_sahkoinen_asiointi_netti.pdf.

VANHUS- JA LÄHIMMÄISPALVELUN LIITTO RY Valli ry JA IKÄTEKNOLOGIAKESKUS 2017. [artikkeli 23.5.2017 verkkosivuilla]. Selvitys: moni ikäihminen edelleen digiyhteiskunnan ulkopuolella. [Viitattu 2020-15-4.] Saatavissa: https://www.valli.fi/selvitys-moni-ikaihminen-edelleen-digiyhteiskunnan-ulkopuolella/

VALTIONVARAINMINISTERIÖ 2020. Digitalisaation edistämisohjelma rakentuu yhteistyössä. [Kolumni 21.10.2019 verkkosivuilla. ] [Viitattu 2020-14-4]. Saatavissa:https://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/10623/digitalisaation-edistamisohjelma-rakentuu-yhteistyossa

VALTIONEUVOSTO JA TERVEYDEN – JA HYVINVOINNIN LAITOS 2020. SOTE-uudistus [artikkeli Verkkosivulla]. [Viitattu 2020-14-4.] Saatavilla: https://soteuudistus.fi/artikkeli/-/asset_publisher/9-miten-digitalisaatio-otetaan-huomioon-sosiaali-ja-terveydenhuollon-uudistamisessa-

 

Digitaalinen pelikulttuuri rikastuttaa lapsen leikkikenttää

Digitaalinen pelaaminen on kaikkea sitä mikä tapahtuu tietokoneen, pelikonsolin, television, puhelimen tai minkä tahansa muun digitaalisen laitteen avulla. (Korhonen, 2018). Lasten pelaaminen herättää suuria tunteita ja monet näkemykset tuntuvatkin rakentuvan negatiivisten mielikuvien ympärille.  Lasten maailmassa kuitenkin pelit ovat tulleet yhä keskeisemmäksi ja digitaalisesta pelaamisesta on tullut kiinteä osa nykypäivän lapsuutta.

Digitaaliset pelit ovat nykypäivän leikkikenttiä.  Vastoin ennakko käsityksiä ja mielikuvia, että pelit köyhdyttävät lapsen mielikuvitusta, voivat ne itse asiassa kehittää sitä. Eri tutkimustulosten perusteella pelaaminen vaikuttaa moniin aistitoimintoihin ja kognitiivisiin taitoihin. Pelaamisen on todettu olevan negatiivisista mielikuvista huolimatta hyvä harrastus, josta voi olla paljon erilaisia hyötyjä. Vaikka pelejä pelataan pääsääntöisesti pelaamisen itsensä vuoksi, samalla kehittyvät kuitenkin monet tärkeät taidot ja tiedot, kuten englannin kielen taito, ongelmanratkaisukyky sekä motoriikkaan ja hahmottamiseen liittyvät taidot (Yle, 2017.)

Kuva 1: Lapsi pelaa digipelejä. Anne Kröger

Miksi lapset pelaavat?

Lapset pelaavat pelejä erinäisistä syistä. Joillekin lapsille kyse on harrastuksesta, kun taas toiselle pelaaminen voi olla vain ajanvietettä. Koulumaailmassa pelejä käytetään yhä enemmän oppimisen tukena. Opetuspelit kuuluvat jo opetussuunnitelmiin (Aurava ym. 2013.) Pelaaminen tuottaa monilla tavoin mielihyvää, mikä saa lapsen pelaamaan yhä uudelleen. Toisille lapsille mielihyvä syntyy pulmien ratkomisesta, joillekin visuaalisesta ilmeestä ja joku lapsi nauttii kilpailusta (Meriläinen, 2019.)

Kuva 2: Kädet ja peliohjaimet. Anne Kröger

Kielitaito kehittyy sekä työmuisti paranee

Konkreettisempia pelaamisen hyötyjä on kielitaidon paraneminen. Suurin osa pelien kulttuuriympäristöistä on englanninkielisiä, ja englanti on yleisin kieli monin pelattavien pelien vuorovaikutuksessa. Pelaavat lapset kohtaavat siis toistuvasti englantia ja käyttävät sitä aktiivisesti. Kielitaito kehittyy lapsilla huomaamatta pelatessa. Pelaamisen on todettu vahvistavan myös aivojen etuotsalohkon kuorikerrosta. Tällä alueella on suuri vaikutus monimutkaisten päätösten tekemisessä, toiminnan seurausten arvioinnissa ja työmuistin toiminnassa. Pelaamisen on huomattu myös vaikuttavan päätöksen teon nopeuteen (Yle, 2017.)

Lapsen kognitiiviset taidot kehittyvät

Pelaaminen parantaa lapsen kognitiivisia kykyjä. Tilan hahmottamisen, tarkkaavaisuuden ja huomiokyvyn on huomattu kehittyvän erityisesti nopeatempoisissa, kolmiulotteisessa peliympäristössä tapahtuvissa toimintapelleissä, kuten myös vanhempien katsastamassa räiskintäpelissä. Näillä on vaikutusta lapsen oppimaan oppimisen taidoissa (Patanaude 2014.) Pelien avulla silmän ja käden koordinaation on nähty myös parantuvan. Lisäksi pelaaminen kehittää avaruudellisen hahmottamisen taitoa. Avaruudellinen hahmottaminen on kykyä arvioida suuntia, etäisyyksiä ja mittasuhteita, kaksi ja kolmiulotteisia muotoja, ja kykyä käännellä esineiden mielikuvia päässä. Lapsi voi hyödyntää tätä taitoa esimerkiksi uudessa ympäristössä liikuttaessa ja liikenteessä.  Lapsi oppii peleissä määrittelemään ongelmia, arvioimaan niitä ja valitsemaan ratkaisuvaihtoehdoista sopivimman ja toteuttamaan sen. Ongelmanratkaisutaidot kehittyvät pelaamisen avulla (Yle, 2017.)

Entäpä tunnetaidot?

Pelaaminen kehittää erityisesti motivaatioon liittyviä tunnetaitoja. Useat pelit rakentuvat onnistumisen ja epäonnistumisen ympärille, ja erityisesti pienemmät lapset voivat harjoitella turvallisesti pettymysten käsittelyä pelien avulla. Leikki ja pelit toimivat peilinä itseilmaisulle ja auttavat ymmärtämään ympäristön sallittuja toimintoja, mistä säännöt muodostuvat ja mitä seurauksia sääntöjen noudattamatta jättämisestä seuraa. Lisäksi pelit kannustavat sinnikkyyteen tarjoamalla uusia yrityksiä, kunnes lapsi pääsee pelissä eteenpäin ja palkitsemalla hänet pitkäjännitteisestä yrittämisestä (Aurava ym. 2013.) Monelle lapselle pelaaminen voi olla myös tapa rentoutua. Pelaamisella on todettu olevan stressiä vähentäviä vaikutuksia ja pelit tarjoavat positiivisia että miellyttäviä elämyksiä. Pelaaminen on lapselle vapaaehtoista, omaa tekemistä, jossa häneen ei kohdistu auktoriteettien paineita. Pelien antama mielikuvitusmaailma, viihdyttävyys ja hallinnan tunne tasapainottavat lasta jaksamaan arjen tuomia paineita (Meriläinen, 2019.)

Kuva 3: Vihainen poika. Anne Kröger

Kaverisuhteet pelimaailmassa

Nettipeli ympäristö on lapselle paikka, jossa voi viettää aikaa kavereiden kanssa ja puuhailla yhdessä pelien merkeissä. Pelit kuuluvat lasten puheenaiheisiin koulussa kuin vapaa-ajalla. Sosiaaliset taidot kehittyvät pelien myötä, sillä suurin osa lapsista pelaa pelejä yhdessä muiden kanssa. Näin myös ryhmätyötaidot ja yhteisössä toimiminen harjaantuu. Pelien avulla lapset löytävät uusia kaverisuhteita, syventävät vanhoja suhteita, seuraavat esikuvia, pohtivat omaa identiteettiään ja voivat saada vertaistukea itseään askarruttaviin asioihin (Meriläinen, 2019.)

Kuva 4: Kaverit. Anne Kröger

Mediataidot

Lapsena aloitetun pelaamisen lomassa hankitut mediataidot hyödyttävät tulevaisuuden arkielämässä ja ovat hyödyksi tulevissa opinnoissa. Osalle lapsista mediataidoista voi tulla avain tulevaisuuden ammattiin tai ammatissa vaadittavaan tärkeään ominaisuusuuteen. Pelaaminen lisää rohkeutta kaikenlaisten IT-laitteiden käyttöön ja niiden käytön opetteluun. Lisäksi, pelaamaan kannustaminen voi samalla innostaa muunlaisten nykyaikana tärkeiden taitojen opiskeluun, kuten verkossa vaikuttamiseen sekä esimerkiksi videoiden, kuvien, animaatioiden tai pelien tekemisen muodossa (Aurava ym. 2013.)

Kuva 5: IT-laite. Anne Kröger

Lasten pelaamisella on siis monia erilaisia hyötyjä ja vastoin ennakkokäsityksiä, myös viihdekäyttöön tarkoitettujen pelien pelaaminen voi olla opettavaista. Parhaimmillaan pelaaminen on harrastus, josta lapsi oppii elämää hyödyttäviä taitoja. Ei siis ihme että, digitaalisista peleistä on tullut yksi keskeisimmistä oppi ympäristöistä nyky-yhteiskunnassamme (Aurava ym. 2013.)

Kohtuullinen pelaaminen on pelaamista, joka on tasapainossa lapsen muun elämän kanssa. Pelaamisen takia lapsen muu elämä ei saa häiriintyä, kuten vuorokausirytmi, sosiaalinen elämä pelien ulkopuolella, koulu, harrastukset tai itsestä huolehtiminen. Lapsen pelaamisen vaikutukset kokonaishyvinvointiin on ratkaiseva (Yle, 2017.)

Kuva 6: Tyttö pelaa ja voimistelee. Anne Kröger

Peli iloa!

Lukemasi blogiteksti liittyy hyvinvointikoordinaattoriryhmän opintojaksoon Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen menetelmät (10 op). Opintojaksolla analysoidaan mm. digitaalisaation hyötyjä ja haittoja hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyössä. Opiskelijat kirjoittavat ammatillisen blogitekstin ja  Annen kirjoitus on hyvä esimerkki. Lisätietoja saat Savonian nettisivustolta www.savonia.fi.

Kirjoittaja:

Anne Kröger,  Hyvinvointikoordinaattori YAMK –opiskelija, Savonia-ammattikorkeakoulu

Lähteet

AURAVA,  RIIKKA,  HAMARI, JUHO ,  HARVIAINEN, J. TUOMAS, HENTONEN,  ERKKI,  HUTTUNEN, TERO , HERNESNIEMI , SONJA, KATAJA, ELINA, KOULU,  SANNA,  KÄHKÖNEN, RANU,  LAAKSO, MAURI,  LEHTONEN, MIKAEL,  MARJOMAA, HEIKKI ,  MARKKULA, TIINA,  MERILÄINEN, MIKKO, SIHVO,  RAMI, SILVENNOINEN, INKA SILVENNOINEN, SJÖLUND, ANNA-KAISA, TENKANEN, TERESA  JA TOSSAVAINEN, TOMMI 2013. Pelikasvattajan käsikirja. [verkkoaineisto]. Pelikasvatus [Viitattu 2020-24-03.] Saatavissa: https://peliviikko.fi/pelikasvattajankasikirja.pdf

KORHONEN, HELMI 2018. Digipelaaminen. [verkkojulkaisu]. Päihdelinkki.fi. [Viitattu 2020-20-03.] Saatavissa: https://paihdelinkki.fi/fi/tietopankki/tietoiskut/pelaaminen/digipelaaminen

MERILÄINEN, MIKKO 2019. Digitaalinen pelaaminen. [verkkojulkaisu]. MLL. [Viitattu 2020-25-03.] Saatavissa: https://www.mll.fi/vanhemmille/tietoa-lapsiperheen-elamasta/lapset-ja-media/digitaalinen-pelaaminen/

MERILÄINEN, MIKKO 2019. Mikä peleissä viehättää. [verkkojulkaisu]. MLL. [Viitattu 2020-25-03.] Saatavissa: https://www.mll.fi/vanhemmille/tietoa-lapsiperheen-elamasta/lapset-ja-media/digitaalinen-pelaaminen/mika-peleissa-viehattaa/

PATANAUDE, MONIQUE 2014. Playing action video games can boost learning. [verkkojulkaisu].University of Rochester. [Viitattu 2020-25-03.] Saatavissa: https://www.rochester.edu/newscenter/playing-action-video-games-can-boost-learning-78452/

YLE 2017. Mulla on peli kesken, pelaaminen kehittää kognitiivisia taitoja. [verkkojulkaisu]. Yle. [Viitattu 2020-23-03.] Saatavissa: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/05/19/mulla-peli-kesken-pelaaminen-kehittaa-kognitiivisia-taitoja

Digitalisaatio tulevaisuuden vapaaehtoistoiminnassa

Digitalisaatio on yhteiskunnallinen ilmiö, jossa tekniikka ja tietotekniikka mullistavat työtä ja tekemistä. Järjestöissä digitaalisia ja tietoteknisiä ratkaisuja hyödyntämällä voidaan vapauttaa aikaa varsinaiseen toimintaan eli järjestön perustarkoituksen mukaiseen tekemiseen. Vapaaehtoiset ovat mukana omalta osaltaan tätä varsinaista toimintaa varten. Tekniikka on tässä väline prosessien parantamiseen. (Toikkanen 2018a, 34.)

Kumpula (2018, 50) toteaa mielenkiintoisella tavalla tulevaisuuden vapaaehtoistoimintaa uudessa valossa: uudet ja vanhat toimintamuodot yhdistetään ja ne tulevat lähemmäksi toimijoita. Uudet toimintamuodot, kuten digitalisaatio ja sähköiset alustat helpottavat parhaimmillaan vapaaehtoisten motivoitumista vapaaehtoistyöhön ja itse vapaaehtoistoimintaa sekä hyvien kokemusten jakamista. Ne antavat mahdollisuuden toimia eri lähtökohdissa esimerkiksi kotoa tai työpaikalta käsin. Etätoiminta tulee uudeksi tavaksi toimia vapaaehtoisuuden parissa.

Kansalaisareenan, Opintokeskus Siviksen ja Kirkkohallituksen (2018, 59) Taloustutkimuksella teettämässä tutkimuksesta saatu tieto osoittaa, että 51.6 % suomalaisista haluaisi tulla tekemän vapaaehtoistoimintaa, jos heidät kutsuttaisiin toimintaa mukaan. Tässä onkin haastetta vapaaehtoistoiminnalle.

Digitalisaation ja teknologian avulla voidaan tavoittaa entistä enemmän ihmisiä. Se tarjoaa mahdollisuuden osallisuuden vahvistamiseen yhä suuremmalle määrälle henkilöitä. Digitaalisten ratkaisujen myötä tavoitetaan mahdollisesti niitä, joiden on vaikea liikkua tai muuten osallistua yhteiseen toimintaan esimerkiksi pitkien välimatkojen takia.  Digitaaliset alustat kuten Huoleti tai Tukinet mahdollistavat sen, että toiminta on hajautuneempaa, mielekkäämpää ja itseorganisoidumpaa.  Markkinointi parhaimmillaan tarjoaa tiedon ja toimenpiteiden leviämisen hyvinkin nopeasti. (Duffa 2018, 10.)

 

 

Kuva 1. Nainen ja läppäri. Pexels.

Marjovuon (2014, 104) tekemässä tutkimuksessa vapaaehtoisia sitouttaa mukaan toiminnan positiivisuus. Vaikka välillä väsyttää, niin toimiessa vapaaehtoisena viihtyy ja haluaa uudestaan toimia vapaaehtoisena. Monilla vapaaehtoisilla on omakohtaisia positiivisia kokemuksia siitä, miten itse on saanut olla samankaltaisen vapaaehtoistyön kohteena ja siksi haluavat nyt itse olla mahdollistamassa samaa seuraaville.  Mahdollistetaan  siis toiminta myös digikanavia hyödyntäen.

Yksi uusi vapaaehtoistoiminnan muoto digitaalisuuden ajassa on verkkovapaaehtoisuus. Se voi olla hyvin monimuotoista toimintaa kuten esimerkiksi  Facebook-ryhmän ylläpitämistä, nettisivujen suunnittelua, blogipostauksia, koodausta, podcasteja, youtube -videoiden laatimista, luonohavaintojen ilmoittamista verkossa tai jotain ihan muuta. Vapaaehtoisuus verkossa voi olla pitkäaikaisesti sitoutunutta tai nykyaista termiä käyttäen Pop Up-toimintaa eli kertaluonteisesti vapaaehtoisena toimimista. (Sauliala 2018a, 25.)

Verkkovapaaehtoistoiminnassa toimii kaikenikäisiä ihmisiä, vaikka usein ajatellaan, että mukana on lähinnä parikymppisiä diginatiiveja. Näin ei kumminkaan ole.  Verkkovapaaehtoisten kanssa hyvän koordinoinnin merkitys korostuu ja se on aivan yhtä tärkeää, jos ei tärkeämpääkin, kuin perinteisessä vapaaehtoistoiminnassa. Koordinointi tapahtuu pääosin verkossa, silloin tällöin kasvotusten. Verkkovapaaehtoinen sitoutuu toimintaansa, kun hän tietää mitä on tekemässä ja saa halutessaan vaikuttaa tekemisen tapaan ja sisältöön. Mielekkäällä ja merkityksellisellä tekemisellä vapaaehtoinen houkuttelee mukaan uusia vapaaehtoisia. Vapaaehtoisen tulee kokea, että häneen luotetaan. (Sauliala 2018, 25.)

Nyt voisi kehittää vapaaehtoistoimintaa ja kääntää koronaviruksen tuoma haastava aika yhdeksi teknologian harppaukseksi järjestöjen digitalisaatiossa. Ihmisten välinen vuorovaikutus mahdollistuu nopeasti virtuaaliseen muotoon.  Ennakkoluulot osittain hälventyvät hyvien esimerkkien ja rohkeiden kokemusten myötä.  Nyt on mahdollisuus vahvistaa järjestökenttää. Toikkanen (2018b, 34) tuo artikkelissaan esille vaativampaa järjestöjen digitalisaatiota edustavat mobiiliapplikaatiot, jotka ovat tulevaisuutta ja ne ovat melkein kokonaan hyödyntämättä järjestöissä.

Kuva 2. Älypuhelin. Pexels.

Tekijälleen vapaaehtoistoiminta tuo hyvinvointia, koska se tarjoaa mahdollisuuksia tuoda esiin omia taitoja, tavata ihmisiä ja olla aktiivisena osana yhteiskunta. (Kontiala, Ristiniemi, Karisto ja Laaksoharju 2019, 7.) Erityisen tärkeää ihmisille on vapaaehtoistoiminnasta saadut osallisuuden kokemukset ja tunne arvokkaasta tehdystä toiminnasta. Vapaaehtoistoiminta antaa ihmiselle omanarvon ja pystyvyyden tuntoa, jolla on suuri merkitys ihmisen terveyden ja hyvinvointiin. Toiminnalla voi olla merkitys työelämän ulkopuoleiseen elämään, jolloin myös vapaa-ajalla on tärkeä tuntea itsensä arvokkaaksi ilman suorittamista. Tunne vapauttaa, lisää kokonaisvaltaista hyvinvointia yksilölle ja yksilön ympärillä oleville ihmisille sekä ympäristölle. (THL 2020.)

Peussa (2020-4-9) Digiasta nostaa esille tärkeän asia: ”Arki on nykyään täynnä nopeaa ja personoitua digitaalista palvelua. Vapaaehtoiset ovat siihen tottuneet ja odottavat järjestöiltä samaa, korkeatasoista palvelua.”   Järjestöjen monimuotoisen vapaaehtoistoimintojen kehittyminen antaa kaikille mahdollisuuden panostaa yhteiseen hyvään, ja saada siitä itselleen tunnustusta. Kokea olevansa arvostettu osa yhteisöä, tuntea onnistumisen ja merkityksellisyyden aitoja kokemuksia. (THL 2020.)

Lukemasi blogiteksti liittyy hyvinvointikoordinaattoriryhmän opintojaksoon Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen menetelmät (10 op). Opintojaksolla analysoidaan mm. digitaalisaation hyötyjä ja haittoja hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyössä. Opiskelijat kirjoittavat ammatillisen blogitekstin ja  Heidin kirjoitus on hyvä esimerkki. Lisätietoja saat Savonian nettisivustolta www.savonia.fi.

 

Kirjoittaja:

Heidi Kolehmainen,  Hyvinvointikoordinaattori YAMK –opiskelija, Savonia-ammattikorkeakoulu

Lähteet:

DUFFA, Mikko 2018. Megatrendien vaikutus vapaaehtoistoimintaan. Julkaisussa: HIRVONEN, Sini ja PUOLITAIVAL Satu (toim.) Vapaaehtoistoiminta nyt ja tulevaisuudessa. Kansalaisareenan julkaisuja 2 /2018. Kansalaisareena ry, 10.

KANSALAISAREENA RY & TALOUSTUTKIMUS OY & OPINTOKESKUS SIVIS & KIRKKOHALLITUS. Vapaaehtoistyö Suomessa 2018 [sähköinen tietoaineisto]. Versio 1.0 (2019-05-17). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja]. http://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD3253, 59.

KONTIALA Laura, RISTINIEMI Katri, KARISTO Tuomas ja LAAKSOHARJU Taina 2019. Osallisuudenpolku. Opas tuetun vapaaehtoistoiminnan järjestämiseen. Pro Lapinlahti mielenterveysseura ry. Helsinki, 7. [ Viitattu 2020-4-15]. Saatavissa: http://www.prolapinlahtiry.fi/wp-content/uploads/2019/11/osallisuudenpolku.pdf?fbclid=IwAR0GLzbAK8-lbfQDZxYVnDYKgsuAIhOqw30gxZDECHK_fLQQCoNShF-VEfk .

KUMPULA, Kristiina 2018. Vapaaehtoisuus muuttuu ketterästi vastaamaan ajan tarpeita.  Julkaisussa: HIRVONEN, Sini ja PUOLITAIVAL Satu (toim.) Vapaaehtoistoiminta nyt ja tulevaisuudessa. Kansalaisareenan julkaisuja 2 /2018. Kansalaisareena ry, 50.

MARJOVUO, Ari 2014. Vapaaehtoistyön ytimessä: Järjestömuotoinen vapaaehtoistyö sosiaalisten representaatioiden näkökulmasta. Väitöskirja.  Helsinki: University of Helsinki. [Viitattu 2020-4-6]. Saatavissa:https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/44979/marjovuo_v%c3%a4it%c3%b6skirja.pdf?sequence=1&isAllowed=y .

PEUSSA, Alina 2020-4-9. Digiarvoa-kilpailun voittohanke etenee: Datasta apua Punaisen Ristin vapaaehtoistyöhön. [Haastattelu.] Saatavissa: https://digia.com/ajankohtaista/uutiset/digiarvoa-kilpailun-voittohanke-etenee-datasta-apua-punaisen-ristin-vapaaehtoistyohon/ .

SAULIALA, Anu 2018a. Tartu verkko- vapaaehtoisuuteen! Julkaisussa: HIRVONEN, Sini ja PUOLITAIVAL Satu (toim.) Vapaaehtoistoiminta nyt ja tulevaisuudessa. Kansalaisareenan julkaisuja 2 /2018. Kansalaisareena ry, 25.

SAULIALA, Anu 2018b. Tartu verkko- vapaaehtoisuuteen! Julkaisussa: HIRVONEN, Sini ja PUOLITAIVAL Satu (toim.) Vapaaehtoistoiminta nyt ja tulevaisuudessa. Kansalaisareenan julkaisuja 2 /2018. Kansalaisareena ry, 25.

THL 2020. Vapaaehtoistoimintaa järjestämällä ja tukemalla voidaan lisätä osallisuutta. [ Viitattu 2020-4-15]. Saatavissa: https://thl.fi/fi/web/hyvinvoinnin-ja-terveyden-edistamisen-johtaminen/osallisuuden-edistaminen/heikoimmassa-asemassa-olevien-osallisuus/osallisuuden-edistamisen-mallit/vapaaehtoistoimintaa-jarjestamalla-ja-tukemalla-voidaan-lisata-osallisuutta .

TOIKKANEN, Petri 2018a. Digitalisaatio vapauttaa aikaa vapaaehtoistoiminnalle.  Julkaisussa: HIRVONEN, Sini ja PUOLITAIVAL Satu (toim.) Vapaaehtoistoiminta nyt ja tulevaisuudessa. Kansalaisareenan julkaisuja 2 /2018. Kansalaisareena ry, 34.

TOIKKANEN, Petri 2018b. Digitalisaatio vapauttaa aikaa vapaaehtoistoiminnalle.  Julkaisussa: HIRVONEN, Sini ja PUOLITAIVAL Satu (toim.) Vapaaehtoistoiminta nyt ja tulevaisuudessa. Kansalaisareenan julkaisuja 2 /2018. Kansalaisareena ry, 34.