Javelin Carnival – international health promotion at the real life

Experiences of Javelin Carnival in June 2019.

Day 1

First day in javelin carnival start on sunny day. In the morning I was with international group, when they had a throw exercise. The British team is in the javelin carnival every year and that is the group which I worked with all the carnival. Their athletes are 15- 22 years old. In the first training session took them some warm-up like functional stretching, balance and coordination exercises before throwing. I was very surprised, that their shoulder stabilization, abdominal, core and posture were isn`t so good that javelin throwers should be. At the same exercise I got familiar with the British main coaches, Bronwin Carter and Mark Bradford and we talked about their training.

The British team. Picture: Anne Kivivuori

Because I saw the British problems, I planned the afternoon session functional movements which do good balance and posture on their body. They had many differences of sides. The head coaches took pictures and videos for home training when I learned the British throwers. After training session we had very good discussion with parents why it is important to do functional movement and core training and how often. I thought that posture and core is the basic thing when we talked about one person`s daily health promotion regardless of he/ she is javelin thrower or isn`t. The first day showed me that the carnival was were right place to do health promotion both at the young athletes that at the coaches who need more information how we supported the young athletes. The coaches was very pleased that I was here helping them. And to me it was very interesting day because when I kept them functional movement lesson there isn’t any Finnish people in the same area who I could ask English words. But survived it!!

We try to keep balance!! Picture: Mark Bradford

Day 2

Second day was also very interesting day. I was doing like practice work. I gave five British athletes some advice what they have to do that their pain isn`t so big. They have same kind of problems. Those who have problems in their upper body, every athletes had the shoulder of throw arm turns forward. The pain was little bit different but when I checked out their bodies, the lack of shoulder stabilization is the main reason every thrower. We discuss that they understand why they have problems and what they have to do that they can throw without pain and do long career. Two athletes I made some massage and treatment because they got little bit hurt when I they threw in competition.

Practicing shoulder stabilization. Picture: Anne Kivivuori

I discussed with Bronwin why their posture isn`t so good and they have pain. Bronwin said that track and field is much smaller event than for example football. It` s interesting that track and field starts in England much later than for example gymnastics and swimming. You can start it about nine year old. On my mind it`s too late. When they start, they have so much zest only to throw, not to do upkeeping exercises. In Finland children can start athletics very tiny and it`s possible that that’s why their core, balance and posture it`s better than British javelin throwers. My man and my son were at the same time walking carnival in Jämsä when I was in Pihtipudas. There were Norwegians walkers and they told that they are much to learn Finnish walkers how they do upkeeping exercises. Bronwin said me the same thing. She also told that in athletics are too little coaches who know how to arrange young athlete`s daily living, their exercises, their eating, their sleeping and other stuffs which promote young athlete`s health and long-lasting career. That’s why they come every year in javelin carnival to take advice how to promote young athletes health. And like in Finland the digital solutions are very famous in England when we discuss with parents of British throwers! That’s one reason lack of posture.

Day 3

In javelin carnival there were also quite much Chinese throwers. They only speak as a result of interpreter. On Friday we have lecture where Chinese throwers told us how they practice. On the lecture there were three language, Chinese, English and Finnish. Big difference compared with England and Finland is money. The China is a rich country and good javelin throwers get salary from state when they practice and throw and they don’t have to pay anything. Young throwers can also live and practice in javelin school which they have to pay only 6, 5 euros per month. That’s why they have so much better conditions to become better throwers and their level has risen much. For example in last worldwide competition one Chinese woman thrower got silver medal. They also said that they are strong because they do every exercise, like also upkeeping exercises, on good attitude. That is issue which I discussed very much with Mark. British do throw exercise very good attitude but they have to better their attitude toward upkeeping exercises.

Chinese woman thrower got silver medal. Picture: Anne Kivivuori

On Friday I was with different kinds of exercises. There were for example weight lifting clinic and I analyzed with Bronwin British throwers technic. Bronwin said that many of their boys don’t ever before do weightlifting. Weightlifting needs to good core and posture. Like the picture shows core isn’t enough tough to keep their back on straight and they were problems to go deep squat because of lack of hip mobility.

Practicing weightlifting. Picture: Anne Kivivuori

On Friday I also followed 17 to 19 year old boy´s video analysis from their competition throws. It was quite interesting to try to understand biomechanics of javelin throwers. I understood that if they isn’t good core, their posture is too backward and back is too much on the arc and that´s one reason to back problems on later years. After video session it was technic exercises. There were running with rubber band like they run with javelin. I noticed the same problem than on videos. Core isn’t enough tight to keep back on straight and under control.

Day 4

It is traditional thing that every year all javelin schoolers, coaches and parents march to Pihtipudas marketplace. In marketplace javelin schoolers introduce themselves and there are some playful competition. This year there were three teams, Finnish, British and Chinese. There were three different competition and Finnish team got the win. The British were on the second place and Chinese on the third place.

First competition was play ball throwing at the bucket. Picture: Anne Kivivuori

Second competition was taking cone from the ground to toes and throwing cone to bowl. Picture: Anne Kivivuori

Third competition was to do at first paper flight and then throw it as long as you can. Picture: Anne Kivivuori

On Saturday we also chat with Bronwin and Mark how they on coaches can get right support to their throwers. I showed them good shoulder stabilization exercises. And I also got them good exercises to my own teacher`s work!

Day 5

The javelin carnival starts on nice summer weather, but between the start and the end it was colder and quite windy. The last day was again very lovely summer weather. The last day always consists of the main competitions. There were plenty of audience because all the best Finnish throwers were on the line. In this year there were also very good international throwers with in competitions. In podium we saw international color. Women`s win went to China and Chinese man thrower was in the second place.

The Winners. Picture: Anne Kivivuori

Javelin Carnival was very international happening this year. There were people from England, Scotland, Italy, China, USA, Trinidad & Tobago, Korea and Latvia. I had to use English a lot in this javelin carnival. I speak it and hear it almost all the time. It`s challenging that different people speak English different way so I had to keep focus on hearing all the time so I understood what they are saying. All the lecture and announcements also are spoken in English and the internationalism showed very much in javelin carnival. For example for Chinese people had to make their kind of food. I also chat with British young thrower`s parents and they for example asked me help to their own pains.

Timetable of Javelin Carnical: Picture: Anne Kivivuori

I chat quite much with Latvian thrower Lina Muze along carnival different things like her rehabilitation to back on top of the world after very bad knee injury. Lina is a wonderful person and treats other people well although she is a superstar!

Lina Muze and Anne after the competition. Picture: Anne Kivivuori

It was very educational experience to me. I don`t use my normal life English at all. I have been in javelin carnival many, many times, but I haven`t speak English then. It is very nice to speak. It was plenty of situations which I wasn’t remember all the right words but it was also funny that counter side understood when showed something on my body language and then the chat goes on. Besides of using English I got plenty of good exercises which I can use my own teacher`s work to help people to promote their health. It was also nice that I got the trust from javelin carnival coach team that I was as a coach and expert on this carnival. Next year I will go again in javelin carnival and then I will speak lots of English also!! Instructor Anne Kivivuori says thanks and bows deep. Javelin carnival, we see on next summer, also on signs of international.

This blogipost is part of the welfare coordinator students (Master Degree Studies) study module Working and Stydying in International Environment. The focus of this stydy module is that the students can strengthen their communicative skills and professional experience in an international learning environment and learn effectively as a team member in another cultural environment. You can read more www.savonia.fi.


Anne Kivivuori, TYKO18SY

Riitta Turjamaa, Lecturer, Savonia University of Applied Sciences

Pirjo Turunen, Lecturer, Savonia University of Applied Sciences


Memox visit in mind and hygge memories in suitcases

Wednesday 28th of August 2019: Our last day in Denmark started again early at the central travel center. We used Rejseplanen, the Danish Journey Planner, to take us easily to the meeting that ends our rewarding study trip. We were getting into the hygge feeling early in the morning with the sun shining. We were told that our visit week was one of the warmest in Denmark this summer – and it pleased us. This last blog post is written by Miia B. and Heli H.

Visit to Memox

On the last day of our study trip we visited in Memox. Memox is a center that offers multiethnic mentoring and family therapy. Memox offers efforts and courses in the family area as well as employment and integration. Memox is a private company which sees the potential to change people´s life and it´s their big vision. They believe and had experienced that with right support everyone can change.

At first Ida, the head of department told us about the history and function of Memox. Then the social science coordinator Ahu was telling us about her work as a coordinator. It was very interesting to hear these womens experiences and extensive knowledge from mindfulnes to law. During the visit we noticed how good the working atmosphere in the Memox was.


We were welcome as students to Memox and it was nice to meet the staff. The Pictures Miia Bovellan ja Heli Holopainen.

Memox offers 24 hour on-call service provides security for clients. Employees may even stay overnight if needed. It is also especially important for families to get guidance in their own language. Sometimes cultural differences can lead to misunderstandings. There may also be ways in different cultures that are not allowed in a new country. If the client and the supervisor do not have a common language, misunderstandings can easily happen. As students, we found the visit very interesting and instructive. We believe that similar, intensive welfare work would be needed in Finland as well.

Hygge is good food!

During the whole study trip we had a thought in our minds about what hygge means to Danes. We noticed and heard a lot of examples of what is contributing to people´s well-being in Denmark. The best summary of hygge we heard from a family worker in Memox. She summed it up in two words: Good food! Food unites people and family members and creates well-being every day. We got to experience this ourselves. Danish food was awesome tasting and atmosphere at meal times was warm and leisured. We also experienced this same atmosphere when we actively move around our leisure time in Copenhagen and the surrounding areas. Even though our program was intense and we didn´t experience all the famous sights and shopping places, we still got packed in our suitcases a lot of lovely hygge feeling to take home.

The last picture from Denmark. The Pictures Miia Bovellan ja Heli Holopainen.

Although in less than a week we had a superficial look at the city and Danish culture, Copenhagen´s atmosphere and friendly people were amazing. Except our teacher, none of us had visited Denmark before. After this trip we are sure we will travel to the Denmark again and we will look at more methods that promote well-being.

Read more about our visit to Memox:




This blogipost is part of the welfare coordinator students (Master Degree Studies) study module Working and Stydying in International Environment. The focus of this stydy module is that the students can strengthen their communicative skills and professional experience in an international learning environment and learn effectively as a team member in another cultural environment. In August of 2019 part of welfare coordinator students visit in Denmark during this study module. You can read more www.savonia.fi.


Miia Bovellan ja Heli Holopainen, TYKO18SY

Riitta Turjamaa, lehtori Savonia-ammattikorkeakoulu

Pirjo Turunen, lehtori, Savonia- ammattikorkeakoulu

Let see the danish kindergarden and innovationhouse

Tuesday 27th of August 2019

Tuesday morning started with a nice quick breakfastbag at Steelhouse hostel where we were staying for the trip. By the sun went up and warmed the weather around 28 degrees we went again to the trainstation, which was by the way about 7 minutes’ walk from our hostel. There we took a train to Roskilde. It took about 28 minutes from Copenhagen to arrive Roskilde. The transportation system in Copenhagen is just amazing and easy! This is the second blog release from the second day by Sanna T. and Tiina T.

Børnehaven Bredgade

At Roskilde we went to Børnehaven Bredgade which is the oldest nursery in Roskilde. The buildings history is that it used to be a hospital before. At the gate we were met by kindergarten worker Lærke who showed us around the kindergarten and told us about their everyday routines. When we first saw the yard of the kindergarten, we were like wow! There were so many activities build on the yard where imagination is only the limit to children to play. The play outside is often created by the children themselves but they have also guided playtime.

Børnehaven Bredgade, Roskilde. Picture: Sanna Torvinen ja Tiina Tolvanen.

Lærke told us that they have different activities on different spots on the yard for example homeplay area, sandbox, slide, climbing frame, playfield for football and other running games, covered campfire place and even a little forest with small trees. They teach children to respect and value nature. For example, they have a planting day when children plant together with their grandparents a plant to garden boxes at the yard. Afterwards the children are involved on caring the flowers and vegetables they have planted and that way they learn to care nature. The art is also highly valued and brought outside in the form of paintings.

In Børnehaven Bredgade they have an annual plan of the activities they provide for the children and activities where the whole family is invited participate. The daily routine is similar to a Finnish kindergarten: morning starts with a shared morning where the children gather together, followed by a moment of activity and then dining and also daytime rest is provided for those who needs it after the meal, otherwise afternoon is spend at the playground. Singing and music is strongly involved in their everyday daycare. Food is made on their own kitchen or outside at the campfire and children are involved with the making of food. The feeling of warmth and presence is strong in the care of children. The main aspects of childcare are positivity, recognition and presence.

The pictures of the Børnehaven Bredgade, Roskilde. Picture: Sanna Torvinen ja Tiina Tolvanen.

We met also the Director of education Mikkel Ekeløf at the end of our visit. He told us about the political view of childcare at Roskilde and in Børnehaven Bredgade. Directors of education in Roskilde cooperate and have meetings. Staff members in Børnehaven Bredgade gather together with Mikkel repeatedly to evaluate pedagogical practice and make needed changes to improve. The pedagogics approach is quite similar to Finnish, for example an educational plan for every child with the parents is made which they follow, evaluate and document.

Staff uses a digital Pic Collage APP which allows the staff to import pictures of the child’s day in it and child’s parent has their own log on at home. That way they bring family closer to the happenings on daily bases at the kindergarten.

Links about Børnehaven Bredgade:




Practice and Innovation House
After a visit to the kindergarten, we travelled back to Copenhagen to visit the Practice and Innovation House. We met project manager Ann Rasmussen there.

The Practice and Innovation House is part of Metropolitan University of Applied Sciences, Copenhagen. It develops welfare technology products in collaboration with companies, students, teachers and researchers. A company have a prototype of some product that can be tested and developed safely and extensively in Innovation House before it is put into use for example in a hospital.

Students can also practice different patient situations in the simulation rooms. The simulation room contains a control room from which the teacher or researcher can control and evaluate the situation. There is, among other things, a patient room, a medicine room and a simulation rooms from home, like a bedroom or a kitchen. The House also has two sensory rooms. One room relaxes and the other room provides sensory stimulation. The rooms are used to treat a variety of illnesses and symptoms.

The Practice and Innovation House. Picture: Sanna Torvinen ja Tiina Tolvanen.

Many ideas of the simulation rooms come from Finland but they want to be one step ahead, so they are constantly developing the use of the innovation house.

In our experience, there are simulation rooms in health care schools in Finland too, but maybe not as widely. Schools and businesses in Finland should also work more closely together to develop health and well-being. We also think that it is important that for example nurses, physiotherapists and midwifery students be able to work multi-professionally as students.

Links to about the Practice and Innovation House in Denmark:



The main feelings and ideas after Tuesday:

At Børnehaven Bredgade the yard was amazing, and we met lots of happy children playing and singing. The presence of the staff was very warm. Maby the communication between staff and children and the method of involving the children at everything they do is improving wellbeing?

Their digital approach to share the childs day on time with parents through APP was new to us.

The visit in the Practice and Innovation House opened our eyes to how welfare product development and studies can be done.

This blogipost is part of the welfare coordinator students (Master Degree Studies) study module Working and Stydying in International Environment. The focus of this stydy module is that the students can strengthen their communicative skills and professional experience in an international learning environment and learn effectively as a team member in another cultural environment. In August of 2019 part of welfare coordinator students visit in Denmark during this study module. You can read more www.savonia.fi.


Sanna Torvinen ja Tiina Tolvanen TYKO18SY

Riitta Turjamaa, lehtori Savonia-ammattikorkeakoulu

Pirjo Turunen, lehtori, Savonia- ammattikorkeakoulu


What are the ingredients of Danish welfare?

Monday 26.8.2019: Six welfare coordinators landed to Denmark, Copenhagen for Short Study visit. In 3 days, we would see different sectors of welfare state Denmark and get an image why Denmark success and is always on top 10 country in many rates. This is the first blog release from the first day by Miia J. and Karoliina O.


On Monday morning we took a train from Copenhagen to Farum, and meet Nathalia Vernal, project coordinator from private labor market company JobinPlace. We face small difficulties on our journey. Our train stop in the middle of way because of human injury. We had time to discuss while waiting another transportation organized by Nathalia; what is generally welfare in Scandinavia nowadays.

Nathalia was telling us about them work and the system of labor market in Denmark. Denmark has launched a municipality renewing process last time in year 2010. By that time the number of municipalities increase from 270 to 94, every municipality has a job centers, whose responsibility is to provide labor market services on areas. JobinPlace is a nationwide consulting firm that specializes in providing support to people who are out of the labor market due to physical, mental and / or social challenges. Work is guided by Job centers that have chosen JobinPlace as a partner. Work is very customer-orientated and responds for jobseekers needs.

Nathalia offered us a traditional Danish lunch; Smørrebrød with herring. We could have continued the conversation for hours, but we hit our journey to Københavns Professionshøjskole.

Typical Danish lunch, Smørrebrød with herrings. Picture Miia Juntunen ja Karoliina Ohvanainen.

ART -Academy Denmark

Our second place to visit in Denmark was ART -Academy -Aggression replacement training Denmark. There we met Jens Fokdal and his colleagues who gave us brilliant fact sheet about ART in Denmark. ART is multimodal, psycho-educational intervention designed to alter the behavior or chronically aggressive youth. The method is based in on three specific components: social skill streaming, anger-control training and moral reasoning training. The Nordic Countries has modified ART to AART -adapted aggression replacement training which is more preventive method and it is recommend using social competence practicing with all youth for example in schools. The Academy has trainings for communes and institutions in ART and AART -method. Their goal is also to spread and transfer their research material of ART and AART. ART has used in primary schools in Denmark since 2010 as preventive method to prevent social problems in short-term and long-term perspective.

Københavns Professions højskole, Carlsberg. Picture: Miia Juntunen ja Karoliina Ohvanainen.

In our visit with Jens, we were also talked about how other Northern Countries use ART or AART. Apparently in Denmark, Sweden, Norway and Iceland use the ART in their primary schools actively. We are hoping that Finland is following these countries because the impacts from ART has shown that the method is efficient.


The main feelings and ideas after Monday

  • The first day we tasted not only Smørrebrød but also Danish willingness and kindness. We loved Denmark from the day one.
  • Welfare is built from million pieces; customer-centered services are maybe the key to comprehensive welfare?

Links to about labor market in Denmark:




Links to about ART in Denmark and Finland




This blogipost is part of the welfare coordinator students (Master Degree Studies) study module Working and Stydying in International Environment. The focus of this stydy module is that the students can strengthen their communicative skills and professional experience in an international learning environment and learn effectively as a team member in another cultural environment. In August of 2019 part of welfare coordinator students visit in Denmark during this study module. You can read more www.savonia.fi.


Miia Juntunen ja Karoliina Ohvanainen, TYKO18SY

Riitta Turjamaa, lehtori Savonia-ammattikorkeakoulu

Pirjo Turunen, lehtori, Savonia- ammattikorkeakoulu


Etävastaanotot tehostamaan elintapaohjausta!

Sosiaali- ja terveydenhuollossa tapahtuva elintapaohjaus ei ole enää paperi terveellisten elintapojen hyvistä puolista. Etävastaanotto on yksi digitalisaation tuoma keino tehostaa ja laajentaa palveluntarjontaa. Yksityiset palveluntuottajat ovat ottaneet etävastaanotot aktiivisesti käyttöönsä ja julkinen puoli kehittää toimintoja myös jatkuvasti. Myös iäkkäämmästä väestöstä suuri osa on löytänyt digitaaliset palvelut. Nyt onkin hyvä ajankohta kehittää rohkeasti sosiaali- ja terveyspalveluissa tapahtuvaa elintapaohjausta resursoimalla etävastaanotolla tarjottavaan elintapaohjaukseen.

Suomeen on syntynyt maakunta- ja soteuudistuksen yhteydessä sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymiä. Kuntayhtymissä välimatkat voivat olla hyvinkin pitkiä ja yhdeksi haasteeksi on noussut palveluiden tarjoaminen kaikille jäsenkunnille tasa-arvoisesti. Etävastaanoton tehokas hyödyntäminen on yksi keino parantaa tarjottavia palveluita harvaan asutuilla alueilla ja samalla vähentää matkustamisen tuomia kustannuksia. Asiantuntijan ”päivän ajanvarauskalenteria” ei tarvitse saada täyteen, jotta on mielekästä tarjota palvelua paikkakunnalla, vaan voidaan täyttää kalenteri eri paikkakuntien asiakkaista. Toisaalta asiakas ei joudu odottamaan pienellä paikkakunnalla harvakseltaan käyvän asiantuntijan palvelua tai joudu maksamaan kallista taksimatkaa julkisten yhteyksien ollessa heikkoja.







Kuva 1: elintapaohjausta etäyhteydellä. Kuva: https://pxhere.com/en/photo/155770

Etäyhteydellä voidaan myös madaltaa kynnystä osallistua elintapaohjaukseen. Palvelua voidaan tarjota asiakkaalle tutussa ympäristössä, jossa myös arat puheenaiheet voivat olla helpompia tuoda esille. Asioista voi olla helpompi keskustella etäyhteyden päässä olevalle ”vieraalle henkilölle” kuin paikkakunnan tutulle henkilölle. Alhaisempi palvelun hinta helpottaa myös palveluun ohjautumista. Palvelun hintaa voidaan alentaa koska toimitilojen vuokrasta tai ylläpidosta ei tule kustannuksia. Toiminta ei poista tarvetta kasvotusten annettavaan ohjaukseen, mutta sen hyötyjä ja mahdollisuuksia tulisi arvioida enemmän.

Etäpalveluna tuotetulla elintapaohjauksella voidaan saada merkittäviä hyötyjä, mutta johtavassa asemassa olevia henkilöitä ei aina saada resursoimaan toimintaan. Yksi iso syy tähän on se, että toiminnan vaikuttavuuden mittaaminen on vielä lapsen kengissä. Vaikuttavuutta on mitattu, mutta toiminnan jatkumisen kannalta on tärkeä osoittaa hyödyt alueen omassa palveluntuotannossa. Etäyhteydellä tarjottavia palveluita kehitetään ja nyt on hyvä hetki kehittää myös etäyhteydellä tarjottavia elintapaohjauksen palveluita ja mitata toiminnan vaikuttavuutta. Tehokkaat etäpalvelut tulee tunnistaa ja juurruttaa osaksi organisaation palvelutarjontaa.

Lukemasi blogiteksti on tehty yhdessä hyvinvointikoordinaattori, YAMK-opiskelija Henri Nevalaisen kanssa. Blogiteksti liittyy hyvinvointikoordinaattoriryhmän opintojaksoon Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen menetelmät (10 op). Opintojaksolla analysoidaan mm. digitaalisaation hyötyjä ja haittoja hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyössä. Opiskelijat kirjoittavat ammatillisen blogitekstin, josta Henrin kirjoitus on hyvä esimerkki.


Henri Nevalainen, TYKO18SY

Riitta Turjamaa, lehtori Savonia-ammattikorkeakoulu

Pirjo Turunen, lehtori, Savonia- ammattikorkeakoulu





Hyvinvoinnin vuosikello tikittää digiaikaa

Digitaalisuus on ujuttautunut viime vuosina meidän useiden ihmisten iholle. Erilaisten digitaalisten laitteiden ja ohjelmien käyttäminen alkaa olla jo automaattinen osa arkeamme. Meille on syntynyt tarve mitata jatkuvasti, että sykkiikö sydämemme sopivasti, kertyykö tänään askeleita vähintään 10 000 ja kuluuko kaloreita riittävästi. Aktiivisuustason mittaaminen, palautumisaikojen seuraaminen ja unenlaadun analysointi ovat alkaneet tuntua lähes yhtä tärkeille päivittäisrutiineille kuin vaikkapa hampaanpesu.






Kuva 1. Ylä-Savon ammattiopiston henkilöstöllä on yhteiskäytössä hyvinvoinnin mittareita. Kuva: Miia Bovellan.

Rannekellot ovat vaihtuneet aktiivisuusmittareihin ja älypuhelimien sovelluksiin, joiden avulla saamme palautetta säännöllisesti päivän kulusta ja olemmeko olleet riittävän tehokkaita ja muistaneet lähteä liikkeelle, kun se aika on. Päivän saavutuksia analysoidessa on palkitsevaa havaita saavuttaneensa tavoitteensa 253 %:sti. Harvoin tässä hektisessä maailmassa saamme mistään yhtä konkreettista palautetta. Tässä voisi olla yhtälö myös siihen, miksi koemme tällaiset laitteet niin tärkeinä ja motivoivina.

Miten olemmekaan tulleet toimeen ilman näitä hienoja älylaitteita? Varmastikin keskimäärin ihan hyvin. Tulevaisuus tulee näyttämään millaisia terveyshyötyjä digitaalisuus tuo tullessaan ja kuinka se on edistänyt väestön hyvinvointia. Mielenkiintoista on myös seurata, saammeko siinä sivussa kylkiäisenä myös terveyshaittoja? Ja kuinka on käynyt meidän luontaiselle itsetutkiskelulle ja intuitiivisille tuntemuksille suhteessa omaan kehoon ja terveyden tilaan?

Miten me varmistaisimme hyvinvointia tuottavien tekijöiden pysyvyyden elämässämme, kun uutuuden viehätys digilaitteisiinkin saattaa pian kadota?








Kuva 2. Hyvinvoinnin vuosikello tukee oppilaitosten hyvinvointityön suunnittelua ja yhteisöllisyyden edistämistä. Kuva: Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry

Digitaalisuuden avulla on mahdollisuus myös vahvistaa hyvinvoinnin edistämistä erilaisten fyysisten ja virtuaalisten tilojen ja olosuhteiden sekä toiminnan kehittämisprosesseissa osana meidän työ- ja oppimisyhteisöjen arkea. Hyvinvoinnin edistämisen perustana erilaisissa yhteisöissä tulisi olla koko toiminta- tai lukuvuoden kestävä suunnitelmallinen hyvinvointityö, jota suunniteltaisiin osallistamalla koko yhteisöä. Hyvinvoinnin vuosikellon käyttöön ottaminen olisi tähän hyvä työkalu, jonka avulla saisimme valita myös henkilökohtaisiin kalentereihimme ja sovelluksiimme itsekullekin sopivaa ja hyvinvointia edistävää toimintaa. Ja tietenkin tämäkin löytyy myös digitaalisena versiona.









Kuva 3. SAKU ry on työstänyt koulutuksen järjestäjien tueksi sähköisen työkalun, jonka avulla voi luoda toimipaikkakohtaisen hyvinvoinnin vuosikellon.

Lukemasi blogiteksti on tehty yhdessä hyvinvointikoordinaattori, YAMK-opiskelija Miia Bovellanin kanssa. Blogiteksti liittyy hyvinvointikoordinaattoriryhmän opintojaksoon Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen menetelmät (10 op). Opintojaksolla analysoidaan mm. digitaalisaation hyötyjä ja haittoja hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyössä. Opiskelijat kirjoittavat ammatillisen blogitekstin, josta Miian kirjoitus on hyvä esimerkki.


Miia Bovellan, TYKO18SY

Riitta Turjamaa, lehtori Savonia-ammattikorkeakoulu

Pirjo Turunen, lehtori, Savonia- ammattikorkeakoulu


THL 2017. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen keinoja [verkkodokumentti]. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. [Viitattu 2019-05-1]. Saatavissa: http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/132086/URN_ISBN_978-952-302-840-1.pdf?sequence=1&isAllowed=y

THL 2018b. Opiskelijat mukaan! –opas. Vinkkejä oppilaitostapahtumien järjestämiseen [verkkodokumentti]. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.  [Viitattu 2019-05-1]. Saatavissa: https://www.julkari.fi/handle/10024/136561

SAKU ry 2019. Hyvinvoinnin vuosikello [verkkojulkaisu]. Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry. [Viitattu 2019-05-1]. Saatavissa: http://arjenarkki.fi/hyvinvointia/hyvinvoinnin-vuosikello

Virtanen, Ville, 2018. Hyvinvoinnin väylät. Käsikirja hyvinvoinnin edistämiseen ammatillisessa koulutuksessa. Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry. [Viitattu 2019-05-1]. Saatavissa: https://view.joomag.com/saku-ry-hyvinvoinnin-v%c3%a4yl%c3%a4t-saku-hyvinvoinnin-vaylat/0087435001541543027?short

Etälääkärin vastaanotto – periferian pelastus?

Etälääkärin palveluita on ollut saatavilla yksityissektorilla jo vuosien ajan. Jostakin syystä julkinen sektori on herännyt tähän hieman myöhemmin. Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalveluiden kuntayhtymä Siun Sote aloitti syksyllä 2018 kokeiluna etälääkärin vastaanoton haja-asutusalueilla pienillä paikkakunnilla, joilla on lääkärivajetta. Yksi kokeiluun valikoituneista paikkakunnista oli vajaan 5000 asukkaan Juuan kunta.

KUVA 1 Etävastaanotto. Kuvaaja Jonna Martikainen.

Etälääkärin vastaanottopalvelu valittaessa on huomioitava potilaan soveltuvuus vastaanotolle. Esimerkiksi TULES eli tuki- ja liikuntaelinvaivat eivät vastaanotolle sovellu. Vastaavasti monet pitkäaikaissairauksien seurantakäynnit ovat hyvin soveltuvia etävastaanotolle. Erilaiset toimenpiteitä vaativat vastaanotot, muun muassa injektiohoitoa tarvitsevat potilaat eivät luonnollisestikaan ole mahdollisia etälääkärin arvioitavia tai hoidettavia potilaita.

Etävastaanottojen ottaminen osaksi pienten terveysasemien valikoimaa mahdollistaa lääkäreiden saatavuuden myös pienille paikkakunnille. Pienille paikkakunnille lääkärit harvoin muuttavat enää työn perässä, mutta etävastaanottoa voi tehdä kotoa käsin. Etävastaanottotoiminta voikin mahdollisesti lisätä lääkereiden työhyvinvointia kun työmatkoihin menee entistä vähemmän aikaa.

KUVA 2 Korvalamppu etäyhteyteen liitettynä. Kuvaaja Jonna Martikainen.

Nykyaikainen teknologia mahdollistaa esimerkiksi korvan tutkimisen ”etänä”. Vastaanottotilanne on tehty potilaalle mahdollisimman miellyttäväksi. Läsnä vastaanottohuoneessa on myös sairaanhoitaja, joka varmistaa yhteyksien toimivuuden ja tarvittaesssa esimerkiksi näyttää lääkärille korvalampulla potilaan korvaa tai avustaa potilasta siirtymisessä vuoteelle.

Terveysaseman vastaanoton sairaanhoitaja Piia Kortelainen toteaa potilailta saadun palautteen Pohjois-Karjalassa videovälitteisestä palvelusta olevan pääasiassa positiivista. Osa potilaista toki haluaa tavata lääkärin edelleen kasvotusten ja suhtautuu hieman skeptisesti etälääkärin vastaanottoon.

Tulevaisuuden haasteena tulee varmasti olemaan palvelun jatkuvuuden turvaaminen ja myös niiden potilaiden ennakkoluulojen murtaminen, jotka ovat tähän asti etävastaanotosta kieltäytyneet.

Lukemasi blogiteksti on tehty yhdessä hyvinvointikoordinaattori, YAMK-opiskelija Jonna Martikaisen kanssa. Blogiteksti liittyy hyvinvointikoordinaattoriryhmän opintojaksoon Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen menetelmät (10 op). Opintojaksolla analysoidaan mm. digitaalisaation hyötyjä ja haittoja hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyössä. Opiskelijat kirjoittavat ammatillisen blogitekstin, josta Jonnan kirjoitus on hyvä esimerkki.



Jonna Martikainen, TYKO18SY

Riitta Turjamaa, lehtori Savonia-ammattikorkeakoulu

Pirjo Turunen, lehtori, Savonia- ammattikorkeakoulu



Suvi-Sanette Alatalo 2017. Kajaanin ammattikorkeakoulu. Videovälitteinen lääkärinvastaanotto työterveyshuollossa. Opinnäytetyö. Insinööri YAMK. Saatavissa: https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/122439/Alatalo_Suvi.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Sitra 2015. ”Erinomainen ja tätä päivää oleva vastaanoton muoto” – Opiskelijat tyytyväisiä YTHS:n kokeilemiin sähköisiin palveluihin. Artikkeli. Saatavissa: https://www.sitra.fi/uutiset/erinomainen-ja-tata-paivaa-oleva-vastaanoton-muoto-opiskelijat-tyytyvaisia-ythsn/

Digitalisaatio ja osallisuus

Digitalisaatio on keskeinen käsite ja toiminto tämän hetken suomalaisessa yhteiskunnassa. Tietotekniikan käyttö ja hyödyntäminen erilaisissa elämän perustoiminnoissa on osa päivittäistä arkeamme. Suomi kuuluu digitalisaation edelläkävijöihin. Juha Sipilän hallituskauden yksi kärkihankkeista on ollut sähköisten palvelujen kehittäminen osana sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistusta.

Digitalisaatio mahdollistaa palvelujen monipuolisen käytön aikaan tai paikkaan sitomatta. Sähköisten palvelujen tarjoama toimintaympäristö on monipuolinen. Digitalisaatio on poistanut monia rajoituksia ja luo lähes rajattomasti uudenlaisia työmenetelmiä esimerkiksi oppimiseen, kommunikointiin ja vuorovaikutukseen. Mutta tukeeko digitalisoituminen tasapuolisuutta ja kaikkien mahdollisuutta osallistua? Tavoitetaanko sähköisillä palveluilla kuitenkaan suurempaa osaa väestöstä kuten on tavoiteltu? Onko tarkoitus, että digitalisaation omaksumisesta tulee yksi elämän perusedellytyksistä?

Osa digitaalisista palveluista tapahtuu niin huomaamattamme, ettemme edes yhdistä niitä varsinaisesti digitalisaatioon. Nuoremmat sukupolvet ovat syntyneet tähän digiaikaan, jolloin tekniikka on luonnollinen osa jokapäiväistä arkea. Mutta ei kuitenkaan kaikille nuorillekaan sähköisten palvelujen käyttö ole aina yksinkertaista – ei käyttäjän eikä palvelunkaan puolelta (esim. ikärajat). Digitalisaation on toisaalta todettu aiheuttavan ulkopuoliseksi jäämisen tunteita, jos mahdollisuudet digitaalisten palvelujen käyttöön eivät olekaan yhtäläiset. Digitaalisuus luo valitettavasti eriarvoisuutta.

Ikääntyneet 60+ -vuotiaat ovat yksi digiajan riskiryhmistä. Suomessa on nopeasti ikääntyvä väestö, mikä johtuu syntyvyyden pienentymisestä ja elinajanodotteen kasvamisesta. Koko Suomen väestöstä noin 21% oli yli 65-vuotiaita vuonna 2017, ja tämän osuuden odotetaan vielä lisääntyvän tulevien vuosien aikana.

Ikäihmisten tekniikan käyttötaidoissa voi olla paljonkin puutteita. Sopivia laitteita ei ole tai niiden hankinta voi tuntua hankalalta, opiskelumahdollisuuksien löytäminen tai saaminen sekä taitojen oppiminen voi olla vaikeaa. Sosiaalinen asema tai terveys voivat olla esteenä myös. Osalla saattaa ilmetä digitalisaatiota kohtaan kielteistä asennetta tai suoranaista vastustusta. Syynä voi olla myös tiedonpuute tai pelot digitalisaatiota kohtaan.

Digitaitojen oppiminen luo monipuolisesti mahdollisuuksia vaikuttaa niin oman elämänsä kulkuun kuin joihinkin ympäristön asioihin. Tunne tästä vaikutusmahdollisuudesta luo osallisuuden tunnetta. Mahdollisuus ja kyky hyödyntää teknologiaa ja sähköisiä palveluja oman elämänsä kannalta merkittävällä tavalla on digitaalista osallisuutta. Digitaalisen osallisuuden tukemisessa ihmisen oma kiinnostus aiheeseen on merkityksellinen. Sähköisten palvelujen hyödyn osoittaminen tukee positiivista suhtautumista ja mielenkiintoa ja näin ollen myös digitaalista osallisuutta. Positiivista ja avointa asennetta on siis tuettava. Mahdollisuudet sähköisten palvelujen käyttöön tulisi olla kaikille yhdenvertaiset. Tukea ja oppia pitäisi olla helposti saatavilla. Erilaisia oppimismahdollisuuksia tarjoamalla voidaan tukea erilaisten yksilöiden oppimista. Toiselle tukena ja apuna voi olla sukulaisnuori, toiselle sosiaalinen hetki samanhenkisessä ryhmässä kun taas joku harjoittelee asioita yksin.

Tärkeää on muistaa, että digitaidot ovat nyky-yhteiskunnassamme tärkeitä perustaitoja kaikille, mutta eivät itsestäänselvyys kellekään. Digitalisaatio tuo paljon hyötyä ja hyvinvointia elämäämme, mutta ei toistaiseksi ainakaan ole yksinään perusedellytys hyvälle elämälle – onneksi. Ihminen tarvitsee toista ihmistä. Tehdään siis yhdessä suuria ja pieniä arjen digiloikkia. Aiheesta monipuolisesti lisää Väestörekisterikeskuksen Suomidigi-sivustolla: https://suomidigi.fi/digitalisaatio/

Kuva 1.  Raaseporin Kulttuuriopiston tietotekniikkakerhossa opiskellaan yhdessä digitaalisia taitoja. Iloinen ja kannustava ilmapiiri luo turvalliset edellytykset uuden oppimiselle. (Raaseporin Kulttuuriopisto 2019)

Lukemasi blogiteksti on tehty yhdessä hyvinvointikoordinaattori, YAMK-opiskelija Kati Holmströmin kanssa. Blogiteksti liittyy hyvinvointikoordinaattoriryhmän opintojaksoon Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen menetelmät (10 op). Opintojaksolla analysoidaan mm. digitaalisaation hyötyjä ja haittoja hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyössä. Opiskelijat kirjoittavat ammatillisen blogitekstin, josta Katin kirjoitus on hyvä esimerkki. Lisätietoja saat Savonian nettisivustolta www.savonia.fi.



Kati Holmström, TYKO 18SY

Riitta Turjamaa, lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu

Pirjo Turunen, lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu



ESKELINEN, Timi 2018. Ongelmallinen digitaalinen osallisuus: ikämiesten kokemuksia digitalisaatiosta. Itä-Suomen yliopisto. Yhteiskuntatieteiden laitos. Pro gradu -tutkielma. [Viitattu 2019-04-24.] Saatavissa: http://epublications.uef.fi/pub/urn_nbn_fi_uef-20180623/urn_nbn_fi_uef-20180623.pdf

HEIKKILÄ, Marianne 2017. Digitaalinen yhteiskunta – tasa-arvoinen ja yhdenvertainen? [verkkojulkaisu.] Väestöekisterikeskus. Suomidigi. [Viitattu 2019-04-30.] Saatavissa: https://suomidigi.fi/digitaalinen-yhteiskunta-tasa-arvoinen-ja-yhdenvertainen/

RAASEPORIN KULTTUURIOPISTO 2019. Datorklubb. [digitaalinen kuva.] [Viitattu 2019-04-30.]









Tsättää matalalla kynnyksellä!

Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä aloitti elokuussa 2018 chat-kokeilun. Tavoitteena oli tarjota asiakkaille matalan kynnyksen ohjausta ja neuvontaa. Pilottiin lähti mukaan sosiaali-, terveys- sekä mielenterveys- ja päihdepalvelut. Kokeilun aikana chatin aukioloajat jaettiin pilottiin lähteneiden tehtäväalueiden kesken. Pilotointi jäi ajallisesti lyhyeksi, kolmeen kuukauteen. Kokemukset pilotoinnista olivat kuitenkin positiiviset, vaikka asiakkaat eivät ehtineet kunnolla löytää chat – palvelua. Chatin aukioloajan rajoittuminen eri tehtäväalueiden kesken rajoitti todennäköisesti yhteydenottoja.

Kuva 1.  Kuva CHAT- palvelusta. Kuvaus: Paula Jormanainen

Pilotoinnin jälkeen terveyspalvelut jatkoivat ainoana tehtäväalueena chattia. Yhteydenottojen määrä nousi huomattavasti. Maaliskuussa chatin kautta yhteyttä otettiin 120 kertaa. Yleistä ohjausta ja neuvontaa yhteydenotoista oli 41, puhelinnumeron tiedusteluja 10, yleistä tiedustelua palveluista 9, yksi ajanperuminen, suunterveydenhuollon palveluita koskevia yhteydenottoja 7, mielenterveys- ja päihdepalveluihin liittyviä yhteydenottoja 3, sosiaalipalveluihin liittyviä kysymyksiä 2 sekä eläinlääkintää koskevia yhteydenottoja 2.

Palautetta asiakkailta pyydetään hymynaamoilla, samoin chat -palvelun työntekijä arvioi hymynaamalla omaa työtään.

Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän kehittäjä Eija Tyyskä kertoo, että chat -palvelu ei ole vielä vakiintunut asiakkaiden käyttöön, vaan vaatii vielä opettelua ja toiminnan kehittämistä.


Kirjoittaja: Paula Jormanainen TYKO18SY


Tukea Netistä. Suomen mielenterveysseuran verkkosivusto: https://www.mielenterveysseura.fi/fi/tukea-ja-apua/tukea-netist%C3%A4

Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän intranet-sivusto


Terveyttä ja hyvinvointia suoraan somesta – kunnat mukana muutoksessa?

Miten hyvinvointia ja terveyttä edistävät kuntapalvelut saadaan tavoittamaan kuntalaiset?

1000-vuotta sitten vaatimattomat ja hiljaiset suomalaiset lähettivät toisilleen viestejä kaarnanpalasilla alavirtaan. Myöhemmin kohdattiin puheliaita ulkomaalaisia ja alkoi vuorovaikutuksen aikakausi. Sama meno jatkui kännykkäkaudelle saakka, kunnes keksittiin tekstiviestit. Tämän jälkeen koko maailma on hiljentynyt lähettämään viestejä. Näiden merkittävien muutosten myötä myös hyvinvointia ja terveyttä edistävien kuntapalveluiden viestintämuotojen on kehittyvä kohti nopeanviestinnän aikakautta. Nopeanviestinnän aikakaudelle siirtyminen on kunnissa tapahtunut toisaalla Suomessa sujuvasti toisaalla verkkaisemmin.

Kuntalaisten hyvinvointiin ja terveyden edistämiseen liittyvät kuntapalvelut hakevat jalansijaa somessa. Nykyaikaisia viestintäkanavia otetaan käyttöön kuntasektorilla aktiivisesti. Lainsäädäntö ja tietosuoja-asetukset vaikuttavat esimerkiksi sosiaalipalveluiden digiaikakaudelle siirtymiseen merkittävästi. Vastaavasti aktiivisella somettamisella saadaan laajaa näkyvyyttä avoimille kuntapalveluille. Esimerkiksi matalankynnyksen liikuntapalveluista kunnat somettavat aktiivisesti.

Vaikeutta oikeiden viestintäkanavien valintaan tuo erilaisesti käyttäytyvät ikäluokat. Osalla kuntalaisista simpukkapuhelin soi vielä perinteisesti – tää ystävyys ei raukene -tahtiin. Osa vastaavasti tekee monta videota päivässä esimerkiksi TikTok-sovellukseen. Nykyään 1970-luvun hittituotteena myydyt puhelinpöydät alkavat kuitenkin olla jo historiaa. Sähköiset asiointikanavat ja sosiaalisenmedian tarjoamat mahdollisuudet ovat osalla kuntalaisista vielä ulottumattomissa, osa vastaavasti tarkistaa kirjepostinsa hyvin harvakseltaan.

Kuva 1: Viestintä ei ole nykyisin aikaan eikä paikkaan sidottua. Kuva: Noora Mäkiranta

Useimmille kuntapalveluita käyttäville väestöryhmille ei ole enää aikaan, paikkaan ja tiedottamiseen liittyviä vaikeuksia. Esimerkiksi erityisnuorisotyöntekijä tavoittaa keskikokoisen yläkoulun oppilaat snäppäämällä noin 7 minuutin kuluessa. Vastaavasti muutama oppilas on saattanut huomata koulun ilmoitustaululle jätetyn mainoksen yhden kokonaisen päivän aikana. Digitalisaatio on mahdollistanut ihmisten välisen vuorovaikutuksen ympärivuorokautisesti ja koko maailman laajuistesti. Viestintä on helpompaa, nopeampaa ja automatisoituneempaa kuin koskaan aikaisemmin. Digitalisaatio on muuttanut palveluita, madollistanut uusia yritysmaailman innovaatioita ja tullut lähes kaikille osaksi jokapäiväistä elämää. Hyvinvointia ja terveyttä edistävät kuntapalvelut eivät ole olleet muutoksessa mukana kärkijoukoissa. Nyt on kuitenkin viimeistään aika huomioida viestinnän monimuotoiset mahdollisuudet erilaiset kuntalaisryhmät huomioiden.

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tehtäväkentällä palvelukseen halutaan myös kuntasektorilla robotteja, bloggareita, koodareita ja tubettajia. Digitalisaatio on tuonut mukanaan sosiaalisenmedian hyödyntämisen arkipäiväiseksi kuntasektorilla. Työelämän kehitystä hidastavat ankeuttajat eivät ole hyväksyneet kaikkialla digitalisaation mukanaan tuomia mahdollisuuksia. Osaamisentarve työelämässä on muuttunut, hyvinvointia edistävien palveluiden on pysyttävä muutoksen mukana, mutta miten? Erityisesti kuntien vastuulla olevien palveluiden markkinointi ja näkyväksi tekeminen on murrosvaiheessa. Kuntien on saatava viestintäänsä lisää mielenkiintoisuutta ja vaikuttavuutta suunnitelmallisella kehittämistyöllä.

Virallisten tiedotteiden ja päätösten tekeminen on välttämätöntä kuntasektorilla, mutta mutkikkaita hallintorakenteita yksinkertaistetaan ja paperittomuuden edistämistyö jatkuu aktiivisesti. Kuntalaisten mielenkiinto palveluita kohtaan on kuitenkin herätettävä jollakin muulla tavalla. Pääsääntöisesti kuntalaiset eivät seuraa kunnan kotisivuilla julkaistavia päätöksiä tai kirjaston ilmoitustaululla olevia mainoksia. Tiedon saattaminen eteenpäin kiinnostavassa ja helposti omaksuttavassa muodossa hakee vielä kuntasektorilla paikkaansa. Viestintäkanavien ja mahdollisuuksien hyödyntämisessä on valtavia kuntakohtaisia eroja. Tasa-arvoisuuskäsitteen ympärille muodostuu useita viestintään liittyviä haasteita. Tällä hetkellä ei ole olemassa yhtä ainoaa viestintäkanavaa, jonka kautta voitaisiin tavoittaa kokonaisvaltaisesti kunnan asukkaat. On mielenkiintoista seurata, miten kuntien tiedottaminen muuttuu ja kehittyy lähitulevaisuudessa.

Tekstiviesti saattaa tulla vielä muistutuksena lähenevästä hammaslääkäriajasta, valtakunnallisten tilastojen valossakin lähetettyjen viestien määrä on laskussa. Sitä vastoin WhatsApp ilmoittaa kymmeniä kertoja päivässä saapuneesta viestistä. WhatsApp on nykyisin suomessa käytetyin pikaviestisovelluksista. Se soveltuu tietyt asiat huomioiden hyvin myös työvälineeksi monenlaisissa työtehtävissä ja erilaisissa työyhteisöissä; teksti, kuva ja video tavoittavat hetkessä oikean vastaanottajan. Esimerkiksi asukkaiden hyvinvointiin ja terveyden edistämiseen liittyvien kuntapalveluiden asiakaspalvelun kysymys-vastaus-tyyppiseen viestintään WhatsApp on nopea ja helppokäyttöinen tapa, jota voi käyttää joko tietokoneella tai älypuhelimella.

Useassa kunnassa on edelleen käytössä puhelinvaihdepalvelu. WhatsApp sovelluksen avulla yhteydenotto olisi nopeampaa ja kätevämpää varmasti useimmissa tapauksissa. Lisäksi sovellus on helposti saatavilla kaikkialla esimerkiksi avoimen verkon kautta, edes saldoa ei siis tarvita. Suuret ikäluokat ja sitä nuoremmat ovat yksilö poikkeudet huomioiden omaksuneet älypuhelinten mahdollisuudet. Sitä vastoin älypuhelinten käyttäjämäärät romahtavat yli 75-vuotiaiden joukossa, pöytämallinen matkapuhelin häivyttää digitalisaation muutoksia näennäisesti, muuten he olisivat tilastollisesti vielä lankapuhelinten käyttäjäkuntaa.

Kuva 2 Somettaminen avaa uusia mahdollisuuksia, mutta sisältää myös uhkia. Kuva: Noora Mäkiranta

Kuntalaisten hyvinvoinnin edistämistyön viestintäkanaviin liittyviä haasteita ja mahdollisuuksia kannattaa jokaisessa kunnassa arvioida. Viestinnän keinoja pitää pyrkiä ajanmukaistamaan jatkuvasti osallistaen kuntalaisia, hyödyntäen palvelumuotoilun ja vaikutusten ennakkoarvioinnin työkaluja. Kunnat voivat tulevaisuudessa lisätä kohdennettua viestintää huomioiden ikärakenteen lisäksi erityisesti ne kuntalaiset, jotka eivät vielä itsekkään tiedä tarvitsevansa olemassa olevia palveluita. Mielestäni hyvinvointia -ja terveyttä edistävien ennaltaehkäisevien kuntapalveluiden on oltava näkyvillä kaikkialla siellä mistä kuntalaiset tietoa poimivat.

Kriisitilanteisiin kunnissa tarjotaan nopeanviestinnän välineitä, mutta ennaltaehkäisevät peruspalvelut ovat usein piilossa esimerkiksi monen klikkauksen takana. Lisätietojen saaminen peruspalveluista on iltaisin ja viikonloppuisin usein mahdotonta, vaikka vapaasti käytettävissä olevia palveluita, esimerkiksi ulkoliikuntapaikkoja käytetään eniten juuri virka-ajan ulkopuolella.

Maailma muuttuu, kehitys kehittyy ja kehitystä ei ole ilman muutosta. Jäädään seuraamaan millä tavalla kunnat saavat sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä muiden terveyttä ja hyvinvointia edistävien palveluiden näkyvyyttä ja viestinnän vaikuttavuutta kehitettyä lähitulevaisuudessa.

Kirjoittaja: Tiina Mäkiranta, TYKO18SY


Lehtinen, Matti ja Rossi, Matti 2017. Digitaalinen Suomi 2017. Aalto-yliopisto. Vantaa: Erweko Oy.