KOHDATAAN! Mutta kenen ehdoilla?

Kohtaamisen merkityksestä, sen toteutumisesta sekä toteuttamisesta puhutaan asiakastyössä paljon. Mutta millä tavalla se oikeasti toteutuu? Entäpä kenen ehdoilla ja tarpeista lähtien sitä toteutetaan? Kohtaamiseen ja vuorovaikutukseen sekä sen kehittämiseen on olemassa lukemattomia oppaita. Organisaatiot myös kouluttavat työntekijöitään parempiin vuorovaikutustaitoihin ja sen myötä vahvistamaan mutta myös konkretisoimaan kohtaamisen merkitystä. Asiakastyössä vastuu vuorovaikutustilanteesta ja kohtaamisen toteutumisesta on kuitenkin työntekijällä, jolloin opitun tiedon ja taidon sisäistäminen sekä käytäntöön siirtäminen punnitaan.

Kohtaaminen ei ole hokkupokkustemppuja, vaan usein hyvin arkista läsnäoloa, pysähtymistä ja hyväksymistä. – Kaarina Mönkkönen

Käsilläsi oleva blogipostaus pohjautuu Sari Varpulan (2024) Savonia-ammattikorkeakoulussa valmistuneeseen YAMK-opinnäytetyöhön. Opinnäytetyössä tutkittiin kohtaavaa vuorovaikutusta lapsiperheille suunnatussa matalan kynnyksen kohtaamispaikassa. Tutkimuksessa selvitettiin vanhempien kokemuksia kohtaamisesta ja vuorovaikutuksesta. Asiakaskokemuksiin perustuvan tiedon myötä saatiin tärkeää tietoa palveluntuottajalle lapsi- ja perhepalvelujen kehittämistä varten. Tutkimuksessa tutkittiin myös teoreettisella tasolla ammatillisen kohtaavan vuorovaikutuksen ulottuvuuksia. Tavoitteena oli löytää tarkennusta siihen, miten kohtaava vuorovaikutus toteutuu ja mitkä seikat voivat olla esteenä sen toteutumiselle. Käsitteiden teoreettinen tarkastelu avasi näkökulmia asiakastyön kehittämistä varten. Näkökulmien laajenemisen myötä on mahdollista tarjota lisää tietoa, jonka avulla voidaan vahvistaa ymmärrystä. Tiedon ja ymmärryksen lisääntymisen myötä myös työntekijän osaaminen vahvistuu ja kasvaa.

Tutkimuksen keskeisinä tuloksina korostuivat lapsiperheiden vanhempien toiveet tuttuuden kokemuksesta ja saatavilla olemisen tarpeesta.  Vanhemmille oli tärkeää, että työntekijöiden läsnäolo oli välitöntä, helppoa ja arkista kohtaamista. Vanhemmat arvostivat sitä, että saivat olla kohtaamispaikassa lapsineen oman tahtisesti mutta työntekijät olivat saatavilla, mikäli tarvetta ilmeni.  Vertaiskokemusten jakaminen muiden samassa elämäntilanteessa elävien kanssa oli merkittävää kuten sen myötä solmitut ystävyyssuhteet.

Kohtaamisessa edellytetään uskallusta olla tilanteessa, vaikka se ei olisi täysin luontevaa ja siinä saattaisi piillä ennakoimattomia muuttujia – tunneilmapiirissä tai keskinäiseen vuorovaikutukseen tulemisessa. Uskallusta olla läsnä toiselle ihmiselle, vaikka hän olisi erilainen tai käyttäytyisi eri tavoin kuin minä itse. Lahti (2021) nostaa hienosti kohtaamiseenkin sopivan Kierkegaardin lausahduksen:

Aloita sieltä missä asiakas on – älä sieltä missä toivot tai oletat hänen olevan.

Kohtaava vuorovaikutus on parhaimmillaan hyväksymistä toisen yksilön tavasta olla, mutta myös itsensä hyväksymistä. Vuorovaikutuksessa ollaan alttiina monenlaisille tunteille sekä ajatuksille. Ne voi huomata itsessä tai vastapuolessa.  Reaktiot voivat yllättää ja hämmentää.

Miten toimia kunnioittavasti niissä tilanteissa, kun huomaa, että itselle tulee hankala olo tai toisen reaktiota on vaikea ymmärtää. Tai huomaako ja tavoittaako niitä? Entäpä, jos itsellä olisi jo valmis vastaus ja näkemys tilanteesta. Mutta vastapuoli ei toimi ja etene siinä tahdissa, jonka työntekijänä arvioisi tehokkaaksi.

Vuorovaikutusta ja kohtaamista tutkiessa oli hyvinkin mielenkiintoista se, kuinka ihmiset käyttäytyvät ja reagoivat eri tilanteissa. Kohtaamisen merkitystä tarkastellessa on tärkeää miettiä, mitkä tekijät voivat vaikuttaa vuorovaikutukseen ja kohtaamiseen. Toteuttaako ammattilaisena kohtaamista omista näkökulmistaan käsin vai pysähtyykö oikeasti näkemään tilanteen, jossa vastapuoli kyseisellä hetkellä on.

Moni asia on teoriassa helpompi ymmärtää ja allekirjoittaa. Ja ajatella toimivansa sen mukaisesti. Ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa on monia tasoja, jotka vaikuttavat tunnelmaan ja yksilöiden käyttäytymiseen.  On tärkeää, että työntekijä kykenee reflektoimaan omaa toimintaansa asiakassuhteessa. Tiedostamatta omaa toimintaansa, itsessä herääviä tuntemuksia ja niiden vaikutuksia asiakaskohtaamisessa, työntekijä voi tahtomattaan vahvistaa asiakkaan reaktioita.

Ajattelen, että on sitten kysymyksessä mikä tahansa vuorovaikutukselle esteitä ja jarruja aiheuttava tekijä, käytännössä kaikkeen voi hyödyntää ajatusta pysähtymisestä ja tarkemmasta tarkastelusta. Mikä ja mitä reaktion tai käytöksen takana on? Ammattilainen, uskalla nähdä ja pysähtyä, myös tarkastelemaan omaa toimintaasi tilanteissa, ilman ennakkoasenteita ja olettamuksia.

Kirjoittaja

Sari Varpula, sosionomi AMK, sosionomi YAMK varhaisen tuen asiantuntija, Savonia-ammattikorkeakoulu

asiasanat: Sosionomi YAMK, varhaisen tuen asiantuntija, kohtaaminen, vuorovaikutus, esteettömyys

Lähteet:

Holopainen, Gunilla; Nyström, Lisbet & Kasèn, Anne 2017. The caring encounter in nursing. Tieteellinen artikkeli Journal Sage. Nursing Ethics. Verkkojulkaisu. https://journals.sagepub.com/doi/full/10.1177/0969733016687161

Maanmieli, Karoliina & Sarvela, Kati 2022. Traumainformoitu lähestymistapa. Traumatietoutta mielenterveystyöhön. Helsinki; Basam Books Oy.

Mönkkönen, Kaarina 2007. Vuorovaikutus. Dialoginen asiakastyö. Helsinki: Edita Oy.   

Mönkkönen, Kaarina 2018. Vuorovaikutus asiakastyössä. Asiakkaan kohtaaminen sosiaali- ja terveysalalla. Helsinki: Gaudeamus Oy.   

Mönkkönen, Kaarina; Leinonen, Leena; Arajärvi, Miina; Hovatta, Anna-Elina; Tusa, Nina & Salokangas, Katri 2019. Moniammatillisen vuorovaikutuksen tarkastelua. Teoksessa K. Mönkkönen, T. Kekoni & A. Pehkonen (toim.) Moniammatillinen yhteistyö. Vaikuttava vuorovaikutus sosiaali- ja terveysalalla. Tallinna: Gaudeamus Oy.

Lahti Juha 2021. Kohtaava asiakastyö ohjauksellisena lähestymistapana ja käytännön työotteena.  Raportteja 3/21. Kaakkoissuomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Verkkojulkaisu. https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/180459/Raportteja_3_2021.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Larja Marja 2021. Vuorovaikutuksen merkitys päihdetyössä. Ilman luottamuksellista yhteistyösuhdetta ei voi olla luottamuksellisia keskusteluita. Progradu-tutkielma. Lapin yliopisto. Verkkojulkaisu https://urn.fi/URN:NBN:fi–fe2021042928037

Pehkonen, Aini; Martikainen, Kaisa; Kinni, Riitta-Liisa & Mönkkönen, Kaarina 2019. Asiakas moniammatillisessa kohtaamisessa. Teoksessa K. Mönkkönen, T. Kekoni & A. Pehkonen (toim.) Moniammatillinen yhteistyö. Vaikuttava vuorovaikutus sosiaali- ja terveysalalla. Tallinna: Gaudeamus Oy.

Virtanen, Liisa 2021. Kohtaaminen ja vuorovaikutus sosiaalityössä. Asiakkaan oikeus hyvään kohteluun. Kandidaatin tutkielma. Jyväskylän yliopisto. Verkkojulkaisu. https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/74432

Varpula, Sari 2024. Kohtaava vuorovaikutus lapsiperheille suunnatussa matalan kynnyksen kohtaamispaikassa. Opinnäytetyö YAMK. Savonia-ammattikorkeakoulu.

Väyrynen, Taru 2019. Tulkattu kohtaaminen – sosiaalityöntekijöiden kokemuksia tulkin läsnäolosta lastensuojelun asiakastilanteissa. Maisteritutkielma. Helsingin yliopisto. Verkkojulkaisu. https://helda.helsinki.fi/server/api/core/bitstreams/8adc6b32–62c9–4ea3–9514–ef98d3f295b1/content

Youth worker Skill Workshop (YSW)

I am studying for a Master’s degree in Welfare Coordination (Master of Applied Sciences) at Savonia University of Applied Sciences and I decided to complete my studies by participating in a training course in Luxemburg in April 2024. There I participated in a youth workers’ training course: Youth worker Skill Workshop (YSW) ‘Wellbeing’.

Writers first “photo of the day” collection featuring photos from Luxembourg.

This short training course was focussed on increasing wellbeing for youth workers or other people who are working with youngsters on the field of non-formal learning. The focus was both developing well-being in youth work practice and daily life. The training aimed at youth workers suited me well, as I primarily have been working with young people. The training course was also interesting because it focused on the personal wellbeing of the worker. So far, the welfare coordinator studies I have completed have focused on welfare work in society perspective.

During the training course we handled many theories and practices how to take care of own wellbeing. One interesting aspect is gratitude.

What is gratitude? Latin word gratia means grace, graciousness or gratefulness. Gratitude is an emotion expressing appreciation events that have happened or what one has. Man can also feel gratitude for something or gratitude in a moment. Even if the moment has been difficult or time has been challenging, man can afterwards feel gratitude.


Why practice gratitude? Gratitude increases positive thoughts, which encourages more positive feelings and emotions. It can make us feel more optimistic and energetic about future, to ahead more positively. Therefore, gratitude also helps us feel more connected with other people, to value them and be valued by them.


How to practice gratitude? It is easy to slow down and practice looking for beauty everywhere. Maybe taking a beautiful photo every day, let´s say like during one month. After month it is nice to watch all beautiful photos, relax and enjoy the beauty of surroundings. If you like writing, you could write down 3-5 things you are grateful for at the end of each day. This way you can create your “Gratitude journal” writing something you have experiences or someone has done for you that day. You can also share the gratitude with other people. Write a letter – write with pen and paper – to say “Thank you” to someone you think deserve it. Handwritten and maybe also hand delivered letter makes the experience more powerful and personal.

If you feel you pretend to be too busy for any extra practices, remember, you can just slow down. On your way to work, during your lunch or coffee break and take notice of any actions or experiences and express that you are grateful for this moment, this person or this activity.

Gratitude is one way for self-care.
It is okey to take care of yourself, so you take care of your own wellbeing.  
You are the most valuable person for yourself.

Written by wellbeing coordinator student Virpi Tuovinen

The organizer of this training course was SALTO-YOUTH.  As part of the European Commission’s Training Strategy, SALTO-YOUTH provide non-formal learning resources for youth workers and youth leaders and organises training and contact-making activities to support organisations and National Agencies (NAs) within the frame of the European Commission’s Erasmus+ Youth programme, the European Solidarity Corps, and beyond.

Read more:

SALTO-YOUTH (https://www.salto-youth.net/)
Gratitude (https://positivepsychology.com/gratitude-appreciation/)

Erasmus + nuorisoalalle (https://www.oph.fi/fi/kehittaminen-ja-kansainvalisyys/eu-ohjelmat-nuorisoalalle)

ALUEPOLITIIKKA HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄJÄNÄ

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, ts. HYTE, on laaja-alainen käsite ja monimutkainen kokonaisuus. ”Kaikki vaikuttaa kaikkeen” -periaatteen mukaisesti hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen vaatii yksilön, yhteisöjen ja yhteiskuntarakenteiden sekä ympäristön huomioonottamista kaikessa päätöksenteossa ollakseen vaikuttavaa ja tehokasta. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on jatkuvaa, ajassa elävää ja alueen asukkaiden muuttuvien tarpeiden mukaista kehittämistyötä. Aluepolitiikalla on ratkaiseva rooli alueiden kehityksen ja asukkaiden hyvinvoinnin vahvistamisessa.

Helsinki on muuttovoittoisena ja monikulttuurisena pääkaupunkinamme omaleimainen alue aluepolitiikoiden päätösvallan kohteena. Kaupunki hoitaa sekä hyvinvointialueen että kunnan tehtävät eli se vastaa hyvin laajasta valikoimasta erilaisia julkisia palveluita. Helsingissä ylintä päätösvaltaa käyttää 85- jäseninen kaupunginvaltuusto. Hallintorakenne vaatii kaupunginvaltuutetulta laajaa perehtyneisyyttä ja hyvää ymmärrystä hallinnonalojen sekä eri toimialojen muodostavasta kokonaisuudesta sekä niiden vaikutusmahdollisuuksista helsinkiläisten hyvinvointiin ja terveyteen.

Opinnäytetyössäni ”Helsinkiläisten kaupunginvaltuutettujen käsityksiä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä” selvitin kyselytutkimuksen avulla mm. sitä, miten kaupunginvaltuutetut määrittelevät HYTEn ja miten he näkevät kaupunginvaltuuston roolin HYTE-työssä.

Kuvateksti: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen käsite on laaja-alainen. Kuva: Pixabay.

Kaksitoista kaupunginvaltuutettua antoi vastauksensa avoimiin kysymyksiin. Vastausaineistosta hahmottui hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen olevan vastaajien mielestä pääasiallisesti toimivia sosiaali- ja terveyspalveluita sekä liikuntaa. Kaupunginvaltuuston keinoksi vaikuttaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen tunnistettiin mm. päätöksenteko, budjetointi ja aloitteet, jotka ovatkin valtuuston perustehtävä. Lähes puolet vastaajista kertoi kokevansa kaupungin eri toimialoilla ja lautakunnilla olevan kuitenkin enemmän vaikutusvaltaa Helsingin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Kolmeksi tärkeimmäksi hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen keinoiksi Helsingissä nähtiin liikunnan edistäminen, toimiva kaupunkisuunnittelu ja kulttuuripalvelujen tarjoaminen. HYTE-työn vaikuttavuutta valtuutetut kertoivat eniten arvioivansa erilaisista raporteista.

Mielenkiintoista on, ettei vastauksista noussut lainkaan koulutukseen ja varhaiskasvatukseen liittyviä teemoja vaikka se on yksi tärkeimmistä tehtävistä kunnissa. Myöskään monia muita kunnan tehtäviä kuten vesi- ja jätehuoltoa, varautumista tai ympäristöpalveluja ei vastauksissa mainittu hyvinvointia ja terveyttä edistävinä tekijöinä. Helsingin ilmastotavoitteet mainittiin vain yhdessä vastauksessa. Osallisuus, mielenterveyden edistäminen ja hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen ilmaistiin vain muutamissa vastauksissa koko vastausaineistosta. Vastaukset olivat osin hyvin niukkasanaisia ja voi toki olla, että vastaajat ajattelivat mm. kaupunkisuunnittelun sisältävän osan em. teemoista. Ja mainittiinhan vastauksissa myös joitain kertoja esim. ”sote-palvelujen ulkopuoliset palvelut”, joiden voi ajatella sisältävän universaalisti kaiken, mutta harmillisesti näissä vastauksissa ei juurikaan selitetty mitä näihin palveluihin vastaajien mielestä sisältyi.

Kaupunginvaltuusto hyväksyy valtuustokausittain Helsingin hyvinvointisuunnitelman, ja osassa vastauksista olikin havaittavissa yhtymäkohtia vuoden 2022 hyvinvointisuunnitelman painopistealueisiin. Puolet kyselyyni vastanneista valtuutetuista määritteli HYTEn sekä hyvinvointialueen että kunnan kontekstista katsottuna, vaikkakin jonkin verran kapeasti ajatellen. Mielenkiintoista on, että toinen puoli vastaajista ajatteli vain jompaakumpaa kontekstia ilmaisuissaan tai ilmaisi ainoastaan yksilön valintoihin ja velvollisuuksiin liittyviä asioita hyvinvoinnin ja terveyden edistämisenä.

Tuntevatko kaupunginvaltuutetut siis hyväksymänsä hyvinvointisuunnitelman sisältöä? Ainakaan vastauksissa hyvinvointisuunnitelmaa nimenä ei mainittu kuin kerran. Tulisiko kaupungin keskittyäkin painottamaan valtuustokausittain vain muutamaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen painopistettä? Siten ne olisivat mahdollisesti helpommin käsitettävissä ja hallittavissa kaupunginvaltuuston jäsenillä, johtajilla ja toimialoilla. Vastausaineiston perusteella suositeltavaa ainakin olisi, että Helsinki organisaationa vahvistaisi jokaisena valtuustokautena kaupunginvaltuutettujen ymmärrystä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä, jotta se nähdään muunakin kuin yksittäisinä toimenpiteinä. Onhan alueen asukkaiden hyvinvoinnista ja terveydestä sekä alueen elinvoimaisuudesta huolehtiminen kaupungin tärkein tehtävä. Ja kaupunginvaltuusto, sen ylimpänä päättävänä elimenä, siten paljon vartijana. 

Opinnäyte luettavissa Theseuksessa nimellä: Helsingin kaupunginvaltuutettujen käsityksiä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä kesäkuussa 2024.

Kirjoittaja: Helena Lamberg, hyvinvointikoordinaattori YAMK-opiskelija, Savonia-ammattikorkeakoulu

Lähteet:

Väestön kasvu ja muuttoliike

HYTE Helsingissä

Kuka päättää ja mistä

Terve Suomi 2023

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Asiasanat: Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, aluepolitiikka, kaupunginvaltuusto, kaupunginvaltuutettu, Helsinki

Peace of mind

The power of thought and freedom of choice helps to achieve peace of mind. A person’s overall well-being is built from small pieces and small choices. Every good choice in life helps you feel good. These choices consist of choices on the plate, adequate sleep, the power of thought, the choice to move and to rest sufficiently. Some things can come out of the blue without the influence of one’s own actions, but so many things are the result of one’s own actions and thinking.

The power of thought is greater than we often think. How we think about ourselves is important. Talk to yourself gently and appreciatively.  Gratitude is the gift of seeing the beauty and diversity of life. I highly recommend trying what mindful gratitude practice can accomplish.

Mindfulness exercises increase our ability to concentrate and observe. Thoughts have a huge power over how we feel and experience, and how we see ourselves. Thought distortions can be things like I can’t cope with the day ahead. You can change your perspective to “I’ll do my best today and that’s enough” (Mielenterveystalo.fi 2024)

Practicing gratitude helps a troubled mind find peace. It is good to learn a way that works for you to find inner balance. Walking and doing things outside is a good way to calm the mind. Breathing exercises can help you relax. Living in the present moment grounds you in the present moment. Gratitude directs thoughts to successes. Gratitude helps self-esteem and social relationships. The mindset can become much more positive when gratitude comes into your life (Mielenterveystalo.fi 2024).

I speak from my own experience and encourage you to make good choices. Remember, you can always influence the kind of life you live. You can nurture the good things that give your life strength and energy. Welcome with open arms the people who are your people.

I speak from my own experience and encourage you to make good choices.

Remember, you can always influence the kind of life you live. You can nurture the good things that give your life strength and energy. Welcome with open arms the people who are your people.

Wellbeing Coordinator student Anna 😊 ❤

Sources:

Mielenterveystalo.fi 15.05.2024. Omahoito-ohjelma. Viitattu 15.05.2024. Saatavissa: https://www.mielenterveystalo.fi/fi/omahoito/ikaantyneiden-mielen-hyvinvoinnin-omahoito-ohjelma/4-mielen-rauhoittumiskeinoja

Mielenterveystalo.fi 15.05.2024. Omahoito-ohjelma. Ajatusvääristymä. Viitattu 15.05.2024. Saatavissa: https://www.mielenterveystalo.fi/fi/omahoito/ikaantyneiden-mielen-hyvinvoinnin-omahoito-ohjelma/4-mielen-rauhoittumiskeinoja

Fountains of Wellbeing blog post part two

Diet plays a major role in well-being. You are what you eat is very true as the name of the Finnish programme suggests. I’ve been on a particular diet for a little over a month now and it’s worked well for me. My goal is to feel energetic, burn fat, sleep better and generally feel good. 

The quality, quantity and variety of the food I eat has an impact on both my general well-being and my weight. The energy nutrients in food must be sufficient for our bodies to function well. Exercise increases the body’s energy expenditure (FAQ Institute, 2022). 

I’ve always liked to exercise and it’s a habit already. I’ve also eaten a varied and healthy diet for a long time. Yet somehow after the age of 30, it’s been really hard to control my own weight. With the help of a professional I have managed on this short journey; what I have stuck to is self-discipline and guidelines. The goal is to adopt a whole new way of living and relating to food. 

Weight management starts with small choices even before the actual eating. In other words, making choices when shopping for food. Going to the shops when you’re full and planning your shopping list beforehand. Exercise supports weight management and the importance of good sleep can never be over-emphasised. ( Medical Journal Duodecim, 2022).

It’s been lovely to see how the emotional eating has stopped, as the meals have been pretty standard and the mealtimes have been pretty regular. Sometimes I’m hungry and feel like having to skip the instructions, but hey I’ve found a strong backbone to support my mental cravings. 

Eating is driven by hunger, habits and emotions.Emotional eating often starts in childhood.Emotional eating usually takes away unpleasant feelings for a while, but afterwards people often feel shame and inadequacy (Eating Disorders Association, 2020).

I feel that being honest with yourself and your own thoughts is the beginning of everything.After that, your own decisions and choices show how committed you are to taking care of yourself.Indulging now and then is okay. The main thing is what we choose to put on our plate most of the time. 

Good luck to all.Treat yourself well and with love.

Wellbeing Coordinator student Anna

Sources:

UKK- instituutti 22.09.2022. Liikunta ja ravitsemus. Viitattu 12.05.2024. Liikunta ja ravitsemus – UKK-instituutti (ukkinstituutti.fi)

Syömishäiriöliitto 20.01.2022. Tunnesyöminen. Viitattu 12.05.2024. Saatavissa: Tunnesyöminen| Syömishäiriöliitto (syomishairioliitto.fi)

Tunturi  Satu 09.10.2020. Laihduttaminen ja painonhallinta. Lääkärikirja Duodecim. Viitattu 12.05.2024. Saatavissa: Laihduttaminen ja painonhallinta – Terveyskirjasto

Inner peace grows with mindfulness

Mindfulness is a proven and effective way to a more relaxed mind. Mindfulness is about being in the moment; the experience of experiencing what is happening right now and accepting the moment as it is. Our minds often wander into the past or the future, and these images can easily become cloaked in unnecessary fear. Mindfulness is a good way to relieve stress, pain and anxiety. As well as improving your mental wellbeing, it also improves your physical health. (Mieli, 2023).

I am extremely happy when I am present in the moment. I can see and feel the warmth of the sun on my skin and see the rays of life. Exercise restores me and makes me focus on the moment. Exercise gives strength and strength in my life. People who are close to me bring a smile to my face and a feeling of warmth inside on me. I am valuable, I matter, and I am enough just like that. So are yuo.

The well-being of the mind consists of small choices in everyday life; health, relationships, meaningful leisure and experiences of meaningful things. Exercise supports mental wellbeing by, among other things, stimulating blood flow to the brain, which in turn enhances cognitive function. (UKK- instituutti, 2024).

Taking good care of ourselves and each other. Life is here and now. It´s not about yesterday or tomorror. Let”s be brave and live from the inside. Let us see all that good in us and let it shine. We can learn from adcversity and be merciful to ourselves. Good feeds good and a clear conscience frees up space to live a life of our dreams. Yuo know, yuo can and yuo are able. Be proud of yuorself.

Here are some ideas that have been helpful to me in the midst of change and have helped me to keep moving forward in the face of choices big and small.

All the best of your day =)

This is my first blog post on sources of wellbeing. 

Yours sincerely Anna. Allmost graduating hyvinvointikoordinaattori

Sources

Mieli 12.09.2019. Mitä ovat mindfulness -tietoisuustaidot? Viitattu 02.05.2024. Saatavissa: Mitä ovat mindfulness -tietoisuustaidot? – MIELI ry

UKK- instituutti 07.05.2024. Liikunta ja mielenhyvinvointi. Viitattu 02.05.2024. Saatavissa: Liikunta ja mielen hyvinvointi – UKK-instituutti (ukkinstituutti.fi)

Työyhteisötaidoilla lisätään sairaanhoitajien työhyvinvointia

Teksti liittyy hyvinvointikoordinaattorikoulutuksessa (YAMK) tehtyyn opinnäytetyöhön. Opinnäytetyöni tarkoituksena on kuvata sairaanhoitajien työyhteisötaitoja ja niiden yhteyttä työhyvinvointiin. Tavoitteena oli lisätä tietoa sairaanhoitajien työyhteisötaidoista ja niiden yhteydestä työhyvinvointiin. Tutkimuskysymykset olivat, millaisia työyhteisötaitoja tarvitaan sairaanhoitajan työssä ja miten työyhteisötaidot ovat yhteydessä työhyvinvointiin? Opinnäytetyöni on kirjallisuuskatsaus. Valitsin menetelmäksi kuvailevan kirjallisuuskatsauksen, koska tällä menetelmällä sain kuvailevan laadullisen vastauksen, asettamiini tutkimuskysymyksiin. Tutkimuskysymyksen avulla rajasin aineiston niin, että se vastaa tavoitetta ja tarkoitusta (Kangasniemi ym. 2013, 291.)

Työyhteisötaidot ilmenevät työntekijän sopuisana ja tehokkaana käyttäytymisenä organisaatiossa. Työyhteisötaitoja ovat esimerkiksi aloitteellisuus, vastuunkanto ja itseohjautuvuus. Näihin taitoihin kuuluu myös kyky antaa ja vastaanottaa palautetta sekä toimivasta vuorovaikutuksesta ja työilmapiiristä huolehtiminen. (Nurmi 2018, 5–6.) Työyhteisötaitoja omaavat sairaanhoitajat huolehtivat työsuorituksensa aktiivisesta parantamisesta, suunnittelusta ja hallinnasta. Työpaikan toiminnan kehittäminen, viihtyvyys ja yhteistyö ovat myös osa työyhteisötaitoja. (Koivunen & Saari 2016, 16.) Taghinezhadin, Safavin, Raiesifarin & Yahyavin (2015, 2330) mukaan työyhteisötaidot lisäävät työntekijöiden osallistumista ja on yleensä hyvän ilmapiirin edellytys.

Sairaanhoitajien psykologinen pääoma lisää työyhteisötaitoja (Chamisa, Mjoli & Tatenda 2020, 3). Sosiaalinen sopeutuminen ja koulutustaso ovat myös yhteydessä työyhteisötaitoihin (Mokhtari, Razaee & Baljani 2021, 31–32). Enemmän työkokemusta omaavat sairaanhoitajat osoittavat enemmän työyhteisötaitoja työssään (Kegans, McCamey & Hammond 2012, 78). Yhteys työyhteisötaitoihin todettiin myös siviilisäädyllä, pätevyydellä ja sukupuolella (Dargahi, Alirezaie & Shaham 2023, 85–86).

Työyhteisötaitojen parantaminen

Työyhteisötaitoja voidaan parantaa autenttisen johtamisen avulla (Coxen, van der Vaart & Stander 2016, 1). Autenttinen johtajuus lisää henkilökunnan luottamusta organisaatiota kohtaan (Dargahi, Alirezaie & Shadam 2012, 88). Esihenkilöiden olisi tärkeää huomioida työntekijöiden huolenaiheet ja reagoida niihin riittävän nopeasti. Myös organisaation kulttuurin tuntemus ennen sen korjaamista olisi tärkeää. (Alammar, Baddar & Salem 2020, 20.) Työntekijöiden kokema organisaation kulttuurinen sopivuus vaikuttaa heidän työyhteisötaitoihinsa (Alammar, Baddar & Salem 2020, 14). Gupta (2019, 38–39) kuvaa organisaation tuen tärkeäksi. Puolueeton aito johtaja, joka jakaa tietoa avoimesti ja kuuntelee työntekijöitä, lisää työpaikan luottamusta (Coxen, van der Vaart & Stander 2016, 9).

Johtamisen ja organisaation tuen lisäksi työyhteisötaitoihin vaikuttivat myös työtyytyväisyys (Bakeer & Nassar ym. 2021, 20). Arvostusta ja esihenkilön tukea saanut työntekijä osoittaa varmemmin työyhteisötaitoja työssään (Chamisa, Mjoli & Tatenda 2020, 3). Työyhteisötaidot ilmenevät työntekijöiden käytöksessä myös eettisen ilmapiirin vallitessa (Altuntas ym. 2121, 21). Eettisen ilmapiirin lisäksi eettisellä johtajuudella nähtiin positiivisia vaikutuksia (Aloustani ym. 2020, 5). Positiivinen muutosjohtajuus edistää Soon (2017) mukaan työyhteisötaitojen mukaista käyttäytymistä myös muutoksen keskellä. Esihenkilöiden vaihdoksella ja sosiaalisen pääoman kasvulla koettiin olevan merkitystä. (Soo 2017, 563–564.)

Työyhteisötaitojen hyödyt

Sairaanhoitajien työyhteisötaitojen kasvaminen ilmenee Soon (2017) mukaan eniten omantunnon alueella. Tästä seuraa hoitajien sosiaalisen pääoman kasvu. (Soo 2017, 563–564.) Työyhteisötaitoja omaavat sairaanhoitajat keskittyvät työssään tavoitteisiin ja sitoutuvat paremmin työrooliinsa (Chamisa, Mjoli & Tatenda 2020, 3). Työyhteisötaitoja omaavat sairaanhoitajat ovat myös sitoutuneempia ammattietiikkaan (Moktari, Rezaee & Baljani 2021, 31–32). Lisäksi työyhteisötaidot näkyvät myös korkeampina kansalaishyveinä (Kegans, McCamey & Hammond 2012, 78). Työyhteisötaidoilla nähdään myös selvä yhteys henkilöstön suorituskykyyn (Yuswanto & Ernawati 2020, 2331). Suorituskyvyn parantuminen työyhteisössä parantaa entisestään työyhteisötaitoja (Gupta 2019, 38–39; Alammar, Baddar & Salem 2020, 20; Narzary & Palo 2020, 88; Aloustani 2020, 5; Bakeer & Nassar ym. 2021, 20; Altuntas ym. 2021, 21; Soo 2017, 563–564; Chamisa, Mjoli & Tatenda 2020, 3; Yuswanto & Ernawati 2020, 2331).

Työyhteisötaitojen vaikutuksesta henkilökunta välittää organisaatiosta ja toimii vapaaehtoisesti positiivisella asenteella ja käyttäytymisellä niin, että organisaatio saavuttaa tavoitteensa (Gupta 2019, 38–39). Työyhteisötaitojen vaikutuksesta organisaatiot ovat tuottavampia ja kukoistavat (Yuswanto & Ernawati, 2020, 2331). Työyhteisötaitoja omaavat työntekijät haluavat ylittää odotetun roolikäyttäytymisen vähimmäistason. Yhtenäisyyden tunteen kasvaessa työmotivaatio paranee ja työntekijöiden toiminta helpottuu. (Soo 2017, 563–564.) Työyhteisötaitojen ansiosta ihmiset kokevat enemmän vahvuuksia ja menestystä sekä toimivat johdonmukaisemmin omissa tavoitteissaan ja kehityksessään (Chamisa, Mjoli & Tatenda 2020, 3). Työyhteisötaidot lisäävät sairaanhoitajien työtyytyväisyyttä. Samalla lisääntyy luottamus organisaatioon, esimiehiin ja työkavereihin. (Dargahi, Alirezaie & Shaham 2012, 88.)

Kirjoittaja: Virpi Tolvanen, hyvinvointikoordinaattoriopiskelija YAMK, Savonia-ammattikorkeakoulu

LÄHTEET

Alammar, Kamila, Baddar, Fatma & Salem, Olfat 2020. Organizational culture and citizenship behavior in Saudi Arabia: The hospital nurses`perspectives. Akateeminen aikakausilehti 10(2), 14-25. 10.26634/jnur.10.2.16933. Viitattu 21.7.2023

Aloustani, Soudabeh, Atashzadeh-Shoorideh, Foroozan, Zagheri-Tafreshi, Mansoureh, Nasiri, Maliheh, Barkhordari-Sharifabad, Maasoumeh & Skerrett, Victoria 2020. Association between ethical leadership, ethical climate and organizational citizenship behavior from nurses’ perspective: a descriptive correlational study. Akateeminen aikakausilehti 19(1), 1-8. 10.1186/s12912-020-00416-y. Viitattu 21.7.2023

Altuntas, S, Seren Intepeler, S, Sökmen, S, Kantek, F, Özturk, H, & Baykal, H 2021. The effect of ethical work climate on the organizational citizenship behavior of academic nurses. Akateeminen aikakausilehti 68(1), 15-23. 10.1111/inr.12622. Viitattu 21.7.2023

Bakeer, Huda Mohammed, Nassar, Rehab AbdAllah & Sweelam, Rasha Kamal, Mohammed 2021. Investigating organisational justice and job satisfaction as perceived by nurses, and its relationship to organizational citizenship behaviour. Nursing Management 28(5), 19-25. 10.7748/nm.2021.e1973. Viitattu 27.11.2023

Chamisa, Shingirayi F, Mjoli, Temba Q, Mhlanga & Tatenda S. 2020. Psychological capital and organisational citizenship behaviour in selected public hospitals in the Eastern Cape Province of South Africa. SA Journal of Human Resource Management; Tygervalley Vol. 18, (2020). Psychological capital and organisational citizenship behaviour in selected public hospitals in the Eastern Cape Province of South Africa – Business – ProQuest. Viitattu 23.12.2023 

Coxen, Lynelle, van der Vaart, Leoni, Stander, Marius W 2016. Authentic leadership and organisational citizenship behaviour in the public health care sector: The role of workplace trust. Preview author details. SA Journal of Industrial Psychology; Auckland Park Vol. 42, Iss. 1, (2016): 1-13. Authentic leadership and organisational citizenship behaviour in the public health care sector: The role of workplace trust – Business – ProQuest. Viitattu 23.12.2023 

Fakhredin, Taghinezhad, Mahboobe, Safavi, Afsaneh, Raiesifar & Sayed Hossein, Yahyavi 2015. Antecedents of organizational citizenship behavior among Iranian nurses: a multicenter study. Verkko julkaisu 8.10.2015. https://dx.doi.org/10.1186%2Fs13104-015-1505-1. Viitattu 29.4.2022 

Gupta, Vibhuti 2019.  Impact of Perceived Organisational Support on Organisational Citizenship Behaviour on Health Care and Cure Professionals. Management Dynamics; Luck-now Vol. 19, Iss. 1, (2019): 35-44. Viitattu 10.3.2023

Johan Agus Yuswanto & Naya Ernawati 2020. The Patient Safety Model within Decubitus Ulcer Patients in Hospital: Based on the Organizational Citizenship Behavior and Knowledge Management. Akateeminen aikakausilehti 20(1), 2327-2332. 10.37506/v20/i1/2020/mlu/194655. Viitattu 21.7.2023

Kangasniemi, Mari, Utriainen, Kati, Ahonen, Sanna-Mari, Pietilä, Anna-Maija, Jääskeläinen, Petri & Liikanen, Eeva 2013. Kuvaileva kirjallisuuskatsaus: eteneminen tutkimuskysymyksestä jäsennettyyn tietoon. Hoitotiede, 25(4), 291-301. http://elektra.helsinki.fi/se/h/0786-5686/25/4/kuvailev.pdf. Viitattu 1.5.2022

Kegans, Loyd, McCamey, Randy B. & Hammond, Honor 2012. Organizational Citizenship Behavior and Work Experience. Akateeminen aikakausilehti 90(3), 74-81.  
10.1080/00185868.2012.721699. Viitattu 21.7.2023

Koivunen, Tuija & Saari, Tiina 2016. Työntekijä itsensä johtajana työelämäoppaissa. https://journal.fi/aikuiskasvatus/article/view/88471/47648. Viitattu 18.2.2022

Mokhtari, Khadijeh, Rezaee, Monireh & Baljani, Esfandyar 2021. The Association Between Social Adjustment and Work-Family Conflict and Organizational Citizenship Behavior in Clinical Staff of the Khatam-al-Anbia Hospital in Salmas in 2019. Akateeminen aikakausilehti 11(1), 28-34. 10.52547/pcnm.11.1.28. Viitattu 21.7.2023

Narzary, Genuine & Palo, Sasmita 2020. Structural empowerment and organisational citizenship behaviour: The mediating–moderating effect of job satisfaction. Personnel Review Preview publication details; Farnborough Vol. 49, Iss. 7,  (2020): 1435-1449.Viitattu 30.10.2023 

Nurmi, Hanna 2018. Alaistaitojen merkitys henkilöstön kehittämiselle. Pro gradu -tutkielma. Tampereen Yliopisto. Hallintotiede. https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/103569/1527684671.pdf?sequence=1&isAllowed=y. Viitattu 18.2.2022

Soo, Young Jun 2017. Mediating Effect of Social Capital between Transformational Leadership Behavior and Organizational Citizenship Behavior in Hospital Nurses. Mediating Effect of Social Capital between Transformational Leadership Behavior and Organizational Citizenship Behavior in Hospital Nurses. Akateeminen aikakausilehti 23(5), 558-566. 10.11111/jkana.2017.23.5.558. Viitattu 21.7.2023

Empowerment Through Anger Management: The Journey of Immigrant Women in Group CBT

In a world where the trauma of violence and the struggle of immigration intersect, the journey towards healing and empowerment is often fraught with challenges. Yet, it is within this complex landscape that a group of resilient women have found a beacon of hope through the transformative power of Group Cognitive Behavioral Therapy (CBT). (Beck & Weishaar 1995; Dobson & Dobson 2009.)

The Healing Power of Group Support

Our crisis center embarked on a groundbreaking initiative, conducting a series of group CBT sessions aimed at aiding immigrant women who have experienced violence. Over the course of six months, these women engaged in a therapeutic process that was not just about managing anger, but about fostering a community of support, understanding, and growth. (Yalom & Leszcz 2005; Reily & Shopshire 2019.)

A Tapestry of Experiences

The participants, hailing from diverse backgrounds, shared the common threads of past violence and the ongoing challenge of adapting to a new culture. The group sessions became a melting pot of stories, struggles, and triumphs, with each member contributing to the rich tapestry of the collective experience. (Foe 2009.)

Transformative Outcomes

The results were profound. The members reported not only a significant reduction in psychological distress but also a transformative change in their self-perception and interpersonal relationships. The group setting provided a safe space for them to confront their traumas, share their pains, and, most importantly, learn that they were not alone. (Beck & Dozois 2011; Hegarty, Ehntholt, Williams, Kennerley, Billings & Bloomfield 2022.)

Picture 1. Hands Forming a Star. Picture: pexels

Challenges and Insights

Despite the successes, the journey was not without its hurdles. Some participants found it difficult to connect the activities to their anger management goals, while others faced challenges in applying the strategies learned. Yet, these obstacles only underscored the importance of a facilitator who is both culturally sensitive and creatively engaged in the therapeutic process. (MacMahon, Stenfert Kroese, Jahoda, Stimpson, Rose, Rose, Townson, Hood & Willner 2015.)

Ethical Considerations

The ethical dimensions of such an intervention were carefully navigated, ensuring informed consent, confidentiality, and respect for the autonomy of each participant. The facilitator, armed with expertise in psychology, crisis work and contemporary domestic violence frameworks, provided competent and compassionate guidance throughout the sessions. (Fisher 2009; Corey, Haynes, Moulton, Parice & Muratori 2020.)

Conclusion

This study sheds light on the efficacy of group CBT in a multicultural context, highlighting the potential for such interventions to not only alleviate psychological distress but also to empower individuals on their journey towards healing and self-discovery. It stands as a testament to the strength and resilience of women who, despite the odds, find ways to transform their anger into a force for positive change. (Fontes 2015.)

Writer: Haniyeh Ozroudi, M.sc, Health and Welfare Coordinator – student.

Resources:

Beck, Aaron & Weishaar, Marjorie 1995. Cognitive therapy. Peacock Publishers. Accessed: 19.3.24.

Beck, Aaron & Dozois, David 2011. Cognitive therapy: Current status and future directions. Annual Review of Medicine. Vol 62, 397–409. https://doi.org/10.1146/annurev-med-052209-100032.  Accessed: 19.3.24.

Corey, Gerald, Haynes, Robert, Moulton, Parice & Muratori, Michelle 2020. Clinical supervision in the helping professions: A practical guide. John Wiley & Sons. 3rd edition. https://www.wiley.com/en-br/Clinical+Supervision+in+the+Helping+Professions:+A+Practical+Guide,+3rd+Edition-p-9781119783558.  Accessed 12.4.24. 

Dobson, Deborah & Dobson, Keith 2009. Evidence-based practice of cognitive-behavioral therapy. Guilford Press. DOI: http://dx.doi.org/10.1080/07317100903540038. Accessed: 21.3.24. 

Fisher, Celia 2009. Decoding the ethics code: A practical guide for psychologists (2nd ed.). Sage Publications, Inc. https://psycnet.apa.org/record/2009-06062-000. Accessed: 20.3.24.

Foa, Edna 2009. Cognitive behavioral therapy for adults: Effective treatments for PTSD. Guilford Press. https://istss.org/ISTSS_Main/media/Documents/ISTSS_g41.pdf. Accessed: 12.3.24.

Fontes, Lisa Aronson 2015. Invisible Chains: Overcoming coercive control in your intimate relationship. Guilford Press. https://www.guilford.com/books/Invisible-Chains/Lisa-Aronson-Fontes/9781462520244. Accessed: 14.3.24. 

Hegarty, Siobhan, Ehntholt, Kimberly, Williams, Dorothy, Kennerley, Helen, Billings, Jo & Bloomfield, Michael 2022. Acceptability and mechanisms of change associated with group cognitive behavioural therapy using the Recovering from Childhood Abuse Programme among women with CPTSD: a qualitative analysis. The Cognitive Behaviour Therapist 15. http://dx.doi.org/10.1017/S1754470X2200037X.  Accessed: 20.3.24.

MacMahon, Stenfert Kroese, Jahoda, Stimpson, Rose, Rose, Townson, Hood & Willner 2015. ‘It’s made all of us bond since that course. . .’ – a qualitative study of service users’ experiences of a CBT anger management group intervention. Journal of Intellectual Disability Research. volume 59 part 4, 342–352. April 2015. https://doi.org/10.1111/jir.12144. Accessed: 10.3.24. 

Reilly Patrick M. & Shopshire Michael S. 2019. Anger Management for Substance Use Disorder and Mental Health Clients: A Cognitive–Behavioral Therapy Manual. U.S. DEPARTMENT OF HEALTH AND HUMAN SERVICES. https://store.samhsa.gov/sites/default/files/anger_management_manual_508_compliant.pdf.

Yalom, Irvin & Leszcz, Molyn 2005. The theory and practice of group therapy (5th ed.) BasicBook. https://www.academia.edu/13587158/The_Theory_and_Practice_of_Group_Psychotherapy. Accessed: 1.3.24.

#savoniauniversityofappliedsciences #masterofscience #well-being #groupsupporting #cbt #angermanagement#immigration#

Can we learn to be more healthy?

Promoting well-being is already quite challenging these days. Sometimes I dream of being able to travel back in time to the time of Florence Nightingale. They were just beginning to understand that washing your hands can prevent diseases and save lives. It sounds so easy these days, but it must have been difficult to get people to do so. So Florence and I are on the verge of the same challenge, how do we convince people that their own well-being habits can save their lives. And how can we all really learn these ways of well-being?

In October 2023 cathered Bloom! Skills for the future- community conference, where the topic was Empowering, Engage and Inclusive skills opportunities. At the conference, experts were heard and discussed with for example what is the role of Adult Learning and Education in recognizing and Valuing diversity? And how do we provide support to vulnerable groups of learners? Experts from all over Europe brought to the discussion different perspectives on approaching these topics. The event was organized by EPALE, the European forum for adult education.

Learning is equal possibility for all of us, or is it?

While listening to the experts at the community conference, I wondered during several speeches, are we really all equal when it comes to opportunities to learn well-being skills ? For example, how can we support the capabilities of those in a vulnerable position in improving their own well-being? One expert raised the point of view that a person may not even recognize that he is in a vulnerable position. So he does not necessarily feel the need for possible lifestyle changes or see an obstacle to adopting health-maintaining habits. On the other hand, I wonder if we don’t always notice that less would be better. Do limitless opportunities and, for example, a very good financial situation cause challenges for maintaining health-maintaining habits?

The conference also discussed the fact that if there are many worries or challenges in a person’s life, it is natural to look for safe and familiar solutions. At that time, there are not enough resources to learn something new or even to notice the need for it. Today, the task of promoting well-being is more about influencing health behavior than bringing facts to light. That’s why I think it’s important to take into account people’s everyday challenges when supporting their continuous learning of healthy habits. Do we notice that not everyone feels that they are in need of some kind of change in health behavior and do we offer solutions that feel safe and easy approach, but are at the same time a suitable-sized change for better well-being?

Strenghthening well-being abilities

The idea of strengthening everyone’s ability also came up in the discussions. In “coaching” well-being skills, it would be good to focus on what you already know and strengthen those skills. It`s not just noticing why a person has not known or been able to increase his well-being in the necessary aspects. In lifestyle guidance, we talk about how important it is to make small and permanent rather than big and radical changes. We know through research that small changes are more effective in the long run. From that point of view, respectfully strengthening everyone’s own ability could also work in supporting health behavior. It seems like a gentle thought that I would be advised to do something I like a little more, rather than being ”forced” to do something I don’t like.

Continuous learning is in change and the pace of change nowadays is fast. We learn new technologies all the time and do not avoid the constant flood of information in any aspect of life. However, our well-being has not increased at the same pace, even though there is always more content to promote it.So could it be that skills to evaluate the flood of information and new technologies are one factor in guaranteeing an increase in well-being?

Picture 1: Articifial intelligence helps us to find reliable information. Picture: UNESCO

Picture 1: Articifial intelligence helps us to find reliable information. By UNESCO

 

It would be interesting to know if those people who recognize their lack of information, know how to limit the flood of information and understand which technological solutions are necessary for them, can do better than others. Perhaps artificial intelligence will help us in the future to find reliable information and combine it into interconnected entities and even recommend necessary actions for us to maintain well-being.

We cannot force people to learn. But I believe we learn something every day, knowingly or unknowingly. We will hardly ever be ready and that is a liberating thought, you don’t have to know and understand everything. But hopefully, according to Einstein’s words, our torch will burn brightly and above all we will be well.

“A student is not a vessel that needs to be filled (with knowledge), but a torch that needs to be lit.”                                                                                                

  – Albert Einstein.

Writer:

Marika Lätti, Master`s degree programme-student, Savonia UAS

Check out these too:

#savoniauniversityofappliedsciences #YAMK #well-being #contiunoslearning #EPALE

Home care as a multicultural work community

The purpose of home care is to support especially elderly people living at home.

With the help of home care client work, the client is supported, for example, in hygiene care, dressing, eating, or implementing medical care. Also, the everyday realization of a self-styled life plays a big role in the task field of home care.

The home care work environment includes several different personalities, great employees, each of whom has something to offer to several clients with different needs.

Students from different countries and cultures have been welcomed into the home care work environment with an open mind. In 2023, the goal is that, for example, my unit Alava home care will have two employees with a foreign background. The schedule is still open, but the intention is that the employees will arrive in the fall at the latest. According to preliminary information, the people coming to work will arrive from, for example, the Philippines. The people who come to work have, for example, education as a care assistant, and their language skills aim to be at level A2.

Students receive guidance primarily in Finnish, which makes it easier to succeed in client work and also makes the language immersion in the social and health sector a success. Students receive guidance primarily in Finnish, which makes it easier to succeed in customer work and also makes language immersion in the social and health sector a success. The people who join the teams have already received Finnish language lessons, so a realistic, Finnish-speaking work environment helps them work in Finnish and integrate into our society. English is used as a support language, if it seems that, for example, due to dialects, understanding on both sides is challenging.

Multiculturalism is a wealth, among other things, because the working community brings with it different learners, new operational cultures, and perspectives on the social and health sector of another country. Based on my own experiences and in discussions with my colleagues, for example, a very good attitude towards service and respect for those in need of help have come to the fore. The employees who came from abroad have also emphasized the appreciation of another person, the customer’s home, and the appreciative encounter.

Picture 1: Together. Pixabay.

Our customer base is diverse, so the diversity of employees will also be a condition in the future for us to understand the needs of our customers before individuals.

However, the outlook for the future is that the customer base will be multicultural as a result of increasing immigration.

It is important that the working community welcomes employees from abroad with an open mind. Their potential at work should be taken into account and helped to take root in our society. The social and health care sector has known for years that there will be a growing shortage of personnel in the next few years, to fill which we need work-based immigration. Thinking about the work community, my role as a foreman in rooting a foreign employee into the team is important to discuss things openly, to encourage positively and to appoint responsible people from the team who will receive the people.

Written by

Terhi Eskelinen, hyvinvointikoordinaattori-yamk-opiskelija, Savonia-ammattikorkeakoulu