Yksilön, yhteisön ja koko maailman parhaaksi!
Tuskin kukaan uskoi vielä 15 vuotta sitten, että kuinka iso osa sosiaalisista suhteista tultaisiin nykyään hoitamaan älylaitteiden avulla. Tuolloin sitä pidettiin kalliina ja epäkäytännöllisenä. Kuitenkin sosiaalinen media hiipi pysyväksi osaksi eloomme ja on haukannut siitä leijonan osan. Tämähän ei ole
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Terveys 2011- tutkimuksen osahankkeessa selvitettiin työuupumuksen yleisyyttä, vakavuutta ja sosiodemografisia taustatekijöitä 30 vuotta täyttäneessä suomalaisessa väestössä vuosina 2011-2012. Tutkimuksessa todettiin, että työuupumusta oli runsaalla neljänneksellä työikäisistä aikuisista, naisista 24 prosentilla esiintyi lievää ja kolmella prosentilla vakavaa
Nykyisellään sosiaali- ja terveysalan sekä kuntien hyvinvointityön kehittämisen ytimessä ovat asiakaslähtöisten ja kustannustehokkaiden palvelujen tuottaminen. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi on tärkeää, että asiakas saavuttaisi tarvitsemansa sote-palvelut oikea-aikaisesti ja tarkoituksenmukaisesti. Tavoitteen saavuttamisessa hyvinvointikoordinaattorin kehittämisosaamista voidaan käyttää varsin hyvin. Asiakkaan palvelutarpeisiin aidosti vastaavan
Brief introduction to positive psychology The topic of positive psychology has recently aroused a wide interest in many different research fields in terms of its applications` positive impacts on individuals` better occupational performance and well-being. The importance of strengths approach
Digitalisaatio on yksi tämän hetken suurimmista muutoksista monella alalla – niin myös sosiaali- ja terveysalalla. Valtiovarainministeriö (2018, 1) linjaa muutoksia kohti digitalisaatiota; viranomaiset velvoitetaan tarjoamaan kansalaisille digitaalisia palveluita. Ketään ei voida kuitenkaan pakottaa käyttämään digitaalisia palveluita. Tavoitteena kuitenkin on, että
Vuosi 2020 tulee jäämään meille useimmille mieleen maailmanlaajuisen epidemian, koronapandemian vuoksi. Kiinan Wuhanista loppuvuodesta 2019 liikkeelle lähtenyt covid-19 lamautti koko Suomen keväällä 2020. Koulut suljettiin, päiväkotiin pääsyä rajoitettiin, etätyötä suositeltiin, kokoontumisia rajoitettiin. Kuva 1. Terveydenhoitajan työvälineet digivalmennuksessa. Marjaana Kauranen. Terveyspalveluissa
Lähtökohtana on ajatus, muuttuuko vireystila eri tavoin, kun luonnossa ollessa havainnoi ja aistii ympäristöään? Hyvinvointikoordinaattoriopiskelija Sirkku Kumpulainen kuvaa kehittämistyössään luonnossa olemisen vaikutusta ihmisen vireystilaan.. Kehittämistyö on tehty työelämälähtöisesti Fysio Savotar -yrityksen ja Tuusniemen kunnan kanssa. Tavoitteena oli luoda prosessissa yhteistyökumppaneille
Ensimmäiset koululaiset ovat aloittaneet koulunsa ja paluu kouluarkeen koskettaa lähipäivinä Suomessa yli puolta miljoonaa koululaista eskari-ikäisistä yläkoulun ysiluokkalaisiin (Tilastokeskus 2019). Kertaan mielessäni viime kevään kokemuksia, jossa työni puolesta vierailin kodeissa auttamassa pääasiassa ala- ja yläkouluikäisiä opinnoissaan koronatilanteen keskellä. Mediassa on
Digitalisuus ja median käyttö ovat tulleet osaksi ihmisten arkea. Erilaisia älylaitteita käytetään arjessa ja ne houkuttelevat viettämään aikaa äärellään enemmän ja enemmän. Älylaitteet saattavatkin viedä huomaamatta suuremman osan ajasta, kun olisi ajatellut. Digitalisuus on tullut viime vuosikymmenen aikana arkipäiväseksi, se haastaa nykyihmisten arkea ja
Työhyvinvoinnin kehittämisen merkitys kasvaa entisestään tällä vuosikymmenellä korona-pandemian myötä. Aiemmin jo amerikkalainen Global Wellness Institute arvioi trendin huipun osuvan vuosille 2021-2026 (Johnston&Yeung 2016,11). Pandemian lisäämä haaste laittaa jo ennestään talouden ja tuottavuuden kanssa painivan julkisen sektorimme lujille, jolloin työhyvinvoinnista saatavan