Kuuntelin, American college of Lifestyle Medicinen luentoja elintapavalmennuksesta ja vastaani tuli luento, jossa kerrottiin tavoista viedä tehokkaasti elintapavalmennusta lääketiedettä opiskeleville Harvardissa (Frates Beth, 2017). Huomasin nopeasti, että lopultakin kuuntelen luentoa, jossa puhutaan käytännön edistämisestä ja vielä mielenkiintoisella tavalla.
Kuva 1. Marjoista voimaa. Kuva: Office kuvapankki.
Kuunnellessani fysiatri Beth Fratesin luentoa mieleeni tuli, että luennoitsijan esille nostamat keinothan toimivat hyvin kaikessa elintapavalmennuksen kehittämisessä sosiaali- ja terveydenhuollossa. Fratesin nostamat ideat olivat siinä, että tulee kerätä yhteen asiasta kiinnostuneet, käyttää luovuutta, hakea positiivista näkökulmaa ja kokemuksia sekä perustella kehitettävää asiaa tutkitulla tiedolla. Mietin, että mahtavaa, kerrankin puhuja, joka ei kerro vain asian tärkeydestä, vaan puhuu siitä, mitä kehittäjän kannattaa tehdä.
Luennoitsijan ajatus kerätä yhteen asiasta kiinnostuneet on erittäin tehokas kehittämistyön keino. Samaan asiaan sitoutuneet voivat vaihtaa kokemuksiaan ja kehittää toimintaa yhdessä sekä omissa työyhteisöissä. Tärkeätä on myös löytää organisaatiosta asiasta kiinnostuneet henkilöt, joilla on vaikutusvaltaa organisaation päätöksissä. On huomioitavaa, että johtajien omat arvot heijastuvat monesti organisaation toimintaan joko tietoisesti tai tiedostamatta. Karkea esimerkki on mediassa esillä ollut Pekkaniskan ja Janneniskan kuntobonukset. Työnantaja kannustaa työntekijöitä terveellisiin elintapoihin esimerkiksi antamalla heille 1000 euroa, jos työntekijä lopettaa tupakoinnin. Tämä tuskin tapahtuu yrityksessä, jossa johdolla ei ole kiinnostusta terveellisiin elintapoihin.
Luovuuden Frates nosti yhdeksi tärkeimmistä asioista asian kehittämisessä. Esimerkkinä hän nosti erilaisten tapojen kokeilemisen ja niistä oppimisen. Hänellä itsellään oli hyviä kokemuksia esimerkiksi siitä, kun yhdistetään elintapavalmennuksen opetusta osaksi muuta olemassa olevaa opetusta. Hän oli itse mennyt diabeteksesta luennoivan opettajan luokse keskustelemaan elintapavalmennuksesta ja saanut samalla hyvän yhteistyökumppanin. Lisäksi luennoitsija nosti esille opiskelijoiden oman luovuuden ja sen, että heidän nostamat ideat ovat usein erittäin toimivia ja innovatiivisia. Samalla lailla sosiaali- ja terveydenhuollon elintapavalmennuksen kehittämisessä tulisi hyödyntää työtä tekevien omaa luovuutta ja osaamista.
Asioiden tuominen esille positiivisessa mielessä sekä omien kokemuksien hyödyntäminen helpottavat asioiden eteenpäin viemistä. Onnistumisen kokemukset ja hyväksi koetut toimintatavat tuovat asian lähemmäksi työntekijöiden arkea ja luovat uskoa myös omaan tekemiseen. Huomiota on hyvä kiinnittää myös työntekijän omiin elintapamuutoksien kokemuksiin. Lääkäreiden omat elintavat näyttäisivät vaikuttavan siihen, minkälaista elintapaneuvontaa he antavat potilailleen (Abramson ym. 2000). Näyttäisi myös siltä, että terveydenhuollon ammattilaisen omat kokemukset elintapamuutoksista auttavat heitä samaistumaan potilaan tilanteeseen (Frates ym. 2017). Mielenkiintoista oli se, että Harvardin lääketieteen opiskelijoilla on kurssi elintapavalmennuksesta, joka sisältää osion, jossa heidän tulee tehdä itse oma elintapamuutos.
Elintapavalmennuksen kehittämistyössä tulee muistaa se, että pohjalla on tutkittuun tietoon perustuvaa toimintaa. Tämä luo kehittämistyön pohjan ja tämä on hyvä pitää esillä kehittämistyössä. Materiaalit, suositukset ja toimintamallit, jotka pohjautuvat tutkittuun tietoon ovat niitä, joita tulee ensisijaisesti käyttää.
Kokonaisuudessaan elintapavalmennuksen vaikuttava kehittäminen sosiaali- ja terveydenhuollossa vaatii mielestäni Fratesin nostamat neljä tekijää: asiasta kiinnostuneiden kokoaminen yhteen, luovuuden hyödyntäminen, positiivisten kokemusten hyödyntäminen sekä perustelu tutkitulla tiedolla. Erittäin tärkeää on ymmärtää se, että työssä tulee soveltaa paljon ja huomioida hyvin henkilöt, joille asiaa viedään. Meillä on raamit vaikuttavaan elintapavalmennukseen ja paljon tutkittua tietoa, mutta jatkossa tarvitaan aikaisempaa enemmän kokeiluja ja uusia työntekijöitä innostavia tapoja viedä tätä tutkittua tieto käytännön toiminnaksi.
This blogpost is part of the welfare coordinator students (Master Degree Studies) study module Working and Studying in International Environment. The focus of this study module is that the students can strengthen their communicative skills and professional experience in an international learning environment and learn effectively as a team member in another cultural environment. You can read more www.savonia.fi.
Author: Henri Nevalainen, TYKO18SY, Savonia UAS
LÄHTEET:
Abramson, Scott, Stein, Joel, Schaufele, Michael, Frates, Elizabeth, Rogan, Shannon, 2000. Personal exercise habits and counseling practices of primary care physicians: a national survey. Clinical Journal of Sport Medicine. Viitattu: 15.4.2021.
Frates, Elizabeth, Xiao, Ryan, Sannidhi, Deepa, McBride, Yasamina, McCargo, Tracie, Stern, Theodote, 2017. A Web-Based Lifestyle Medicine Curriculum: Facilitating Education About Lifestyle Medicine, Behavioral Change, and Health Care Outcomes. Journal of Medical Internet Research. Viitattu: 15.4.2021.
Frates Beth, 2018. How to Effectively Incorporate Lifestyle Medicine in the Academic Setting. American college of Lifestyle Medicine. Saatavilla: https://www.lifestylemedicine.org/ACLM/Education/Webinar_Archive_Open_Source/How-to-Effectively-Incorporate-LM-in-the-Academic-Setting.aspx. Viitattu: 27.4.2021.