Lisäävän valmistuksen tilannetta kartoitettiin Pohjois-Savossa vuonna 2016 ja nyt 2018 aiheesta tehtiin seurantakysely Pohjois-Savon liiton rahoittamassa Lisäävä Valmistus Pohjois-Savossa (LIVA) -hankkeessa. Kysely toteutettiin samalle kohderyhmälle ja osittain vastaajatkin ovat samoja. Täysin vertailukelpoista vastauksista ei saa, sillä itse kysymyksiäkin vähennettiin ja joihinkin kysymyksiin tehtiin muutoksia. Vastauksista voi kuitenkin tulkita tiettyjen asioiden muutoksia.

Seurantakysely lähetettiin vajaalle 300 yritysjohtajalle ja vastauksia perättiin matalan vastausprosentin takia vielä kevään 2018 aikana puhelimitse. Vastauksia saatiin kokoon 51. Vastaajat edustavat ensisijaisesti pieniä ja keskisuuria teollisuusyrityksiä eri puolelta Pohjois-Savoa. Tältä osin vastaajajoukko edustaa hyvin aluetta.

Kuva 1. Yritysten kiinnostus/kokemus 3D tulostuksesta vuonna 2016 ja 2018

Ilmapuntarina lisäävän valmistuksen yleistymisessä Pohjois-Savossa voi käyttää kyselyn kysymystä kokemuksesta ja kiinnostuksesta lisäävään valmistukseen ja sen teknologioihin. Tähän kyselyyn (2018) vastanneista jo noin 55%:lla (n=51) oli kokemusta tai ainakin kiinnostus lisäävään valmistukseen. Tätä lukua voi verrata edellisen kyselyn (2016) vastauksiin lisäävän valmistuksen liittymisestä vastaajayrityksen toimintaan, joka paljasti tuolloin, ettei lisäävä valmistus liittynyt omaan toimintaan mitenkään 73%:lla vastaajayrityksistä (n=53). Joko asenne tai toiminta on tarkastelujaksolla siis jonkin verran muuttunut.

Tärkein syy lisäävän valmistuksen käyttämättömyyteen tai kiinnostuksen puutteeseen oli edelleen se, etteivät vastaajat tienneet, miten hyödyntää lisäävän valmistuksen teknologiaa ja menetelmiä. Näin ilmaisi yli puolet vastaajista. Toiselle sijalle nousivat tiedon puute ja investoinnin kannattavuuden epävarmuus. Tärkeimmän syyn ero edelliseen kyselyyn verrattuna ei ollut merkittävä. Investoinnin kannattavuuden epävarmuus oli syynä jo laskenut jonkin verran ja toiseksi oli noussut syynä tiedon puute edelliseen kyselyyn verrattuna.

Yritysten tavoitteissa tai panostuksissa on tapahtumassa muutos, sillä yrityksissä lisäävää valmistusta hyödynnetään ensisijaisesti nykyisen tuotteen parantamisessa ja liiketoiminnan tehokkuuden lisäämisessä sen sijaan, että mielessä olisi lisäarvon tuottaminen asiakkaalle. Kasvuun ja tuotannon parantamiseen ei lisäävää valmistusta niinkään käytetä. Panostuksissa oli selkeä muutos edelliseen kyselyyn verrattuna

Lisäävän valmistuksen yksi kivijalka, 3D-mallinnus, oli edelleen tuttua yrityksissä, vaikka se liittyikin vielä pääosin nykyisten tuotteiden ja tuotantomenetelmien käyttöön. Tähän ei tullut merkittävää muutosta edelliseen kyselyyn verrattuna. Sitä, kuinka paljon 3D-mallinnusta uusien ratkaisujen ja erilaisten kappaleiden skannausta hyödynnetään, vaatii lisäselvitystä.

Kokeiluja tulostuslaitteilla ja tulostuspalveluilla oli tehnyt jo lähes puolet vastanneista yrityksistä mutta uusien tuotteiden optimointi ja eri tulostusmateriaalien käyttö oli selvästi vähäisempää.

Kuinka paljon yrityksillä on jo kokemusta ja osaamista lisäävästä valmistuksesta?

Tilannetta kuvaa hyvin, että yrityksissä työntekijät ovat aika yleisesti tutustuneet 3D-tulostukseen tai ovat tehneet yksittäisiä kokeiluja tuotekehityksessä. Vain harvalla vastanneista yrityksistä kokemus oli edennyt asiakkaille asti esimerkiksi lisäarvon testaamisen muodossa. Tuotantoon asti lisäävä valmistus oli edennyt  alle 6%:lla kaikista vastanneista. Kokemusta lisäävästä valmistuksesta kuvannee hyvin koko kysymyksen keskiarvo, joka jäi yhteen ( 1 ) asteikolla 0 – 3. Eli työtä tiedon ja ymmärtämisen lisäämiseksi riittää.

Milloin sitten yritykset ovat ottamassa lisäävän valmistuksen teknologiaa käyttöön?

Vastausten perusteella käyttöönoton aikataulu ei ole kovin nopea. Vastanneet yritykset ovat ottamassa lisäävää valmistusta jossain mittakaavassa viimeistään viiden vuoden kuluessa.

Yrityksillä on varmasti kaikenlaisia tarpeita lisäävän valmistuksen hyödyntämiseen liittyen. Näistä nousi selkeimmin esille kokeilujen tekemisen tarve (ka.  3.4/ 5 ). Vähiten tarvetta oli pilotoinnille omassa toiminnassa, johon siihenkin on selkeästi tarvetta ((2,8 /5).

Tarpeet ovat hieman muuttuneet edellisestä kyselystä, jossa hyödyntäminen tuotekehityksessä (24/28 ) oli aika yleistä ja aika moni olisi voinut ottaa lisäävän valmistuksen tuotannon avuksi 17/28  tai jopa tuotantoon.

Lähes kaikki vastanneet yritykset olivat teollisuuden yrityksiä. Vastaajayritysten kokoluokka oli keskimäärin liikevaihdolla mitattuna n. 18 m€, joista yli 50 m€ liikevaihdon yrityksiä vain viisi. Henkilöstömäärän keskiarvo oli 100, eli vastaajayritykset eivät olleet aivan pieniä yrityksiä.

Onko Pohjois-Savo sitten jäljessä muun maailman kehityksestä lisäävän valmistuksen hyödyntämisessä?

Eri kyselyissä nousee esiin erityisesti kiinnostuksen ja kokeilujen kasvu metallitulostuksen osalta muualla maailmassa. Tähän viittaa myös maailmanlaajuisesti metallin 3D-tulostuslaitteiden merkittävä myyntikasvu, 80% edelliseen vuoteen verrattuna (Wohler’s Report 2018). Tällä alueella Suomi ja Pohjois-Savo ovat vasta heräämässä kokeiluihin. Metallitulostus vaatii enemmän tutkimukselta ja kehittämiseltä kuin muut materiaalit ja on investointinakin vaativampi. Metallitulostuksen kiinnostuksen selvittäminen vaatisi tarkennettua ja kohdennettua tutkimista erikseen.

Maailmalta löytyy jo runsaasti esimerkkejä siitä, että yritykset ovat löytämässä lisäävän valmistuksen hyödyt myös koko omaa liiketoimintaa muuttavissa tapauksissa.

Kuva 2. Esimerkki lisäävän valmistuksen käytöstä alumiinikappaleiden sarjatuotannossa, Lähde: Formnext 2017

 

Risto Kiuru
Lehtori, Liiketalous, TKI
Savonia-ammattikorkeakoulu

 

 

Lisäävä valmistus suurennuslasin alla Pohjois-Savossa

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *